Kulttuurien välisiä kohtaamisia: yhteistyötä ja yhdessä oppimista Itämeren ympärillä

Kansainvälinen verkostoitumiswebinaari UNESCO-BSP opettajille 

Aika: Tiistai 27.10. klo 15–18:00 ja  
                Keskiviikko 28.10. klo 15–18:00 (Suomen aikaa) 

Paikka: Teams

Kohderyhmä:   Yläkoulun ja lukion opettajat

Järjestäjä: UNESCO BSP yhdessä Opetushallituksen kanssa

Ilmoittautuminen (viimeistään 23.10.): https://bit.ly/webinar272810  

Webinaarin kuvaus englanniksi

Mikä on Itämeri-projekti?

Itämeri-projekti (BSP) on kansainvälinen UNESCO ASPnet -koulujen verkosto tavoitteena Itämeren suojelu, rauhankasvatus ja kulttuurien välinen yhteistyö.

"UNESCO ASPnet koulujen verkoston jäseninä kuulumme globaaliin saman mielilsten koulujen yhteisöön ja luomme kontakteja, jaamme tietoja ja kokemuksia sekä kehitämme yhteisiä projekteja kymmenien tuhansien rehtoreiden, opettajien ja opiskelijoiden kanssa ympäri maailmaa." (UNESCO Associated Schools Network (ASPnet): Guide for Members, 2019)

Webinaarin tavoite 

Itämeri-projektin koordinaattorimaana (2018 - 2021), Suomi käynnisti aloitteen opettajien yhteistyön tukemiseksi ja lisäämiseksi Itämerta ympäröivien maiden kesken. to organize this webinar. Itämeri-projektin ja ASPnetin yhteisiä linjauksia seuraten, tämän kaksipäiväisen webinaarin tavoite on auttaa opettajia Ruotsista, Tanskasta, Saksasta, Puolasta, Liettuasta, Latviasta, Virosta, Venäjältä ja Suomesta kohdata ja jakaa ideoita tavoitteena yhteistoiminnallisten oppimisprojektien käynnistäminen. 

Projektin teemat nousisivat UNESCO:n arvopohjalta ja liittyisivät Itämeri-projektin tavoitteisiin. Oppimisprojektien keskeinen ominaisuus olisi oppilaiden osallistaminen kansainväliseen yhteistyöhön ja toimintaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi. 

Painopiste kolmessa temaattisessa toiminta-alueessa

Webinaarissa ja käynnistettävissä projekteissa painopiste on ASPnetin kolmessa temaattisessa toiminta-alueessa: 

1. Maailmankansalaisuus ja rauhan ja väkivallattomuuden edistäminen (global citizenship and a culture of peace and non-violence). Itämeri-kontekstissa tämä tarkoittasi taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä, yhteistä historiaa, sosiaalisia rakenteita ja demokratiakasvatusta.
2. Kestävä kehitys ja kestävät elintavat. Itämeren suojelu, luonnon havainointi, biodiversiteetti ja ilmaston muutos.
3. Interkulttuurinen oppiminen, kulttuurisen moninaisuuden ja kulttuuriperinnön arvostus.  Alueen kielellinen moninaisuus (puhutut ja opitut kielet), kirjallisuus, taiteet ja käsityöt, elävä kulttuuriperintö ja kulttuuriperintökohteet.

Webinaarin ohjelma (tbc) 

Tiistai 27.10.2020 

13:45                     Yhteyksien tarkistus, netiketti ja ohjeet  

14 – 14:30             Tervetuloa ja johdatus Itämeri-projektiin  

14:30 – 15:45       Lyhyitä onnistuneiden oppimisprojektien esittelyjä

• Globaalikasvatus
• Kestävä kehitys ja ilmastonmuutos 
• Kiertotalous
• Kirjallisuus ja lukeminen 
• Taiteet 
• Elävä kulttuuriperintö
• Historia ja yhteiskunta (larppaus)

15:45 – 16:15      Tauko 

16:15 – 16:45      Verkkopohjaisten yhteistyökalujen esittelyjä

• eTwinning
• iNaturalist
• Padlet 
• Teams 
• Google Drive

16:45 – 17           Kysymyksiä ja keskustelua

 

Keskiviikko 28.10.2020

14 – 14:15          Hyvää huomenta, ohjeet kumppanin hakuun ja projektin työstämiseen

14:15 – 14:30     Vinkkejä projektien rahoitukseen   

14:30 – 15           Kumppanin haku (padlet)

15 – 15:45           Projekti-ideoiden työstäminen ryhmissä Teamsissä

15:45 – 16:15     Tauko

16:15 – 16:45     Ryhmien työstämien projekti-ideoiden esittely

16:45 – 17:00     Lopetus

 

Paula Mattila                                 

Unesco ASPnet National Coordinator  
Finnish National Agency for Education               
paula.mattila@oph.fi                                   

Tiina Sarisalmi

Head of Project / Coordination of Finnish ASPnet Schools
tiina.sarisalmi@orivesi.fi  

Globaali oppimisen kriisi – yhteinen haasteemme

Koulunkäynti ei ole yhtä kuin oppiminen

Elämme maailmassa, jossa uusia viheliäisiä ja vaikeasti ratkaistavia ongelmia nousee eteemme jatkuvasti. Yhä uudestaan joudumme huomaamaan, että maailma ei olekaan hallittavissamme. Uudet teknologiat tuovat lyhytaikaisia ratkaisuja ja aiheuttavat uusia vielä vaikeampia ongelmia.

Yksi YK:n vuoden 2015 Millennium tavoitteiden suurimpia onnistumisia oli koulutuksen saralla. Saatoimme juhlia sitä, että kokonaan koulutuksen ulkopuolella olevien lasten määrä puolittui ja tyttöjen koulunkäynti kasvoi merkittävästi. Erityisen huomattavaa oli kehitys Saharan etelänpuoleisessa Afrikassa.

Reilu vuosi sitten Maailmanpankki julkisti raportin (World Development Report 2018), joka romahdutti uskomme jatkuvaan kehitykseen. Raportissa osoitettiin, ettei koulunkäynti ole yhtä kuin oppiminen. Monissa maissa oppilaat eivät neljän kouluvuoden jälkeen ymmärrä lukemiaan yksinkertaisia lauseita tai osaa suorittaa helppoja yhteen- ja vähennyslaskuja. Erot kasvavat sekä perheen varallisuuden että kasvuympäristön mukaan.

Ongelma on sikälikin erityisen hankala, että koulutuksen ajatellaan olevan ratkaisu sekä henkilökohtaiseen että kansakunnan vaurauteen ja menestykseen. Koulutustason noustessa yhteiskunnan rakenteet vahvistuvat, saadaan töitä, palkat nousevat ja syntyy innovaatioita.

Mitä tehdä, kun useiden vuosien koulunkäynnin jälkeen, miljoonat lapset eivät osaa lukea tai laskea?Köyhissä maissa ja harvaan asutuilla seuduilla rakenteet ovat heikot, vaikuttavuuden seuranta vähäistä ja kaikista oppimateriaaleista pulaa.

Kohtaamisia ja verkostoitumista

Marraskuun lopulla pidettiin Helsingissä Opetushallituksen, Ulkoministeriön, Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Fingon (suomalaiset kehitysjärjestöt) järjestämä kansainvälinen seminaari ”Finland as a Srong Actor in the Global Learning Crisis". Mukana olivat järjestävien organisaatioiden lisäksi suomalaisia kehitysyhteistyötä tekeviä yliopistoja, korkeakouluja, kansalaisjärjestöjä ja muita toimijoita. Olimme ison yhteisen ongelman äärellä.

Erityisen tärkeäksi ja seminaariin onnistuneimmaksi anniksi koettiin eri toimijoiden kohtaamiset. Esimerkiksi paikan päällä Afrikassa ja Aasiassa toimivilla kansalaisjärjestöillä on paljon käytännön tietoa, kontakteja ja verkostoja, joita myös yliopistot ja korkeakoulut voisivat hyödyntää.

Ohjelma koostui sessioista, joissa esiteltiin erilaisia kehityshankkeita opettajankoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, oppimisympäristöjen, opetussuunnitelmatyön, globaalikasvatuksen ja koulutusviennin tiimoilta.

"No one is too small to make a difference"

Paula Mattila

Opetusneuvos Paula Mattila avasi yllä mainituilla sanoilla ja Greta Thunbergiin viitaten session, jossa pohdittiin mikä rooli UNESCO ASPnet kouluilla voisi olla oppimisen kriisissä. On tärkeää, että lapset ja nuoret Suomessa kasvavat globaalia vastuuta tunteviksi maailmankansalaisiksi ja kokevat voivansa vaikuttaa maailmaan. Tässä UNESCO-kouluilla on tärkeä rooli. Ajatellaan globaalisti, toimitaan paikallisesti.

UNESCO ASPnet kouluilla on yhteinen kansainvälinen projekti, jonka tavoitteena on tukea opettajien ammatillista kehittymistä ja globaalikasvatusosaamista. Projektin tavoitteena on voimaannuttaa oppilaita ottamaan aktiivinen rooli ja sitoutumaan paikallisten ja globaalien ongelmien ratkaisuun.

Sari Muhonen ja Jussi Tomberg

Hankkeen kehitysyhteistyössä on etusijalla Saharan etelänpuoleinen Afrikka, jossa keskitytään kahteen pääalueeseen:

1. Vahvistetaan rauhaa rakentamalla osallistava, rauhallinen ja kestävä yhteiskunta
2. Vahvistetaan yhteiskunnan kykyä vahvistaa kestävää kehitystä ja poistaa köyhyys

Pieni kasvaa globaaliksi

Let's get global!

Kaksi suomalaista UNESCO koulua, Jyväskylän lyseo ja Vaasan lyseon lukio ovat toimineet yhdessä Let’s get global! -hankkeessa jo vuodesta 2017. Se lähti liikkeelle halusta aktiivisesti edistää Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoitteita, erityisesti tasa-arvoa ja ilmastovastuuta. Tavoitteena oli parantaa tyttöjen mahdollisuuksia käydä koulussa ja edistää naisten yrittäjyyttä. Alusta saakka oli selvää, että oppilaat olivat hankkeessa aktiivisia toimijoita, ideoivat tapahtumia ja varainhankintatempauksia, pitävät yhteyksiä ugandalaisiin yhteistyökumppaneihin ja esitellä hanketta muille seudun oppilaitoksille ja somessa.

Leirinuotiolla 

Session toteuttivat opetusneuvos Paula Mattila, Unesco Chair professori Hannele Niemi, Viikin normaalikoulun edustaja Sari Muhonen ja Unesco-koulujen edustaja Jussi Tomberg, Let’s go global –hankkeesta lehtorit Mika Jokiaho ja Raili Kivelä sekä opiskelijat Saara Huhta, Siiri Hotakainen, Grace Kabuka ja Vilma Seppänen sekä Kansanvalistusseura säätiöstä KTT Lauri Tuomi

Session esitykset lukuisine linkkeineen löytyvät täältä: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/finland-as-a-strong-actor-26-27.11.2019-role-of-unesco-aspnet-schools.pdf
Muu ohjelma ja eri sessioiden materiaalit löytyvät täältä: https://www.oph.fi/fi/ohjelmat/finland-strong-actor-global-learning-crisis-kansallinen-opetusalan-kehitysyhteistyon

Digitalisoituva kieltenopetus laajenee Aasiaan ja Afrikkaan

Aasian ja Afrikan kielten seminaari 

Aika: tiistaina 3.9.2019 klo 10 – 16
Paikka: Opetushallitus, Helsinki

Ohjelma: linkki ohjelmaan
Ilmoittautuminen: linkki ilmoittautumiseen


Koulutuspäivän tavoite ja kohderyhmät:

• luodaan katsaus Aasian ja Afrikan kielten opetuksen tarpeeseen ja ratkaisuihin suomalaisessa yleissivistävässä koulutuksessa
• tutustutaan arabian, japanin ja kiinan kielen opetuksen ja opiskelun toteutuksiin verkkopedagogiikan avulla
• tarjotaan verkostoitumismahdollisuuksia ja yhteistyötä aihepiiristä kiinnostuneille rehtoreille, hallinnon edustajille, tutkijoille, opettajille ja opiskelijoille

Päivän vetäjänä toimii johtaja Jorma Kauppinen, Opetushallitus.

Seminaari on maksuton sisältäen kahvit ja lounaan. 

Lisätietoja hankkeesta: https://aasianjaafrikankielet.wordpress.com/