Unesco – lähettilästoiminta alakouluissa

Keväällä 2024 kokoonnuimme yhdessä opettajien kanssa pohtimaan Unesco – lähettilästoimintaa alakouluissa. Ideoinnin pohjalta syntyi Unesco – lähettiläsrekrytointimateriaali tueksi opettajille, kun he avaavat alakoululaisille Unescoon liittyviä käsitteitä ja lähettilästoimintaa. Materiaali on Powerpoint-tiedosto, jonka opettaja voi ladata omalle koneelleen ja muokata omalle koululle sopivaksi.

Lataa rekrytointimateriaali itsellesi tästä linkistä

Alakouluissa on jo käytössä monenlaisia oppilaita osallistavia malleja esim. oppilaskunta, keke- tai kv-agenttitoiminta, digitutortoiminta jne. Koulujen onkin hyvä etsiä oma tapansa toteuttaa Unesco-lähettilästoimintaa niin että se sopii yhteen jo koulussa käytössä olevien ja hyväksi havaittujen toimintatapojen kanssa.

Kokoonnumme jälleen keskustelemaan alakoulujen Unesco-lähettilästoiminnasta OPH:n järjestämässä Unesco-seminaarissa torstaina 5.9. klo 14.30-16. Tervetuloa mukaan!

-kv-koordinaattorit Päivi ja Jussi

Nuoret unescolaisuuden lähettiläinä

Suomen UNESCO-koulujen UNESCO-lähettiläät kohtasivat toisensa torstaina 2.11.2023 ensimmäisessä lähettiläsverkoston tapaamisessa. Mukana oli hieno määrä Unesco-lähettiläitä eri puolilta Suomea.


UNESCO-lähettiläsverkostoon kuuluu yli sata suomalaisnuorta. Verkosto kokoontuu säännöllisesti. Nuoret pääsevät vaihtamaan ideoita ja kokemuksia sekä yhdessä kehittämään UNESCO-koulujen lähettilästoimintaa.


Torstain etätapaamisessa tutustuttiin UNESCO-lähettilästoiminnan kehittämishankkeeseen, jossa nuoret pääsevät tuottamaan opasmateriaalia lähettiläille. Tämän lisäksi valmistuu opas lähettilästoimintaa ohjaaville opettajille.

Miten sinä haluat edistää unescolaisuutta?

Lähettilästapaamisen yhtenä teemana oli nuorten osallisuus koulujen UNESCO-toiminnassa. Nuoret osallistuvat eri tavoin koulujen UNESCO-toimintaan eri kouluissa. UNESCO-lähettiläänä toimimisessa on hienoa se, että voit itse valita millä tavoin olet mukana vaikuttamassa asioihin. Voit valita juuri itsellesi sopivan roolin tai painotuksen Unesco-teemojen edistämisessä. Voit esimerkiksi liittyä koulun UNESCO-tiimiin, järjestää tapahtumia, tiedottaa UNESCO-toiminnasta koulussa ja somessa, osallistua opekokouksiin ja nostaa keskusteluun tärkeitä teemoja, tavata kuntapäättäjiä, osallistua UNESCO-verkoston tapaamisiin ulkomailla tai esitellä koulun toimintaa vierailijoille.

Tärkeiden arvojen edistämistä ja yhdessä tekemistä

Nuorille omasta mielestä kaikkein tärkeintä UNESCO-lähettilästoiminnassa on itselle tärkeiden arvojen edistäminen sekä yhdessä tekeminen. Nuoret pitävät myös uusiin ihmisiin tutustumista ja uusien taitojen oppimista tärkeinä.

 
Nuoria pyydettiin kuvailemaan Unesco-lähettilästoimintaa yhdellä sanalla. Parhaiten lähettilästoimintaa kuvailevia ilmauksia ovat yhteistyö, yhteisöllisyys ja tasa-arvo.


Joulukuun lähettilässeminaari
Torstain 2.11. etätapaamisessa suunniteltiin yhdessä myös joulukuun lähettilässeminaarin sisältöä. Pienryhmäkeskusteluissa jaettiin hyviä kokemuksia eri tapahtumapäivistä. Nuoret listasivat aiheita, jotka heitä kiinnostavat ja pohtivat mitä työpajoja ja aktiviteetteja he toivoisivat kouluissa toteutettavan.

 

Pienryhmäkeskustelujen anti kerättiin Menti-kyselyn avulla. Tähän palataan 7.-8.12. Oriveden lähettilässeminaarissa. Seminaarissa nuoret tuottavat erilaista viestintään sopivaa materiaalia kuten lyhyitä videoita, julisteita, sarjakuvia ja muita esityksiä. Myöhemmin koulujen UNESCO-lähettiläät voivat kouluttaa ja opastaa uusia lähettiläitä. Tässä apuna toimivat yhdessä tuotetut materiaalit.


Oma verkosto suunnitteilla alakouluille
Nyt käynnistynyt lähettiläs-verkostotoiminta on suunnattu yläkoulu- ja lukioikäisille oppilaille ja opiskelijoille. Alakouluille suunnatun oma kokonaisuuden suunnittelu on myös jo työn alla!


Kaikki mukaan!
Olisi tosi hienoa saada mukaan UNESCO-lähettiläsverkostoon nuoria kaikista Suomen UNESCO-kouluista. Tervetuloa mukaan! Lisätiedot ja ilmoittautumiset:

Jenni Decandia
jenni.decandia@orivesi.fi
040 1339 034

20-vuotta UNESCO-toimintaa

 

Lämpimät onnittelut Jyväskylän kristilliselle opistolle!

Opetushallituksen U-tiimi ja valtakunnalliset kv-koordinaattori toivottavat onnea ja kiittävät Jyväskylän kristillistä opistos aktiivisesta työstä UNESCOn arvojen edistämiseksi paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti.

Juhlavuoden kunniaksi JKO julkaisi 12.2. alla olevan juhlavideon. Siinä opistolaiset kertovat mitä UNESCO-toiminta opistolle ja itselle merkitsee, niin arjessa kuin juhlassa. 

Juhlapuheen pitää rehtori Harri Erkamaa.

.

Millaiseksi haluaisit rakentaa maailman vuonna 2050?

Mahdollisuus osallistua globaaliin keskusteluun

Suomen Unesco-koulut kutsuttiin mukaan Unescon käynnistämään Futures of Education (FoE) -kampanjaan syksyllä 2020. Kampanjassa kartoitettiin koululaisten ajatuksia koskien vuotta 2050. Tehtävää pidettiin kiinnostavana: siinä yhdistyi nuoria ihmisiä askarruttava tematiikka ja mahdollisuus osallistua globaaliin keskusteluun. 

Tulevaisuustalkoot pandemian keskellä

Pandemiavuoden syksyllä 2020 maailman kaikkia UNESCO-kouluja kutsuttiin tulevaisuustalkoisiin, pohtimaan lasten ja nuorten omin sanoin ja käsityksin 30 vuoden päässä häämöttävää tulevaisuutta. Millainen maailma on vuonna 2050, kun nämä koululaiset alkavat olla keski-ikäisiä? Millaiseksi he itse rakentaisivat maailmaa? Miten tulevaisuuteen voisi vaikuttaa globaalikasvatuksen keinoin – maailmankansalaisuuteen ja kestävään kehitykseen sitouttavien opintojen avulla?

Opetushallitus laati kumppaneineen ohjeet ja jakoi tehtävään orientoivaa UNESCON aineistoa oppilaiden tulevaisuuspohdintoja varten.  Futures of Education -tehtävänantoon ja ohjeisiin voi tutustua tästä linkistä.

Koronasyksyn kiireistä huolimatta puolet Suomen UNESCO-kouluverkoston kouluista osallistui kampanjaan. Opetushallituksen kyselyyn tuli viestejä 31 koululta ja oppilaitokselta, tasapuolisesti sekä peruskouluilta että lukioista.

Mistä nuoret sitten puhuvat, kun he puhuvat vuodesta 2050?

Ilmastonmuutos askarruttaa koululaisia eniten, se myös selvästi ahdistaa. Luonnon suojelemiseenhalutaan panostaa. Kestävän kehityksen näkökulma konkretisoituu erityisesti kierrätyksen, uusiutuvan energian ja toisaalta ravinnon osalta: nuoret näyttäisivät olevan halukkaita siirtymään vahvempaan kierrätykseen ja erityisen valmiita he olisivat vaihtamaan kasvisruokaan.

Vastauksiin tulee globaalia huolenpidon sävyä, kun lapset ja nuoret kertovat toivovansa tulevaisuudelta tasa-arvoisuutta, ihmisoikeuksien vahvistumista, syrjinnän loppumista, kielten ja kulttuurien moninaisuuden säilymistä - ja rauhaa.

Köyhyyden halutaan kaikkoavan, ja ilmaisen hyvän peruskoulun tulevan kaikkien oikeudeksi. Rahasta ja varallisuudesta mainittaessa toivotaan, että kaikilla olisi varaa ruokaan ja että köyhempiä autettaisiin. Mainitaan myös, että teknologiayritysten ja muiden yritysjättien valtaa tulisi rajoittaa. 

Koronapandemian merkitsemä sukupolvikokemus

Monissa vastauksissa toivotaan koronapandemiasta selvittävän ja tiedetään rokotteen tulevan pian avuksi (syksy 2020). Mutta suomalaisten koululaisten suuri huolenaihe on koronasyksynäkin kuitenkin ilmastonmuutos, joka toistuu lähes kaikissa vastauksissa. Merkille pantavaa on, että pandemiasta johtuvia eristyksiin joutumisia, maskipakkoja ja etäkoulua tai oman sairastumisen pelkoja ei mainita.

Miten kehittää tulevaisuusajattelua ja -taitoja kaikissa kouluissa ja opetuksessa?

On tärkeää, että UNESCON tulevaisuustoimeksiantoa jatketaan vuoden 2021 mittaan. Samalla opettajien kokemukset voivat kannustaa myös vastaaviin, globaalikasvatusta sivuaviin laaja-alaista osaamista ja monialaista oppimista kehittävien tehtävien suunnitteluun ja toteuttamiseen. 

UNESCON tulevaisuustoimeksiannosta raportoimalla voidaan saada inspiraatiota tulevaisuudesta opettamisen ja tulevaisuustaitojen  oppimisen lisäämiseen kouluissa ja opetuksessa.

Tehtävään ja tuloksiin on tarkoitus palata syventävästi kevätlukukaudella 2021 sekä kansallisesti että osana UNESCON globaalia kampanjaa. Huhtikuussa Opetushallitus kokoaa UNESCO-kouluja, opettajia ja oppilaita, yhteiseen webinaariin, jossa tulevaisuusaihetta työstetään edelleen opetussuunnitelmien, opettajien täydennyskoulutuksen ja koulujen vastuullisen kansainvälisen toiminnan kehittämisen näkökulmista.

Tutustu opetusneuvos Paula Mattilan laatimaan raporttiin kokonaisuudessaan

Futures of Education -raportti 

Linkki Pariisiin UNESCO ASPNet kouluverkoston päämajaan lähetettyyn englanninkieliseen raporttiin

Opetusneuvos Paula Mattilan laatiman raportin pohjalta blogipostauksen koosti Tiina Sarisalmi 

Verkostoitumisseminaari UNESCO kouluille: teemoina kiertotalous ja demokratiakasvatus

 

UNESCO ASPNET -koulujen seminaari 5.-6.9.2019

Aika:  torstai-iltapäivä ja perjantai 5. - 6.9.2019
Paikka:  Opetushallitus, os. Hakaniemenranta 6, 00530 Helsinki.
Järjestäjä:  Opetushallitus
Kohderyhmä: Suomen UNESCO ASPnet -koulut
Ilmoittautuminen viim. 26.8.: linkki lomakkeeseen

Seminaarin tavoitteena on

• päivittää tietoja Suomen UNESCO-ASPnet-koulujen verkoston toiminnan tavoitteista ja sisällöstä
• saada tietoa UNESCON ja YK:n uusimmista ASPnet-verkostoa koskevista linjauksista
• selkiyttää ja vahvistaa ASPnet-toiminnan yhtymäkohtia opetussuunnitelman perusteisiin, 2019 teemoina kiertotalous ja demokratiakasvatus
• vahvistaa koulujen keskinäistä verkostoitumista ja yhteistyötä sekä niiden yhteistyötä eri järjestöjen kanssa

Seminaarin ohjelma

Rauhaa, välittämistä ja vapaaehtoistyötä Oulun normaalikoulussa

"Parasta rauhantyötä on se, että katsoo toista silmiin, kättelee ja joskus halaa, kuuntelee, mitä toinen puhuu ja ajattelee, että vieressä oleva on yhtä tärkeä kuin minä." (Hussein Al-Taee)

Rauhanvälittäjä Hussein Al-Taeen vierailu koulussamme

Oulun normaalikoulussa vietettiin perinteisiä rauhan, välittämisen ja vapaaehtoistyön päiviä viikolla 44. Toiminnan tarkoituksena on Unesco-koulun hengessä herätellä oppilaita ja opiskelijoita huomioimaan ympäristön, toisten ihmisten, ihmisoikeuksien ja rauhan äärettömän tärkeän merkityksen meidän omassa elämässämme.

Tänä vuonna saimme juhlapohujaksi Martti Ahtisaaren CMI-instituutista Hussein Al-Taeen, jonka valloittava persoona kosketti niin oppilaita, opiskelijoita kuin henkilökuntaakin. Pääjuhlan puhe alkoi esittelyllä siitä, mitä rauhanvälitys on, ja mitkä ovat rauhanvälittäjän kolme tärkeintä taitoa: kuunteleminen, asettuminen toisen ihmisen asemaan ja yhdenvertainen kohtelu toista ihmistä kohtaan. Puheen keskeisin merkitys oli, että hän osasi konkreettisilla esimerkeillä osoittaa, että kaikki konfliktit ovat ratkaistavissa – oli sitten kyse arjen pienemmistä ristiriidoista tai kansojen välisistä konflikteista.

Vierailun painopisteiksi laitoimme sen, että Hussein pääsee tapaamaan mahdollisimman paljon koulumme eri-ikäisiä oppilaita ja opiskelijoita. Yläkoulun puolella koulumme yläluokkien ja lukion Unesco-oppilaat haastattelivat Husseinia ja saivat vastavuoroisesti mm. kertoa unelmistaan ja toiveistaan.

Koskelan alakoulun vierailu sisälsi tutustumisen maahanmuuttajaoppilaille tarkoitettuun perusopetuksen valmistavan opetuksen ns. Valo-luokaksi kutsutun opetusryhmän toimintaan. Valmistavan opetuksen ryhmässä opiskelee oppilaita, joiden suomen kielen taito ei vielä riitä perusopetuksessa opiskeluun. Tällä hetkellä ryhmässä opiskelee oppilaita Irakista, Jemenistä, Kiinasta, Kurdistanista, Latviasta, Somaliasta, Syyriasta sekä Venäjältä. Oppilaille kerrottiin etukäteen, että Hussein oli itse ollut 10-vuotias irakilainen pakolainen tullessaan Suomeen. Valo-luokan oppilaat saattoivat helposti samaistua Husseinin lapsuuteen – heistä suurin osa on nyt samassa tilanteessa. Hussein hurmasi Valo-ryhmän lapset ja kaikki aikuiset intensiivisellä läsnäolollaan ja aidolla kiinnostuksella oppilaiden kertomia asioita kohtaan. Hän halusi kuulla jokaisen lapsen tarinan. 

Aamukahvilla koulun oppilaskunnan hallituksen ”Pikku-parlamentin” edustajat pitivät seuraa Husseinille. He esittivät hänelle kysymyksiä sekä vastasivat asiantuntevasti Husseinin kysymyksiin.

Vierailun lopuksi rauhanjuhla kokosi kaikki koulun oppilaat ja opetusharjoittelijat koulun saliin, jossa Hussein toivotettiin tervetulleeksi kuudellatoista koulun oppilaiden puhumalla kielellä. Juhlassa Hussein vastasi oppilaiden tekemiin kysymyksiin, joita esittivät ”Pikku-parlamentin” edustajat. Lämminhenkinen juhla päättyi koulun kuoron, ja lopulta koko koulun laulamaan kappaleeseen ”Me ollaan sun puolella”.

Toimintapäivä yläkoululla ja lukiossa

Toimintaviikon yksi keskeinen tapahtuma on kiertorata, jossa 7.- ja 8.-luokkalaiset saavat tutustua kansalaisjärjestöihin, Martti Ahtisaaren rauhanvälitysoppeihin, vapaaehtoistyöhön ja suvaitsevaisuuteen. Tänä vuonna koulun ulkopuolisina tahoina mukana olivat SPR, Taksvärkki ry, Vares-keskus, Nuorisotalo, kansainväliset opiskelijat (gambialaisia opiskelijoita), Oulun vaikuttajaopettajat sekä Agenda 2030 asiantuntijat.

Toimintapäivän tärkeä osa on, että 9.-luokkalaiset tekevät konkreettisesti vapaaehtoistyötä, jonka sisältö vaihtelee vuosittain. Tänä vuonna toiminta oli erittäin monipuolista, ja siihen osallistettiin myös koulumme henkilökuntaa. He pystyivät tuomaan vaatelahjoituksia Hope ry:lle, tilaamaan leivonnaisia tai korjauttamaan polkupyöriään. Kaikki saatu tuotto luovutetaan hyväntekeväisyyteen.

Vapaaehtoistoiminta 9.lk:lla sisälsi henkilökunnan antamien vaatelahjoituksien lajittelua Hope ry:n hyväksi, toimintaa ja musiikkia ikäihmisille, pyöräpajan, leipomista, torkkupeittojen ja pipojen ompelua keskosille, isänpäiväkorttien ja Unesco -julisteen tekemistä sekä tutustumista erilaisiin kansalaisjärjestöihin postereiden tekemisen kautta.

Lukiolaiset saivat keskustella gambialaisten opiskelijoiden kanssa mm. siitä, millaiset erot koulujärjestelmissämme ovat - erityisesti jäi mieleen erään gambialaisen opiskelijan heittämä kysymys meidän lukiolaisille: ”Kuinka monesti olet elämäsi aikana joutunut miettimään, pääsetkö tänään kouluun…?” Kysymys sai lukiolaisemme miettimään oikeasti, miten erilainen lähes saman ikäisen nuoren tilanne voi olla jossain päin maapalloa. Lisäksi lukiolaisille esiteltiin Agenda 2030 sisältöjä ja vaikuttamisen uusia mahdollisuuksia: meillä ei ole varaa tuottaa passiivisia ja yhteiskunnan ulkopuolelle jättäytyviä ihmisiä.

Kaikesta järjestelyiden, aikataulujen ja muutosten aiheuttamista työkiireistä huolimatta, koemme rauhan, välittämisen ja vapaaehtoistyön päivät erittäin tärkeiksi ja merkityksellisiksi oppilaiden, opiskelijoiden ja koko kouluyhteisön kannalta – ja se, mikä lämmittää mieltä erityisesti - saimme tänä vuonna n. 25% koulumme 8. luokkien oppilaista innostumaan koulumme vapaaehtoistyönkurssista, ja tällä kertaa mukana on myös poikia. Kurssi toteutetaan pääosin oppilaiden vapaa-aikana. Palaute työpajoistamme oli pääsääntöisesti positiivista.

"Rauha on kaikkien asia. Rauhaa ei voi kuitenkaan ymmärtää ja vaalia, ellei koulutuksesta kumpuava sivistys ole yhteiskunnan tavoitteista KORKEIN." (Hussein AL-Taee koulumme vieraskirjassa 1.11.2018)

Kirjoittajat: Hellevi Kupila, Outi Laitinen, Aune Lassila ja Helena Nissilä

Global Citizen 2030: Kansainvälinen Itämeri-konferenssi Saksan Dampissa 18-22.9.2018

14 kansalaisuutta kokoontui syyskuussa pieneen Dampin kaupunkiin Pohjois-Saksassa. Paikalla oli UNESCO-ASPnet koulujen ja Itämeri-projektin osallistujia. 

Konferenssin teemat kietoutuivat YK:n Agenda 2030 tavoitteiden ympärille. Ohjelmassa oli kansainvälisten workshoppien lisäksi myös tutustumiskäyntejä ja kulttuuriin tutustumista Itämeren alueelta.

Suomesta konferenssiin osallistui kuuden opetusalan ammattilaisen lisäksi 12 oppilasta ja opiskelijaa ympäri Suomea. Alla nuorten mietteitä konferenssista.

Joose Ylikoski, Kempeleen Lukio

Kuuluin työpajaan numero 12. Työpaja käsitteli aihetta globaali kansalaisuus ja yhteistyö. Ensimmäisellä puoliskolla mietimme mitkä asiat kuuluva globaaliin kansalaisuuteen. Ensimmäiseksi erittelimme kansalaisuuden. Mietimme mikä sana ”kansalaisuus” on eri kielillä ja sitä kautta, mitä asioita kansalaisuuteen kuuluu. Tämän avulla selvitimme mitä tarkoittaa olla globaali kansalainen. Sen jälkeen teimme ”citizenship river” -nimisen työn, jossa erittelimme hetkiä elämässämme, jolloin olemme tunteneet olevamme tärkeä osa omaa kansaamme.

Toisella puoliskolla jaoimme ryhmän kahtia ja teimme molemmat ryhmät näytelmän jostakin maailmanlaajuisesta ongelmasta. Näytellessämme ongelmaa jokaisella oli oikeus muuttaa näytelmän kulkua ottamalla pois tai lisäämällä näyttelijöitä. Tällä tavalla selvitimme, miten saisimme ongelman ratkaistua. Viimeisenä päivänä kaikki työpajamme tulokset olivat näytillä kaikille, myös videot näytelmistä.

Työpajassa opin paljon uusia asioita, jotka liittyivät maailmanlaajuiseen toimintaan ja yhteistyöhön. Sain myös paljon uusia ystäviä eri ikäryhmistä ja maista ja verkostoiduin. Opin myös käyttämään englantia sujuvasti arkipäiväisissä tilanteissa.

Kolmantena päivänä kävimme retkellä Flensburgissa. Tutustuimme kaupungin historiaan ja vietimme aikaa. Tämän jälkeen kävimme Tanskan ja Saksan rajalla pyörähtämässä. Siellä pidettiin pieni luento. Luennon aiheena oli rauhan ja yhteistyön saavutukset, sillä niiden ansiosta meillä oli mahdollisuus käydä myös Tanskan puolella rajaa.

Tiia Ahmaoja, Haapajärven lukio

Dampissa meillä oli toisena päivänä erilaisia työpajoja, eli workshoppeja. Itse kuuluin työpajaan 12. Kyseisessä työpajassa puhuimme kansalaisuudesta sekä oman käyttäytymisen vaikutuksesta ympäristöön. Puhuminen kyseisistä asioista oli todella avartavaa, kun sai erilaisia näkökulmia eri ikäisiltä ja eri maissa asuvilta henkilöiltä.

Puhumisen jälkeen työpajassa oleva porukka jaettiin kahteen ryhmään. Molempien ryhmien piti tehdä oma näytelmä tietystä aiheesta. Näytelmässä piti olla jokin ongelma. Se ei kuitenkaan saanut ratketa. Minun ryhmäni näytelmän aihe oli perhe ja ongelmana meillä oli vanhempien ja lasten näkemyserot eri asioista. Näytelmät näyteltiin työpaja-ryhmälle kaksi kertaa: ensimmäisellä kerralla näyteltiin, kuten oltiin harjoiteltu. Toisella kertaa yleisö sai pysäyttää näytelmän milloin vain ja lisätä, poistaa tai muuttaa jotain asiaa näytelmässä. Näytteleminen oli kivaa.

Työpajaan liittyi myös opintoretki, eli ekskursio. Meidän retkemme kohde oli Flensburg, kaupunki Saksan ja Tanskan rajalla. Meillä oli opastettu kierros Flensburgissa, joka oli todella mielenkiintoinen. Kierroksen jälkeen oli vapaa-aikaa, jolloin kävimme muun muassa syömässä. Sen jälkeen lähdimme käymään Saksan ja Tanskan rajalla, jonka jälkeen tulimme takaisin Dampiin.
Matka oli todella mahtava kokemus, koska opin siellä paljon uutta kyseisestä kaupungista sekä sain uusia kavereita muualta maailmasta: Japanista, Tanskasta, Saksasta sekä Suomesta.

Venni Virkkula, Kellonkoulu, Oulu

Making us sustainable/workshop 11

Workshop eleven's leader was Hideki Maruyama, from Tokyo, Japan. Hideki Maruyama is an Associate Professor for an international comparative education from Sophia University. Students from Sophia University were also associating the way through the workshop.

The workshop was separated into three sessions, with short breaks in between. Our first session together was made of Hideki and the students introducing themselves, talking briefly about what the workshop was about and if you wanted you could participate in a study Hideki was doing. Participating meant you had to answer a questionnaire filled with questions about your every day life, how you handle stress and how it affects your life.

In session number two we made small groups and drew paragraphs about our journey of happiness in the past years. Then gathered together again and talked about the paragraphs and what was the reason behind the paragraphs possibly going up and down, what affected our happiness during that time. After that we talked about how in different cultures and countries people seek well-being as a group. After discussing the subject for a while we wrote our countries ways on flower petals and gathered them all together to make flowers.

In session three we made a new word for the word well-being by combining three languages. In our group we took the Finnish word vointi which means health, the German word glück which means happiness and the Japanese word 心 (kokoro) which means heart.

Saku Koutaniemi, Laanilan lukio, Oulu

Dampin konferenssin toisena päivänä työskentelin työpajassa, jossa kirjoitimme yhdessä työryhmässä opettavaisen "lastentarinan" sivustolle nimeltä Life is Jippie. Kyseisellä sivustolla 7-13 vuotiaat lapset voivat oppia kansainvälisistä arvoista ja eri kulttuureista pelien, videoiden, tarinoiden ja muiden interaktiivisten viihdykkeiden kautta.

Sivuston kehittäjä ja perustaja, Angela Linders veti työpajaa kahden avustaja oppilaan kanssa. Teimme yhdessä neljästä maasta tulleiden oppilaiden ja opettajien kanssa tarinan, jossa tutustuttiin Saamelaiseen kulttuuriin  Life is Jippie-konseptille tuttujen päähahmojen kautta. Keskustelimme yhdessä kuinka lasten on tärkeä oppia uusista kulttuureista, jotta he voivat kasvaa, eivät vain oman maansa, vaan myös maapallon kansalaisiksi.

Toisena päivänä jatkoimme samalla teemalla, kun tutustuimme Lyypekin ekskursiolla paikalliseen kirjaklubiin, jossa nuoret kokoontuvat keskustelemaan kirjoista ja tekemään kaikkea kirjallisuuteen liittyvää. Sen jälkeen paikallinen opettaja johdatti seurueemme läpi Lyypekin kaupungin kertoen sen historiasta ja sen tulevaisuuden suunnitelmista.

Anna Koskela, Vaasan Lyseon Lukio

Osallistuin Tiny House Workshop -työpajaan, jonka aiheena oli kestävän kehityksen tavoitteiden mukainen asuminen 2030-luvulla. Erityistä huomiota työpajassa kiinnitettiin Tiny House -asumiseen: kyseessä on nimitys mahdollisimman käytännöllisesti rakennetuille, pinta-alaltaan vain muutamien neliömetrien kokoisille taloille. Keskustelimme Tiny House -talojen mahdollisuuksista muun muassa ylikansoitus- ja pakolaisongelman sekä luonnonvaroja säästävän elämäntavan näkökulmasta. Lopuksi suunnittelimme ekologisen Tinyby-kylän ja rakensimme omaa mielikuvitusta käyttäen pienoismalleja Tiny House -taloista.

Vaikka työpaja tarjosi paljon hienoa pohdintaa, odotin enemmän konkreettisia ratkaisuja tosielämän ongelmiin. Olisimme voineet miettiä esimerkiksi tapoja uudistaa lainsäädäntöä ekologisen utopian rakentamisen sijaan. Toisaalta juuri rakennusvaiheessa tutustuin opiskelijoihin Japanista ja Saksasta; yhdessä tekeminen on paras tilaisuus verkostoitua ja oppia kulttuureista.

Emma Toropainen, Laanilan yläaste, Oulu

Osallistuin workshop numeroon viisi, joka käsitteli Saksan ja Tanskan sotaa teatterin  ja draaman kautta. Ensimmäisellä tunnilla teimme nimi- ja tutustumisleikkejä. Seuraavalla tunnilla draama- ja ilmaisutaitoharjoituksia, joissa harjoiteltiin rooliin heittäytymistä. Iltapäivällä aloimme kuvata videota, jossa esitimme Saksan 1860-luvun henkilöitä nykyajassa. Kokosimme myös lyhyen teatteriesityksen aiheeseen liittyen.

Torstaina menimme ensin Dybbel Banke:n, jossa jatkoimme videon kuvausta hienoissa maisemissa. Kuulimme myös lisää Saksan ja Tanskan sodista. Ensin katsoimme lyhyen elokuvan aiheeseen liittyen, jonka jälkeen kävimme ohjatulla kierroksella museon ympäri, minkä jälkeen katsoimme vielä toisen elokuvan aiheeseen liittyen. Viimeisen elokuvan jälkeen menimme vielä kuvaamaan videon loppuun.

Kun olimme valmiita, lähdimme kävellen Sønderborgiin kauniiden kukkaniittyjen läpi. Sønderborg oli mukava pieni tanskalainen kaupunki, jossa oli ihania ja kuvauksellisia rakennuksia. Siellä meillä ei ollut mitään ohjelmaa ja saimme kierrellä rauhassa kaupungin katuja ja kauppoja. Perjantaina esitimme teatteriesityksen, joka meni minun osaltani hyvin.