Monday, 22 March 2021

Kohtaaminen verkossa: Mitä tarvitaan hyvään elämään?

 


Porin ja Pirkanmaan UNESCO -koulujen PAX-verkoston opiskelijat
kokoontuivat 19.3. yhdessä pohtimaan ja keskustelemaan, minkälainen maailma on vuonna 2050 ja mitä tarvitaan hyvään elämään.

Nuoret keskustelivat luonnon ja ympäristön kestävyydestä, työelämästä ja mahdollisuuksistaan vaikuttaa tulevaisuuteen ja omaan elämäänsä.


Keskustelua johdatteli Oriveden lukion Unesco-koordinaattori Jenni Decandia. Opiskelijoiden ajatuksia viriteltiin kuvilla, Menti-kysymyksillä ja Kahoot!-kyselyllä.

Lue lisää täällä: https://paxfinland.blogspot.com/




.








Monday, 8 March 2021

20-vuotta UNESCO-toimintaa

 

Lämpimät onnittelut Jyväskylän kristilliselle opistolle!


Opetushallituksen U-tiimi ja valtakunnalliset kv-koordinaattori toivottavat onnea ja kiittävät Jyväskylän kristillistä opistos aktiivisesta työstä UNESCOn arvojen edistämiseksi paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti.

Juhlavuoden kunniaksi JKO julkaisi 12.2. alla olevan juhlavideon. Siinä opistolaiset kertovat mitä UNESCO-toiminta opistolle ja itselle merkitsee, niin arjessa kuin juhlassa

Juhlapuheen pitää rehtori Harri Erkamaa.





.

Tuesday, 23 February 2021


Norssien UNESCO-verkosto


Opettajankoulutusta toteuttavissa normaalikouluissa on kehitetty Unesco ASPnet-toiminnan periaatteiden mukaisia pedagogisia käytänteitä ja toimintatapoja. Norsseilla on nettisivusto, jonne kootaan tehtyä ja kokeiltua kaikkien hyödynnettäväksi ja eteenpäin kehitettäväksi, ks. UNESCO-koulutoiminta - eNorssi

Norssien UNESCO-verkoston  ylläpitämisestä on vastannut Viikin  normaalikoulu ja jokaisesta  harjoittelukoulusta on nimetty vastuuhenkilöt verkostoon. Norssit ovat osallistuneet kansallisiin  kansainvälisyys-   ja   Unesco-foorumeihin (mm.  OPH:n tapaamiset,   norssien UNESCO- tapaamiset, paikalliset tapaamiset). 

Yhteistyötä yliopistojen kanssa ja erityisesti UNESCO-professoreita on hyödynnetty verkoston toiminnassa (mm. Arto Kallioniemi ja uskontojen ja katsomusten harmoniaviikko). 

Paikallisesti ja kansallisesti on verkostoiduttu mahdollisuuksien mukaan. Vuonna 2020 UNESCO-toiminta on entisestään aktivoitunut normaalikouluissa: Verkosto on kasvanut, kun mukaan on saatu ruotsinkielinen Vasa övningskola

Moni norsseista osallistui esimerkiksi  UNESCOn Futures of Education -hankkeeseen (mm. Oulu, Viikki ja Tampere). UNESCOn sekä Agenda 2030:n teemoja hyödynnetään entistä aktiivisemmin opetusharjoitteluissa, opetusteemoissa ja monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa. 



Agenda 2030:n tavoite 4.7. opettajankoulutuksessa


Normaalikoulut osallistuvat myös Pariisin UNESCO ASPnetin koordinoimaan opettajankouluttajien Change Initiative-hankkeeseen, jonka tiimoilta on ollut kolme kansainvälistä webinaaria. Pariisin UNESCOn Change initiativella on oma verkkoalustansa, jonne opettajankouluttajien kehitystyötä kootaan vuonna 2021. Lue lisää täältä: Change Initiative connects ASPnet Teacher Education and Training Institutions from around the world.  

Tutustu myös Change Initiativen ohjelmaan ja oppaaseen: ASPnet Change Initiative: Teacher Education & Training Institutions for Global Citizenship Education for Sustainable Development

Lue myös: UNESCO ASPNet - Teacher Training Institutions


Kiitos, Paula!


Change initiativen kolmannessa webinaarissa tammikuussa 2021 muodostettiin kansainvälisiä yhteistyökuvioita ja yhteisiä muutostavoitteita erityisesti kansainvälisyyskasvatusta ja kestävää kehitystä koskien. Onnistuneen ja innostavan webinaarin päätteeksi UNESCO ASPNet verkoston kansainvälinen koordinaattori Julie Saito kiitti kauniin sanoin eläkkeelle siirtyvää, pitkäjänteistä ja upeaa työtä tehnyttä kansallista koordinaattoriamme, opetusneuvos Paula Mattilaa.  





Myös norssit kiittävät UNESCO-toimintaa lempeästi ja taitavasti luotsannutta Paulaa antoisista yhteistyövuosista! 


Posted by

Dr. Sari Muhonen
University of Helsinki, Viikki Teacher Training School
Finland


Wednesday, 17 February 2021

UNESCO-ASPnet kannustaa viettämään Piin päivää 14.3.


Matematiikan päivä Suomessa ja maailmalla

Vuoden 2019 päätöksellä Piin päivä on nyt myös kansainvälinen matematiikan päivä. Piin päivä hiukan huonosti hahmottuu suomeksi, kun meillä päiväyksissä päivänumero kulkee ennen kuukautta, mutta tuohan ei estä päivää viettämästä. 

Jo ennestään Matematiikan päivää vietetään Suomessa vuosittain 22. lokakuuta. Ajankohta on valittu suomalaisen matemaatikon Rolf Nevanlinnan syntymäpäivän mukaiseksi.


Aktiviteetteja kouluille Piin päivänä

UNESCO-ASPnet-kouluille ehdotetut aktiviteetit ja linkit ovat alla:

  • pohdi matematiikan merkitystä
  • järjestä oma tapahtuma
  • osallistu posterihaasteeseen


Celebration of International Day of Mathematics, 14 March 2021

The International Day of Mathematics aims to convey the love of mathematics to young people along with the message that mathematics is everywhere and is both useful and beautiful. In pandemic times the theme chosen is: Mathematics for a Better World

ASPnet schools around the world are invited to promote celebrations in their classrooms. Teachers are invited to work with their students to explore and learn more about Mathematics Day; carry out classroom enrichment activities proposed in several languages and share them on the website; share photos or videos and participate in a Poster Challenge by creating your own and submitting it here


Linkki matematiikkapäivän perussivulle: https://betterworld.idm314.org/

Linkki 2021 infosivulle: https://www.idm314.org/

Linkki posterihaasteeseen: https://www.idm314.org/2021-poster-challenge.html


posted by

Satu Honkala



Tuesday, 2 February 2021

Millaiseksi haluaisit rakentaa maailman vuonna 2050?


Mahdollisuus osallistua globaaliin keskusteluun

Suomen Unesco-koulut kutsuttiin mukaan Unescon käynnistämään Futures of Education (FoE) -kampanjaan syksyllä 2020. Kampanjassa kartoitettiin koululaisten ajatuksia koskien vuotta 2050. Tehtävää pidettiin kiinnostavana: siinä yhdistyi nuoria ihmisiä askarruttava tematiikka ja mahdollisuus osallistua globaaliin keskusteluun


Tulevaisuustalkoot pandemian keskellä

Pandemiavuoden syksyllä 2020 maailman kaikkia UNESCO-kouluja kutsuttiin tulevaisuustalkoisiin, pohtimaan lasten ja nuorten omin sanoin ja käsityksin 30 vuoden päässä häämöttävää tulevaisuutta. Millainen maailma on vuonna 2050, kun nämä koululaiset alkavat olla keski-ikäisiä? Millaiseksi he itse rakentaisivat maailmaa? Miten tulevaisuuteen voisi vaikuttaa globaalikasvatuksen keinoin – maailmankansalaisuuteen ja kestävään kehitykseen sitouttavien opintojen avulla?

Opetushallitus laati kumppaneineen ohjeet ja jakoi tehtävään orientoivaa UNESCON aineistoa oppilaiden tulevaisuuspohdintoja varten.  Futures of Education -tehtävänantoon ja ohjeisiin voi tutustua tästä linkistä.

Koronasyksyn kiireistä huolimatta puolet Suomen UNESCO-kouluverkoston kouluista osallistui kampanjaan. Opetushallituksen kyselyyn tuli viestejä 31 koululta ja oppilaitokselta, tasapuolisesti sekä peruskouluilta että lukioista.


Mistä nuoret sitten puhuvat, kun he puhuvat vuodesta 2050?


Ilmastonmuutos
askarruttaa koululaisia eniten, se myös selvästi ahdistaa. Luonnon suojelemiseenhalutaan panostaa. Kestävän kehityksen näkökulma konkretisoituu erityisesti kierrätyksen, uusiutuvan energian ja toisaalta ravinnon osalta: nuoret näyttäisivät olevan halukkaita siirtymään vahvempaan kierrätykseen ja erityisen valmiita he olisivat vaihtamaan kasvisruokaan.

Vastauksiin tulee globaalia huolenpidon sävyä, kun lapset ja nuoret kertovat toivovansa tulevaisuudelta tasa-arvoisuutta, ihmisoikeuksien vahvistumista, syrjinnän loppumista, kielten ja kulttuurien moninaisuuden säilymistä - ja rauhaa.

Köyhyyden halutaan kaikkoavan, ja ilmaisen hyvän peruskoulun tulevan kaikkien oikeudeksi. Rahasta ja varallisuudesta mainittaessa toivotaan, että kaikilla olisi varaa ruokaan ja että köyhempiä autettaisiin. Mainitaan myös, että teknologiayritysten ja muiden yritysjättien valtaa tulisi rajoittaa. 


Koronapandemian merkitsemä sukupolvikokemus

Monissa vastauksissa toivotaan koronapandemiasta selvittävän ja tiedetään rokotteen tulevan pian avuksi (syksy 2020). Mutta suomalaisten koululaisten suuri huolenaihe on koronasyksynäkin kuitenkin ilmastonmuutos, joka toistuu lähes kaikissa vastauksissa. Merkille pantavaa on, että pandemiasta johtuvia eristyksiin joutumisia, maskipakkoja ja etäkoulua tai oman sairastumisen pelkoja ei mainita.


Miten kehittää tulevaisuusajattelua ja -taitoja kaikissa kouluissa ja opetuksessa?



On tärkeää, että UNESCON tulevaisuustoimeksiantoa jatketaan vuoden 2021 mittaan. Samalla opettajien kokemukset voivat kannustaa myös vastaaviin, globaalikasvatusta sivuaviin laaja-alaista osaamista ja monialaista oppimista kehittävien tehtävien suunnitteluun ja toteuttamiseen. 


UNESCON tulevaisuustoimeksiannosta raportoimalla voidaan saada inspiraatiota tulevaisuudesta opettamisen ja tulevaisuustaitojen  oppimisen lisäämiseen kouluissa ja opetuksessa.


Tehtävään ja tuloksiin on tarkoitus palata syventävästi kevätlukukaudella 2021 sekä kansallisesti että osana UNESCON globaalia kampanjaa. Huhtikuussa Opetushallitus kokoaa UNESCO-kouluja, opettajia ja oppilaita, yhteiseen webinaariin, jossa tulevaisuusaihetta työstetään edelleen opetussuunnitelmien, opettajien täydennyskoulutuksen ja koulujen vastuullisen kansainvälisen toiminnan kehittämisen näkökulmista.


Tutustu opetusneuvos Paula Mattilan laatimaan raporttiin kokonaisuudessaan


Linkki Pariisiin UNESCO ASPNet kouluverkoston päämajaan lähetettyyn englanninkieliseen raporttiin


Opetusneuvos Paula Mattilan laatiman raportin pohjalta blogipostauksen koosti Tiina Sarisalmi 



Tuesday, 26 January 2021

Hyvää tieteellisen tiedon teemavuotta UNESCO-aspnet-kouluille!


UNESCO-koordinaattorimme Paula Mattila jäi joululta ansaituille vuosilomille ja siirtyy sitten kesän lopuksi eläkkeelle. Paulan tehtävään on tarkoitus rekrytoida uusi henkilö, mutta tämä lienee ajankohtaista vasta syksyllä. Unesco-aspnet-koordinaattoriksi syksyyn asti on merkitty minut. Tehtävät jaamme tässä esittäytyvien kolmen kollegan kesken, jotta mitkään tärkeä ei jää huomiota vaille. Tiinan, Jussin, Sarin ja Airan hoidossa eri hankkeet jatkavat osaavissa käsissä. 

Jatkamme Paulan viitoittamaan tapaan, ehkä hiukan demokratian puolustamista tehostaen ja Euroopan neuvostoonkin linkittyen. 


Satu Honkala 

Toimii opetusneuvoksena OPH:ssa. Vastuualueina filosofia ja ET, tasa-arvoasiat ja globaalikasvatus yleissivistävässä koulutuksessa. Vastuullani on myös väkivaltaisen ekstremismin ehkäisy. Suomen edustajana GENE-verkostossa (Global Education Network Europe) ja Pohjoismaitten neuvoston DIS-verkostossa. UNESCO-aspnet-työssä olen ollut mukana kolmisenkymmentä vuotta, kahden UNESCO-ASP-koulun rehtorina ja Opetushallituksessa Paula Mattilan apuna.


Kristina Kaihari

Toimii opetusneuvoksena OPH:ssa. Vastuualueina historia, yhteiskunnalliset aineet, talous- ja yrittäjyyskasvatus sekä ihmisoikeus- ja demokratiakasvatus ja oppilaiden osallisuus yleissivistävässä koulutuksessa. Suomen kansallinen edustaja ja Lead Expert Euroopan Neuvoston Education Policy Advisers Network -verkostossa (EPAN), sekä International Holocaust Remembrance Alliancen (IHRA) Suomen delegaation Deputy Head of Delegation. Kristina on lisäksi Suomen koordinaattori EUN:n Digital Citizenship Working Groupissa. Työskenteli vuonna 2007 Pariisissa OECD:n asiantuntijavaihto-ohjelmassa. Osallistunut moniin UNESCO:n kv. työkokouksiin. 


Alma Muukka-Marjovuo

Toimii opetusneuvoksena OPH:ssa. Alma on vastikään lukiomaailmasta opetushallitukseen siirtynyt. Sibelius-lukiossa hän toimi kuvataiteen ja musiikin lehtorina innostuneesti osallistaen erityisesti taiteen opiskelijoita kestävän kehityksen toimintaan. Aalto-yliopistosta väitellyt Alma on opettanut yliopisto-opiskelijoille erityisesti taidekasvatuksen historiaa. Tutkimuksissaan hän on nostanut esiin suomalaisen taidekasvatuksen ja ympäristökasvatuksen yhteiset historialliset juuret. Vastuualueina opetushallituksessa Almalla ovat musiikki ja tanssi sekä yleisesti taiteen kenttä. Lukio- ja perusopetuksen lisäksi työkenttänä on taiteen perusopetus.


Posted by
Satu Honkala

 

Friday, 15 January 2021

Agendalla Kestävä Tulevaisuus

 

Tehtäväpaketti kestävän kehityksen tavoitteiden käsittelyyn

Tämä materiaali on luotu Kirkonkylän koululla Kempeleessä lukuvuoden 2019-2020 aikana. 

Olemme yksi Suomen Unesco-kouluista ja kuulumme myös Pohjois-Suomen Unesco-koulujen Polaris-verkostoon

Polaris-koulujen teemaksi valittiin lukuvuonna 2019-2020 Agenda 2030 tavoitteet. Pohdimme, miten tavoitteet otetaan esille meidän koulullamme ja lopputuloksena on tämä oppilaiden kanssa suunniteltu kokonaisuus, jota käytettiin helmikuussa 2020 järjestettynä toimintapäivänä.


Kenelle ja mitä?

Materiaalin ovat työstäneet Kirkonkylän koulun 7. luokan yrittäjyysluokka apulaisinaan 8. luokan valinnaisen kansainvälisyyskasvatusryhmä kahden opettajan johdolla. Toimintapäivän suunnittelu aloitettiin oppilaiden kanssa tutustumalla ensin tavoitteisiin, jonka jälkeen hahmoteltiin toimintapäivän kulkua, tehtiin materiaalit ja lopulta oppilaat myös vetivät toiminnan toisille oppilaille.

Varsinainen toimintapäivä pidettiin 12. helmikuuta. Päivä aloitettiin yhteisellä luennolla, jonka jälkeen oppilaat työstivät agendan tavoitteita luokittain, kiersivät kansalaistorilla kuuntelemassa eri kansalaisjärjestöjen esittelyjä sekä tutustuivat YK-liiton valokuvanäyttelyyn koulun salissa. 

Jokainen luokka perehtyi tarkemmin 4-7 eri tavoitteeseen. Osa luokista jatkoi teeman käsittelyä vielä iltapäivällä Maailman suurin oppitunti materiaalilla. Päivä oli kaikin puolin onnistunut kokonaisuus. 

Projektin tarkempi esittely löytyy linkkiä klikkaamalla.

Kempeleen esimerkin mukaan Kellon koulu työsti oman Unesco-päivänsä syksyllä 2020. Kellon materiaalit on liitetty tähän mukaan.



Tämä kokonaisuus on vapaasti käytettävissä ja toivottavasti tämä innostaa muitakin teeman käsittelyyn.


Kempeleessä 20.11.2020

Kristiina Takala
kristiina.takala@edu.kempele.fi