UNESCO ASPnet Baltic Sea Project –koulut koolla Helsingissä 8.-9.12.2022

Syyslukukauden lopuksi UNESCO ASPnet Baltic Sea Project -koulut tapasivat Helsingissä 8.-9.12.2022. Tapaamisen tavoitteena oli tutustua ja verkostoitua ja kehittää verkoston kouluihin Itämeri-ryhmien toimintaa. Yhteinen Itämeri -hankkeen aikana on opittu paljon yhdessä ja luomalla verkoston kouluihin Itämeri-ryhmiä voidaan varmistaa, että opittua ja koettua voidaan jakaa ja levittää omissa kouluissa myös muille koulun opiskelijoille.

Helsingin tapaamisessa Itämeri-ryhmien toiminnan tueksi opiskelijat ja opettajat osallistuivat Luonto-Liiton Itämeri-lähettiläskoulutukseen ja tutustuivat Suomen ympäristökeskuksen SYKE:n kouluille tuottamiin Itämeri-ja ympäristöaiheisiin opetusmateriaaleihin. Vierailu huipentui tulevan ihmisoikeuksien päivän kunniaksi Suomen linnaan, jossa tutustuttiin kohteen historiaan ja maailmanperintöön ihmisoikeuksia unohtamatta.

Mukana Helsingin tapaamisessa oli lähes 50 opettajaa ja opiskelijaa UNESCO ASPnet Baltic Sea project –koulujen verkostosta. Osallistujia oli Vaasan lyseon lukiosta, Suomalais-venäläisestä koulusta, Alppilan lukiosta, Martinlaakson lukiosta, Oriveden lukiosta, Helsingin kielilukiosta, Tuusulan lukiosta, Kaitaan lukiosta ja Kotkan lyseon lukiosta.

Itämeri-lähettiläs koulutus Suomalais-venäläisellä koululla

Torstaina 8.12.2023 Suomalais-venäläisellä koululla Helsingissä ohjelmassa oli tutustumista ja verkostoitumista. Aluksi kaikki mukana olevat verkoston koulut esittäytyivät ja kertoivat kuulumisia. Opetusneuvos Anu Halvari toi Opetushallituksen tervehdyksen ja kertoi UNESCO APSnet Baltic Sea Project -verkoston kansainvälisistä kuulumisista ja terveisiä edellisen viikon Tarton koordinaattoritapaamisesta. Tuusulan lukion opettaja Susanna Kantola ja opiskelija Antti Karjalainen kertoivat terveisiä syksyn Schlesvigin leiriltä. Yhteinen Itämeri -hankkeen koordinaattori kertoi tuoreita hankekuulumisia.

Suomalais-venäläisellä koululla osallistuimme Luonto-Liiton kouluyhteistyökoordinaattorin Sofia Kaipaisen järjestämään Itämeri-lähettiläskoulutukseen, jonka aikana opiskelijat saivat pätevyyden tehdä Itämeri-kouluvierailuja omassa koulussaan. Itämeri-lähettiläs-koulutuksessa käytiin läpi Luonto-liiton kouluvierailijoille suunnittelema opetusmateriaali ja sen yhteyteen suunniteltuja osallistavia tehtäviä. Osana koulutusta teimme myös ryhmätöitä ja pelasimme erilaisia tutustumispelejä. Päivän päätteeksi mietimme alustavasti, miten opittua voisi hyödyntää omassa ja verkoston kouluissa. Lisäksi suunniteltiin tulevan kevään ja syksyn toimintaa.

Lounastauolla meille pidettiin esittely koulun hienoista ja uusista tiloista. Suomalais-venäläinen koulu on Suomen suurin venäjän kielen ja kulttuurin opetukseen erikoistunut yleissivistävä koulu. Koulu on yhtenäiskoulu, jossa annetaan esi-, perus- ja lukio-opetusta. Uusi upea koulurakennus valmistui syksyllä 2021 Helsingin Etelä-Kaarelaan. Opetushallituksen alaisuudessa toimivassa koulussa on noin 700 oppilasta ja opiskelijaa. Suomalais-venäläinen koulu on toiminut aina aiktiivisesti myös UNESCO ASPnet Baltic Sea Project -verkostossa.

Suomalais-venäläisessä koulussa söimme myös lounaan ja hyvän välipalan koulun modernissa ruokalassa. Pitkän päivän jälkeen menimme hotellille ja ryhmät saivat majoittautua omiin huoneisiinsa Hotel Arthuriin. Sen jälkeen illalla meillä oli hieman vapaa-aikaa, minkä jälkeen menimme nukkumaan hyvissä ajoin.

Vierailu Suomen ympäristökeskus SYKE:ssä

Perjantaina 9.12.2023 vierailimme aamupäivällä Suomen ympäristökeskuksessa SYKE:ssä, jossa tutustuimme laitoksen ja sen merikeskuksen toimintaan Ljudmila Vesikon johdolla.

Vierailulla Hanna Piepponen esitteli meille myös Itämeri.fi -meritiedon portaalia ja näytti juuri valmistuneen videon meribiologin työstä.

Eija Rantajärvi kertoi taas keskuksen tuottamista oppimateriaaleista. Vierailun yhteydessä myös Yhteinen Itämeri -hankkeen koordinaattori Mika Jokiaho ja Tuusulan lukion biologian ja maantiedon opettaja Hanna-Riitta Rissanen kertoivat laitoksen henkilökunnalle UNESCO ASPnet Baltic Sea Project -verkosto toiminnasta ja tavoitteista.

Tapaamisessa keskusteltiin myös keskuksen materiaalien hyödyntämisestä UNESCO ASPnet Baltic Sea Project -kouluissa. Lisäksi suunnittelimme tulevaa yhteistyötä, kuten esimerkiksi vierailua tutkimusalus Arandalle tulevalle syksylle. Vierailu päättyi Itämeri-Kahootiin, jossa pääsimme vastaamaan Itämeri-aineisiin kysymyksiin.

Vierailun jälkeen kävimme syömässä Helsingin Yliopiston Viikin kampuksella, minkä jälkeen siirryimme bussilla takaisin Helsingin keskustaan Kauppatorille, jossa saimme hetken kierrellä ryhmissä eri koulujen opiskelijoiden kanssa.

Maailmanperintöä, historiaa ja ihmisoikeuksia UNESCO:n maailmanperintökohteessa Suomenlinnassa

Helsingin kauppatorilta siirryimme lautalla Suomenlinnaan ja pääsimme nauttimaan aurinkoisesta ja talvisesta Itämerestä ja Helsingin edustan merimaisemista. Perille päästyämme meidät jaettiin kahteen ryhmään ja lähdimme kylmälle, mutta mielenkiintoiselle, opastetulle kierrokselle Suomenlinnaan ja sen historiaan ja maailmanperintöön ihmisoikeuksia unohtamatta.

Opastetulla kierroksella saimme kuulla, että Suomenlinna liitettiin vuonna 1991 Unescon maailman­perintö­luetteloon ainutlaatuisena sotilas­arkkitehtuurin muistomerkkinä. Suomen linna on toiminut historian aikana tärkeässä roolissa Ruotsin, Venäjän ja Suomen puolustuksessa. Suomenlinnan rakennustyöt aloitettiin vuonna 1748 ja se tunnettiin vuoteen 1918 asti ruotsin kielellä Sveaborgina ja suomeksi Viaporina.

Suomenlinnan maailman­perintö­alueeseen kuuluu seitsemän saarta, jotka ovat Kustaanmiekka, Susisaari, Iso Mustasaari, Pikku Mustasaari, Länsi-Mustasaari, Särkkä ja yksi Pormestarin­luodoista. Suomenlinna on pohjakaavaltaan epä­säännöllinen, kallioluodoille ja vaihtelevaan maastoon rakennettu bastioni­linnoitus. Linnoituksen puolustus­laitteet ja varustukset ovat alusta alkaen olleet myös hyötykäytössä esimerkiksi varastoina tai majoitustiloina. Suomenlinna noudattaa Keski-Euroopassa kehitettyä bastioni­linnoitus­perinnettä. Nykyään merilinnoituksella on tärkeä merkitys edelleen asuttuna ja hoidettuna, elinvoimaisena kaupunginosana, jossa asuu noin 800 ihmistä.

Kierroksen päätyttyä saimme joko jatkaa Suomenlinnan tutkimista tai jäädä Suomen linnan keskukseen, jossa oli mahdollisuus lämmitellä ja juoda kuumaa kaakaota.

Tämän jälkeen palasimme yhdessä lautalla Kauppatorille, jossa hyvästelimme uudet tuttavuudet ja siirryimme hakemaan hotellilta laukkujamme. Ennen kotimatkaa Helsingin keskustassa meillä oli noin tunti vapaa-aikaa ja käydä syömässä päivällistä. Kahdenpäivän intensiivinen ohjelma ja Suomen linnassa ulkoilun jälkeen junassa tulikin kotimatkalla jo monelle meistä uni.

Tutustu lähemmin Yhteinen Itämeri -hankkeeseen: https://yhteinenitameri.wordpress.com/

Teksti: Eeva Kuusisto, Sofia Badou, Anni Santanen, Emma Hammarström, Liisa Teulahti ja Mika Jokiaho.

Kuvat: Mika Jokiaho

Nordic Camp – Stand Up for Human Rights

Syksyllä 2022 järjestettiin Pohjoismaiden Unesco ASPnet -kouluverkoston opiskelijoille Nordic Camp – Stand Up for Human Rights -ihmisoikeusleiri Tanskassa. Suomesta leirille lähti viiden nuoren ja yhden opettajan delegaatio. Opiskelijat tulivat kouluista ympäri Suomea ja matkustivat yhdessä Tanskaan oppimaan lisää ihmisoikeuksista Pohjoismaissa, Euroopassa ja globaalisti. Leirin tavoitteisiin kuului kulttuurienvälinen käytäntöjen ja tiedon jakaminen ihmisoikeuksista sekä ihmisoikeusnäkökulman ja -oppien soveltaminen omassa kotimaassa ja koulussa.

Ihmisoikeuskasvatuksella vahvistetaan kouluyhteisön hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta

Ihmisoikeuskasvatus on suomalaisen koulujärjestelmän ytimessä. Suomalainen koulutus ja opetussuunnitelmat ovat ihmisoikeusperustaisia, ja ihmisoikeudet ovat opetusta ja kasvatusta läpileikkaavia. Ihmisoikeuskasvatuksen toteuttaminen lapsia ja nuoria osallistavalla tavalla on tärkeää, jotta oppilaitoksissa voi aidosti toteutua demokraattinen, dialoginen ja jokaisen toimijuutta tukeva toimintakulttuuri. Ihmisoikeuskasvatuksella vahvistetaan kouluyhteisön hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.

Opiskelijat avainasemassa

Tanskassa järjestetty ihmisoikeusleiri on esimerkki opiskelijoiden toimijuutta vahvistavasta käytännöstä, jossa rakennetaan yhteistä ymmärrystä ja kompetensseja ihmisoikeuksien ymmärtämiseksi, soveltamiseksi ja lujittamiseksi kansallisesti ja kansainvälisesti. Opiskelijat itse ovat avainasemassa sen hahmottamisessa, kuinka ihmisoikeudet toteutuvat kouluympäristössä. 

Kansainvälinen työskentely kurkottaa oman lähiyhteisön ulkopuolelle: se auttaa näkemään oman kokemuksen uudessa valossa, rikastaa ajattelua ja tarjoaa näkökulmia siihen, miten ihmisoikeudet näkyvät toisissa kouluissa ja yhteisöissä.

Videolla leirille osallistunut Ella Vanhapiha kertoo aamunavauksessa kokemuksestaan ja siitä, mitä leirillä oppi.

Linkki videoon: https://drive.google.com/file/d/1JZReS7tk5iod0Q_JEgZCazl8kmkIaWFz/view?usp=sharing

Teksti: Linda Kanninen 

Toivon ja unelmien näkymiä

 UNESCO-ASPNET-koulujen vuotuinen syysseminaari  

Aika: ma-ti 5.–6.9.2022
Paikka: Monitoimitila, Opetushallitus, Hakaniemenranta 6, Helsinki

Toivon ja unelmien merkitys on syventynyt viimeisen kahden vuoden aikana. Keskustelut ratkaisujen hakemisesta, ihmisoikeuskysymykset, ponnistelut yhteisen päämäärän löytämiseksi vuorovaikutuksessa toisten kanssa ovat kaikki entistä tärkeämpiä.

Pandemia-ajan jälkeen pääsimme järjestämään nyt myös UNESCO ASPnet -koulujen syysseminaarin lähitapaamisena.

OHJELMA

1. päivän teemana ihmisoikeudet - puheenjohtajana toimi Jorma Kauppinen

Frank Johansson Amnestystä

12.30–12.45    Suomen UNESCO-toimikunnan tervehdys, Jorma Kauppinen 

12.45–13.30    Ihmisoikeudet, ajankohtaisesti, Frank Johansson, toiminnanjohtaja, Amnesty
                        International, Suomen osasto
                        Frank Johanssonin esityksen striimaus

13.30–14.30    Ihmisoikeudet ja UNESCO-koulut, Arto Kallioniemi / HY,
                        UNESCO-professori 
                        Ihmisoikeudet ja UNESCO-koulut, Tuija Kasa / HY, tutkija

14.50–16.00   Ihmisoikeuksista toiminnallisesti, kestävän kansainvälisyyden koordinaattori Päivi Packalen

18.30–19.00   Kulttuurikävely Suomenlinnan hoitokunnan opastamana

 

2. päivän teemana UNESCO ASPnet -koulujen toiminta - puheenjohtajana toimi Olli Määttä

9.45–10.00     Opi maailmanperinnöstä!  Tietoisku Suomen maailmanperintökohteiden yhdistyksen ja
                       Suomen kulttuuriperintökasvatusseuran tarjonnasta, Ira Vihreälehto, kulttuuriperintökasvatuksen
                       seura
                       Ira Vihreälehdon esityksen striimaus

                       Sivustot: https://www.maailmanperinto.fi/materiaali-kohteittain/ ja www.kulttuurinvuosikello.fi

10.00–10.15    Raporttien kertomaa lukuvuodelta 2021–2022, opetusneuvos Satu Honkala
                        Sadun esityksen striimaus

10.15–10.30    Toivon agenda, kestävän kansainvälisyyden koordinaattori Jussi Tomberg
                        Jussin esityksen striimaus

10.30–11.00    Lähettiläs-nuorten host-toiminta ja ideoita kansainvälisestä lähettiläsyhteistyöstä
                        UNESCO-lähettiläiden esityksen striimaus

Mäkelänrinteen lukion UNESCO-hostit kertovat toiminnastaan

11.10–12.30    Rinnakkaispajat

1. Lähettiläs-toiminta / etänä opiskelijoille ja paikallisesti opettajille
2. Toivon agenda
3. Kestävyyskasvatuksen kehittämishanke
4. Kouludemokratia ja osallisuus (DIOK)
5. Ideoita käytännön teemapäivien toteutuksiin

Opiskelijoiden osallisuuden kehittäminen - hybridityöpaja 

PAX (Satakunta ja Pirkanmaa) ja Jyväskylän seudun
alueelliset verkostot suunnittelevat tulevaa

13.30–15.00     Alueelliset ja teemaverkostot: lukuvuoden toiminnan suunnittelu

1. Helsinki-Uusimaa  
2. PAX - Pirkanmaa ja Satakunta sekä Jyväskylän seutu
3. Polaris - Pohjois-Suomi
4. Yhteinen Itämeri

15.00–15.30     Päivien yhteenveto ja tulevat tapahtumat

Väkivaltaisen ekstremismin ehkäisyä ihmisoikeuskasvatuksen keinoin

Väkivaltainen ääriajattelu eli ekstremismi on ideologiaa, jossa väkivalta oikeutetaan aatemaailmalla perustellen. Se on monitahoinen ilmiö, jonka taustatekijöitä ovat mm. kokemukset syrjityksi tulemisesta ja epäoikeudenmukaisuudesta, yksilön tai yhteisön marginalisoituminen, heikentyneet sosiaaliset verkostot sekä heikentynyt sosioekonominen asema.

Kasvatuksen ja koulutuksen avulla on mahdollista vaikuttaa väkivaltaisen ekstremismin juurisyihin. Kouluissa tulisi kiinnittää huomiota inkluusioon eli siihen, että kaikki yhteisön jäsenet saavat osallistua yhdenvertaisesti yhteisön toimintaan. Lapsille ja nuorille tulee tarjota mahdollisuus asianmukaiseen, turvalliseen ja kunnioittavaan keskusteluun myös kiistanalaisista aiheista. Kiistanalaiset aiheet ovat aiheita, jotka herättävät tunteita ja jakavat yhteisöjä ja yhteiskuntia. Riippuu paikasta ja ajankohdasta, mitkä aiheet milloinkin ovat kiistanalaisia. Suomessa tällaisia voisivat nykyisin olla esimerkiksi erilaiset ravitsemussuositukset, rokotukset sekä sukupuolen moninaisuus.

26.-30.9.2018 viisi opettajaa eri puolilta Suomea osallistui Nordplus-koulutukseen Dealing with controversy through education, joka toteutui Utøyan saarella ja Oslossa. Koulutuskokonaisuus pohjautuu Euroopan neuvoston materiaaliin Kiistanalaisia aiheita opettamassa. Aiemmin vastaavaan koulutukseen on Suomesta osallistunut jo viisi opettajaa. Tällä kertaa osallistujat olivat opettajia, opettajien kouluttajia ja aktivisteja Norjasta, Ruotsista, Suomesta, Latviasta ja Liettuasta. Ryhmä kokoontuu uudelleen toukokuussa 2019 Vilnassa.

Norjassa Utøyan heinäkuun 2011 traagiset tapahtumat on haluttu liittää demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen ensiarvoiseen merkitykseen. Demokratia ja yhteiskuntarauha voivat tulla vakavasti uhatuiksi oman yhteiskunnan sisältä; uhka ei tule aina ulkopuolelta. Tämän vuoksi kasvattajien ja kouluttajien on tärkeää tiedostaa oma roolinsa siinä, miten he voivat omalla toiminnallaan edesauttaa lasten ja nuorten rakentavaa, yhteiskuntaa kehittävää radikalismia. Ilman radikaalia ajattelua yhteiskunta ei muutu paremmaksi. Rakentava radikalismi ei kuitenkaan voi olla väkivaltaista.

Kiistanalaisia aiheita opettamassa -koulutusmateriaali sisältää toiminnallisia harjoitteita sekä opettajille että opetusryhmille. Harjoitteiden tavoitteena on vahvistaa opettajien osaamista kiistanalaisten aiheiden käsittelyssä sekä rakentaa turvallista keskustelukulttuuria oppilaiden ja opiskelijoiden kesken. Materiaalin kohderyhmä on yläkoulu ja toinen aste, mutta monet harjoitteet soveltuvat myös nuoremmille oppilaille.

Tavoitteena on, että Kiistanalaisia aiheita opettamassa -koulutuksen käyneet opettajat kouluttaisivat muita opettajia toiminnallisten harjoitteiden käyttöön. Kouluttajaverkoston koordinoinnista Opetushallituksessa vastaa opetusneuvos Satu Elo. Koulutusmateriaali on vapaasti ladattavissa OPH:n sivuilta.

Hanna Ruohikko
Puolalanmäen lukio
UNESCO-yhteyshenkilö ja PVE-kouluttaja

Materiaaleja:
https://www.oph.fi/julkaisut/2017/kiistanalaisia_aiheita_opettamassa
Unescon video väkivaltaisen ekstremismin ehkäisystä: https://www.youtube.com/watch?v=79MTkVumCcQ&
Opetushallituksen sivuilla:  https://edu.fi/yleissivistava_koulutus/hyvinvointi_koulussa/ekstremismin_ehkaisy