UNESCO BSP -konferenssi Flensburgissa 29.11. - 2.12.2023

UNESCO BSP-verkoston nuoret ja koordinaattorit koontuivat yhteen 29.11. - 2.12.23023 Flensburgissa. 

Saksassa järjestetyssä UNESCO BSP-konferenssissa nuorilla oli mahdollisuus nostaa esille heille tärkeitä teemoja. Pienryhmissä nuoret laativat askelmerkit näiden heille tärkeiden asioiden eteenpäin viemiseksi omissa kouluissaan. Suomesta konferenssiin osallistui nuoria Tuusulan lukiosta, Vaasan lyseon lukiosta sekä Oriveden yhteiskoulusta ja lukiosta.

Aikuiset puolestaan pohtivat konferenssin aikana mikä Baltic Sea Project -verkoston identiteetti on, mikä tekee BSP-verkostosta merkityksellisen ja miksi yksittäisille kouluille on tärkeää kuulua juuri tähän, Itämeren alueen maiden omaan yhteisöön. Koordinaattorien työpajoissa sovittiin myös tulevista yhteistyökuvioista ja verkoston toiminnan aikatauluksesta. 

Herzlich willkommen!

Keskiviikkona 29.11. konferenssi käynnistyi yhteisellä aloitustilaisuudella, jossa osallistujat pääsivät tutustumaan toisiinsa. 

Omat työpajat nuorille ja aikuisille

Torstaina 30.11. päivän yhteisen aloituksen jälkeen nuorilla ja aikuisilla käynnistyivät omat, erilliset ohjelmat. 

Nuorten työpajoissa nuoret jaettiin pienempiin ryhmiin, jossa he yhdessä keskustelleen kirjasivat ylös mihin asioihin he haluaisivat voida vaikuttaa omissa kouluissaan. 

What makes us special?

Aikuiset pohtivat mikä tekee BSP-verkostosta erityisen, ja mikä verkoston tarkoitus on ja miten perustellaan BSP-verkoston tarpeellisuus ja hyödyllisyys. 

Päivän päätteeksi aikuiset vierailivat nuorten työpajassa, jossa nuoret esittelivät päivän työskentelyn tuotoksensa sekä teemat, joita he haluavat viedä eteenpäin omilla kouluillaan. Yhdessä nuoret ja aikuiset kävivät myös keskustelua siitä, minkälaista tukea nuoret toivoivat ja tarvitsevat nuorten kehittämisideoiden eteenpäin viemiseksi kouluilla. 

Askelmerkkejä ja aikatauluja

Perjantaina 1.12. nuoret jatkoivat torstain työskentelyä. Perjantain aikana nuoret laativat konkreettiset toimintasuunnitelmat tärkeiden asioiden eteenpäin viemiseksi. Nuoret valmistelivat esitykset, joihin kirjattiin mitä askelia ottamalla pystytään edistämään heille tärkeitä teemoja yhdessä koulun johdon ja opettajien kanssa. 

Aikuiset puolestaan tarkensivat torstaina aloitettua BSP-verkoston kuvausta ja sopivat yhdessä tulevien yhteistyökuvioiden sisällöistä ja aikatauluista. 

Vuosittaisen konferenssin lisäksi verkoston edustajat kokoontuvat säännöllisesti verkossa. Verkoston toiminnasta tiedotaan nettisivuston ja verkostoviestien välityksellä. Tämän lisäksi hyödynnetään sosiaalisen median kanavia. Nuoret ovat aktiivisina toimijoina mukana myös verkoston toiminnasta tiedottamisessa. 

Perjantai-iltana konferenssivieraat pääsivät nauttimaan Flensburgin joulumarkkinatunnelmasta. 

Konferenssin päätöspäivänä 2.12. nuoret ja aikuiset työskentelivät yhdessä. Nuoret esittelivät perjantaina pienryhmissä valmistuneet esitykset. Yhdessä pohdittiin ja ideoitiin miten toimimalla nuorten ideat varmuudella tulevat toteutumaan kouluissa. Käytiin läpi mikä on nuorten rooli asioiden eteenpäin viemisessä ja miten koulujen aikuisten tulee tukea nuoria työssään, jotta nuorten ideat aidosti saadaan osaksi koulun toimintaa. 

Nuorten omat teemat: 

• Fake news and AI
• Peace and democracy
• Connections 
• Language
• Climate change

Tutustu tarkemmin nuorten työpajojen tuotoksiin tästä.

Mitä opimme?

Konferenssin lopussa arvioitiin yhdessä mitä konferenssissa opittiin ja keskusteltiin mikä fiilis osallistujilla oli kotimatkalle lähdettäessä. Kaikki jakoivat onnen tunteen siitä, että olivat päässeet osallistumaan konferenssiin. Yhteiset lähitapaamiset ovat tärkeitä, samoin yhdessä tekeminen. Konferenssissa opittiin uutta nuorille tärkeistä teemoista ja luotiin hyvät suunnitelmat tulevaan verkostoyhteistyöhön. Ehdottomasti konferenssin kaikista suurin anti oli kuitenkin mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin, uudet ystävyyssuhteet ja ennen kaikkea yhdessäolo!

                                      

Lue lisää BSP-verkoston toiminnasta: 

https://www.b-s-p.org/about

Nuoret unescolaisuuden lähettiläinä

Suomen UNESCO-koulujen UNESCO-lähettiläät kohtasivat toisensa torstaina 2.11.2023 ensimmäisessä lähettiläsverkoston tapaamisessa. Mukana oli hieno määrä Unesco-lähettiläitä eri puolilta Suomea.


UNESCO-lähettiläsverkostoon kuuluu yli sata suomalaisnuorta. Verkosto kokoontuu säännöllisesti. Nuoret pääsevät vaihtamaan ideoita ja kokemuksia sekä yhdessä kehittämään UNESCO-koulujen lähettilästoimintaa.


Torstain etätapaamisessa tutustuttiin UNESCO-lähettilästoiminnan kehittämishankkeeseen, jossa nuoret pääsevät tuottamaan opasmateriaalia lähettiläille. Tämän lisäksi valmistuu opas lähettilästoimintaa ohjaaville opettajille.

Miten sinä haluat edistää unescolaisuutta?

Lähettilästapaamisen yhtenä teemana oli nuorten osallisuus koulujen UNESCO-toiminnassa. Nuoret osallistuvat eri tavoin koulujen UNESCO-toimintaan eri kouluissa. UNESCO-lähettiläänä toimimisessa on hienoa se, että voit itse valita millä tavoin olet mukana vaikuttamassa asioihin. Voit valita juuri itsellesi sopivan roolin tai painotuksen Unesco-teemojen edistämisessä. Voit esimerkiksi liittyä koulun UNESCO-tiimiin, järjestää tapahtumia, tiedottaa UNESCO-toiminnasta koulussa ja somessa, osallistua opekokouksiin ja nostaa keskusteluun tärkeitä teemoja, tavata kuntapäättäjiä, osallistua UNESCO-verkoston tapaamisiin ulkomailla tai esitellä koulun toimintaa vierailijoille.

Tärkeiden arvojen edistämistä ja yhdessä tekemistä

Nuorille omasta mielestä kaikkein tärkeintä UNESCO-lähettilästoiminnassa on itselle tärkeiden arvojen edistäminen sekä yhdessä tekeminen. Nuoret pitävät myös uusiin ihmisiin tutustumista ja uusien taitojen oppimista tärkeinä.

 
Nuoria pyydettiin kuvailemaan Unesco-lähettilästoimintaa yhdellä sanalla. Parhaiten lähettilästoimintaa kuvailevia ilmauksia ovat yhteistyö, yhteisöllisyys ja tasa-arvo.


Joulukuun lähettilässeminaari
Torstain 2.11. etätapaamisessa suunniteltiin yhdessä myös joulukuun lähettilässeminaarin sisältöä. Pienryhmäkeskusteluissa jaettiin hyviä kokemuksia eri tapahtumapäivistä. Nuoret listasivat aiheita, jotka heitä kiinnostavat ja pohtivat mitä työpajoja ja aktiviteetteja he toivoisivat kouluissa toteutettavan.

 

Pienryhmäkeskustelujen anti kerättiin Menti-kyselyn avulla. Tähän palataan 7.-8.12. Oriveden lähettilässeminaarissa. Seminaarissa nuoret tuottavat erilaista viestintään sopivaa materiaalia kuten lyhyitä videoita, julisteita, sarjakuvia ja muita esityksiä. Myöhemmin koulujen UNESCO-lähettiläät voivat kouluttaa ja opastaa uusia lähettiläitä. Tässä apuna toimivat yhdessä tuotetut materiaalit.


Oma verkosto suunnitteilla alakouluille
Nyt käynnistynyt lähettiläs-verkostotoiminta on suunnattu yläkoulu- ja lukioikäisille oppilaille ja opiskelijoille. Alakouluille suunnatun oma kokonaisuuden suunnittelu on myös jo työn alla!


Kaikki mukaan!
Olisi tosi hienoa saada mukaan UNESCO-lähettiläsverkostoon nuoria kaikista Suomen UNESCO-kouluista. Tervetuloa mukaan! Lisätiedot ja ilmoittautumiset:

Jenni Decandia
jenni.decandia@orivesi.fi
040 1339 034

Voisha asiat huonomminki olla. – MITES TULEVAISUUDESSA?

 

Tulevaisuutta, kestävyyttä, vastuullisuutta, kansainvälisyyttä ja Porisuhdetta aurinkoisessa Yyterissä.  Olipa hyvin järjestetyt kv-päivät!  Työpajojen tarjonta ja keynotepuhujat, sekä keskustelut olivat monipuolisia ja herättivät ajatuksia. Vaikka porilaisilla onkin usein sanottu olevan taipumusta pikku negaatioon, niin nyt oltiin iloisella mielellä kurkistamassa tulevaisuuteen.

Arto O. Salonen totesi avauspuheenvuorossaan koulujen ja kasvatuksen merkityksen ennakoivana ja uudistavana tahona. Mietitään, mikä meille on arvokasta ja voisimmeko jopa määritellä tarpeitamme uudelleen. Saattaakin olla, että aineellisen hyvän jatkuvaan lisäämiseen perustuva hyvinvointikäsitys on yksi syy uusiin kansanterveydellisiin ongelmiin. Masennus vie nykyään eläkkeelle kymmenen suomalaista joka päivä. Mitäpä jos avartaisimme päämäärätietoisesti hyvinvointikäsitystämme kulutuksen lisäämisestä hyvän lisäämiseen. Kysyisimme mikä tekee elämästä hyvän? Parantaisimme elintason sijaan elämänlaatua ja opettaisimme sitä myös koulussa.

Löysin itseni työpajasta, jossa amerikkalainen Fullbright-vierailija kertoi tieteen ja taiteen yhdistämisestä ilmastokasvatuksessa. Merkillepantavaa oli, että USA:ssa ilmastokasvatus oli kirjattu vain kolmen osavaltion opetussuunnitelmiin. Työsarkaa siis riittää.

Ilmastoteemaa käsiteltiin myös Satakunnan ammattikorkeakoulun ilmastopalapeli-pajassa, jossa tarkasteltiin omia kulutustottumuksia palapelin avulla, visuaalisesti ja inspiroivasti. Tee Sitran elämäntapatesti ja pelaa sen jälkeen itsesi ilmastoystävälliseksi ilmastopalapelillä.

Kansainvälisyyspäivät alkoivat oikeutetusti nuorten erätaukokeskustelulla, jossa pohdittiin nuorten tulevaisuusnäkymiä, pelkoja odotuksia. Tulevaisuus huoletti, ilmastonmuutos oli peikkona, mutta tulevaisuudelta odotettiin ihan tavallisia asioita, Haluttiin olla hyväksyttyjä, kavereita, turvallisuutta ja toimeentuloa, joka riittäisi tavalliseen elämään. Erätaukomenetelmää pidettiin hyvänä tapana käsitellä asioita. Siinä tulee aidosti kuulluksi, saa olla omana itsenään ja puhua omasta kokemuksestaan. Sai myös keskittyä kuuntelemaan muita, eikä ollut koko aikana ikävä puhelinta.

Ensi vuonna nähdään viisikymppisiä juhlivalla Vantaalla! Nähdään siellä!

Jussi Tomberg

Kestävän tulevaisuuden kehittäjäopettaja ja erityisasiantuntija

Projektikoordinaattori - Globaalisti kestävä koulu

Oulun kaupungin Sivistys- ja kulttuuripalvelut

Reissun ja lukion tavanomaisuuden ainutlaatuisuus

 

Oriveden yhteiskoulun ja lukion Unesco-lähettiläitä osallistui Suomen Unesco ASPNet-koulujen Syysseminaariin Helsingissä 7. – 8.9.2023.

Kirjoittanut: Elina Inkeroinen ja Aili Savolainen

Meille aina toitotetaan sitä tosiasiaa, että me elämme vain kerran.

Meitä painostetaan tekemään sitä tätä ja tuota, mutta samalla pitäisi keskittyä koulunkäyntiin. Lukio-opiskelijana tällaiset ulkoiset paineet tuntuvat olevan ristiriidassa keskenään, ja vaatii aitoa mielenkiintoa lähteä mukaan erilaisiin projekteihin, jotka syövät aikaa luokkahuoneessa opiskelulta. Tästä meillä heräsikin keskustelua reissun päällä.

Asioita, joita erilaisilla reissuilla oppii, ei millään pystyisi oppia koulussa kököttämällä. Tien päällä törmää erilaisiin ihmisiin ympäri Suomen maan, ja joillakin reissuilla on ollut mahdollista tavata myös kansainvälisesti erilaisia ihmisiä! Muiden koulujen oppilailta, opiskelijoilta ja opettajilta on mahdollisuus ammentaa inspiraatiota niin Unescon arvoihin liittyviin asioihin, mutta myös elämään ylipäätäänkin.

Toisten ihmisten tapaaminen ja toisiin tutustuminen on rikkaus ja mielestämme olisi hyvä, jos meille nuorille näytettäisiin enemmän ihmisten erilaisuuksia. Omassa koulussa tuppaa pyörimään vain omien tuttujen kavereiden kanssa, mutta reissujen avulla pääsee tutustumaan eri tavalla myös oman koulunsa opiskelijoihin ja voikin löytää hyviä uusia kavereita myös niistä, joiden kanssa ei muuten olisi aikaisemmin ollut tekemisissä.

Pienet hetket ovat kaikista tärkeimpiä auttamaan jaksamaan muuten jokapäiväistä oravanpyörää. Ehkä lukioajoista jää mieleen juuri ne hetket, kun pääsee reissuille ja tekee huomaamattaan muistoja, jotka siinä vaiheessa tuntuu vain tavanomaisilta. Kenties tällaisia hetkiä on vitsiheitot puistossa leikkimisestä, syvälliset keskustelut hiljenevässä hotellissa, tavallisuudesta poikkeavat keskustelut opettajien kanssa  tai naurupyrskähdykset ravintolassa, kun muut tuntuvat olevan kovin asiallisia.

Hyvät hetket auttavat jaksamaan ja ne näyttävät, että elämä on jaksamisen ja elämisen arvoista.

Unescon reissulla opimme… paljon. Asioista, joista emme tienneet, ja asioista joista luulimme tietävämme.

Oli mielenkiintoista olla keskellä opettajien keskustelua ja kiireistä arkea, tutkailla ympäristöä vähän uudesta näkökulmasta, huomata miten paljon oppilaista opettajat todella välittävät!

Ei sitä aina tiedostakaan, kuinka paljon töitä ja suunnittelua opettajien arkeen kuuluu. Reissun jälkeen on aivan eritavalla katsonut opettajia, jotka puurtavat töitä meidän eteemme… Tuntuu melkein häpeälliseltä, kuinka vähän kiitosta annamme heille tästä.

Kaikin puolin siis opettava reissu - aivan mahtavaa, että pääsimme kokemaan kaiken sen!

Vinkkejä Itämeripäivän viettoon 31.8.

Itämeripäivä on John Nurmisen Säätiön käynnistämä jokavuotinen juhlapäivä meren kunniaksi. Päivän tavoitteena on innostaa ihmiset nauttimaan ainutlaatuisesta kotimerestämme sekä tekemään konkreettisia tekoja ja lupauksia sen hyväksi. Juhlinnan lisäksi Itämeripäivän tarkoituksena on lisätä tietoa meren monimuotoisesta luonnosta, kulttuurista ja historiasta.


Itämeripäivää vietetään vuosittain elokuun viimeisenä torstaina erilaisten tapahtumien ja tempausten parissa. Lue lisää aiheesta Itämeripäivän verkkosivulta https://itameripaiva.fi/


Itämeripäivä kouluissa

Itämeripäivä on yksi suomalaisten UNESCO ASPnet Baltic Sea Project -koulujen yhteisistä teemapäivistä. Matinkylän lukiossa Itämeri-teema on esillä koko viikon, kun koulussa vietetään Itämeriviikkoa. Viikon ohjelma pitää sisällään mm. seuraavaa:

• Koko koulun yhteinen Itämeri-juhla: kaikki lukiolaiset koulun salissa, päivän teemaan sopivia musiikkiesityksiä
• Luento Itämeren historiasta
• Päivä huomioitu kouluruokailussa
• Aranda-vierailu
• Itämeri-kahvila
• Itämeri-aiheinen Kahoot
• Itämeri-symposium, toiminnan esittelyä posterien muodossa
• Itämeri-liikuntaa: Melonta
• Tuntematon Itämeri -näyttely Suomenlinnassa

Makuelämyksiä ja yhdessä oppimista

Kuninkaanhaan koululla Porissa oppilaat pääsevät Itämeripäivänä tutustumaan Itämeren makumaailman Itämeri-maistatuksessa. Kuninkaanhaan koululla onkin jakaa hyödyllinen vinkki kaikille kouluille Itämeripäivän kouluruokailun suunnitteluun: Merkityksellinen oppimiskokemus syntyy, kun koululaisille järjestetään Itämeri-aiheiseen kouluruokaan liittyviä tehtäviä ja aktiviteetteja koululla. Nuoret oppivat hauskalla tavalla uutta Itämeri-teemasta, ja kouluruokailun makuelämykset yhdistettynä uuden tiedon omaksumiseen tukevat lasten ja nuorten oppimista.


Itämeripäivänä kuvaamaan Itämeri-aiheista yhteisöelokuvaa! 

Itämeripäivä on loistava ajankohta kuvata oppilaiden kanssa videoita lähirannoista ja osallistua Baltic Seashore Stories -yhteistöelokuvan tekoon.

Baltic Seashore Stories on Suomen ympäristökeskus Syken ja yhteistyökumppanien tänä kesänä järjestämä kampanja, joka lisää tietoisuutta Itämerestä ja innostaa Suomen ja Baltian maiden asukkaita tutkimaan lähirantojaan. Kampanja on suunnattu lapsille ja nuorille, mutta kaiken ikäiset voivat osallistua.

Kampanjan pääosassa on yhteisöelokuva, joka koostetaan yleisön kuvaamista videoista. Osallistujat voivat lähettää kuvaamiaan videoita 9.5.-30.9.2023 Suomesta, Virosta, Latviasta ja Liettuasta. Lisätietoja ja ohjeet osallistumiseen löytyvät kampanjan verkkosivuilta: https://balticseashorestories.com/fi#



Lisää vinkkejä ja materiaalia Itämeripäivän viettoon:

https://itameripaiva.fi/materiaalipankki/

https://itameri.fi/fi-FI

Kuva: Mika Jokiaho

Yhteinen Itämeri -hankkeessa puhaltavat uudet tuulet

Kesäkuusta 2023 lähtien suomalaisten UNESCO ASPnet Baltic Sea Project -koulujen verkoston toiminnassa ovat puhaltaneet uudet tuulet. Muutaman vuoden ajan suomalaisten UNESCO ASPnet Baltic Sea Project -koulujen verkostoa sekä Yhteinen Itämeri -hanketoimintaa on koordinoinut Vaasan lyseon lukion historian ja yhteiskuntaopin opettaja Mika Jokiaho. Nyt verkoston toiminnan koordinointivastuu on siirtynyt Orivedelle. Mika on vienyt UNESCO ASPnet BSP-kouluverkoston toimintaa eteenpäin upealla otteella viimeisten vuosien aikana. Jättisuuret kiitokset Mikalle loistavasta työstä!


Toukokuun 2023 lopussa Opetushallitus myönsi Yhteinen Itämeri -kehittämishankkeelle uuden hankerahoituksen. Tämän myötä Yhteinen Itämeri -hankkeen sekä suomalaisten UNESCO ASPnet Baltic Sea Project -koulujen verkoston koordinointi siirtyi Oriveden kaupungille. Uutena koordinaattorina on aloittanut Oriveden kaupungin kasvatuksen ja opetuksen suunnittelija Jenni Decandia. Orivedellä on kaksi Unesco-koulua, Oriveden yhteiskoulu ja Oriveden lukio.


Uutta Yhteinen Itämeri -hanketoiminnassa on se, että tällä kertaa hankerahoitusta on käytössä ainoastaan perusopetuksen kouluille. Yhteinen Itämeri -verkostossa lukiot ja peruskoulut ovat työskennelleet tiiviisti yhdessä. Yhteistyö on ollut sujuvaa ja luontevaa, ja sitä halutaan ehdottomasti jatkaa. Lukiokoulutuksen puolelle Yhteinen Itämeri -verkosto suunnittelee omaa Nordplus Junior -ohjelman hanketta.


Uuden Yhteinen Itämeri -hankkeen keskeisenä tavoitteena on aktivoida, vahvistaa ja laajentaa Suomen kansallista Unesco-koulujen BSP-verkostoa. Teemme yhteistyötä kumppanikoulujen lisäksi myös järjestöjen, korkeakoulujen ja yritysten kanssa.


Yhteinen Itämeri -hankkeessa syvennämme globaalikansalaisen tietoja ja taitoja sekä lisäämme tietämystä Itämerestä ja Agenda 2030 -tavoitteista. Kestävä elämäntapa ja ilmastoteot konkretisoituvat nuorille arjen tekoina ja vaikuttamismahdollisuuksina.


Hankekauden aikana toteutamme erilaisia hankeaktiviteetteja, yhteisiä teemapäiviä ja koulutuksia, leirejä ja tapahtumia sekä monialaisia ja laaja-alaisia opintokokonaisuuksia.


Kutsumme mukaan toimintaan myös muita kouluja. Innostamme esimerkkinä toimien ja yhteistyössä lähialueidemme kouluja toteuttamaan omalla koulullaan Agenda 2030 -tavoitteiden mukaista opetusta sekä kehittämään koulun toimintakulttuuria vastuullisemmaksi.


Mikäli sinun koulusi ei ole varsinaisena hankekumppanina hankkeessa mukana, mutta yhteistyö kiinnostaa, olethan yhteydessä!


Yhteinen Itämeri -hankekoordinaattori
Jenni Decandia

jenni.decandia@orivesi.fi
040 1339 034

Toivon Agenda kokosi kestävän kehityksen tavoitteiden äärelle

Agenda 2030 on Pariisin ilmastosopimuksen ohella ihmiskunnan tärkein asiakirja. Se on yhteinen tahtotila siitä, miten maailmasta tehdään parempi paikka meille kaikille. Toivon Agenda -tapahtuma kokosi lapset, nuoret ja kasvatusalan ammattilaiset kestävän kehityksen tavoitteiden äärelle 23.-24.5. ympäri Suomen.

Toivon Agenda -tapahtuman avulla YK:n Agenda 2030 -tavoitteet tulivat jo kolmatta kertaa näkyväksi ja läheiseksi kaikille. Tapahtuman päätoteuttajina toimivat lapset ja nuoret niin kouluissa toteutetuissa työpajoissa ja kilpailuissa, livenä ja etänä järjestetyissä konserteissa kuin Oulun yliopiston tiedepuutarhalta lähetetyssä livestriimissäkin. Lisäksi lasten ja nuorten ohjelmaa järjestettiin tapahtumaan myös Orivedellä, Jyväskylässä, Kokkolassa, Valkeakoskella ja Rovaniemellä.

Livestriimissä paremman huomisen sanoittajat

Arto O. Salonen on Joensuun yliopiston kestävyyden ja hyvän elämän tutkija. Arto on ollut luomassa mm. ekososiaalisen sivistyksen käsitettä. Päiväkotien lapset laittoivat Arton perimmäisten kysymysten äärelle. Mitä voi tehdä köyhänä? Miksi on kipeyttä? Mikko Kuustonen, tuo hyvän mielen taiteilija ja lähettiläs, joutui niin ikään lasten kivaan maailmanparannuskeskusteluun keskiviikkona. Huippualustuksia saimme seurata myös Maailman Luonnonsäätiöltä ja YK-liitosta. Tapahtuman ehdoton kunniavieras oli kuitenkin presidentti Tarja Halonen, joka muistutti meitä kestävän kehityksen tavoitteiden tärkeydestä.

Paneeleita ylhäältä ja alhaalta

Minkä näköinen nuorten kestävä tulevaisuus on? Millaisia päätöksiä Oulun täytyy tehdä tämän saavuttamiseksi? Oulun nuorisovaltuusto järjesti vauhdikkaan paneelikeskustelun, johon osallistui nuoria ja alan asiantuntijoita, sekä opettajia. Paneelissa käsiteltiin kestävyyttä ympäristön, sosiaalisuuden, talouden ja etenkin nuorten näkökulmasta.

Millaisia Agenda-ajatuksia on Arkadianmäellä?  Pohjoisen Suomen huippupoliitikot kertoivat lapsille ja nuorille ajatuksiaan ihmiskunnan tärkeimmästä asiakirjasta. Meillä on viheliäisiä asioita maailmassa, mutta pystymme ne yhdessä selättämään, oli kansanedustajien selkeä viesti!  Ysiluokkalaiset sekä haastattelivat, että olivat tehneet kysymykset kansanedustajille.

Toivon lauluja ja suurta draamaa

5.-6.-luokkalaisille, yläkoululaisille ja lukiolaisille järjestettiin vielä Toivon Agendan livetapahtuma Hupisaaren kesäteatterilla, mukana maailmanparannuslauluja nuorilta ja tähtivieraana räppäri Stepa. Eskarit saivat kokea saman seuraavana päivänä, jolloin teemana oli yhteinen maapallo Soivan siilin ryydittämänä.

Soudetaan kilpaa yhdessä hyvää

Tänä vuonna soudettiin jälleen kilpaa Oulujoen kuninkuudesta. Koulut sousivat soutulaitteilla toisiaan vastaan ja tilannetta pystyi seuraamaan reaaliaikaisesti Motiliike.fi -pelialustalla. Kaikkien koulujen soutumatkat muutettiin kilowattitunneiksi ja paikallinen Oulun energia osti yhdessä tuottamamme soutuenergian ja niillä hankimme puun taimia istutettavaksi. Viime vuonna sousimme 1000 puuntainta, nyt soudettiin vielä paremmaksi. Mukaan ilmoittautui 13 koulua, enemmän kuin ikinä. Mitä jos seuraavaksi soudamme vaikka Itämeren ympäri koko Suomen koulujen voimin?

Tapahtuman tallenteet katsottavissa osoitteessa https://supervoimia.fi/toivon-agenda/

Toivon Agenda-tapahtuman järjestävät yhteistyössä Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut, Opetushallitus, Pohjois-Suomen ja Itä-Suomen aluehallintovirastot, useat Suomen kaupungit ja kunnat, Oulun yliopisto, UnescoASPNet-kouluverkosto sekä kouluja ympäri Suomea.