Tuesday, 20 December 2022

UNESCO ASPnet Baltic Sea Project –koulut koolla Helsingissä 8.-9.12.2022

Syyslukukauden lopuksi UNESCO ASPnet Baltic Sea Project -koulut tapasivat Helsingissä 8.-9.12.2022. Tapaamisen tavoitteena oli tutustua ja verkostoitua ja kehittää verkoston kouluihin Itämeri-ryhmien toimintaa. Yhteinen Itämeri -hankkeen aikana on opittu paljon yhdessä ja luomalla verkoston kouluihin Itämeri-ryhmiä voidaan varmistaa, että opittua ja koettua voidaan jakaa ja levittää omissa kouluissa myös muille koulun opiskelijoille.


Helsingin tapaamisessa Itämeri-ryhmien toiminnan tueksi opiskelijat ja opettajat osallistuivat Luonto-Liiton Itämeri-lähettiläskoulutukseen ja tutustuivat Suomen ympäristökeskuksen SYKE:n kouluille tuottamiin Itämeri-ja ympäristöaiheisiin opetusmateriaaleihin. Vierailu huipentui tulevan ihmisoikeuksien päivän kunniaksi Suomen linnaan, jossa tutustuttiin kohteen historiaan ja maailmanperintöön ihmisoikeuksia unohtamatta.

Mukana Helsingin tapaamisessa oli lähes 50 opettajaa ja opiskelijaa UNESCO ASPnet Baltic Sea project –koulujen verkostosta. Osallistujia oli Vaasan lyseon lukiosta, Suomalais-venäläisestä koulusta, Alppilan lukiosta, Martinlaakson lukiosta, Oriveden lukiosta, Helsingin kielilukiosta, Tuusulan lukiosta, Kaitaan lukiosta ja Kotkan lyseon lukiosta.


Itämeri-lähettiläs koulutus Suomalais-venäläisellä koululla

Torstaina 8.12.2023 Suomalais-venäläisellä koululla Helsingissä ohjelmassa oli tutustumista ja verkostoitumista. Aluksi kaikki mukana olevat verkoston koulut esittäytyivät ja kertoivat kuulumisia. Opetusneuvos Anu Halvari toi Opetushallituksen tervehdyksen ja kertoi UNESCO APSnet Baltic Sea Project -verkoston kansainvälisistä kuulumisista ja terveisiä edellisen viikon Tarton koordinaattoritapaamisesta. Tuusulan lukion opettaja Susanna Kantola ja opiskelija Antti Karjalainen kertoivat terveisiä syksyn Schlesvigin leiriltä. Yhteinen Itämeri -hankkeen koordinaattori kertoi tuoreita hankekuulumisia.

Suomalais-venäläisellä koululla osallistuimme Luonto-Liiton kouluyhteistyökoordinaattorin Sofia Kaipaisen järjestämään Itämeri-lähettiläskoulutukseen, jonka aikana opiskelijat saivat pätevyyden tehdä Itämeri-kouluvierailuja omassa koulussaan. Itämeri-lähettiläs-koulutuksessa käytiin läpi Luonto-liiton kouluvierailijoille suunnittelema opetusmateriaali ja sen yhteyteen suunniteltuja osallistavia tehtäviä. Osana koulutusta teimme myös ryhmätöitä ja pelasimme erilaisia tutustumispelejä. Päivän päätteeksi mietimme alustavasti, miten opittua voisi hyödyntää omassa ja verkoston kouluissa. Lisäksi suunniteltiin tulevan kevään ja syksyn toimintaa.

Lounastauolla meille pidettiin esittely koulun hienoista ja uusista tiloista. Suomalais-venäläinen koulu on Suomen suurin venäjän kielen ja kulttuurin opetukseen erikoistunut yleissivistävä koulu. Koulu on yhtenäiskoulu, jossa annetaan esi-, perus- ja lukio-opetusta. Uusi upea koulurakennus valmistui syksyllä 2021 Helsingin Etelä-Kaarelaan. Opetushallituksen alaisuudessa toimivassa koulussa on noin 700 oppilasta ja opiskelijaa. Suomalais-venäläinen koulu on toiminut aina aiktiivisesti myös UNESCO ASPnet Baltic Sea Project -verkostossa.

Suomalais-venäläisessä koulussa söimme myös lounaan ja hyvän välipalan koulun modernissa ruokalassa. Pitkän päivän jälkeen menimme hotellille ja ryhmät saivat majoittautua omiin huoneisiinsa Hotel Arthuriin. Sen jälkeen illalla meillä oli hieman vapaa-aikaa, minkä jälkeen menimme nukkumaan hyvissä ajoin.


Vierailu Suomen ympäristökeskus SYKE:ssä

Perjantaina 9.12.2023 vierailimme aamupäivällä Suomen ympäristökeskuksessa SYKE:ssä, jossa tutustuimme laitoksen ja sen merikeskuksen toimintaan Ljudmila Vesikon johdolla.


Vierailulla Hanna Piepponen esitteli meille myös Itämeri.fi -meritiedon portaalia ja näytti juuri valmistuneen videon meribiologin työstä.


Eija Rantajärvi kertoi taas keskuksen tuottamista oppimateriaaleista. Vierailun yhteydessä myös Yhteinen Itämeri -hankkeen koordinaattori Mika Jokiaho ja Tuusulan lukion biologian ja maantiedon opettaja Hanna-Riitta Rissanen kertoivat laitoksen henkilökunnalle UNESCO ASPnet Baltic Sea Project -verkosto toiminnasta ja tavoitteista.


Tapaamisessa keskusteltiin myös keskuksen materiaalien hyödyntämisestä UNESCO ASPnet Baltic Sea Project -kouluissa. Lisäksi suunnittelimme tulevaa yhteistyötä, kuten esimerkiksi vierailua tutkimusalus Arandalle tulevalle syksylle. Vierailu päättyi Itämeri-Kahootiin, jossa pääsimme vastaamaan Itämeri-aineisiin kysymyksiin.

Vierailun jälkeen kävimme syömässä Helsingin Yliopiston Viikin kampuksella, minkä jälkeen siirryimme bussilla takaisin Helsingin keskustaan Kauppatorille, jossa saimme hetken kierrellä ryhmissä eri koulujen opiskelijoiden kanssa.


Maailmanperintöä, historiaa ja ihmisoikeuksia UNESCO:n maailmanperintökohteessa Suomenlinnassa

Helsingin kauppatorilta siirryimme lautalla Suomenlinnaan ja pääsimme nauttimaan aurinkoisesta ja talvisesta Itämerestä ja Helsingin edustan merimaisemista. Perille päästyämme meidät jaettiin kahteen ryhmään ja lähdimme kylmälle, mutta mielenkiintoiselle, opastetulle kierrokselle Suomenlinnaan ja sen historiaan ja maailmanperintöön ihmisoikeuksia unohtamatta.


Opastetulla kierroksella saimme kuulla, että Suomenlinna liitettiin vuonna 1991 Unescon maailman­perintö­luetteloon ainutlaatuisena sotilas­arkkitehtuurin muistomerkkinä. Suomen linna on toiminut historian aikana tärkeässä roolissa Ruotsin, Venäjän ja Suomen puolustuksessa. Suomenlinnan rakennustyöt aloitettiin vuonna 1748 ja se tunnettiin vuoteen 1918 asti ruotsin kielellä Sveaborgina ja suomeksi Viaporina.

Suomenlinnan maailman­perintö­alueeseen kuuluu seitsemän saarta, jotka ovat Kustaanmiekka, Susisaari, Iso Mustasaari, Pikku Mustasaari, Länsi-Mustasaari, Särkkä ja yksi Pormestarin­luodoista. Suomenlinna on pohjakaavaltaan epä­säännöllinen, kallioluodoille ja vaihtelevaan maastoon rakennettu bastioni­linnoitus. Linnoituksen puolustus­laitteet ja varustukset ovat alusta alkaen olleet myös hyötykäytössä esimerkiksi varastoina tai majoitustiloina. Suomenlinna noudattaa Keski-Euroopassa kehitettyä bastioni­linnoitus­perinnettä. Nykyään merilinnoituksella on tärkeä merkitys edelleen asuttuna ja hoidettuna, elinvoimaisena kaupunginosana, jossa asuu noin 800 ihmistä.


Kierroksen päätyttyä saimme joko jatkaa Suomenlinnan tutkimista tai jäädä Suomen linnan keskukseen, jossa oli mahdollisuus lämmitellä ja juoda kuumaa kaakaota.

Tämän jälkeen palasimme yhdessä lautalla Kauppatorille, jossa hyvästelimme uudet tuttavuudet ja siirryimme hakemaan hotellilta laukkujamme. Ennen kotimatkaa Helsingin keskustassa meillä oli noin tunti vapaa-aikaa ja käydä syömässä päivällistä. Kahdenpäivän intensiivinen ohjelma ja Suomen linnassa ulkoilun jälkeen junassa tulikin kotimatkalla jo monelle meistä uni.


Tutustu lähemmin Yhteinen Itämeri -hankkeeseen: https://yhteinenitameri.wordpress.com/

Teksti: Eeva Kuusisto, Sofia Badou, Anni Santanen, Emma Hammarström, Liisa Teulahti ja Mika Jokiaho.

Kuvat: Mika Jokiaho

Wednesday, 30 November 2022

Unesco-lähettiläänä Joensuun kansainvälisyyspäivillä 10. - 11.11.2022

Oriveden lukion Unesco-lähettiläät osallistuivat yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen kansainvälisyyspäiville Joensuussa. Tapahtuman InfoTorilla lukiolaiset esittelivät Unesco-koulujen ja Unesco AspNet-verkoston toimintaa. Nuoret pääsivät kertomaan lisäksi osallistujille minkälaista Unesco-lähettiläänä toimiminen on ja miten he ovat itse päässeet osallistumaan Yhteinen Itämeri -hankkeen toimintaan.  


Torstai 10.11.2022

Hieman yli puolenyön venähtäneen nukkumaanmenon jäljiltä oli oikein mukava herätä kauniiseen herätyskellon pärinään puoli seitsemän aikaan torstaiaamuna. Hotellin aamupalalla nautimme croissantteja, pekonia ja herkullisia itse tehtyjä karjalanpiirakoita.

Aamiaisen jälkeen löysimme tiemme Joensuun yliopiston konservatoriolle joensuulaisen Tokmannin ja S-marketin jälkeen, kun olimme yrittäneet löytää muistitikkua. Valitettavasti emme sitä kuitenkaan löytäneet, mutta onneksi sille ei missään vaiheessa tullutkaan käyttöä. Aikamme ihmeteltyä roll-uppia saimme sen pystytettyä ja jopa pysymäänkin pystyssä. Ripustelimme opiskelijoiden viime keväänä tekemiä töitä esille ja valmistauduimme sekä henkisesti että fyysisesti tulevaan koitokseen.

Heti ensimmäisenä pisteellemme löysi tiensä amerikkalaisia tapahtumavieraita ja voisi sanoa, että päästiin kärsimään tulikokeesta. Pääsimme lounastamaan pienellä porukalla Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen Natura-ravintolaan. Ruoka oli hyvää, niin kuin meille lupailtiinkin ennen reissuun lähtöä.

Lounaan jälkeen kokoonnuimme Konserttisaliin kuuntelemaan kansainvälisyyspäivien aloitussanoja, joita meille kertoili kaupunginjohtaja Kari Karjalainen sekä opetushallituksen johtaja Samu Seitsalo. Heti tämän jälkeen pääsimme kuuntelemaan Raisa Forsterin tarinointia liittyen maailman moninaisuuteen. Tämän jälkeen oli pieni tauko, jonka aikana siirryimme kohti rinnakkaissessioiden järjestämispaikkoja. Sessioita oli yhdeksän erilaista ja niitä järjestettiin ympäri kampusta. Itse kävin pajassa, joka oli osoitettu aloitteleville kansainvälistyjille. Tämä infopläjäys oli selvästi tarkoitettu enemmänkin opettajille, joten sanoisin, ettei siitä ollut kovinkaan hyötyä minulle opiskelijana.

Rinnakkaissessioiden jälkeen oli kahvitarjoilu InfoTorilla. Tarjolla oli marjaisaa piirakkaa sekä juotavaksi kahvia, teetä taikka vettä. Sitten vuorossa oli jälleen erilaisia rinnakkaissessioita. Niitä oli taas kahdeksan. Tällä kertaa itseä kiinnosti eniten paja nimeltään: “Tunnetaitojen opettaminen draaman kautta.” Sinne siis suuntasin ja itse asiassa tämä sessio oli oikein mukava ja mielenkiintoinen. Kokeilimme pienellä porukalla muutamia erilaisia draamaharjoituksia, jotka liittyivät tunteisiin. Näiden jälkeen me opiskelijat lähdimme suuntaamaan hotellille. Ulkoilmassa meitä oli vastassa tihkusadetta, kosteutta ja pimeyttä. Konservatoriolla olisi ollut vielä yksi ohjelmanumero, jota opettajat jäivätkin kuuntelemaan.

Ennen seitsemää lähdimme Orivesi-porukalla kohti Joensuun taidemuseo Onnia, jossa oli vuorossa Joensuun kaupungin vastaanotto. Heti sisään tullessamme meitä vastassa oli Joensuun kaupunginhenkilökuntaa kättelyjonossa – olo oli kuin Linnanjuhlissa. Tilaisuudessa oli tarjolla maukasta ruokaa, hyvää juotavaa ja muutamia esityksiä, muun muassa kaupunginhallituksen puheenjohtajan Jere Nuutiaisen puhe, Veila-yhtye kanteleensa kanssa ja Bärna Ela rauhoittamassa meitä hienolla äänellään. Illassa oli mukana myös tunnelmaa nostattava. Paikalla oli tietenkin myös hyvää seuraa. Vastaanoton jälkeen tallustelimme kaikki yhdessä kohti hotellia ja jokainen lähti sitten omille teilleen löytäen lopulta huoneisiinsa.


Perjantai 11.11.

Joensuun kansainvälisyyspäivän perjantai valkeni kauniilla auringonnousulla. Saavuimme yliopistolle hieman jälkeen kahdeksan aamulla valmistelemaan Unescon ständiä yhdeksältä alkavaan tapahtumaan.

Päivä alkoi teatteriyhdistys RanKids:in ja Joensuun KIEKU-tiimin päivänavauksella, jossa esitettiin palasia monikulttuurisen teatteriyhdistys RanKids Divisionin dokumenttiteatteriesityksestä. Kyseinen teatteriesitys oli oikein ihana ja silmiäavaava monikulttuurisuudesta. Esitys oli oikein virkistävä päivänavaus ja upea kokonaisuus!

Teatteriesityksen ja ständillä oleskelun jälkeen alkoi mielenkiintoiset rinnakkaissessiot, joissa käsiteltiin erilaisia asioita liittyen kansainvälistymiseen. 45 minuutin sessioita löytyi muun muassa Erasmus+ hankkeeseen liittyen sekä toisten ihmisten arvostamisesta ja kohtaamisesta. Itse osallistuin sessioon, jossa kerrottiin koskettavia maahanmuuttajien kotiutumistarinoita. Tämäkin - kuten kaikki päivien sessiot - oli mielenkiintoinen ja mieltä avartava.

Päivä päättyi luonaan sekä ständillä olon jälkeen loppusanoihin sekä kuohuviinitarjoiluun, jossa ilmoitettiin myös ensi vuoden 2023 kansainvälisyyspäivien kaupunki eli kotikaupunkini Pori. Tämän jälkeen koitti bussimatka takaisin Orivedelle, joka sujui mukavissa tunnelmissa muiden Unesco-lähettiläiden sekä eri opettajien kanssa jutellessa. Kaiken kaikkiaan matka oli todella mukava ja mielenkiintoinen. Oli mahtavaa päästä mukaan Joensuun kansainvälisyyspäiville Unesco-lähettiläänä!


Kuvat ja teksti:
Aili ja Milja, Oriveden lukion Unesco-lähettiläät


Tutustu tarkemmin kv-päivien ohjelmaan ja työpajojen esityksiin: https://www.oph.fi/fi/tapahtumat/2022/xiv-yleissivistavan-koulutuksen-ja-varhaiskasvatuksen-kansainvalisyyspaivat

Lue lisää Oriveden lukion Unesco-koulutoiminnasta:
http://www.orivedenlukio.fi/opiskelijalle/kansainvalisyys/unesco-koulu/




Wednesday, 19 October 2022

Nordic Camp – Stand Up for Human Rights





Syksyllä 2022 järjestettiin Pohjoismaiden Unesco ASPnet -kouluverkoston opiskelijoille Nordic Camp – Stand Up for Human Rights -ihmisoikeusleiri Tanskassa. Suomesta leirille lähti viiden nuoren ja yhden opettajan delegaatio. Opiskelijat tulivat kouluista ympäri Suomea ja matkustivat yhdessä Tanskaan oppimaan lisää ihmisoikeuksista Pohjoismaissa, Euroopassa ja globaalisti. Leirin tavoitteisiin kuului kulttuurienvälinen käytäntöjen ja tiedon jakaminen ihmisoikeuksista sekä ihmisoikeusnäkökulman ja -oppien soveltaminen omassa kotimaassa ja koulussa.

Ihmisoikeuskasvatuksella vahvistetaan kouluyhteisön hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta

Ihmisoikeuskasvatus on suomalaisen koulujärjestelmän ytimessä. Suomalainen koulutus ja opetussuunnitelmat ovat ihmisoikeusperustaisia, ja ihmisoikeudet ovat opetusta ja kasvatusta läpileikkaavia. Ihmisoikeuskasvatuksen toteuttaminen lapsia ja nuoria osallistavalla tavalla on tärkeää, jotta oppilaitoksissa voi aidosti toteutua demokraattinen, dialoginen ja jokaisen toimijuutta tukeva toimintakulttuuri. Ihmisoikeuskasvatuksella vahvistetaan kouluyhteisön hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.

Opiskelijat avainasemassa

Tanskassa järjestetty ihmisoikeusleiri on esimerkki opiskelijoiden toimijuutta vahvistavasta käytännöstä, jossa rakennetaan yhteistä ymmärrystä ja kompetensseja ihmisoikeuksien ymmärtämiseksi, soveltamiseksi ja lujittamiseksi kansallisesti ja kansainvälisesti. Opiskelijat itse ovat avainasemassa sen hahmottamisessa, kuinka ihmisoikeudet toteutuvat kouluympäristössä. 

Kansainvälinen työskentely kurkottaa oman lähiyhteisön ulkopuolelle: se auttaa näkemään oman kokemuksen uudessa valossa, rikastaa ajattelua ja tarjoaa näkökulmia siihen, miten ihmisoikeudet näkyvät toisissa kouluissa ja yhteisöissä.

Videolla leirille osallistunut Ella Vanhapiha kertoo aamunavauksessa kokemuksestaan ja siitä, mitä leirillä oppi.

Linkki videoon: https://drive.google.com/file/d/1JZReS7tk5iod0Q_JEgZCazl8kmkIaWFz/view?usp=sharing


Teksti: Linda Kanninen 

Tuesday, 11 October 2022

Suomalaisia mukana Kestävän kehityksen leirillä Schleswigissä 7.-11.9.2022

Schleswigissä, Saksassa, järjestettiin UNESCO ASPnet Baltic Sea Projectin kestävän kehityksen leiri, johon osallistui opiskelijoita ja opettajia Itämeren alueen maista. Ryhmiä leirille tuli Suomesta, Virosta, Latviasta, Liettuasta, Puolasta, Saksasta sekä Tanskasta. Leirin aihealueet liikkuivat kestävän kehityksen, kiertotalouden sekä Itämeren ympärillä.

Matkamme Schleswigiin alkoi Vaasan lentoasemalta keskiviikkopäivänä 7.9.2022. Helsingissä tapahtuneen pikaisen välilaskun aikana tapasimme loput Suomen Itämeri-ryhmästä, joka koostui lisäksemme kahdesta Tuusulan lukion opettajasta ja yhdestä opiskelijasta. Yllättävän lyhyeltä tuntuneen lentomatkan jälkeen löysimme itsemme keskeltä Hampurin keskustaa. Pysähdys oli kuitenkin harmillisen nopea, sillä emme ehtineet tulomatkalla toteuttaa yhtä matkan tavoitteista; syödä hampurilainen Hampurissa. Sen sijaan nappasimme nopeasti rautatieasemalta Subway-leivät ja lähdimme junalla kohti lopullista päätepysäkkiä, Schleswigiä. Saavuimme myöhään leirin tukikohtaan, A. P. Møller Skoleniin. Pitkän matkustamisen jälkeen jouduimme vielä kokoamaan yhden hengen teltat pimeässä sateessa puhelimen taskulamppujen avulla. Vaikka päivä tarjosi omat haasteensa, toivat ne mukanaan seikkailullisen ilmapiirin, mikä oli erittäin tervetullut muutos ylioppilaskokeisiin lukemiseen.

Heräsimme varhain torstaiaamuna saksalaisen aamupalan tuoksuun. Joka-aamuiset Nutella-leivät ja saksalainen kahvi antoivat hyvin energiaa tuleviin tapahtumiin. Päivä alkoi tutustumisella uusiin ihmisiin matkalla Schleswigin satamaan. Vaihdoimme uusien tankalaisten tuttavuuksien kanssa kuulumisia, minkä jälkeen aloitimme risteilyn Itämereen kuuluvan Schlei-salmen vesistössä.

Risteilyllä ihailimme maisemia ja söimme mehevät saksalaiset leivät, jotka eivät todellakaan jääneet reissun viimeisiksi. Ukkosmyrskystä johtuneen sisälle evakuoitumisen jälkeen olikin leirin ensimmäisen workshopin aika. Jokaisen maan ryhmä oli kehittänyt kolmen tunnin kestävään kehitykseen tai Itämereen liittyvää työpajaa.

Suomen työpajassa pelattiin Syklin Circula kiertotalous- ja yrittäjyyspeliä, missä pelaajat kehittelivät ryhmissä kiertotalouteen liittyvän liikeidean. Workshopissa oli hyvä tunnelma ja oli mukavaa tutustua porukkaan ympäri Itämerta. Illalla pelasimme saksalaisten kanssa koripalloa koulun liikuntasalissa ja tutustuimme paikalliseen arkkitehtuuriin sekä kyläkauppojen antimiin.


Perjantai oli sekä aktiviteettien että käveltyjen kilometrien puolesta kaikkein monipuolisin päivä. Päivän aikana tuli käveltyä koko kaupungin ympäri, kokonaisuudessaan melkein maratonin verran. Ensimmäisenä vierailimme kulttuurihistoriallisessa viikinkimuseossa, josta matka jatkui vanhaan viikinkikylään. Yli 1000 vuotta vanhassa Haithabu-viikinkikylässä saimme opastetun kierroksen kylästä ja sen historiasta.

Kylässä vierailemisen jälkeen suuntasimme Schloss Gottorf -linnaan välipalalle. Tämän jälkeen vierailimme linnaan rakennetussa museossa, jossa oli näytillä historiallisia esineitä ja taidetta. Pitkän päivän jälkeen palkitsimme itsemme käymällä puolalaisten kanssa saksalaisessa ravintolassa, mikä todellakin teki terää kaikkien käveltyjen kilometrien jälkeen. Ilta sujui tuttuun tapaan koripalloa ja korttia pelaillessa sekä ihmisten kanssa hengaillessa.


Lauantai oli viimeinen kokonainen päivä Itämeri-leirillä. Heti aamupalan jälkeen olikin jo toisen workshopin aika. Tällä kertaa saimme itse osallistua muiden maiden ryhmien ohjelmaan. Jami osallistui latvialaisten järjestämään työpajaan, jossa pelattiin Itämeren alueen maihin ja kestävään kehitykseen liittyvää tietovisaa sekä tutustuttiin muihin osallistujiin. Työpajassa opittiin paljon uusia ja mieleenpainuvia faktoja Itämerestä ja sen alueen maista sekä kulttuureista, etenkin latvialaisesta. Joonatan puolestaan osallistui saksalaisten ja tanskalaisten opettajien järjestämään työpajaan, jossa tutustuttiin tulvien riskiin kaupungeissa. Työpajassa ideoitiin ratkaisuja merenpinnan nousemisen haittavaikutuksien ehkäisemiseksi ja tutustuttiin eri infrastruktuurimuutoksiin, mitä kaupungeissa voidaan tehdä tulvien estämiseksi. Vaikka Suomessa ja etenkin Vaasassa merenpinnan nousemisesta johtuva kasvava tulvien riski ei ole erityisen ajankohtainen murhe, avarsi aiheeseen tutustuminen sitä, kuinka todellinen ongelma tulvat ovat eri puolilla maailmaa. Erityisen kiintoisaa oli työpajaan kuuluva retki Schleswigin rantaan, missä osallistujat pääsivät konkreettisesti näkemään, miten tulviin ja merenpinnan nousemiseen on varauduttu.


Workshopin jälkeen oli reilusti vapaa-aikaa, jonka hyödynsimme lähtemällä isolla porukalla kiertelemään kaupunkia. Vierailimme esimerkiksi Schleswigin katedraalissa ja kävelimme kaunista rantapromenadia pitkin. Illalla oli vielä leirin koko porukan viimeinen kokoontuminen, jossa esiteltiin jokaisen maan workshopit ja reflektoitiin leirillä opittuja asioita. Tunnelmat illalla olivat haikeat, sillä emme tulisi näkemään uusia tuttavuuksiamme enää seuraavana päivänä, sillä Suomen ryhmän herätys tulisi olemaan klo 6 ja lähtö klo 7 aamulla.

Matkalta taskuun jäi uusia ystäviä, hienoja kokemuksia sekä paljon uutta tietoa. Leirin suola oli ehdottomasti toisista maista tulevien opiskelijoiden kanssa keskusteleminen, mikä avarsi näkemyksiämme maailmasta. Oli virkistävää puhua ihmisten kanssa, joiden elämäntilanne ja kulttuuri erosivat arkipäiväisestä Suomesta. Porukka leirillä oli kuitenkin hyvin samanhenkistä ja leirillä vallitsi koko ajan erittäin mukava ilmapiiri. Kestävästä kehityksestä meillä oli jo valmiiksi paljon tietoa, jota pääsikin leirillä hyödyntämään, mutta opimme myös paljon uutta. Leirillä pääsi konkreettisesti näkemään kiertotalouden ja kestävään kehityksen toteuttamismuotoja käytännössä esimerkiksi ekologisen ruoan, liikkumisen sekä ilmasto-ongelmiin liittyvien tutkijoiden ja tutkimuksen muodossa.

Sunnuntaina 11.9 lähdimme aikaisin Schleswigistä takaisin Hampuria päin. Vaikka aikataulu oli melko tiukka, oli meillä hetki aikaa kierrellä Hampurin keskustassa ennen lentokentälle suuntaamista ja Suomeen palaamista. Hampurin pikakierroksen yhteydessä saimme kuin saimmekin toteutettua yhden matkamme tavoitteista, johon vain harvoilla ja valituilla on elämänsä aikana mahdollisuus. Söimme nimittäin hampurilaiset Hampurissa.

Teksti: Joonatan Knuutila, Jami Passi

Kuvat: Antti Karjalainen, Joonatan Knuutila ja Susanna Kantola

Juuri-Voimaa ja kiertotaloutta



Kaksi huippuhienoa esimerkkiä valtionavustusta saaneista kv-hankkeista, joissa vastuullisuus on ollut sekä toiminnan ytimessä että yhdistävänä teemana. Hauskasti molemmissa kiertotalous nousee keskeiseksi vastuulliseksi valinnaksi. 


Juuri-Voima: Kangasalalaisilta juurilta vastuulliseksi maailmankansalaiseksi

Juuri-Voima on koko Kangasalan kaupungin opetuspalveluiden yhteinen kansainvälisyys- ja globaalikasvatushanke. Tavoitteena on lisätä sekä henkilökunnan että opiskelijoiden planetaarisuustaitoja, yhteenkuuluvuutta sekä toimijuutta. Omien juurien tuntemisen kautta jokainen on vahvempi kohtaamaan myös laajemmat haasteet ja osallistumaan suurempien, planetaaristen haasteiden ratkaisemiseen. 

Hankkeessa kehitettiin ekososiaalista sivistystä harjoittelemalla myötäeläviä vuorovaikutustaitoja, vastuun kantamista luonnon monimuotoisuudesta sekä soveltamalla kestävän kehityksen mukaisia käytänteitä niin päivittäiseen toimintakulttuuriin kuin ravintotottumuksiinkin.

Hanke jäi harmittavasti korona-ajan jalkoihin, mutta silti erityisesti viidellä eri koululla ja yhdessä päiväkodissa saatiin aikaan kestävän tulevaisuuden mukaista toimintakulttuuria ja onnistuttiin pilotoimaan opiskelijoita osallistavaa kestävän kehityksen toimintaa mm. Kestävä Tulevaisuus eli KeTu-agenttitoiminnan käynnistämisellä.

Pikkolan yläkoulun oppilaat osallistuivat Pirkanmaan jätehuollon rahoittamaan Roskapätkä-elokuvaan. Koulun 8.-luokkalaiset oppilaat tekivät käsikirjoituksen Tietokoneen elinkaari -lyhytelokuvaan. 7.-luokan oppilaat kuvasivat sen ja osallistuivat animointiin, ja kaksi yhdeksännen luokan oppilasta toimi juontajina tässä elokuvassa. Elokuva näytettiin yhdessä muiden Roskapätkien kanssa Tampereen elokuvafestivaaleilla 8.3.2022. Elokuva on nähtävissä: 

Tietokoneen elinkaari from Pirkanmaan elokuvakeskus on Vimeo.

https://vimeo.com/694838996 

https://vimeo.com/showcase/9413845

Teksti: Pia Viljanen, Kangasala, hankkeen koordinaattori



Kansainvälistä kiertotaloutta, itä -ja länsiverkosto -hanke

 Lappeenrannan Lyseon lukion Kansainvälistä kiertotaloutta -hanke vakiinnutti yhteistyön suomalaisen ja intialaisen koulun välillä. Verkostoa pidettiin yllä etäyhteyksin koko korona-ajan ja sen toiminta jatkuu. Tämä hanke päättyi vierailuun  Intian Devlavlissa vuonna 2022 ja jatkamme intialaisten vastavierailulla syksyllä 2022.

Hankkeeseen osallistuneet opiskelijat tutustuivat kummankin maan ympäristöongelmiin ja ratkoivat niitä. Niihin lähdettiin etsimään ratkaisua liikeidealla, kiertotaloutta hyödyntävällä tuotteella. Tätä varten saatiin tietoutta mm. paikallisen yliopiston (LUT) asiantuntijaluennolla. Verkostomme etsi sopivat yritysyhteistyökumppanit, joista saatiin lisätietoa käytännön sovelluksista. Lappeenrannasta yhteistyökumppaniksi valikoitui Afstor, jonka yhden tuotteen ympärille opiskelijat suunnittelivat markkinointisuunnitelman Intiaan. Sieltä saatiin palautetta LAB Business mill:in asiantuntijoilta. Lopullinen suunnitelma esiteltiin Intiassa.


Miten hanke on käytännössä toteutettu? Työnjako ja aikataulu.

Hanke toteutettiin lukuvuosien 2020-21 ja 2021-22 aikana. Alunperin hanke oli tarkoitettu yhden lukuvuoden mittaiseksi, mutta korona muutti aikataulua ja hankkeelle saatiin toinen vuosi lisäaikaa. Ensimmäisenä lukuvuotena kaikki yhteydenpito tapahtui etäyhteyksien avulla, myös kotimaassa. Hankkeen alussa Lännen yhteistyölukio muuttui Ulvilan lukion jättäytyessä pois. Uudeksi yhteistyölukioksi tuli Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio. He olivat mukana lukuvuoden 20-21. Lappeenrannan Lyseon lukion lisäksi Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun lukio oli mukana koko ajan.

Hankkeen vastuuopettajat kokoontuivat säännöllisesti etäyhteyksien välityksellä. Niissä sovittiin opiskelijatapaamisista sekä suunniteltiin eteenpäin hankkeen seuraavaa vaihetta.

Jatkoimme syksyllä 2021 siten, että opiskelijaryhmät Suomessa ja Intiassa selvittivät kumppanimaiden ympäristöongelmia kuten jätehuoltoa ja kierrätystä. Näistä aiheista järjestettiin kysely- ja keskustelutapaamiset. Opiskelijat toteuttivat pienellä ryhmällä vierailun paikan päälle Asftoriin (https://www.afstor.com/), jonka toiminnan perusperiaatteita ovat ympäristötietoisuus ja vastuullisuus. Vierailun pohjalta valmistettiin markkinointivideo. Videolla esiteltiin yrityksen kiertotaloustuotteita. Turun suomalainen yhteiskoulu teki omalla alueellaan vastaavan. Tuotteemme esiteltiin kevään lopuksi intialaiselle yhteistyökoululle, jonka opiskelijat antoivat palautetta. Intialaiset esittelivät vastavuoroisesti oman alueensa tekstiiliteollisuutta.


Lukuvuoden 2021-22 aikana opiskelijat keskittyivät markkinointiin ja markkinointisuunnitelman tekemiseen. Näistä järjestettiin palautekeskustelu intialaisten ja LAB ammattikorkeakoulun Business Mill:in kanssa. Lopullinen markkinointisuunnitelma esiteltiin Intian Devlavlissa.


Teksti: Anu Huttunen, Lappeenrannan Lyseon lukio, hankkeen koordinaattori


Wednesday, 5 October 2022

Toivon ja unelmien näkymiä

 UNESCO-ASPNET-koulujen vuotuinen syysseminaari  

Aika: ma-ti 5.–6.9.2022
Paikka: Monitoimitila, Opetushallitus, Hakaniemenranta 6, Helsinki

Toivon ja unelmien merkitys on syventynyt viimeisen kahden vuoden aikana. Keskustelut ratkaisujen hakemisesta, ihmisoikeuskysymykset, ponnistelut yhteisen päämäärän löytämiseksi vuorovaikutuksessa toisten kanssa ovat kaikki entistä tärkeämpiä.

Pandemia-ajan jälkeen pääsimme järjestämään nyt myös UNESCO ASPnet -koulujen syysseminaarin lähitapaamisena.



OHJELMA

1. päivän teemana ihmisoikeudet - puheenjohtajana toimi Jorma Kauppinen

Frank Johansson Amnestystä

12.30–12.45    Suomen UNESCO-toimikunnan tervehdys, Jorma Kauppinen 

12.45–13.30    Ihmisoikeudet, ajankohtaisesti, Frank Johansson, toiminnanjohtaja, Amnesty
                        International, Suomen osasto
                        Frank Johanssonin esityksen striimaus

13.30–14.30    Ihmisoikeudet ja UNESCO-koulut, Arto Kallioniemi / HY,
                        UNESCO-professori 
                        Ihmisoikeudet ja UNESCO-koulut, Tuija Kasa / HY, tutkija

14.50–16.00   Ihmisoikeuksista toiminnallisesti, kestävän kansainvälisyyden koordinaattori Päivi Packalen

18.30–19.00   Kulttuurikävely Suomenlinnan hoitokunnan opastamana

 

2. päivän teemana UNESCO ASPnet -koulujen toiminta - puheenjohtajana toimi Olli Määttä

9.45–10.00     Opi maailmanperinnöstä!  Tietoisku Suomen maailmanperintökohteiden yhdistyksen ja
                       Suomen kulttuuriperintökasvatusseuran tarjonnasta, Ira Vihreälehto, kulttuuriperintökasvatuksen
                       seura
                       Ira Vihreälehdon esityksen striimaus

                       Sivustot: https://www.maailmanperinto.fi/materiaali-kohteittain/ ja www.kulttuurinvuosikello.fi

10.00–10.15    Raporttien kertomaa lukuvuodelta 2021–2022, opetusneuvos Satu Honkala
                        Sadun esityksen striimaus

10.15–10.30    Toivon agenda, kestävän kansainvälisyyden koordinaattori Jussi Tomberg
                        Jussin esityksen striimaus

10.30–11.00    Lähettiläs-nuorten host-toiminta ja ideoita kansainvälisestä lähettiläsyhteistyöstä
                        UNESCO-lähettiläiden esityksen striimaus


Mäkelänrinteen lukion UNESCO-hostit kertovat toiminnastaan


11.10–12.30    Rinnakkaispajat

  1. Lähettiläs-toiminta / etänä opiskelijoille ja paikallisesti opettajille
  2. Toivon agenda
  3. Kestävyyskasvatuksen kehittämishanke
  4. Kouludemokratia ja osallisuus (DIOK)
  5. Ideoita käytännön teemapäivien toteutuksiin

Opiskelijoiden osallisuuden kehittäminen - hybridityöpaja 


PAX (Satakunta ja Pirkanmaa) ja Jyväskylän seudun
alueelliset verkostot suunnittelevat tulevaa
13.30–15.00     Alueelliset ja teemaverkostot: lukuvuoden toiminnan suunnittelu

  1. Helsinki-Uusimaa  
  2. PAX - Pirkanmaa ja Satakunta sekä Jyväskylän seutu
  3. Polaris - Pohjois-Suomi
  4. Yhteinen Itämeri

15.00–15.30     Päivien yhteenveto ja tulevat tapahtumat






Wednesday, 21 September 2022

Suomen ja Viron UNESCO ASPnet Baltic Sea Project -koulujen tapaaminen Rosalassa ja Bengtskärissä 26.—27.8.2022

 


Suomen ja Viron UNESCO ASPnet Baltic Sea Project -koulujen opettajat ja opiskelijat tapasivat Rosalan ja Bengtskärin retkellä 26.--27.8.2022 Turun saaristossa. Suomesta osallistui 25 opiskelijaa ja opettajaa Alppilan lukiosta, Oriveden lukiosta, Vaasan lyseon lukiosta, Martinlaakson lukiosta sekä Helsingin kielilukiosta ja Suomalaisvenäläisestä koulusta. Virolaiset purjehtivat Rosalaan kolmella purjeveneellä. Virosta tapahtumaan osallistui 24 opiskelijaa ja opettajaa useammasta eri koulusta. Lisäksi mukana oli Tarton luontokeskuksen ohjaajia ja UNESCO ASPnet Baltic Sea Project -koordinaattori Maria Ivanova.

Turussa laivahostelli s/s Borella yötä


Saavuimme Turkuun torstai iltana. Junamatkan jälkeen meillä oli hetken aikaa illalla vapaa aikaa ja pääsimme tuolloin kiertelemään vielä hetkeksi Turussa Aurajoen rannassa. Yövyimme hostellilaiva S/S Borella Turun satamassa lähellä Turun linnaa. Perjantai aamuna matka jatkui kohti Rosalaa. Matkustimme koko matkan bussilla ja otimme lautan Rosalaan Kasnäsista.

Rosalassa kokosimme laukkumme yhteen paikkaan, jonka jälkeen kokoonnuimme ulkona ja tapasimme virolaisten kanssa. Lyhyen intron jälkeen luvassa oli tutustumisleikkejä. Ideana oli sekoittaa suomalaisia ja virolaisia keskenään, menemällä pieniin ryhmiin ja tekemällä yksinkertaisia tehtäviä esimerkiksi kertomalla oma nimensä.



Rannantutkimus-työpaja


Rannantutkimus-työpajassa päästiin käsin tutustumaan Rosalan alueen vesistöön ja sen eläimiin. Tutkimme merenrannasta löytyviä eläimiä ja kasveja ja teimme myös kemiallisia kokeita meriveden laadun arvioimiseksi. Vedestä tarkistettiin mm. veden ammoniakkipitoisuutta. Veden eläinten tutkimuksessa keräsimme haavilla vedestä näytteitä, kuten levää ja katkarapuja. Vedessä esiintyi myös paljon meduusoita, mutta näiden kalastus oli kiellettyä.

Työpisteessa teimme merihavaintoja Tarton luontokeskuksen opettajan Mai-Liis Vähin ja Saaristomeren Unescon biosfäärialueen asiantuntijoiden Erika Silventoisen ja Katja Bonnevierin johdolla.



Vaellus- ja lintujen bongaustyöpaja


Luontoretkityöpaja toteutettiin Tarton luontokeskuksen opettajan Aire Orulan johdolla. Hän opasti, miten lintuja, eläimiä ja hyönteisiä havainnoidaan ja opetetaan tunnistamaan lajeja. Lintujen ja kasvien bongaustyöpajassa tunnistimme erilaisia lintulajeja Rosalan alueella sekä kuulimme tietoa saaren kasvillisuudesta. Vaeltaessamme tunnistimme muutamia lintulajeja, mutta suurin osa linnuista oli ohjaajan mukaan pois näkyvistä. Ohjaaja kertoi erilaisista linnuista ja niiden elintavoista.


Myöhemmin vaelluksen aikana saimme maistaa katajanmarjoja, jota käytetään mm. ginin valmistukseen. Ohjaaja kertoi viikinkien käyttävän kyseisiä marjoja paljon. Vaelluksen aikana silmien eteen tuli emo ja bambit, jota emo ruokki.


Viikinkikylä-työpaja


Viikinkikylä on Rosalan keskeinen kohde ja viikinkityöpajassa pääsimme kokemaan viikinkien tapoja ja kulttuuria kylässä Viron UNESCO ASPnet Baltic Sea Project -koordinaattorin Maria Ivanovan ja Yhteinen Itämeri -hankkeen koordinaattorin Mika Jokiahon johdolla. Viikinkityöpajassa tutustuimme ryhmissä viikinkikylään rakennettuihin rakennuksiin, veneisiin, aseisiin ja vaikkapa jatulintarhaan, jonka kiertämällä takaperin saattoi lisätä onnea.


Työpajan lopussa kylän päällikkö kutsui meidät katsomaan videota viikinkien mytologiasta, jossa näytettiin nopeasti syntytarina nopeasti viikinkien mukaan. Lopussa oli vielä kysymysten aika, missä sai lisää tietoa. Viikinkikylän päällikkö kertoi Rosalassa olleen viikinkien kauppareittien varrella, mistä kertoo se, että saarelta on löydetty viikinkiesineistöä.

Viikinkityöpajassa opimme viikingeiltä myös kestävää elämäntapaa. Esimerkiksi viikingit purjehtivat ja käyttivät luonnosta ja itse valmistettuja tuotteita. Myös viikinkien suhde luontoon oli läheinen. Nykyajan ihmisinä pidämme menneisyyden kulttuureja usein alikehittyneinä ja primitiivisinä, mutta nykypäivän erilaisten ekologisten kriisien keskellä on muistettava, että menneisyyden kulttuurit ovat usein olleet paljon kestävämpiä kuin oma kulttuurimme.

Päivän päätteeksi söimme viikinki-illallisen seisovasta pöydästä. Illalla on myös mahdollisuus saunoa ja käydä uimassa.


Bengtskärin vierailu


Lauantaina Suomen Unesco Aspnet Baltic Sea -koulujen oppilaat ja opettajat vierailivat vielä Bengtskärin majakassa Saaristomeren uloimmalla saarella. Matkustimme Rosalasta Bengtskäriin ulkosaarelle vesibussilla. Saarella oli ensin esittely, jossa kerrottiin saaren ja majakan taustasta, kuten työntekijöistä, rakennusprosessista sekä sotahistoriasta. Bengstsärin majakka on Pohjoismaiden suurin majakka ja se rakennettiin 1900-luvun alussa, kun suomalaisen kauppalaivaston uusin kauppalaiva ajoi karille. Saarella oli merkityksellinen sotahistoria, josta oltiin tehty erikseen näyttely majakan sisälle.


Esittelyn jälkeen saimme kierrellä vapaasti saarella ja tutkia paikkoja ja tutustua kasveihin ja luonnonoloihin ja Bengtskärin taistelun jälkiin ulkosaaren maastossa. Vierailun lopuksi kokoonnuimme majakan toiseen kerrokseen syömään kalakeittoa. Ruokailun jälkeen matka jatkui vesibussilla kohti Turkua.



Verkostoitumista, tutustumista ja oppimista


Rosalan ja Bengtskärin retki oli tosi opettavainen ja silmiä avaava monella tavalla. Opimme myös arvostamaan Itämerta ja muitakin vesialueita sekä niiden tärkeyttä ja moninaisuutta. Työpajoissa oli mahdollista itse tarkkailla ja tutkia luontoa sekä tehdä kansalaishavaintoja. 

Kun ymmärtää luontoa ja näkee muutoksia sen tilassa, haluaa toimia ja vaikuttaa luontoon ja elinympäristöösi kestävällä tavalla. Opettajat saivat myös vinkkejä omiin aineisiinsa luonnon tutkimiseen ja kansalaishavaintojen tekemiseen sekä oman ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen kasvatusopetuksen kehittämiseen.


Kaikki meistä tutustuivat muihin suomalaisiin ja virolaisiin työpajojen ryhmien kautta. Projektissa korostettiin yhteistyötä sen takia, koska kukaan ei pysty yksin pelastamaan Itämerta yksin ja asialle pitäisi tehdä jotain. Saimme retken aikana myös hieman vinkkejä, mitä jokainen itse voisi tehdä sen suojelemiseksi ja miten meidän elintapamme vaikuttavat Itämereen. Tällä tavalla toteutimme tapaamisen aikana YK:n kestävän kehityksen Agenda2030-sopimuksen tavoitteita.

TEKSTI: Ebba Sundén, Valtteri Autio, Juho Kaataja ja Mika Jokiaho
KUVAT: Ebba Sundén ja Mika Jokiaho