Wednesday 19 October 2022

Nordic Camp – Stand Up for Human Rights





Syksyllä 2022 järjestettiin Pohjoismaiden Unesco ASPnet -kouluverkoston opiskelijoille Nordic Camp – Stand Up for Human Rights -ihmisoikeusleiri Tanskassa. Suomesta leirille lähti viiden nuoren ja yhden opettajan delegaatio. Opiskelijat tulivat kouluista ympäri Suomea ja matkustivat yhdessä Tanskaan oppimaan lisää ihmisoikeuksista Pohjoismaissa, Euroopassa ja globaalisti. Leirin tavoitteisiin kuului kulttuurienvälinen käytäntöjen ja tiedon jakaminen ihmisoikeuksista sekä ihmisoikeusnäkökulman ja -oppien soveltaminen omassa kotimaassa ja koulussa.

Ihmisoikeuskasvatuksella vahvistetaan kouluyhteisön hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta

Ihmisoikeuskasvatus on suomalaisen koulujärjestelmän ytimessä. Suomalainen koulutus ja opetussuunnitelmat ovat ihmisoikeusperustaisia, ja ihmisoikeudet ovat opetusta ja kasvatusta läpileikkaavia. Ihmisoikeuskasvatuksen toteuttaminen lapsia ja nuoria osallistavalla tavalla on tärkeää, jotta oppilaitoksissa voi aidosti toteutua demokraattinen, dialoginen ja jokaisen toimijuutta tukeva toimintakulttuuri. Ihmisoikeuskasvatuksella vahvistetaan kouluyhteisön hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.

Opiskelijat avainasemassa

Tanskassa järjestetty ihmisoikeusleiri on esimerkki opiskelijoiden toimijuutta vahvistavasta käytännöstä, jossa rakennetaan yhteistä ymmärrystä ja kompetensseja ihmisoikeuksien ymmärtämiseksi, soveltamiseksi ja lujittamiseksi kansallisesti ja kansainvälisesti. Opiskelijat itse ovat avainasemassa sen hahmottamisessa, kuinka ihmisoikeudet toteutuvat kouluympäristössä. 

Kansainvälinen työskentely kurkottaa oman lähiyhteisön ulkopuolelle: se auttaa näkemään oman kokemuksen uudessa valossa, rikastaa ajattelua ja tarjoaa näkökulmia siihen, miten ihmisoikeudet näkyvät toisissa kouluissa ja yhteisöissä.

Videolla leirille osallistunut Ella Vanhapiha kertoo aamunavauksessa kokemuksestaan ja siitä, mitä leirillä oppi.

Linkki videoon: https://drive.google.com/file/d/1JZReS7tk5iod0Q_JEgZCazl8kmkIaWFz/view?usp=sharing


Teksti: Linda Kanninen 

Tuesday 11 October 2022

Suomalaisia mukana Kestävän kehityksen leirillä Schleswigissä 7.-11.9.2022

Schleswigissä, Saksassa, järjestettiin UNESCO ASPnet Baltic Sea Projectin kestävän kehityksen leiri, johon osallistui opiskelijoita ja opettajia Itämeren alueen maista. Ryhmiä leirille tuli Suomesta, Virosta, Latviasta, Liettuasta, Puolasta, Saksasta sekä Tanskasta. Leirin aihealueet liikkuivat kestävän kehityksen, kiertotalouden sekä Itämeren ympärillä.

Matkamme Schleswigiin alkoi Vaasan lentoasemalta keskiviikkopäivänä 7.9.2022. Helsingissä tapahtuneen pikaisen välilaskun aikana tapasimme loput Suomen Itämeri-ryhmästä, joka koostui lisäksemme kahdesta Tuusulan lukion opettajasta ja yhdestä opiskelijasta. Yllättävän lyhyeltä tuntuneen lentomatkan jälkeen löysimme itsemme keskeltä Hampurin keskustaa. Pysähdys oli kuitenkin harmillisen nopea, sillä emme ehtineet tulomatkalla toteuttaa yhtä matkan tavoitteista; syödä hampurilainen Hampurissa. Sen sijaan nappasimme nopeasti rautatieasemalta Subway-leivät ja lähdimme junalla kohti lopullista päätepysäkkiä, Schleswigiä. Saavuimme myöhään leirin tukikohtaan, A. P. Møller Skoleniin. Pitkän matkustamisen jälkeen jouduimme vielä kokoamaan yhden hengen teltat pimeässä sateessa puhelimen taskulamppujen avulla. Vaikka päivä tarjosi omat haasteensa, toivat ne mukanaan seikkailullisen ilmapiirin, mikä oli erittäin tervetullut muutos ylioppilaskokeisiin lukemiseen.

Heräsimme varhain torstaiaamuna saksalaisen aamupalan tuoksuun. Joka-aamuiset Nutella-leivät ja saksalainen kahvi antoivat hyvin energiaa tuleviin tapahtumiin. Päivä alkoi tutustumisella uusiin ihmisiin matkalla Schleswigin satamaan. Vaihdoimme uusien tankalaisten tuttavuuksien kanssa kuulumisia, minkä jälkeen aloitimme risteilyn Itämereen kuuluvan Schlei-salmen vesistössä.

Risteilyllä ihailimme maisemia ja söimme mehevät saksalaiset leivät, jotka eivät todellakaan jääneet reissun viimeisiksi. Ukkosmyrskystä johtuneen sisälle evakuoitumisen jälkeen olikin leirin ensimmäisen workshopin aika. Jokaisen maan ryhmä oli kehittänyt kolmen tunnin kestävään kehitykseen tai Itämereen liittyvää työpajaa.

Suomen työpajassa pelattiin Syklin Circula kiertotalous- ja yrittäjyyspeliä, missä pelaajat kehittelivät ryhmissä kiertotalouteen liittyvän liikeidean. Workshopissa oli hyvä tunnelma ja oli mukavaa tutustua porukkaan ympäri Itämerta. Illalla pelasimme saksalaisten kanssa koripalloa koulun liikuntasalissa ja tutustuimme paikalliseen arkkitehtuuriin sekä kyläkauppojen antimiin.


Perjantai oli sekä aktiviteettien että käveltyjen kilometrien puolesta kaikkein monipuolisin päivä. Päivän aikana tuli käveltyä koko kaupungin ympäri, kokonaisuudessaan melkein maratonin verran. Ensimmäisenä vierailimme kulttuurihistoriallisessa viikinkimuseossa, josta matka jatkui vanhaan viikinkikylään. Yli 1000 vuotta vanhassa Haithabu-viikinkikylässä saimme opastetun kierroksen kylästä ja sen historiasta.

Kylässä vierailemisen jälkeen suuntasimme Schloss Gottorf -linnaan välipalalle. Tämän jälkeen vierailimme linnaan rakennetussa museossa, jossa oli näytillä historiallisia esineitä ja taidetta. Pitkän päivän jälkeen palkitsimme itsemme käymällä puolalaisten kanssa saksalaisessa ravintolassa, mikä todellakin teki terää kaikkien käveltyjen kilometrien jälkeen. Ilta sujui tuttuun tapaan koripalloa ja korttia pelaillessa sekä ihmisten kanssa hengaillessa.


Lauantai oli viimeinen kokonainen päivä Itämeri-leirillä. Heti aamupalan jälkeen olikin jo toisen workshopin aika. Tällä kertaa saimme itse osallistua muiden maiden ryhmien ohjelmaan. Jami osallistui latvialaisten järjestämään työpajaan, jossa pelattiin Itämeren alueen maihin ja kestävään kehitykseen liittyvää tietovisaa sekä tutustuttiin muihin osallistujiin. Työpajassa opittiin paljon uusia ja mieleenpainuvia faktoja Itämerestä ja sen alueen maista sekä kulttuureista, etenkin latvialaisesta. Joonatan puolestaan osallistui saksalaisten ja tanskalaisten opettajien järjestämään työpajaan, jossa tutustuttiin tulvien riskiin kaupungeissa. Työpajassa ideoitiin ratkaisuja merenpinnan nousemisen haittavaikutuksien ehkäisemiseksi ja tutustuttiin eri infrastruktuurimuutoksiin, mitä kaupungeissa voidaan tehdä tulvien estämiseksi. Vaikka Suomessa ja etenkin Vaasassa merenpinnan nousemisesta johtuva kasvava tulvien riski ei ole erityisen ajankohtainen murhe, avarsi aiheeseen tutustuminen sitä, kuinka todellinen ongelma tulvat ovat eri puolilla maailmaa. Erityisen kiintoisaa oli työpajaan kuuluva retki Schleswigin rantaan, missä osallistujat pääsivät konkreettisesti näkemään, miten tulviin ja merenpinnan nousemiseen on varauduttu.


Workshopin jälkeen oli reilusti vapaa-aikaa, jonka hyödynsimme lähtemällä isolla porukalla kiertelemään kaupunkia. Vierailimme esimerkiksi Schleswigin katedraalissa ja kävelimme kaunista rantapromenadia pitkin. Illalla oli vielä leirin koko porukan viimeinen kokoontuminen, jossa esiteltiin jokaisen maan workshopit ja reflektoitiin leirillä opittuja asioita. Tunnelmat illalla olivat haikeat, sillä emme tulisi näkemään uusia tuttavuuksiamme enää seuraavana päivänä, sillä Suomen ryhmän herätys tulisi olemaan klo 6 ja lähtö klo 7 aamulla.

Matkalta taskuun jäi uusia ystäviä, hienoja kokemuksia sekä paljon uutta tietoa. Leirin suola oli ehdottomasti toisista maista tulevien opiskelijoiden kanssa keskusteleminen, mikä avarsi näkemyksiämme maailmasta. Oli virkistävää puhua ihmisten kanssa, joiden elämäntilanne ja kulttuuri erosivat arkipäiväisestä Suomesta. Porukka leirillä oli kuitenkin hyvin samanhenkistä ja leirillä vallitsi koko ajan erittäin mukava ilmapiiri. Kestävästä kehityksestä meillä oli jo valmiiksi paljon tietoa, jota pääsikin leirillä hyödyntämään, mutta opimme myös paljon uutta. Leirillä pääsi konkreettisesti näkemään kiertotalouden ja kestävään kehityksen toteuttamismuotoja käytännössä esimerkiksi ekologisen ruoan, liikkumisen sekä ilmasto-ongelmiin liittyvien tutkijoiden ja tutkimuksen muodossa.

Sunnuntaina 11.9 lähdimme aikaisin Schleswigistä takaisin Hampuria päin. Vaikka aikataulu oli melko tiukka, oli meillä hetki aikaa kierrellä Hampurin keskustassa ennen lentokentälle suuntaamista ja Suomeen palaamista. Hampurin pikakierroksen yhteydessä saimme kuin saimmekin toteutettua yhden matkamme tavoitteista, johon vain harvoilla ja valituilla on elämänsä aikana mahdollisuus. Söimme nimittäin hampurilaiset Hampurissa.

Teksti: Joonatan Knuutila, Jami Passi

Kuvat: Antti Karjalainen, Joonatan Knuutila ja Susanna Kantola

Juuri-Voimaa ja kiertotaloutta



Kaksi huippuhienoa esimerkkiä valtionavustusta saaneista kv-hankkeista, joissa vastuullisuus on ollut sekä toiminnan ytimessä että yhdistävänä teemana. Hauskasti molemmissa kiertotalous nousee keskeiseksi vastuulliseksi valinnaksi. 


Juuri-Voima: Kangasalalaisilta juurilta vastuulliseksi maailmankansalaiseksi

Juuri-Voima on koko Kangasalan kaupungin opetuspalveluiden yhteinen kansainvälisyys- ja globaalikasvatushanke. Tavoitteena on lisätä sekä henkilökunnan että opiskelijoiden planetaarisuustaitoja, yhteenkuuluvuutta sekä toimijuutta. Omien juurien tuntemisen kautta jokainen on vahvempi kohtaamaan myös laajemmat haasteet ja osallistumaan suurempien, planetaaristen haasteiden ratkaisemiseen. 

Hankkeessa kehitettiin ekososiaalista sivistystä harjoittelemalla myötäeläviä vuorovaikutustaitoja, vastuun kantamista luonnon monimuotoisuudesta sekä soveltamalla kestävän kehityksen mukaisia käytänteitä niin päivittäiseen toimintakulttuuriin kuin ravintotottumuksiinkin.

Hanke jäi harmittavasti korona-ajan jalkoihin, mutta silti erityisesti viidellä eri koululla ja yhdessä päiväkodissa saatiin aikaan kestävän tulevaisuuden mukaista toimintakulttuuria ja onnistuttiin pilotoimaan opiskelijoita osallistavaa kestävän kehityksen toimintaa mm. Kestävä Tulevaisuus eli KeTu-agenttitoiminnan käynnistämisellä.

Pikkolan yläkoulun oppilaat osallistuivat Pirkanmaan jätehuollon rahoittamaan Roskapätkä-elokuvaan. Koulun 8.-luokkalaiset oppilaat tekivät käsikirjoituksen Tietokoneen elinkaari -lyhytelokuvaan. 7.-luokan oppilaat kuvasivat sen ja osallistuivat animointiin, ja kaksi yhdeksännen luokan oppilasta toimi juontajina tässä elokuvassa. Elokuva näytettiin yhdessä muiden Roskapätkien kanssa Tampereen elokuvafestivaaleilla 8.3.2022. Elokuva on nähtävissä: 

Tietokoneen elinkaari from Pirkanmaan elokuvakeskus on Vimeo.

https://vimeo.com/694838996 

https://vimeo.com/showcase/9413845

Teksti: Pia Viljanen, Kangasala, hankkeen koordinaattori



Kansainvälistä kiertotaloutta, itä -ja länsiverkosto -hanke

 Lappeenrannan Lyseon lukion Kansainvälistä kiertotaloutta -hanke vakiinnutti yhteistyön suomalaisen ja intialaisen koulun välillä. Verkostoa pidettiin yllä etäyhteyksin koko korona-ajan ja sen toiminta jatkuu. Tämä hanke päättyi vierailuun  Intian Devlavlissa vuonna 2022 ja jatkamme intialaisten vastavierailulla syksyllä 2022.

Hankkeeseen osallistuneet opiskelijat tutustuivat kummankin maan ympäristöongelmiin ja ratkoivat niitä. Niihin lähdettiin etsimään ratkaisua liikeidealla, kiertotaloutta hyödyntävällä tuotteella. Tätä varten saatiin tietoutta mm. paikallisen yliopiston (LUT) asiantuntijaluennolla. Verkostomme etsi sopivat yritysyhteistyökumppanit, joista saatiin lisätietoa käytännön sovelluksista. Lappeenrannasta yhteistyökumppaniksi valikoitui Afstor, jonka yhden tuotteen ympärille opiskelijat suunnittelivat markkinointisuunnitelman Intiaan. Sieltä saatiin palautetta LAB Business mill:in asiantuntijoilta. Lopullinen suunnitelma esiteltiin Intiassa.


Miten hanke on käytännössä toteutettu? Työnjako ja aikataulu.

Hanke toteutettiin lukuvuosien 2020-21 ja 2021-22 aikana. Alunperin hanke oli tarkoitettu yhden lukuvuoden mittaiseksi, mutta korona muutti aikataulua ja hankkeelle saatiin toinen vuosi lisäaikaa. Ensimmäisenä lukuvuotena kaikki yhteydenpito tapahtui etäyhteyksien avulla, myös kotimaassa. Hankkeen alussa Lännen yhteistyölukio muuttui Ulvilan lukion jättäytyessä pois. Uudeksi yhteistyölukioksi tuli Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio. He olivat mukana lukuvuoden 20-21. Lappeenrannan Lyseon lukion lisäksi Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun lukio oli mukana koko ajan.

Hankkeen vastuuopettajat kokoontuivat säännöllisesti etäyhteyksien välityksellä. Niissä sovittiin opiskelijatapaamisista sekä suunniteltiin eteenpäin hankkeen seuraavaa vaihetta.

Jatkoimme syksyllä 2021 siten, että opiskelijaryhmät Suomessa ja Intiassa selvittivät kumppanimaiden ympäristöongelmia kuten jätehuoltoa ja kierrätystä. Näistä aiheista järjestettiin kysely- ja keskustelutapaamiset. Opiskelijat toteuttivat pienellä ryhmällä vierailun paikan päälle Asftoriin (https://www.afstor.com/), jonka toiminnan perusperiaatteita ovat ympäristötietoisuus ja vastuullisuus. Vierailun pohjalta valmistettiin markkinointivideo. Videolla esiteltiin yrityksen kiertotaloustuotteita. Turun suomalainen yhteiskoulu teki omalla alueellaan vastaavan. Tuotteemme esiteltiin kevään lopuksi intialaiselle yhteistyökoululle, jonka opiskelijat antoivat palautetta. Intialaiset esittelivät vastavuoroisesti oman alueensa tekstiiliteollisuutta.


Lukuvuoden 2021-22 aikana opiskelijat keskittyivät markkinointiin ja markkinointisuunnitelman tekemiseen. Näistä järjestettiin palautekeskustelu intialaisten ja LAB ammattikorkeakoulun Business Mill:in kanssa. Lopullinen markkinointisuunnitelma esiteltiin Intian Devlavlissa.


Teksti: Anu Huttunen, Lappeenrannan Lyseon lukio, hankkeen koordinaattori


Wednesday 5 October 2022

Toivon ja unelmien näkymiä

 UNESCO-ASPNET-koulujen vuotuinen syysseminaari  

Aika: ma-ti 5.–6.9.2022
Paikka: Monitoimitila, Opetushallitus, Hakaniemenranta 6, Helsinki

Toivon ja unelmien merkitys on syventynyt viimeisen kahden vuoden aikana. Keskustelut ratkaisujen hakemisesta, ihmisoikeuskysymykset, ponnistelut yhteisen päämäärän löytämiseksi vuorovaikutuksessa toisten kanssa ovat kaikki entistä tärkeämpiä.

Pandemia-ajan jälkeen pääsimme järjestämään nyt myös UNESCO ASPnet -koulujen syysseminaarin lähitapaamisena.



OHJELMA

1. päivän teemana ihmisoikeudet - puheenjohtajana toimi Jorma Kauppinen

Frank Johansson Amnestystä

12.30–12.45    Suomen UNESCO-toimikunnan tervehdys, Jorma Kauppinen 

12.45–13.30    Ihmisoikeudet, ajankohtaisesti, Frank Johansson, toiminnanjohtaja, Amnesty
                        International, Suomen osasto
                        Frank Johanssonin esityksen striimaus

13.30–14.30    Ihmisoikeudet ja UNESCO-koulut, Arto Kallioniemi / HY,
                        UNESCO-professori 
                        Ihmisoikeudet ja UNESCO-koulut, Tuija Kasa / HY, tutkija

14.50–16.00   Ihmisoikeuksista toiminnallisesti, kestävän kansainvälisyyden koordinaattori Päivi Packalen

18.30–19.00   Kulttuurikävely Suomenlinnan hoitokunnan opastamana

 

2. päivän teemana UNESCO ASPnet -koulujen toiminta - puheenjohtajana toimi Olli Määttä

9.45–10.00     Opi maailmanperinnöstä!  Tietoisku Suomen maailmanperintökohteiden yhdistyksen ja
                       Suomen kulttuuriperintökasvatusseuran tarjonnasta, Ira Vihreälehto, kulttuuriperintökasvatuksen
                       seura
                       Ira Vihreälehdon esityksen striimaus

                       Sivustot: https://www.maailmanperinto.fi/materiaali-kohteittain/ ja www.kulttuurinvuosikello.fi

10.00–10.15    Raporttien kertomaa lukuvuodelta 2021–2022, opetusneuvos Satu Honkala
                        Sadun esityksen striimaus

10.15–10.30    Toivon agenda, kestävän kansainvälisyyden koordinaattori Jussi Tomberg
                        Jussin esityksen striimaus

10.30–11.00    Lähettiläs-nuorten host-toiminta ja ideoita kansainvälisestä lähettiläsyhteistyöstä
                        UNESCO-lähettiläiden esityksen striimaus


Mäkelänrinteen lukion UNESCO-hostit kertovat toiminnastaan


11.10–12.30    Rinnakkaispajat

  1. Lähettiläs-toiminta / etänä opiskelijoille ja paikallisesti opettajille
  2. Toivon agenda
  3. Kestävyyskasvatuksen kehittämishanke
  4. Kouludemokratia ja osallisuus (DIOK)
  5. Ideoita käytännön teemapäivien toteutuksiin

Opiskelijoiden osallisuuden kehittäminen - hybridityöpaja 


PAX (Satakunta ja Pirkanmaa) ja Jyväskylän seudun
alueelliset verkostot suunnittelevat tulevaa
13.30–15.00     Alueelliset ja teemaverkostot: lukuvuoden toiminnan suunnittelu

  1. Helsinki-Uusimaa  
  2. PAX - Pirkanmaa ja Satakunta sekä Jyväskylän seutu
  3. Polaris - Pohjois-Suomi
  4. Yhteinen Itämeri

15.00–15.30     Päivien yhteenveto ja tulevat tapahtumat