UNESCO BSP -konferenssi Flensburgissa 29.11. - 2.12.2023

UNESCO BSP-verkoston nuoret ja koordinaattorit koontuivat yhteen 29.11. - 2.12.23023 Flensburgissa. 

Saksassa järjestetyssä UNESCO BSP-konferenssissa nuorilla oli mahdollisuus nostaa esille heille tärkeitä teemoja. Pienryhmissä nuoret laativat askelmerkit näiden heille tärkeiden asioiden eteenpäin viemiseksi omissa kouluissaan. Suomesta konferenssiin osallistui nuoria Tuusulan lukiosta, Vaasan lyseon lukiosta sekä Oriveden yhteiskoulusta ja lukiosta.

Aikuiset puolestaan pohtivat konferenssin aikana mikä Baltic Sea Project -verkoston identiteetti on, mikä tekee BSP-verkostosta merkityksellisen ja miksi yksittäisille kouluille on tärkeää kuulua juuri tähän, Itämeren alueen maiden omaan yhteisöön. Koordinaattorien työpajoissa sovittiin myös tulevista yhteistyökuvioista ja verkoston toiminnan aikatauluksesta. 

Herzlich willkommen!

Keskiviikkona 29.11. konferenssi käynnistyi yhteisellä aloitustilaisuudella, jossa osallistujat pääsivät tutustumaan toisiinsa. 

Omat työpajat nuorille ja aikuisille

Torstaina 30.11. päivän yhteisen aloituksen jälkeen nuorilla ja aikuisilla käynnistyivät omat, erilliset ohjelmat. 

Nuorten työpajoissa nuoret jaettiin pienempiin ryhmiin, jossa he yhdessä keskustelleen kirjasivat ylös mihin asioihin he haluaisivat voida vaikuttaa omissa kouluissaan. 

What makes us special?

Aikuiset pohtivat mikä tekee BSP-verkostosta erityisen, ja mikä verkoston tarkoitus on ja miten perustellaan BSP-verkoston tarpeellisuus ja hyödyllisyys. 

Päivän päätteeksi aikuiset vierailivat nuorten työpajassa, jossa nuoret esittelivät päivän työskentelyn tuotoksensa sekä teemat, joita he haluavat viedä eteenpäin omilla kouluillaan. Yhdessä nuoret ja aikuiset kävivät myös keskustelua siitä, minkälaista tukea nuoret toivoivat ja tarvitsevat nuorten kehittämisideoiden eteenpäin viemiseksi kouluilla. 

Askelmerkkejä ja aikatauluja

Perjantaina 1.12. nuoret jatkoivat torstain työskentelyä. Perjantain aikana nuoret laativat konkreettiset toimintasuunnitelmat tärkeiden asioiden eteenpäin viemiseksi. Nuoret valmistelivat esitykset, joihin kirjattiin mitä askelia ottamalla pystytään edistämään heille tärkeitä teemoja yhdessä koulun johdon ja opettajien kanssa. 

Aikuiset puolestaan tarkensivat torstaina aloitettua BSP-verkoston kuvausta ja sopivat yhdessä tulevien yhteistyökuvioiden sisällöistä ja aikatauluista. 

Vuosittaisen konferenssin lisäksi verkoston edustajat kokoontuvat säännöllisesti verkossa. Verkoston toiminnasta tiedotaan nettisivuston ja verkostoviestien välityksellä. Tämän lisäksi hyödynnetään sosiaalisen median kanavia. Nuoret ovat aktiivisina toimijoina mukana myös verkoston toiminnasta tiedottamisessa. 

Perjantai-iltana konferenssivieraat pääsivät nauttimaan Flensburgin joulumarkkinatunnelmasta. 

Konferenssin päätöspäivänä 2.12. nuoret ja aikuiset työskentelivät yhdessä. Nuoret esittelivät perjantaina pienryhmissä valmistuneet esitykset. Yhdessä pohdittiin ja ideoitiin miten toimimalla nuorten ideat varmuudella tulevat toteutumaan kouluissa. Käytiin läpi mikä on nuorten rooli asioiden eteenpäin viemisessä ja miten koulujen aikuisten tulee tukea nuoria työssään, jotta nuorten ideat aidosti saadaan osaksi koulun toimintaa. 

Nuorten omat teemat: 

• Fake news and AI
• Peace and democracy
• Connections 
• Language
• Climate change

Tutustu tarkemmin nuorten työpajojen tuotoksiin tästä.

Mitä opimme?

Konferenssin lopussa arvioitiin yhdessä mitä konferenssissa opittiin ja keskusteltiin mikä fiilis osallistujilla oli kotimatkalle lähdettäessä. Kaikki jakoivat onnen tunteen siitä, että olivat päässeet osallistumaan konferenssiin. Yhteiset lähitapaamiset ovat tärkeitä, samoin yhdessä tekeminen. Konferenssissa opittiin uutta nuorille tärkeistä teemoista ja luotiin hyvät suunnitelmat tulevaan verkostoyhteistyöhön. Ehdottomasti konferenssin kaikista suurin anti oli kuitenkin mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin, uudet ystävyyssuhteet ja ennen kaikkea yhdessäolo!

                                      

Lue lisää BSP-verkoston toiminnasta: 

https://www.b-s-p.org/about

UNESCO ASPnet Baltic Sea Project –koulut koolla Helsingissä 8.-9.12.2022

Syyslukukauden lopuksi UNESCO ASPnet Baltic Sea Project -koulut tapasivat Helsingissä 8.-9.12.2022. Tapaamisen tavoitteena oli tutustua ja verkostoitua ja kehittää verkoston kouluihin Itämeri-ryhmien toimintaa. Yhteinen Itämeri -hankkeen aikana on opittu paljon yhdessä ja luomalla verkoston kouluihin Itämeri-ryhmiä voidaan varmistaa, että opittua ja koettua voidaan jakaa ja levittää omissa kouluissa myös muille koulun opiskelijoille.

Helsingin tapaamisessa Itämeri-ryhmien toiminnan tueksi opiskelijat ja opettajat osallistuivat Luonto-Liiton Itämeri-lähettiläskoulutukseen ja tutustuivat Suomen ympäristökeskuksen SYKE:n kouluille tuottamiin Itämeri-ja ympäristöaiheisiin opetusmateriaaleihin. Vierailu huipentui tulevan ihmisoikeuksien päivän kunniaksi Suomen linnaan, jossa tutustuttiin kohteen historiaan ja maailmanperintöön ihmisoikeuksia unohtamatta.

Mukana Helsingin tapaamisessa oli lähes 50 opettajaa ja opiskelijaa UNESCO ASPnet Baltic Sea project –koulujen verkostosta. Osallistujia oli Vaasan lyseon lukiosta, Suomalais-venäläisestä koulusta, Alppilan lukiosta, Martinlaakson lukiosta, Oriveden lukiosta, Helsingin kielilukiosta, Tuusulan lukiosta, Kaitaan lukiosta ja Kotkan lyseon lukiosta.

Itämeri-lähettiläs koulutus Suomalais-venäläisellä koululla

Torstaina 8.12.2023 Suomalais-venäläisellä koululla Helsingissä ohjelmassa oli tutustumista ja verkostoitumista. Aluksi kaikki mukana olevat verkoston koulut esittäytyivät ja kertoivat kuulumisia. Opetusneuvos Anu Halvari toi Opetushallituksen tervehdyksen ja kertoi UNESCO APSnet Baltic Sea Project -verkoston kansainvälisistä kuulumisista ja terveisiä edellisen viikon Tarton koordinaattoritapaamisesta. Tuusulan lukion opettaja Susanna Kantola ja opiskelija Antti Karjalainen kertoivat terveisiä syksyn Schlesvigin leiriltä. Yhteinen Itämeri -hankkeen koordinaattori kertoi tuoreita hankekuulumisia.

Suomalais-venäläisellä koululla osallistuimme Luonto-Liiton kouluyhteistyökoordinaattorin Sofia Kaipaisen järjestämään Itämeri-lähettiläskoulutukseen, jonka aikana opiskelijat saivat pätevyyden tehdä Itämeri-kouluvierailuja omassa koulussaan. Itämeri-lähettiläs-koulutuksessa käytiin läpi Luonto-liiton kouluvierailijoille suunnittelema opetusmateriaali ja sen yhteyteen suunniteltuja osallistavia tehtäviä. Osana koulutusta teimme myös ryhmätöitä ja pelasimme erilaisia tutustumispelejä. Päivän päätteeksi mietimme alustavasti, miten opittua voisi hyödyntää omassa ja verkoston kouluissa. Lisäksi suunniteltiin tulevan kevään ja syksyn toimintaa.

Lounastauolla meille pidettiin esittely koulun hienoista ja uusista tiloista. Suomalais-venäläinen koulu on Suomen suurin venäjän kielen ja kulttuurin opetukseen erikoistunut yleissivistävä koulu. Koulu on yhtenäiskoulu, jossa annetaan esi-, perus- ja lukio-opetusta. Uusi upea koulurakennus valmistui syksyllä 2021 Helsingin Etelä-Kaarelaan. Opetushallituksen alaisuudessa toimivassa koulussa on noin 700 oppilasta ja opiskelijaa. Suomalais-venäläinen koulu on toiminut aina aiktiivisesti myös UNESCO ASPnet Baltic Sea Project -verkostossa.

Suomalais-venäläisessä koulussa söimme myös lounaan ja hyvän välipalan koulun modernissa ruokalassa. Pitkän päivän jälkeen menimme hotellille ja ryhmät saivat majoittautua omiin huoneisiinsa Hotel Arthuriin. Sen jälkeen illalla meillä oli hieman vapaa-aikaa, minkä jälkeen menimme nukkumaan hyvissä ajoin.

Vierailu Suomen ympäristökeskus SYKE:ssä

Perjantaina 9.12.2023 vierailimme aamupäivällä Suomen ympäristökeskuksessa SYKE:ssä, jossa tutustuimme laitoksen ja sen merikeskuksen toimintaan Ljudmila Vesikon johdolla.

Vierailulla Hanna Piepponen esitteli meille myös Itämeri.fi -meritiedon portaalia ja näytti juuri valmistuneen videon meribiologin työstä.

Eija Rantajärvi kertoi taas keskuksen tuottamista oppimateriaaleista. Vierailun yhteydessä myös Yhteinen Itämeri -hankkeen koordinaattori Mika Jokiaho ja Tuusulan lukion biologian ja maantiedon opettaja Hanna-Riitta Rissanen kertoivat laitoksen henkilökunnalle UNESCO ASPnet Baltic Sea Project -verkosto toiminnasta ja tavoitteista.

Tapaamisessa keskusteltiin myös keskuksen materiaalien hyödyntämisestä UNESCO ASPnet Baltic Sea Project -kouluissa. Lisäksi suunnittelimme tulevaa yhteistyötä, kuten esimerkiksi vierailua tutkimusalus Arandalle tulevalle syksylle. Vierailu päättyi Itämeri-Kahootiin, jossa pääsimme vastaamaan Itämeri-aineisiin kysymyksiin.

Vierailun jälkeen kävimme syömässä Helsingin Yliopiston Viikin kampuksella, minkä jälkeen siirryimme bussilla takaisin Helsingin keskustaan Kauppatorille, jossa saimme hetken kierrellä ryhmissä eri koulujen opiskelijoiden kanssa.

Maailmanperintöä, historiaa ja ihmisoikeuksia UNESCO:n maailmanperintökohteessa Suomenlinnassa

Helsingin kauppatorilta siirryimme lautalla Suomenlinnaan ja pääsimme nauttimaan aurinkoisesta ja talvisesta Itämerestä ja Helsingin edustan merimaisemista. Perille päästyämme meidät jaettiin kahteen ryhmään ja lähdimme kylmälle, mutta mielenkiintoiselle, opastetulle kierrokselle Suomenlinnaan ja sen historiaan ja maailmanperintöön ihmisoikeuksia unohtamatta.

Opastetulla kierroksella saimme kuulla, että Suomenlinna liitettiin vuonna 1991 Unescon maailman­perintö­luetteloon ainutlaatuisena sotilas­arkkitehtuurin muistomerkkinä. Suomen linna on toiminut historian aikana tärkeässä roolissa Ruotsin, Venäjän ja Suomen puolustuksessa. Suomenlinnan rakennustyöt aloitettiin vuonna 1748 ja se tunnettiin vuoteen 1918 asti ruotsin kielellä Sveaborgina ja suomeksi Viaporina.

Suomenlinnan maailman­perintö­alueeseen kuuluu seitsemän saarta, jotka ovat Kustaanmiekka, Susisaari, Iso Mustasaari, Pikku Mustasaari, Länsi-Mustasaari, Särkkä ja yksi Pormestarin­luodoista. Suomenlinna on pohjakaavaltaan epä­säännöllinen, kallioluodoille ja vaihtelevaan maastoon rakennettu bastioni­linnoitus. Linnoituksen puolustus­laitteet ja varustukset ovat alusta alkaen olleet myös hyötykäytössä esimerkiksi varastoina tai majoitustiloina. Suomenlinna noudattaa Keski-Euroopassa kehitettyä bastioni­linnoitus­perinnettä. Nykyään merilinnoituksella on tärkeä merkitys edelleen asuttuna ja hoidettuna, elinvoimaisena kaupunginosana, jossa asuu noin 800 ihmistä.

Kierroksen päätyttyä saimme joko jatkaa Suomenlinnan tutkimista tai jäädä Suomen linnan keskukseen, jossa oli mahdollisuus lämmitellä ja juoda kuumaa kaakaota.

Tämän jälkeen palasimme yhdessä lautalla Kauppatorille, jossa hyvästelimme uudet tuttavuudet ja siirryimme hakemaan hotellilta laukkujamme. Ennen kotimatkaa Helsingin keskustassa meillä oli noin tunti vapaa-aikaa ja käydä syömässä päivällistä. Kahdenpäivän intensiivinen ohjelma ja Suomen linnassa ulkoilun jälkeen junassa tulikin kotimatkalla jo monelle meistä uni.

Tutustu lähemmin Yhteinen Itämeri -hankkeeseen: https://yhteinenitameri.wordpress.com/

Teksti: Eeva Kuusisto, Sofia Badou, Anni Santanen, Emma Hammarström, Liisa Teulahti ja Mika Jokiaho.

Kuvat: Mika Jokiaho

Suomen ja Viron UNESCO ASPnet Baltic Sea Project -koulujen tapaaminen Rosalassa ja Bengtskärissä 26.—27.8.2022

 

Suomen ja Viron UNESCO ASPnet Baltic Sea Project -koulujen opettajat ja opiskelijat tapasivat Rosalan ja Bengtskärin retkellä 26.--27.8.2022 Turun saaristossa. Suomesta osallistui 25 opiskelijaa ja opettajaa Alppilan lukiosta, Oriveden lukiosta, Vaasan lyseon lukiosta, Martinlaakson lukiosta sekä Helsingin kielilukiosta ja Suomalaisvenäläisestä koulusta. Virolaiset purjehtivat Rosalaan kolmella purjeveneellä. Virosta tapahtumaan osallistui 24 opiskelijaa ja opettajaa useammasta eri koulusta. Lisäksi mukana oli Tarton luontokeskuksen ohjaajia ja UNESCO ASPnet Baltic Sea Project -koordinaattori Maria Ivanova.

Turussa laivahostelli s/s Borella yötä

Saavuimme Turkuun torstai iltana. Junamatkan jälkeen meillä oli hetken aikaa illalla vapaa aikaa ja pääsimme tuolloin kiertelemään vielä hetkeksi Turussa Aurajoen rannassa. Yövyimme hostellilaiva S/S Borella Turun satamassa lähellä Turun linnaa. Perjantai aamuna matka jatkui kohti Rosalaa. Matkustimme koko matkan bussilla ja otimme lautan Rosalaan Kasnäsista.

Rosalassa kokosimme laukkumme yhteen paikkaan, jonka jälkeen kokoonnuimme ulkona ja tapasimme virolaisten kanssa. Lyhyen intron jälkeen luvassa oli tutustumisleikkejä. Ideana oli sekoittaa suomalaisia ja virolaisia keskenään, menemällä pieniin ryhmiin ja tekemällä yksinkertaisia tehtäviä esimerkiksi kertomalla oma nimensä.

Rannantutkimus-työpaja

Rannantutkimus-työpajassa päästiin käsin tutustumaan Rosalan alueen vesistöön ja sen eläimiin. Tutkimme merenrannasta löytyviä eläimiä ja kasveja ja teimme myös kemiallisia kokeita meriveden laadun arvioimiseksi. Vedestä tarkistettiin mm. veden ammoniakkipitoisuutta. Veden eläinten tutkimuksessa keräsimme haavilla vedestä näytteitä, kuten levää ja katkarapuja. Vedessä esiintyi myös paljon meduusoita, mutta näiden kalastus oli kiellettyä.

Työpisteessa teimme merihavaintoja Tarton luontokeskuksen opettajan Mai-Liis Vähin ja Saaristomeren Unescon biosfäärialueen asiantuntijoiden Erika Silventoisen ja Katja Bonnevierin johdolla.

Vaellus- ja lintujen bongaustyöpaja

Luontoretkityöpaja toteutettiin Tarton luontokeskuksen opettajan Aire Orulan johdolla. Hän opasti, miten lintuja, eläimiä ja hyönteisiä havainnoidaan ja opetetaan tunnistamaan lajeja. Lintujen ja kasvien bongaustyöpajassa tunnistimme erilaisia lintulajeja Rosalan alueella sekä kuulimme tietoa saaren kasvillisuudesta. Vaeltaessamme tunnistimme muutamia lintulajeja, mutta suurin osa linnuista oli ohjaajan mukaan pois näkyvistä. Ohjaaja kertoi erilaisista linnuista ja niiden elintavoista.

Myöhemmin vaelluksen aikana saimme maistaa katajanmarjoja, jota käytetään mm. ginin valmistukseen. Ohjaaja kertoi viikinkien käyttävän kyseisiä marjoja paljon. Vaelluksen aikana silmien eteen tuli emo ja bambit, jota emo ruokki.

Viikinkikylä-työpaja

Viikinkikylä on Rosalan keskeinen kohde ja viikinkityöpajassa pääsimme kokemaan viikinkien tapoja ja kulttuuria kylässä Viron UNESCO ASPnet Baltic Sea Project -koordinaattorin Maria Ivanovan ja Yhteinen Itämeri -hankkeen koordinaattorin Mika Jokiahon johdolla. Viikinkityöpajassa tutustuimme ryhmissä viikinkikylään rakennettuihin rakennuksiin, veneisiin, aseisiin ja vaikkapa jatulintarhaan, jonka kiertämällä takaperin saattoi lisätä onnea.

Työpajan lopussa kylän päällikkö kutsui meidät katsomaan videota viikinkien mytologiasta, jossa näytettiin nopeasti syntytarina nopeasti viikinkien mukaan. Lopussa oli vielä kysymysten aika, missä sai lisää tietoa. Viikinkikylän päällikkö kertoi Rosalassa olleen viikinkien kauppareittien varrella, mistä kertoo se, että saarelta on löydetty viikinkiesineistöä.

Viikinkityöpajassa opimme viikingeiltä myös kestävää elämäntapaa. Esimerkiksi viikingit purjehtivat ja käyttivät luonnosta ja itse valmistettuja tuotteita. Myös viikinkien suhde luontoon oli läheinen. Nykyajan ihmisinä pidämme menneisyyden kulttuureja usein alikehittyneinä ja primitiivisinä, mutta nykypäivän erilaisten ekologisten kriisien keskellä on muistettava, että menneisyyden kulttuurit ovat usein olleet paljon kestävämpiä kuin oma kulttuurimme.

Päivän päätteeksi söimme viikinki-illallisen seisovasta pöydästä. Illalla on myös mahdollisuus saunoa ja käydä uimassa.

Bengtskärin vierailu

Lauantaina Suomen Unesco Aspnet Baltic Sea -koulujen oppilaat ja opettajat vierailivat vielä Bengtskärin majakassa Saaristomeren uloimmalla saarella. Matkustimme Rosalasta Bengtskäriin ulkosaarelle vesibussilla. Saarella oli ensin esittely, jossa kerrottiin saaren ja majakan taustasta, kuten työntekijöistä, rakennusprosessista sekä sotahistoriasta. Bengstsärin majakka on Pohjoismaiden suurin majakka ja se rakennettiin 1900-luvun alussa, kun suomalaisen kauppalaivaston uusin kauppalaiva ajoi karille. Saarella oli merkityksellinen sotahistoria, josta oltiin tehty erikseen näyttely majakan sisälle.

Esittelyn jälkeen saimme kierrellä vapaasti saarella ja tutkia paikkoja ja tutustua kasveihin ja luonnonoloihin ja Bengtskärin taistelun jälkiin ulkosaaren maastossa. Vierailun lopuksi kokoonnuimme majakan toiseen kerrokseen syömään kalakeittoa. Ruokailun jälkeen matka jatkui vesibussilla kohti Turkua.

Verkostoitumista, tutustumista ja oppimista

Rosalan ja Bengtskärin retki oli tosi opettavainen ja silmiä avaava monella tavalla. Opimme myös arvostamaan Itämerta ja muitakin vesialueita sekä niiden tärkeyttä ja moninaisuutta. Työpajoissa oli mahdollista itse tarkkailla ja tutkia luontoa sekä tehdä kansalaishavaintoja. 

Kun ymmärtää luontoa ja näkee muutoksia sen tilassa, haluaa toimia ja vaikuttaa luontoon ja elinympäristöösi kestävällä tavalla. Opettajat saivat myös vinkkejä omiin aineisiinsa luonnon tutkimiseen ja kansalaishavaintojen tekemiseen sekä oman ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen kasvatusopetuksen kehittämiseen.

Kaikki meistä tutustuivat muihin suomalaisiin ja virolaisiin työpajojen ryhmien kautta. Projektissa korostettiin yhteistyötä sen takia, koska kukaan ei pysty yksin pelastamaan Itämerta yksin ja asialle pitäisi tehdä jotain. Saimme retken aikana myös hieman vinkkejä, mitä jokainen itse voisi tehdä sen suojelemiseksi ja miten meidän elintapamme vaikuttavat Itämereen. Tällä tavalla toteutimme tapaamisen aikana YK:n kestävän kehityksen Agenda2030-sopimuksen tavoitteita.

TEKSTI: Ebba Sundén, Valtteri Autio, Juho Kaataja ja Mika Jokiaho

KUVAT: Ebba Sundén ja Mika Jokiaho

Kasvoimme maailmankansalaisina Kestävän kehityksen leirillä 18.-20.5.2022 Seilissä

 

Opettajia ja opiskelijoita Helsingin, Vantaan, Tuusulan, Oulun, Oriveden ja Vaasan lukioista ja peruskouluista osallistui Unescon ASPnet Baltic Sea Project -hankkeen Seilin leirille ja Platonin akatemiaan 18.–20.5.2022 Turun saaristossa. Retki oli osa Yhteinen Itämeri -hanketta, ja eräs sen keskeisistä teemoista oli valjastaa opiskelijat ottamaan globaalia vastuuta yhteisen maailman puolesta. 

Osallistujat saapuivat ensin Turkuun junalla, ja tämän jälkeen matka jatkui kohti historiallista Turun linnaa. Opas kertoi osallistujille Turun linnan historiasta osana Ruotsin itämaata, ja he pääsivät esittämään kysymyksiä linnasta. Linnavierailun jälkeen linja-auto jatkoi kohti Hankaa ja Seiliä. 

Kolmipäiväisen leirin aikana opiskelijat pääsivät pohtimaan Agenda 2030 -tavoitteita ja niiden toteutumista, haastamaan omaa kulutuskäyttäytymistään sekä osallistumaan Turun yliopiston opettajaopiskelijoiden järjestämiin työpajoihin. 

Työpajoissa yliopisto-opiskelijat kertoivat erilaisista muovityypeistä, öljyntorjuntatavoista ja niiden merkityksestä sekä jooga- ja meditaatiotaidoista. Pajat loivat opiskelijoille aitoja mahdollisuuksia vahvistaa ympäristövalveutuneisuuttaan ja kansalaistaitojaan ekologisissa kysymyksissä. Kaiken kruunasi viimeisenä päivänä järjestetty ”Vapaus ja vastuu” -aiheinen Platonin akatemia -tapahtuma, jossa opiskelijat pääsivät toteuttamaan luovia ideoitaan kirjoittaen, kuvaten ja keskustellen.

Viime vuosien saatossa ajatus kosmopoliittisuudesta tai maailmankansalaisuudesta on noussut ennennäkemättömän suureen arvoon. 1800-luvun nationalismiaatteen kukoistuksen jälkeen valtioiden väliset rajat ovat alkaneet hälvenemään, ja yhteistyö on nähty yhä enenevissä määrin merkkinä hyvinvoivasta vuorovaikutuksesta. Leirin koulurajat ylittävä yhteistyö kuvastaa sitä, että yhteisiin ongelmiin on mahdollista löytää yhteisiä ratkaisuja.

Kasvaminen maailmankansalaiseksi ei tapahdu yhden leirin aikana, vaan se on seurausta kasvatuksesta, keskusteluista ja lukuisista oppimiskokemuksista. Seilin leiri oli kuitenkin opetus ja

todiste yhdessä tekemisen voimasta: yhteiset työpajakeskustelut ja yölliset lepakkobongausretket ovat konkreettisia esimerkkejä yhteistyöstä yli rajojen. Juuri tästä on maailmankansalaisuudessa kyse.

Lue lisää Yhteinen Itämeri -hankkeesta: https://yhteinenitameri.wordpress.com/

Teksti: Jesse Kurunsaari, Vaasan lyseon lukio.

Kuvat: Mika Jokiaho.

-----------------------------------------------------------------------------

Tunnelmia Seilin Kestävän kehityksen luontoleiriltä:

Yhteinen Itämeri -opintojakson luontoretki Harakkaan Helsinkiin 26.4.2022

Luontoa ja historiaa

UNESCO ASPnet Baltic Sea Project -koulujen opiskelijoita osallistui Yhteinen Itämeri -opintojakson yhteiselle Harakan luontoretkelle 26.4.2022 Helsingissä. Päivä alkoi Cafe Ursulassa Kaivopuistossa tutustumisilla ja puheenvuoroilla. Opetushallituksen opetusneuvos Anu Halvari ja Yhteinen Itämeri -hankkeen koordinaattori Mika Jokiaho toivottivat kaikki verkoston opettajat ja opiskelijat tervetulleeksi ensimmäiseen yhteiseen livetapaamiseen. Harakan ympäristökasvattajat Asta Ekman ja Pekka Paaer kertoivat taas Harakan saaresta ja tulevan päivän ohjelmasta.

Lounaan jälkeen siirryttiin yhteysveneellä Harakan saarelle. Sää suosi retkeläisiä, kun aurinko paistoi. Tutustuminen saareen aloitettiin Harakan ympäristökasvattajien kanssa opastetulla kierroksella. Kierroksella perehdyttiin saaren historiaan ja kulttuuriperintöön ja nykyiseen käyttöön ympäristökeskuksen oppimisympäristönä. Kierroksella otettiin samalla valokuvia kasveista ja eläimistä ja tehtiin havaintomerkintöjä iNaturalist-sovellukseen.   

Opastetulla kierroksella opimme, että Harakan saaren historia juontaa juurensa 1600-luvulle, jolloin saaren maa-alueet siirtyivät lahjakirjalla Töölön kartanolta Helsingin kaupungille vuonna 1643. Suomen sodan jälkeen Venäjä rakennutti saarelle linnoituksia. Suomen itsenäistyttyä saari säilyi sotilaskäytössä. Harakan saari on ollut Puolustusvoimien käytössä vuoteen 1989, jolloin se avattiin yleisölle. Sen jälkeen saaresta on tullut suosittu virkistyskohde.

Saarella kasvaa runsaasti eri kasvilajeja ja pesii poikkeuksellisen paljon lintuja, minkä vuoksi osa saaresta ja reiteistä suljetaan pesimisrauhan takaamiseksi. Silti saari tarjoaa upeat puitteen luonnon ja eläinten tarkkailuun sekä tutkimiseen.

Vesitutkimuksia  

Ensimmäisessä työpajassa tehtiin vesitutkimuksia, joita päästiin tekemään kahdessa pienemmässä ryhmässä. Ensimmäisessä ryhmässä tutkittiin erilaisia veden arvoja tietystä syvyydestä ja toisessa lämpötilaa veden eri kerroksissa sekä sameutta. 

Molemmat tutkimukset olivat erittäin mielenkiintoisia ja niiden vetäjät selittivät kaikissa vaiheissa monipuolisesti niin, että kaikki pysyivät kärryillä koko ajan. Myös itse pääsi konkreettisesti mukaan kokeilemaan laitteita ja tutkimaan niiden toimintaa. Tässä pajassa erityisesti oppi tietämään perusasioita ja sitä, miten arvot vaihtelevat esim. vuodenaikojen seurauksena. 

Työpajasta jäi erittäin hyvä fiilis erityisesti sen takia, että porukka ja vetäjät olivat niin mukavia. Kokemus oli ihan huippu ja jätti erilaisen mielenkiinnon vesitutkimuksia kohtaan. 

Kalojen mikromuovia tutkimassa  

Toisessa työpajassa tutkimuksen aiheena oli kalojen mikromuovit. Etsimme perkaamalla kolmen eri kalalajin suolet, siirsimme koeastioihin ja liuotimme ne labrassa. Suoli liuoksen olisi pitänyt olla yön yli uunissa, joten meillä oli valmiita näytekappaleita tutkittavana. Tislasimme nesteet pois ja huuhtelimme etanolilla. Sen jälkeen etsimme suolinäytteestä mikroskoopilla mikromuoveja, kuituja ja muita vastaavia, jotka olivat kartoitettu kuvineen mikroskooppien ohjepaperille. Tutkimme myös eri aineiden, kuten ihon kuorinta aineiden rakennetta ja mikromuoveja.

Mielestämme työpaja sai ajattelemaan, kuinka suuria määriä muovia päätyy mereen todellisuudessa. Mikromuovin näkeminen itse kalasta toi asiaa huomattavasti lähemmäksi itseä ja auttoi ymmärtämään Itämeren ja muidenkin merien tilannetta todellisuudessa. Työpaja oli mielenkiintoinen ja silmiä avaava kokemus. 

Plankton ja rantavyöhykkeen eliöstö -työpaja 

Kolmannessa työpajassa tutkimuksen kohteena oli plankton ja rantavyöhykkeen eliöstö. Tutkimukset tehtiin yhdessä ryhmän kanssa. Kokeilimme kahta erilaista tapaa kerätä planktoneita ja muita eliöitä. Ensimmäisenä kokeilimme haavia, joka oli tehty itse suodatinpaperista ja sen avulla keräsimme tutkimusnäytteitä. Toinen tapa oli käyttää haavia, joka on suunniteltu planktoneiden ja rantaeliöstön keräämiseen. Kerättyämme näytteet tutkimme niitä mikroskoopeilla. Valitettavasti tähän aikaan vuodesta rantavyöhykkeen eliöstö on niukkaa, sillä on vielä kylmä. 

Työpaja oli hyvin mielenkiintoinen, sillä opimme millaisia eliötä löytyy rannoiltamme ja millaisia ominaisuuksia niillä on. Vetäjä oli mahtava ja häneltä oli helppo kysyä kysymyksiä. Pajan jälkeen nousi suuri kiinnostus aihetta kohtaan ja halu tietää lisää. Hyvän mielen lisäksi meille jäi erittäin hyvä kokemus.

 

Harakan linnut -työpaja 

Neljännen työpajan aiheena olivat Harakan linnut. Pääsimme tutkimaan erilaisten lintulajien kuten lokkien (jopa viiden eri lajin), laulujoutsenten, meriharakoiden, valkoposkihanhien ja isokoskeloiden toimintoja. Selville kävi muun muassa yleisimpiä pesäpaikkoja sekä tyypillistä käyttäytymistä eri lajeissa. 

Lintuja tutkittiin sekä osaksi läheltä, että hiukan kauempaakin kiikareilla. Suuri osa Harakan saaren eteläisestä puoliskosta on kesäaikaan suljettu, jotta linnut saavat rauhassa pesiä, mutta emme sinne tarkemmin lintuja tutkimaan nyt kevään käännöksessäkään päässeet. Lintuja sai silti hyvin katseltua lainatuilla kiikareilla. 

Työpaja oli erittäin mukava pitkälti mahtavan vetäjän ja valvovien opettajien innostuksen takia. Oli kiinnostavaa saada tarkempaa tietoa linnuista, joita esiintyy myös kotona pohjoisemmassa osassa Suomea.

Yhteinen Itämeri -hankkeen kehittämistyöpaja 

Viidennessä työpajassa aiheena oli keskeisesti Agenda 2030, joka tukee kestävää kehitystä ja sen periaatteita. Pajassa käytiin läpi kysymyksiä kolmen hengen ryhmissä. Kysymykset koskivat sitä. miten kestävää kehitystä voisi viedä eteenpäin verkoston kouluissa ja kuinka nuoria saataisiin innostumaan asiasta.

 

Meidän ryhmämme listasi mielestämme tärkeitä asioita paperiin ja niin tekivät muutkin ryhmät, jonka jälkeen jokainen ryhmä vuorotelleen sai kertoa omat mielipiteet ja vastaukset aiheisiin. Mielestäni paja oli järjestetty hyvin siten, että valvojat ottivat hyvin huomioon meidän nuorten asiat. Ryhmistä tuli paljon hyviä uusia ideoita saada agenda 2030 nuorten tietoon ja mieleen. Työpajassa ideoitiin mm. Lisää vastaavia rekiä ja kouluihin opiskelijoiden muodostamia tiimejä, jotka voisivat toimia aktiivisesti kestävän kehityksen tavoitteiden viemiseksi eteenpäin kouluissa. 

Yhteistyössä ja kohtaamisissa on voimaa 

Aurinkoinen päivä ja työpajatyöskentely saivat hymyt kaikkien kasvoille. Lopuksi vielä opiskelijaryhmät kertovat muille, mitä olivat oppineet päivän aikana. Samalla oli mahdollisuus esittää kysymyksiä asiantuntijoille. Päivän aikana osallistuttiin myös Yhteinen Itämeri -biobitziin iNaturalist-sovelluksella. Eniten lajihavaintoja sovellukseen keränneet opiskelijat palkittiin hävikkikarkkipusseilla.

Retkipäivä Harakkaan oli voimauttava kokemus. Päivän aikana tutustuttiin ja keskusteltiin ja haettiin suuntaa myös Yhteinen Itämeri -hankkeen tuleville toimille. Opiskelijat ja opettajat olivat kaikki yhtä mieltä yhteistyön ja tapaamisen tärkeydestä ja merkityksestä. Vierailut Harakan saarella ja luonnon tutkiminen ja kestävän kehityksen tekojen edistäminen tulevat olemaan jatkossakin UNESCO ASPnet Baltic Sea Project -koulujen toiminta-agendalla. 

Lue lisää Yhteinen Itämeri -hankkeesta: https://yhteinenitameri.wordpress.com/

Teksti: Anni Suoraniemi, Ebba Sundén, Sofia Hautakangas, Valtteri Autio, Juho Kaataja ja Mika Jokiaho. 

Kuvat: Ebba Sundén, Eeva-Maria Muurman ja Mika Jokiaho

Yhteinen Itämeri -hanke komeasti käyntiin

Kuluneen syyslukukauden aikana on aloittanut Yhteinen Itämeri -hanke, joka toimii Suomen Unesco ASPnet -koulujen Baltic Sea Project -kouluverkoston koordinaatio- ja kehittämishankkeena. Yhteinen Itämeri -hanke sai Opetushallitukselta rahoitusta yleissivistävän koulutuksen kansainvälistymiseen. Hanke alkoi elokuussa 2021 ja päättyy joulukuun lopussa 2022.

Mukana Yhteinen Itämeri -hankkeessa ovat Vaasan lyseon lukio, Suomalais-venäläinen koulu, Kellon koulu, Oriveden lukio, Tuusulan lukio, Helsingin kielilukio ja Alppilan lukio. Yhteinen Itämeri -hankeen yhteistyökumppaneina ovat erityisesti Baltic Sea Project -kouluverkoston koulut. Lisäksi hankkeessa tehdään yhteistyötä globaali- ja ympäristö- sekä kulttuuriperintökasvatusta kehittävien järjestöjen sekä korkeakoulujen, tutkimuskeskusten ja yritysten kanssa. 

Yhteinen Itämeri -hankkeen tavoitteena on 

• aktivoida, vahvistaa ja laajentaa Suomen kansallista  Baltic Sea Project -kouluverkostoa sekä tehdä yhteistyötä kansainvälisellä tasolla Itämeren alueen koulujen kanssa. 
• lisätä tietoisuutta Itämeren alueen ympäristöongelmista ja auttaa ymmärtämään ihmisen ja luonnon välisen riippuvuuden erilaisia tieteellisiä, sosiaalisia, kulttuurisia, poliittisia ja taloudellisia näkökulmia. 
• vahvistaa oppilaiden ja opiskelijoiden kestävää elämäntapaa ja kannustaa ilmastotekoihin, joilla turvataan Itämeren alueen ympäristöä ja luonnon monimuotoisuutta sekä estetään ilmastonmuutosta. 

Yhteinen itämeri -hanke mukana Unesco-koulupäivillä

Yhteinen Itämeri -hanke oli mukana syksyllä 9.-10.9.2021 valtakunnallisilla Unesco-koulupäivillä, jotka järjestettiin etänä Teamsin välityksellä. Unesco-päivien yhteydessä järjestettiin opettajille ja opettajille Yhteinen Itämeri -työpaja, jossa oppilaita ja opiskelijoita haastettiin ideoimaan ja esittämään ajatuksia siitä, mitä asioita haluaisi oppia Itämerestä koulussa. Vastaavasti opettajia haastettiin keräämään ajatuksia asioista, joita haluavat opettaa opiskelijoille Itämerestä. Työskentely alustana toimi Jambooard, jolle opiskelijat ja opettajat keräsivät ajatuksia Itämereen liittyen.

Ideoissa nousivat esille retket ja mukava yhdessä tekeminen eri oppiaineiden näkökulmista. Luonnontieteiden lisäksi mukana oli äidinkieli ja kirjallisuus, historia ja taloustieto, filosofia sekä musiikki. 

Itämeri haluttiin kokea elävästi soutaen ja makkaraa paistaen Tove Janssonia ja muumeja unohtamatta. Myös ajatus kansainvälisestä yhteistyöstä nousi esille ideoiden joukossa ja Itämereen liittyvien tutkimusalojen ja ammattien esittely ja niihin tutustuminen työelämään tutustumisen kautta. Lopuksi ideoista keskusteltiin ja lähdettiin pohtimaan, miten niitä voisi hyödyntää mahdollisesti peruskoulun mok-viikon, lukioiden opintojakson, kestävän kehityksen leirin tai teemapäivien osina.

Yhteinen Itämeri -kehittämisiltapäivä maailman tiedepäivänä 10.11.2021

YK:n maailmantiedepäivänä vietettiin UNESCO Baltic Sea Project -kouluissa Yhteinen Itämeri -kehittämisiltapäivää. Yhteinen Itämeri-paneelikeskustelussa tieteentekijät ja kasvatusalan edustajat avasivat näkökulmia Itämeren tutkimiseen ja opettamiseen eri näkökulmista. Paneelissa oli edustettuna mm. luonnontieteiden tutkimuksen näkökulma, ympäristö- ja globaalikasvatuksen sekä luontoperintö- ja kulttuuriperintökasvatuksen näkökulmat.

Katso Yhteinen Itämeri -paneelikeskustelu tästä: https://youtu.be/97jag2oOMXw

Mukana keskustelussa oli kestävän kehityksen kehittäjäopettaja Jussi Tomberg Oulun kaupungin Sivistys- ja kulttuuripalveluista, Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran toiminnanjohtaja Hanna Lämsä, biologi ja mikromuovitutkija Pinja Näkki Suomen ympäristökeskus SYKE:en Merikeskuksesta ja Saaristomeren UNESCO biosfäärialueen koordinaattori Katja Bonnevier sekä Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön biologi Aliisa Wahlsten. Keskustelussa nousi esille tärkeää asiaa Itämeren tutkimisesta ja opettamisesta.

Paneelikeskustelun jälkeen työstimme yhdessä työpajoissa oppilaiden ja opiskelijoiden sekä opettajien kanssa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tarpeisiin Itämeri-aiheisia tehtäviä, opintojaksoa, mok-viikkoa, teemapäiviä sekä kestävän kehityksen luontoleiriä. Suunnitelmat konkretisoituvat viimeistään ensi keväänä Itämeri-opintojaksolla, Vesiviikolla ja luontoleirillä Turun saaristossa.

Lue lisää Yhteinen Itämeri blogista: https://yhteinenitameri.wordpress.com/

Teksti ja kuvat: Mika Jokiaho, Yhteinen Itämeri -hankkeen koordinaattori

Mare Nostrum Yhteinen Itämeremme -webinaari Suomenlinnassa

Ruutikellari - kuva Aino Heininen

Elokuun lopulla satoi melkein jatkuvasti, niin myös Itämeri-päivän aamuna 26.8.2021. Lauttamatka Suokilla Suomenlinnaan vei nopeasti historian uumeniin ja sadekin loppui merimatkan aikana rantautuessamme Ison Mustasaaren laituriin. Kun vielä tekoälyn avulla löytyi Ruutikellari, oli päivä pedattu erinomaisesti. 

Tavoitteena yhdistää tiedettä ja taidetta

Paikan päällä olivat Tuusulan lukion joukkue sekä striimausryhmä.  Mare Nostrum, Yhteinen Itämeri, 25. Platonin Akatemia oli alkamassa. Tapio Turpeisella oli ilmiselvästi ohjat käsissä ja aikataulu valmiina. Itämeri-projektin (Baltic Sea Project) edustajana sain olla mukana paikan päällä.

Tuusulan lukion rehtori Seppo Kärpänen

Seppo Kärpänen, Tuusulan lukion rehtori esitti tervehdyssanat järjestäjien puolesta. Tapahtuman tavoitteena oli yhdistää tiedettä ja taidetta, virittää keskustelua ympäristöstä ja havahduttaa näkemään hieno kulttuuriperintömme sekä nostaa esiin näiden kaikkien keskinäisiä riippuvuuksia.
 

Uusia ulottuvuuksia sukeltajan silmin

Aluksi matkailuasiantuntija Minna Öystilä Suomenlinnan hoitokunnasta esitteli Suomenlinnaa maailmanperintökohteena ja meriarkeologi, vakituisesti Suomenlinnassa asuva Minna Koivikko Suomen Museovirastosta kuvaili vedenalaista Suomenlinnaa. Hieman kerrattiin sotahistoriaa ja sitä, mitä sinne meren pohjaan on jäänyt. Hylkyjä ainakin. Niiden tutkiminen kuuluu olennaisesti meriarkeologin työhön. Mielenkiintoisia ja täysin uusia ulottuvuuksia saimme kuulla ja nähdä sukeltajan silmin. 

Hengen ravintoa ja vatsan täytettä

Kehittäjäopettaja Jussi Tomebrg

Lounaan jälkeen itämerellisestä ruokavaliosta kertoivat ravintotieteilijä Jelena Meinilä ja ympäristötieteilijä Venla Kyttä. Keskustelu jatkui webinaarina Piirtämössä. Yleisöllä oli paljon kysyttävää. 

Seuraavaksi saimme opastusta iNaturalist-sovelluksen käytöstä kasvien ja ympäröivän luonnon kansalaishavainnoinnissa. Kestävän kehityksen ja luonnontieteiden kehittäjäopettaja Jussi Tomberg oli tehnyt videon purjeveneellään. Siinä hän rantautui Varjakansaareen, jossa hän opasti tunnistamaan lajeja tekoälyn avulla. Oli hienoa päästä virtuaaliselle purjehdusretkelle Pohjannmeren perukoilla. 

Fyysikko Elisa Lindgren, Ilmatieteen laitokselta esitteli suomenkielisen osuuden lopuksi merentutkimus Arandaa ja tutkijoiden työtä vaihtelevissa olosuhteissa. Todella mielenkiintoista!
 

The Virtual Academy of Plato

Pitkä päivän lopuksi oli sitten The Virtual Academy of Plato englanniksi ja se oli tarkoitettu myös BSP:n kumppaneille Itämeren ympäristön maissa. Tarkka aikataulutus imaisi BSP:n osuudesta viimeiset sanani, jotka haluaisin suunnata kaikille unescolaisille: 

"Keep doors open to every kind of collaboration, keep your minds open to different thoughts and cultures, search for knowledge, learn languages - and use them. Thank you!"

Koko webinaari striimattiin. Tässä linkki tallenteeseen: https://julkinen.fi/events/1427.

Lämmin kiitos kaikille osallistujille, järjestäjille, luennoitsijoille ja esittäjille sekä Opetushallitukselle!

Aira Undén-Selander

Itämeriprojektin (BSP) yleiskoordinaattori 2019 - 2021