Showing posts with label kiistanalaiset aiheet. Show all posts
Showing posts with label kiistanalaiset aiheet. Show all posts

Wednesday, 3 April 2019

Itämeri-projektin Suomen kausi: kohti laaja-alaista osaamista ja yhteistyötä


Itämeri-projektin eli UNESCO Baltic Sea Projectin koordinaattorit kokoontuivat 31.1. - 1.2.2019 Helsingissä Opetushallituksessa ja Suomalais-venäläisellä koululla. Projekti kattaa koko Itämeren valuma-alueen. Tällä alueella asuu noin 100 miljoonaa ihmistä.

Itämeri-projekti tarjoaa loistavan mahdollisuuden tutustua Itämeren maiden opettajiin ja oppilaisiin, tehdä yhteistyötä ja toteuttaa yhteisiä oppimisprojekteja sekä käydä leireillä ja seminaareissa. Yhteistyön ja oppimisen teemat liittyvät kestävään kehitykseen ja ilmaston suojeluun sekä kulttuuriin Baltian maissa, joissa asukkaat ovat olleet kautta vuosisatojen tekemissä toistensa kanssa. Mukana Helsingin kokouksessa oli edustajia Ruotsista, Tanskasta, Saksasta, Liettuasta, Latviasta, Eestistä ja Venäjältä.

Kokouksen avasi johtaja Jorma Kauppinen (OPH) ja tervehdyksen Suomen UNESCO-toimikunnalta toi Kati Anttalainen (OKM). Asiantuntijoina kokouksessa toimivat opetusneuvos Paula Mattila (OPH) sekä valtakunnalliset kv-koordinaattorit Tiina Sarisalmi ja Jussi Tomberg. Puheenjohtajana toimi BSP-koordinaattori Aira Undén-Selander Suomalais-venäläisestä koulusta. Kokouksessa tehtiin linjauksia Suomen koordinointikaudelle, joka kestää vuoteen 2021. Koordinointimaa vaihtuu kolmen vuoden välein.

Ensimmäisenä päivänä kartoitettiin millaisessa kansallisessa ja kansainvälisessä kontekstissa koulut tänä päivänä työskentelevät. Paula Mattila esitteli opetussuunnitelmaprosessia ja erityisesti globaalikasvatusta sekä kompetenssipohjaista lähestymistapaa UNESCO ASPnet-strategian toteuttamisessa. Oleellinen osa aamupäivää olivat ryhmätyöt, joissa pohdittiin, miten kehittää laaja-alaista osaamista, vahvistaa oppilaiden osallisuutta ja toimintaa sekä kannustaa luoviin ratkaisuihin ja innovaatioihin kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi.

Tiina Sarisalmen johdolla pohdittiin hyvien käytäntöjen ja toimintamallien jakamista sekä monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Monialaisuus sopii oppimismenetelmänä erityisen hyvin projektioppimiseen, joka on luonteeltaan oppiaineiden rajoja ylittävää, ilmiöpohjaista ja laaja-alaista osaamista kehittävää. Käyttökelpoisia välineitä, joilla tukea kansainvälisiä Itämeren-maiden yhteisiä projekteja ovat esimerkiksi eTwinning, Erasmus+ ja NordPlus.

Jussi Tomberg esitteli oululaista Toivon Agendaa, joka sai siivet ja laajeni yhden koulun toimintapäivästä koko Oulun turuille ja toreille. Se on hieno esimerkki oppilaita innostavasta ja motivoivasta toiminnasta ja luo toivoa kiistanalaisten kysymyksien ja viheliäisten globaalien ongelmien keskellä.

Seuraavana päivänä Suomalais-venäläisellä koululla kokouksen osanottajat pääsivät tutustumaan koulun arkeen. Lukion koeviikko kokosi opiskelijat luokkiin, joten meno ei ollut aivan normaalin eläväistä. Yhtenäiskoulun arki valaisi kuitenkin konkreettisesti perusasteen koulupolkua ja yhtenäiskoulun ideaa, jota uudessa opetussuunnitelmassa tavoitellaan. Vieraille esiteltiin myös uuden koulun rakentamisprosessia ja ihmetystä aiheutti se, kuinka paljon opettajat ovat saaneet olla mukana suunnittelutyössä.

Päivän asiasisältö oli kuitenkin UNESCO BSP:n (Itämeri-projektin) uudistamiskeskustelu. Tulevaisuudessa keskitymme ympäristökasvatukseen ja ilmastomuutokseen liittyvien haasteiden ohella rakentamaan kansainvälistä yhteistyötä, jossa oppilaat voivat olla osallisina laajalla rintamalla. Väkivallattomuuden kulttuurin ja kestävän elämäntavan edistäminen, kulttuurienvälinen oppiminen sekä kulttuurinen moninaisuus ovat jokaisen BSP-opettajan sydämen asioita. Tämä tarkoittaa kunkin maan sisällä omia projekteja, mutta myös laajenevaa yhteistyötä. Elämme globaalissa maailmassa, jossa olemme riippuvaisia toinen toisistamme. Agenda 2030 on yhteinen tavoitteemme ja toimintaohjeemme.

Aira Undén-Selander



Wednesday, 16 January 2019

Väkivaltaisen ekstremismin ehkäisyä ihmisoikeuskasvatuksen keinoin

Väkivaltainen ääriajattelu eli ekstremismi on ideologiaa, jossa väkivalta oikeutetaan aatemaailmalla perustellen. Se on monitahoinen ilmiö, jonka taustatekijöitä ovat mm. kokemukset syrjityksi tulemisesta ja epäoikeudenmukaisuudesta, yksilön tai yhteisön marginalisoituminen, heikentyneet sosiaaliset verkostot sekä heikentynyt sosioekonominen asema.

Kasvatuksen ja koulutuksen avulla on mahdollista vaikuttaa väkivaltaisen ekstremismin juurisyihin. Kouluissa tulisi kiinnittää huomiota inkluusioon eli siihen, että kaikki yhteisön jäsenet saavat osallistua yhdenvertaisesti yhteisön toimintaan. Lapsille ja nuorille tulee tarjota mahdollisuus asianmukaiseen, turvalliseen ja kunnioittavaan keskusteluun myös kiistanalaisista aiheista. Kiistanalaiset aiheet ovat aiheita, jotka herättävät tunteita ja jakavat yhteisöjä ja yhteiskuntia. Riippuu paikasta ja ajankohdasta, mitkä aiheet milloinkin ovat kiistanalaisia. Suomessa tällaisia voisivat nykyisin olla esimerkiksi erilaiset ravitsemussuositukset, rokotukset sekä sukupuolen moninaisuus.

26.-30.9.2018 viisi opettajaa eri puolilta Suomea osallistui Nordplus-koulutukseen Dealing with controversy through education, joka toteutui Utøyan saarella ja Oslossa. Koulutuskokonaisuus pohjautuu Euroopan neuvoston materiaaliin Kiistanalaisia aiheita opettamassa. Aiemmin vastaavaan koulutukseen on Suomesta osallistunut jo viisi opettajaa. Tällä kertaa osallistujat olivat opettajia, opettajien kouluttajia ja aktivisteja Norjasta, Ruotsista, Suomesta, Latviasta ja Liettuasta. Ryhmä kokoontuu uudelleen toukokuussa 2019 Vilnassa.

Norjassa Utøyan heinäkuun 2011 traagiset tapahtumat on haluttu liittää demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen ensiarvoiseen merkitykseen. Demokratia ja yhteiskuntarauha voivat tulla vakavasti uhatuiksi oman yhteiskunnan sisältä; uhka ei tule aina ulkopuolelta. Tämän vuoksi kasvattajien ja kouluttajien on tärkeää tiedostaa oma roolinsa siinä, miten he voivat omalla toiminnallaan edesauttaa lasten ja nuorten rakentavaa, yhteiskuntaa kehittävää radikalismia. Ilman radikaalia ajattelua yhteiskunta ei muutu paremmaksi. Rakentava radikalismi ei kuitenkaan voi olla väkivaltaista.

Kiistanalaisia aiheita opettamassa -koulutusmateriaali sisältää toiminnallisia harjoitteita sekä opettajille että opetusryhmille. Harjoitteiden tavoitteena on vahvistaa opettajien osaamista kiistanalaisten aiheiden käsittelyssä sekä rakentaa turvallista keskustelukulttuuria oppilaiden ja opiskelijoiden kesken. Materiaalin kohderyhmä on yläkoulu ja toinen aste, mutta monet harjoitteet soveltuvat myös nuoremmille oppilaille.

Tavoitteena on, että Kiistanalaisia aiheita opettamassa -koulutuksen käyneet opettajat kouluttaisivat muita opettajia toiminnallisten harjoitteiden käyttöön. Kouluttajaverkoston koordinoinnista Opetushallituksessa vastaa opetusneuvos Satu Elo. Koulutusmateriaali on vapaasti ladattavissa OPH:n sivuilta.

Hanna Ruohikko
Puolalanmäen lukio
UNESCO-yhteyshenkilö ja PVE-kouluttaja

Materiaaleja:
https://www.oph.fi/julkaisut/2017/kiistanalaisia_aiheita_opettamassa
Unescon video väkivaltaisen ekstremismin ehkäisystä: https://www.youtube.com/watch?v=79MTkVumCcQ&
Opetushallituksen sivuilla:  https://edu.fi/yleissivistava_koulutus/hyvinvointi_koulussa/ekstremismin_ehkaisy