Friday, 14 February 2020

UNESCO-ASPnet-koulujen toiminnan kehittäminen


Yleistä


Opetushallitus on kerännyt tietoa Suomen UNESCO-ASPnet-koulujen toiminnasta syksyn 2019 aikana nettikyselyllä, josta tiedotettiin Unesco-koulujen vuosiseminaarissa 5.-6.9.2019 ja maakoordinaattori Paula Mattilan tiedotesähköposteissa.

Kyselyyn liittyy Pariisin ASPnet-toimiston lisääntynyt vaatimus vahvistaa kansallisten verkostojen koulukohtaista Unesco-toimintaa ja raportointia sekä samalla karsia mahdollisia ei-aktiivisia jäseniä.

Lomakekyselyyn saatiin vastaukset 53 oppilaitokselta. Vastauksia pyydettiin erikseen kouluilta, joiden tiedot ovat Suomen Unesco ASPnet -listoilla mutta joilta ei saatu vastauksia lomakekyselyyn. Tämän tiedustelukierroksen perusteella verkostosta on jäämässä pois viitisen koulua.

Pariisi on vahvistanut kahden uuden Unesco-koulun jäsenyyden: Etäkoulu 
Kulkuri ja Helsingin ranskalais-suomalainen koulu ovat saaneet vahvistuskirjeensä vuoden vaihteessa. Kulkuri on ensimmäinen etäkoulu koko yli 11 000 UNESCO ASPnet verkoston jäsenkoulun joukossa maailmanlaajuisesti. Tervetuloa HRSK ja Kulkuri!

Unesco-koulukyselyn tulosten pohdintaa


Seuraavassa esitetään yhteenvetoa em. 53 koulun vastauksista. Lista painottuu ehkä liikaakin siihen, missä on havaittu puutteita, mutta tarkoitus on tarjota ohjeita ja ideoida toiminnan kehittämistyötä yhdessä.

1. Opetussuunnitelmaan linkittyvä unescolaisuus

Yhteistä suunnittelua koulun tasolla ja alueellisesti sekä kansallisesti tarvitaan:

  • Monelta koululta puuttuu idea tai teema, jolla lukuvuoden Unesco-toiminta tehtäisiin johdonmukaiseksi ja näkyväksi. Samoin koulun toimintakulttuurin unescolaisuus saattaa olla vain harvojen toimintojen ja toimijoiden varassa. 
  • Edelleen, monialaisten ja teemaopintojen rakentaminen lähtökohtaisesti unescolaisten teemojen pohjalta ja lisäksi oppilaiden/opiskelijoiden osallistaminen oppimistapahtumiin on varsin harvinaista. 
  • Pariisin ASPnet-toimisto edellyttää kouluilta vähintään kolmen YK-teemaan liittyvän päivän viettämistä vuosittain. Tämän kriteerin täyttävät harvat koulut ja tähänkin voidaan antaa ohjeita – pääsääntöisesti opetussuunnitelmiin liittyen.



2. Yhteistyön kehittäminen

Toiminnan jäsentämistä varten ja OPS-perusteita täydentämään tarvitaan konkreettisia ohjeita.

  • On syytä huomata, että esimerkiksi kaikki kv- tai keke-toiminta ei ole automaattisesti Unesco-toimintaa: unescolaisuuteen liittyvät yhteydet pitäisi tuoda esille.
  • Koulujen omia ja Unesco-koulujen alueellisia tiimejä on syytä vahvistaa. Joillakin kouluilla ja myös alueilla on hyviä koordinaation malleja. Lisäksi tarvitaan uusia verkostotyön kehittämisen muotoja, kuten 2019 käynnistynyt normaalikoulujen Unesco-verkosto (koordinaattori Sari Muhonen Viikin normaalikoulu). 
  • Oppijoiden osallistaminen on usein satunnaista tai koskee vain pieniä ryhmiä. Osallisuuden vahvistamiseen on malleja myös Unesco-työn ulkopuolelta.
  • Opetushallituksen vuosiseminaarin lisäksi tarvitaan muuta kansallista yhteydenpitoa. Alueiden toimintaa pitää voida myös vahvistaa.


3. Näkyvyys

Ennen perusrakenteiden kunnostamistakin on hyvä huolehtia muodollisuuksista, jotka ovat pää-Unescolle tärkeitä, kuten logon käyttö. Melkein kaikille kouluille tarvitaan ainakin jonkinasteinen päivitys statuksen ilmaisuun, alkaen nettisivuista.

Pariisi toivoo myös koulujen pitävän ajan tasalla tietojaan OTA-tietokannassa, vaikka siinä on omat haasteensa.


4. Opas Pariisista!

Pariisin ASPnet-toimisto on julkaissut vuodenvaihteessa oppaan Unesco ASPnet -kouluille. Siihen voi tutustua ja sen voi ladata koululle osoitteesta https://unesdoc.unesco.org/ark:/48223/pf0000368992. Oppaassa kerrotaan Unesco-koulun ainutlaatuisesta tehtävästä ja velvollisuuksista - logon ja OTA:n käytön ohjeita unohtamatta.

Miten eteenpäin


Unesco-koululla on vaativa ja tavoiteltu status maailman suurimman globaalin kouluverkoston jäsenenä. Unesco ASPnet -koulujen tulee työskennellä kansainvälisen yhteisymmärryksen, rauhan, kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen, kestävän kehityksen ja laadukkaan koulutuksen hyväksi – käytännössä.

Tehtävä on vaativa, mutta helpottanee kun tietää, että Suomessa näitä asioita on kirjattu ops-perusteisiin. Unescolaisuuden näkyväksi tekeminen käy kuitenkin vain pienten konkreettisten askelten kautta. Lähtökohtana voisi olla esim. vastuullisuuden huomioiminen koulun toiminnoissa, alkaen ympäristövaikutusten arvioinnista ja kulttuurisen moninaisuuden näkyväksi tekemisestä.

On myös syytä hahmottaa koulun unescolaisuutta toiminnan eri tasojen ja niiden painottamisen kautta. Pyramidikuvio mallintaa Unesco-koulun toimintaa, jossa globaali / kansainvälinen, kansallinen, alueellinen, paikallinen ja koulun taso ovat mukana ja limittyvät eri tavoin. Kaiken toiminnan pohja on luonnollisesti koulun oma toiminta.  Toiminta eri tasoilla samoin kuin tasoja yhdistävä toiminta määritellään toiminta- ja vuosisuunnitelmassa ja raportoidaan vuosittain.


Kuvio: Unesco-koulun toiminnan tasoja




Opetushallituksen järjestämät tilaisuudet, kyselyt ja raportoinnit OKM:lle ja Pariisiin ovat osa kansallisen tason toimintaa ja samalla osa ohjausta ja vertaistukea.

Opetushallitus rahoittaa valtionavustuksella Kohti vuotta 2030 -hanketta, jonka vetäjien Tiina Sarisalmen ja Jussi Tombergin tehtäviin kuuluu Unesco-toiminnan tukeminen. Tiinan toimittamassa Toivon blogissa on ja sinne tulee info- ja tukiaineistoa kestävästä ja vastuullisesta toimintakulttuurista.

Opetushallituksella ja Oulun kaupungilla on ilo kutsua Unesco-koulujen johtoa Ouluun 23.-24.4.2020. Tapaamisessa työstetään tässä tiedotteessa esille tuotuja asioita Unesco-koulujen toiminnan edelleen kehittämiseksi. Lisätietoja on luvassa pian. Jussi Tomberg on vastuuhenkilö Oulun kaupungilla.

Lisäksi jo muistiin, että Unesco-koulujen vuosiseminaari on 1.-2.9.2020 Opetushallituksessa. Silloin viimeistellään vuosiraportit – vuosisuunnitelmia.

Unesco-ASPnet-koulujen kansallinen koordinaattori Paula Mattila

Lisätietoja Opetushallituksessa: paula.mattila@oph.fi, puh. 029 5331144

Tuesday, 31 December 2019

Globaali oppimisen kriisi – yhteinen haasteemme

Koulunkäynti ei ole yhtä kuin oppiminen


Elämme maailmassa, jossa uusia viheliäisiä ja vaikeasti ratkaistavia ongelmia nousee eteemme jatkuvasti. Yhä uudestaan joudumme huomaamaan, että maailma ei olekaan hallittavissamme. Uudet teknologiat tuovat lyhytaikaisia ratkaisuja ja aiheuttavat uusia vielä vaikeampia ongelmia.

Yksi YK:n vuoden 2015 Millennium tavoitteiden suurimpia onnistumisia oli koulutuksen saralla. Saatoimme juhlia sitä, että kokonaan koulutuksen ulkopuolella olevien lasten määrä puolittui ja tyttöjen koulunkäynti kasvoi merkittävästi. Erityisen huomattavaa oli kehitys Saharan etelänpuoleisessa Afrikassa.

Reilu vuosi sitten Maailmanpankki julkisti raportin (World Development Report 2018), joka romahdutti uskomme jatkuvaan kehitykseen. Raportissa osoitettiin, ettei koulunkäynti ole yhtä kuin oppiminen. Monissa maissa oppilaat eivät neljän kouluvuoden jälkeen ymmärrä lukemiaan yksinkertaisia lauseita tai osaa suorittaa helppoja yhteen- ja vähennyslaskuja. Erot kasvavat sekä perheen varallisuuden että kasvuympäristön mukaan.



Ongelma on sikälikin erityisen hankala, että koulutuksen ajatellaan olevan ratkaisu sekä henkilökohtaiseen että kansakunnan vaurauteen ja menestykseen. Koulutustason noustessa yhteiskunnan rakenteet vahvistuvat, saadaan töitä, palkat nousevat ja syntyy innovaatioita.

Mitä tehdä, kun useiden vuosien koulunkäynnin jälkeen, miljoonat lapset eivät osaa lukea tai laskea?Köyhissä maissa ja harvaan asutuilla seuduilla rakenteet ovat heikot, vaikuttavuuden seuranta vähäistä ja kaikista oppimateriaaleista pulaa.



Kohtaamisia ja verkostoitumista


Marraskuun lopulla pidettiin Helsingissä Opetushallituksen, Ulkoministeriön, Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Fingon (suomalaiset kehitysjärjestöt) järjestämä kansainvälinen seminaari ”Finland as a Srong Actor in the Global Learning Crisis". Mukana olivat järjestävien organisaatioiden lisäksi suomalaisia kehitysyhteistyötä tekeviä yliopistoja, korkeakouluja, kansalaisjärjestöjä ja muita toimijoita. Olimme ison yhteisen ongelman äärellä.

Erityisen tärkeäksi ja seminaariin onnistuneimmaksi anniksi koettiin eri toimijoiden kohtaamiset. Esimerkiksi paikan päällä Afrikassa ja Aasiassa toimivilla kansalaisjärjestöillä on paljon käytännön tietoa, kontakteja ja verkostoja, joita myös yliopistot ja korkeakoulut voisivat hyödyntää.

Ohjelma koostui sessioista, joissa esiteltiin erilaisia kehityshankkeita opettajankoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, oppimisympäristöjen, opetussuunnitelmatyön, globaalikasvatuksen ja koulutusviennin tiimoilta.

"No one is too small to make a difference"
Paula Mattila


Opetusneuvos Paula Mattila avasi yllä mainituilla sanoilla ja Greta Thunbergiin viitaten session, jossa pohdittiin mikä rooli UNESCO ASPnet kouluilla voisi olla oppimisen kriisissä. On tärkeää, että lapset ja nuoret Suomessa kasvavat globaalia vastuuta tunteviksi maailmankansalaisiksi ja kokevat voivansa vaikuttaa maailmaan. Tässä UNESCO-kouluilla on tärkeä rooli. Ajatellaan globaalisti, toimitaan paikallisesti.

UNESCO ASPnet kouluilla on yhteinen kansainvälinen projekti, jonka tavoitteena on tukea opettajien ammatillista kehittymistä ja globaalikasvatusosaamista. Projektin tavoitteena on voimaannuttaa oppilaita ottamaan aktiivinen rooli ja sitoutumaan paikallisten ja globaalien ongelmien ratkaisuun.

Sari Muhonen ja Jussi Tomberg
Hankkeen kehitysyhteistyössä on etusijalla Saharan etelänpuoleinen Afrikka, jossa keskitytään kahteen pääalueeseen:

  1. Vahvistetaan rauhaa rakentamalla osallistava, rauhallinen ja kestävä yhteiskunta
  2. Vahvistetaan yhteiskunnan kykyä vahvistaa kestävää kehitystä ja poistaa köyhyys


Pieni kasvaa globaaliksi

Let's get global!
Kaksi suomalaista UNESCO koulua, Jyväskylän lyseo ja Vaasan lyseon lukio ovat toimineet yhdessä Let’s get global! -hankkeessa jo vuodesta 2017. Se lähti liikkeelle halusta aktiivisesti edistää Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoitteita, erityisesti tasa-arvoa ja ilmastovastuuta. Tavoitteena oli parantaa tyttöjen mahdollisuuksia käydä koulussa ja edistää naisten yrittäjyyttä. Alusta saakka oli selvää, että oppilaat olivat hankkeessa aktiivisia toimijoita, ideoivat tapahtumia ja varainhankintatempauksia, pitävät yhteyksiä ugandalaisiin yhteistyökumppaneihin ja esitellä hanketta muille seudun oppilaitoksille ja somessa.


Leirinuotiolla 


Session toteuttivat opetusneuvos Paula Mattila, Unesco Chair professori Hannele Niemi, Viikin normaalikoulun edustaja Sari Muhonen ja Unesco-koulujen edustaja Jussi Tomberg, Let’s go global –hankkeesta lehtorit Mika Jokiaho ja Raili Kivelä sekä opiskelijat Saara Huhta, Siiri Hotakainen, Grace Kabuka ja Vilma Seppänen sekä Kansanvalistusseura säätiöstä KTT Lauri Tuomi

Session esitykset lukuisine linkkeineen löytyvät täältä: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/finland-as-a-strong-actor-26-27.11.2019-role-of-unesco-aspnet-schools.pdf
Muu ohjelma ja eri sessioiden materiaalit löytyvät täältä: https://www.oph.fi/fi/ohjelmat/finland-strong-actor-global-learning-crisis-kansallinen-opetusalan-kehitysyhteistyon

Thursday, 21 November 2019

Ilmastonmuutos lukioihin!


Ilmastonmuutos on tutkitusti yksi nuoria eniten huolestuttavampia ilmiöitä. Aihepiirin tiedollinen ja taidollinen hallinta tulee epäilemättä olemaan 2020-luvun lukioissa keskeisiä painopisteitä. Ilmastonmuutos tullee näkymään vahvasti vuoden 2021 LOPS:ssa, samoin kuin oppiainerajat ylittävä työskentely ja nuorten aktivointi. Kaikkiin kolmeen pyrimme vastaamaan OPH:n rahoittamalla Ilmastonmuutos lukioihin!-hankkeellamme, joka on suunnattu aluksi Pohjois-Pohjanmaan lukioille.

Luova ilmastoleiri irrotti jalat sopivasti irti maasta
Kiersimme Pohjois-Pohjanmaan lukiot hankkeen toimesta elo-lokakuussa. Yhteensä aiheen äärelle istahti yli 200 lukio-opettajaa ja noin 4000 opiskelijaa. Opettajia hankkeeseen kumppaneiksi ilmoittautui kolmisenkymmentä ja opiskelijoita hieman enemmän. Teeman kannalta hienointa olisi, jos jokaisesta osallistuvasta lukiosta olisi sekä opettajia, että opiskelijoita. Ilmasto-opettajat kutsuttiin 11.10. Oulun yliopiston Climate University -tapaamiseen, jossa kuulimme aiheen valtakunnallisia kuulumisia ja yliopiston tahtotilaa ilmasto-opetukseen. Esittelimme omassa osuudessamme hankettamme. Yliopistojen ilmasto.nyt-verkkokurssi on saavuttanut yliopistoissa suurta suosiota. Oulun yliopistossa kurssille ilmoittautui 150 opiskelijaa ja Helsingissä kolmisensataa.

Opiskelijoiden ilmastopaneeliin kerääntyi 32 lukiolaista ja 12 korkeakoulututoria pohtimaan lukioiden ilmastotekojen nykytilaa, omia vaikuttamismahdollisuuksia sekä konkreettisia tekoja omalla lukiolla. Totesimme, että tilanteet lukioilla ovat hyvin erilaiset: toisaalla kestävän kehityksen toimintakulttuuri on jo hyvin vahvaa, kun taas toisaalla aloitellaan perusasioiden kuntoon saattamisesta, kuten jätteiden lajittelusta. Tapaamisessa WWF:n Sanna Koskinen kertoi lukiolaisille vaikuttamisen moninaisista tavoista, minkä lisäksi saimme kuulla kolmen korkeakoulun näkökulmia eri alojen ratkaisuista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Edustettuina olivat Oulun yliopisto, myös Climate University -verkosto, sekä Oulun ja Hämeen ammattikorkeakoulut.

Seuraavaksi lukiolaiset pitävät virtuaalitapaamisen tammikuussa, jolloin sovitaan koulujen projektien teemat ja aloitetaan niiden tarkempi suunnittelu ja aikataulutus vuodelle 2020.

WWFn Sanna Koskinen avasi ilmiön monialaisuutta ja viheliäisyyttä
toiminnallisella työpajalla
Oulunsalon Peuhun luovaan ilmastoleiriin ilmoittautui 23 opettajaa 16 lukiosta. Torstaipäivän täydennyskoulutusosiossa ryhmäytymisen lisäksi saimme kuulla nuorten tavoin WWF:n Sanna Koskisen osallistavan luennon monialaisesta ilmastokasvatuksesta. Harjoittelimme myös argumentaatiotaitoja ja kokosimme alustavasti ideoita tulevalla ilmastojaksolla toteutettaviin oppitunteihin ja koko koulun ilmastotoimiin. Virisipä idea myös ilmastojunasta Helsinkiin ja päättäjien hiiligrillaamisesta suuressa hiilipaneelissa vuoden päästä. Kaiken tämän pyrimme tekemään uuden LOPSin kuuden ällän hengessä. Seuraavaksi tapaamispäiväksi sovimme pe 21.2, jolloin kohtaamme yhdessä ilmasto-opiskelijoiden kanssa. Opiskelijapaneeliin on valittu korkeakouluopiskelijoita lukiolaisten ilmastotutoreiksi ja materiaalia tuottamaan.

Hankkeessamme rakennetaan myös verkkokursseja, joita eri vaiheessa lukio-opintojaan olevat nuoret voivat hyödyntää pohtiessaan omaa suhtautumistaan ilmastokriisiin ja sen ratkaisemiseen. Kurssien lähestymistavat liikkuvat elämäntavoista vaikuttamiseen ja ilmiön tiedolliseen hallintaan. Rakentajina meillä on valveutuneita ilmasto-opettajia, yliopisto-opiskelijoita ja lukiolaisia.

Käy katsomassa nettisivujamme
https://www.ilmastonmuutoslukioihin.fi/

Facebookissa
https://www.facebook.com/ilmastonmuutoslukioihin/

Terveisin Ilmastonmuutos lukioihin! -työryhmä
Jussi Tomberg
Paula Ratava
Miika Siironen

Monday, 23 September 2019

Kansainvälinen Baltic Sea -kesäleiri lukiolaisille

UNESCO Baltic Sea Summer Camp, Åaron saari, Tanska 15. - 21.9.2019

Kolme opiskelijaa Vaasan lyseon lukiosta ja kolme opiskelijaa ja opettaja Helsingin kielilukiosta ottivat yhdessä osaa Baltic Sea kesäleiriin, joka järjestettiin Åaron saarella Tanskassa. Leirillä oli opiskelijoita ja opettajia Suomen lisäksi Puolasta, Venäjältä, Tanskasta, Ruotsista, Virosta ja Saksasta. Leiri oli toinen järjestetty kansainvälinen Baltic Sea kesäleiri. Leirin järjesti saksalainen Robert-Bosch-Gesamtschule yhteistyössä Saksan ja Tanskan UNESCO Baltic Sea-projektien kanssa.

Naturally tasty-projektissa nuoret kävelivät ympäri saarta keräämässä syötäviä marjoja, yrttejä ja hedelmiä, ja tekivät niistä omavalintaisia ruokia, kuten ruusunnuppuhilloa ja nokkoskeittoa.

Coastal cleanup -tiimi kiersi ympäri saarta keräämässä roskia rannan tuntumassa mm. hiekkarannalla ja satamassa. Saarelta löydettyjä roskia analysoitiin ja tarkasteltiin tarkemmin. Saarelta löytyi esimerkiksi monia hyväkuntoisia kenkiä, paljon tupakan tumppeja sekä muovia. Projektissa myös mietittiin, kuinka roskia ja jätettä voitaisiin vähentää. Lopuksi projektissa laskettiin kaikki roskat ja punnittiin ne. Projektista saadut tiedot annettiin Ocean conservancy-järjestölle. Hyödyllisen työn ohessa nautittiin Åaron saaren kauniista luonnosta.

Coast to coast -projektissa tutkittiin saaren muotoja ja kasvillisuutta. Saarta tutkittiin ja havaintoihin sekä hankittuihin tietoihin perustuen muodostettiin kipsistä pienoismalli, johon saaren muoto ja yksityiskohdat voitiin ikuistaa. Tärkeää oli huomioida rannikoiden ja kasvillisuuden vaihtelevuus eri ilmansuunnissa. Saarelta kerättiin erilaisia näytteitä, joiden avulla pystyttiin konkreettisesti havainnollistamaan luonnon monimuotoisuutta.

The other CO2 problem -projektissa tehtiin erilaisia kokeita, joissa tarvittiin mm. PH- indikaattoria, tislattua vettä, viinietikkaa, etanolia sekä merestä tuotua vettä. Tutkimuksissa todettiin, että veden lämpötila vaikuttaa hiilidioksidin liukoisuuteen. Kokeet havainnollistavat erinomaisesti luonnossa tapahtuvia muutoksia, esimerkiksi meren lämmetessä hiilidioksidia vapautuu enemmän kuin kylmästä vedestä. Projekti auttoi havainnollistamaan ilmaston lämpenemisestä tulevia muutoksia maapallon vesistöihin.

Campaining for the enviroment -projektissa nuorille kerrottiin erilaisia tapoja vaikuttaa ihmisiin esimerkiksi sosiaalisen median, puheen sekä esitteiden avulla. Toimintasuunnitelmaa tehdessä täytyi muistaa pitää sanoma simppelinä ja helposti ymmärrettävänä. Nuoret jaettiin ryhmiin, joiden aiheina olivat ruoka, muovi ja vaateet. Suomalaisen osallistujan kampanjan aiheena oli Make the vegetables great again! Suunniteltiin kuviin perustuva juliste satokauteen kuuluvien kotimaisten vihannesten käytöstä.

Leirillä oli myös erilaisia työpajoja, kuten taidepajoja, pakohuone, retkeilyä ja luonnon tuntemusta, haisukonnien etsintää ja simpukoiden lajintuntemusta, mutta myös pajoja joissa puhuttiin kestävistä elintavoista. Suomalaiset nuoret tekivät itse onget ja syötit ja lähtivät kalaan, maalasivat saaren luontoa ja pohtivat, miten saada muutkin mukaan kestävään elämäntapaa. Ryhmä ideoi mm. lihan verotuksen lisäämistä, oman astian mukaan ottamista ostoksille sekä vaikuttamista positiivisuuden kautta.

Kylminä iltoina nautittiin nuotion lämmöstä, paistettiin vaahtokarkkeja ja tehtiin s’mooresseja uusien ystävien kanssa. Leirillä oli myös aarrejahti, jossa ratkottiin visaisia pulmia ja tehtäviä Åaron pimeässä yössä. Stargazingissä maattiin makuupusseissa taivasalla ja katseltiin kaunista tähtitaivasta.

Kirjoittajat: Unni Ikonen, Saara Dooley, Essi Koskelin Helsingin kielilukiosta, Anne, Bettina ja Mimmi Vaasan lyseon lukiosta

Harakka Luontokeskus juhli 30-vuotista taivaltaan


Itämeri-seminaari Harakassa 29.-30.8.2019



Ryhmä Suomalais-venäläisen koulun biologian
opiskelijoita toimi työpajojen arvioijia ja kommentoijina 
Saimme viettää kaksi antoisaa työpäivää Itämeri-seminaarissa Harakan saarella. Osallistujajoukko koostui opettajista ja luontokasvattajista. Itse päädyin mukaan koulumme UNESCO-yhdyshenkilönä, sillä UNESCO-koulut on pyydetty osallistumaan kansainväliseen Itämeri-projektiin (Baltic Sea Project). Torstain helteessä oli lämmin tunnelma, kun istuimme kylki kyljessä vanhassa auditoriossa ja kuuntelimme luentoja.

Henkilökohtaisesti innostuin eniten meribiologi Kirsi Kostamon valokuvakertomuksesta meren elämästä. Tavallinen tallaajahan ei näe juurikaan vedenpinnan alle, joten kuvat tekivät todella vaikutuksen. Ihan kotoisesta merestäkin löytyy runsas eliömaailma.

Luennon myötä saimme paljon tietoa vedessä elävistä hyönteisistä, levistä, siiroista ja simpukoista. Toki myös monenlaiset uhkat, jotka tätä pinnanalaista ekosysteemiä kohtaavat, olivat esillä. Tätä olisin halunnut kuunnella paljon pitempäänkin ja uskon, että koululaisetkin jaksaisivat ammentaa tietoa meren elämästä, kun saisivat sen tällä tavoin hienoilla kuvilla ja innostuneella puheella höystettynä.


Tykkisluuppiristeily 1700-luvun malliin



Ensimmäisen illan kruunasi tykkisluuppiristeily 1700-luvun lopun malliin. Saimme ihailla kotikaupunkimme rantoja kauniissa auringonpaisteessa, eläytyä laivanrakentaja af Chapmanin työhön Viaporissa ja nauttia toistemme seurasta.

Perjantai oli työpajapäivä. Olin mukana mittaamassa meriveden happipitoisuutta ja etsimässä mikromuovia kalasta, pohtimassa ilmastonmuutoksen vaikutuksia kansainvälisessä seurassa ja tutustumassa jäteveden puhdistukseen ja sen historiaan Helsingissä. Henkilökohtaisesti suurimman vaikutuksen matematiikan opettajaan teki kaksi diagrammia, jotka esittivät, miten maapallon keskilämpötila on noussut ja miten erilaiset ilmaston ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet. Vaikka asia menee parhaiten perille tunteen kautta, tarvitsen itse myös näitä selkeitä faktoja.

Onnea 30-vuotiaalle Harakan luontokeskukselle! Tärisemätön, bunkkerin päälle rakennettu lintutorni oli oiva paikka päättää seminaari. Nähdään taas ja seuraavalla kerralla oppilaiden kanssa.


Eeva-Maria Muurman
Helsingin kielilukio

City nature - Harakka


Friday, 16 August 2019

Verkostoitumisseminaari UNESCO kouluille: teemoina kiertotalous ja demokratiakasvatus

 

UNESCO-ASPNET-koulujen seminaari 5.-6.9.2019


Aika:  torstai-iltapäivä ja perjantai 5. - 6.9.2019
Paikka:  Opetushallitus, os. Hakaniemenranta 6, 00530 Helsinki.
Järjestäjä:  Opetushallitus
Kohderyhmä: Suomen UNESCO ASPnet -koulut
Ilmoittautuminen viim. 26.8.: linkki lomakkeeseen

Seminaarin tavoitteena on


  • päivittää tietoja Suomen UNESCO-ASPnet-koulujen verkoston toiminnan tavoitteista ja sisällöstä
  • saada tietoa UNESCON ja YK:n uusimmista ASPnet-verkostoa koskevista linjauksista
  • selkiyttää ja vahvistaa ASPnet-toiminnan yhtymäkohtia opetussuunnitelman perusteisiin, 2019 teemoina kiertotalous ja demokratiakasvatus
  • vahvistaa koulujen keskinäistä verkostoitumista ja yhteistyötä sekä niiden yhteistyötä eri järjestöjen kanssa

Seminaarin ohjelma





Friday, 9 August 2019

Digitalisoituva kieltenopetus laajenee Aasiaan ja Afrikkaan

Aasian ja Afrikan kielten seminaari 


Aika: tiistaina 3.9.2019 klo 10 – 16
Paikka: Opetushallitus, Helsinki

Ohjelma: linkki ohjelmaan
Ilmoittautuminen: linkki ilmoittautumiseen


Koulutuspäivän tavoite ja kohderyhmät:

  • luodaan katsaus Aasian ja Afrikan kielten opetuksen tarpeeseen ja ratkaisuihin suomalaisessa yleissivistävässä koulutuksessa
  • tutustutaan arabian, japanin ja kiinan kielen opetuksen ja opiskelun toteutuksiin verkkopedagogiikan avulla
  • tarjotaan verkostoitumismahdollisuuksia ja yhteistyötä aihepiiristä kiinnostuneille rehtoreille, hallinnon edustajille, tutkijoille, opettajille ja opiskelijoille
Päivän vetäjänä toimii johtaja Jorma Kauppinen, Opetushallitus.

Seminaari on maksuton sisältäen kahvit ja lounaan. 

Lisätietoja hankkeesta: https://aasianjaafrikankielet.wordpress.com/