Friday, 3 June 2022

Yhteinen Itämeri -opintojakson luontoretki Harakkaan Helsinkiin 26.4.2022


Luontoa ja historiaa

UNESCO ASPnet Baltic Sea Project -koulujen opiskelijoita osallistui Yhteinen Itämeri -opintojakson yhteiselle Harakan luontoretkelle 26.4.2022 Helsingissä. Päivä alkoi Cafe Ursulassa Kaivopuistossa tutustumisilla ja puheenvuoroilla. Opetushallituksen opetusneuvos Anu Halvari ja Yhteinen Itämeri -hankkeen koordinaattori Mika Jokiaho toivottivat kaikki verkoston opettajat ja opiskelijat tervetulleeksi ensimmäiseen yhteiseen livetapaamiseen. Harakan ympäristökasvattajat Asta Ekman ja Pekka Paaer kertoivat taas Harakan saaresta ja tulevan päivän ohjelmasta.

Lounaan jälkeen siirryttiin yhteysveneellä Harakan saarelle. Sää suosi retkeläisiä, kun aurinko paistoi. Tutustuminen saareen aloitettiin Harakan ympäristökasvattajien kanssa opastetulla kierroksella. Kierroksella perehdyttiin saaren historiaan ja kulttuuriperintöön ja nykyiseen käyttöön ympäristökeskuksen oppimisympäristönä. Kierroksella otettiin samalla valokuvia kasveista ja eläimistä ja tehtiin havaintomerkintöjä iNaturalist-sovellukseen.   

Opastetulla kierroksella opimme, että Harakan saaren historia juontaa juurensa 1600-luvulle, jolloin saaren maa-alueet siirtyivät lahjakirjalla Töölön kartanolta Helsingin kaupungille vuonna 1643. Suomen sodan jälkeen Venäjä rakennutti saarelle linnoituksia. Suomen itsenäistyttyä saari säilyi sotilaskäytössä. Harakan saari on ollut Puolustusvoimien käytössä vuoteen 1989, jolloin se avattiin yleisölle. Sen jälkeen saaresta on tullut suosittu virkistyskohde.

Saarella kasvaa runsaasti eri kasvilajeja ja pesii poikkeuksellisen paljon lintuja, minkä vuoksi osa saaresta ja reiteistä suljetaan pesimisrauhan takaamiseksi. Silti saari tarjoaa upeat puitteen luonnon ja eläinten tarkkailuun sekä tutkimiseen.

Vesitutkimuksia  


Ensimmäisessä työpajassa tehtiin vesitutkimuksia, joita päästiin tekemään kahdessa pienemmässä ryhmässä. Ensimmäisessä ryhmässä tutkittiin erilaisia veden arvoja tietystä syvyydestä ja toisessa lämpötilaa veden eri kerroksissa sekä sameutta. 

Molemmat tutkimukset olivat erittäin mielenkiintoisia ja niiden vetäjät selittivät kaikissa vaiheissa monipuolisesti niin, että kaikki pysyivät kärryillä koko ajan. Myös itse pääsi konkreettisesti mukaan kokeilemaan laitteita ja tutkimaan niiden toimintaa. Tässä pajassa erityisesti oppi tietämään perusasioita ja sitä, miten arvot vaihtelevat esim. vuodenaikojen seurauksena. 

Työpajasta jäi erittäin hyvä fiilis erityisesti sen takia, että porukka ja vetäjät olivat niin mukavia. Kokemus oli ihan huippu ja jätti erilaisen mielenkiinnon vesitutkimuksia kohtaan. 


Kalojen mikromuovia tutkimassa  


Toisessa työpajassa tutkimuksen aiheena oli kalojen mikromuovit. Etsimme perkaamalla kolmen eri kalalajin suolet, siirsimme koeastioihin ja liuotimme ne labrassa. Suoli liuoksen olisi pitänyt olla yön yli uunissa, joten meillä oli valmiita näytekappaleita tutkittavana. Tislasimme nesteet pois ja huuhtelimme etanolilla. Sen jälkeen etsimme suolinäytteestä mikroskoopilla mikromuoveja, kuituja ja muita vastaavia, jotka olivat kartoitettu kuvineen mikroskooppien ohjepaperille. Tutkimme myös eri aineiden, kuten ihon kuorinta aineiden rakennetta ja mikromuoveja.

Mielestämme työpaja sai ajattelemaan, kuinka suuria määriä muovia päätyy mereen todellisuudessa. Mikromuovin näkeminen itse kalasta toi asiaa huomattavasti lähemmäksi itseä ja auttoi ymmärtämään Itämeren ja muidenkin merien tilannetta todellisuudessa. Työpaja oli mielenkiintoinen ja silmiä avaava kokemus. 


Plankton ja rantavyöhykkeen eliöstö -työpaja 


Kolmannessa työpajassa tutkimuksen kohteena oli plankton ja rantavyöhykkeen eliöstö. Tutkimukset tehtiin yhdessä ryhmän kanssa. Kokeilimme kahta erilaista tapaa kerätä planktoneita ja muita eliöitä. Ensimmäisenä kokeilimme haavia, joka oli tehty itse suodatinpaperista ja sen avulla keräsimme tutkimusnäytteitä. Toinen tapa oli käyttää haavia, joka on suunniteltu planktoneiden ja rantaeliöstön keräämiseen. Kerättyämme näytteet tutkimme niitä mikroskoopeilla. Valitettavasti tähän aikaan vuodesta rantavyöhykkeen eliöstö on niukkaa, sillä on vielä kylmä. 

Työpaja oli hyvin mielenkiintoinen, sillä opimme millaisia eliötä löytyy rannoiltamme ja millaisia ominaisuuksia niillä on. Vetäjä oli mahtava ja häneltä oli helppo kysyä kysymyksiä. Pajan jälkeen nousi suuri kiinnostus aihetta kohtaan ja halu tietää lisää. Hyvän mielen lisäksi meille jäi erittäin hyvä kokemus.
 

Harakan linnut -työpaja 


Neljännen työpajan aiheena olivat Harakan linnut. Pääsimme tutkimaan erilaisten lintulajien kuten lokkien (jopa viiden eri lajin), laulujoutsenten, meriharakoiden, valkoposkihanhien ja isokoskeloiden toimintoja. Selville kävi muun muassa yleisimpiä pesäpaikkoja sekä tyypillistä käyttäytymistä eri lajeissa. 

Lintuja tutkittiin sekä osaksi läheltä, että hiukan kauempaakin kiikareilla. Suuri osa Harakan saaren eteläisestä puoliskosta on kesäaikaan suljettu, jotta linnut saavat rauhassa pesiä, mutta emme sinne tarkemmin lintuja tutkimaan nyt kevään käännöksessäkään päässeet. Lintuja sai silti hyvin katseltua lainatuilla kiikareilla. 

Työpaja oli erittäin mukava pitkälti mahtavan vetäjän ja valvovien opettajien innostuksen takia. Oli kiinnostavaa saada tarkempaa tietoa linnuista, joita esiintyy myös kotona pohjoisemmassa osassa Suomea.


Yhteinen Itämeri -hankkeen kehittämistyöpaja 


Viidennessä työpajassa aiheena oli keskeisesti Agenda 2030, joka tukee kestävää kehitystä ja sen periaatteita. Pajassa käytiin läpi kysymyksiä kolmen hengen ryhmissä. Kysymykset koskivat sitä. miten kestävää kehitystä voisi viedä eteenpäin verkoston kouluissa ja kuinka nuoria saataisiin innostumaan asiasta.
 
Meidän ryhmämme listasi mielestämme tärkeitä asioita paperiin ja niin tekivät muutkin ryhmät, jonka jälkeen jokainen ryhmä vuorotelleen sai kertoa omat mielipiteet ja vastaukset aiheisiin. Mielestäni paja oli järjestetty hyvin siten, että valvojat ottivat hyvin huomioon meidän nuorten asiat. Ryhmistä tuli paljon hyviä uusia ideoita saada agenda 2030 nuorten tietoon ja mieleen. Työpajassa ideoitiin mm. Lisää vastaavia rekiä ja kouluihin opiskelijoiden muodostamia tiimejä, jotka voisivat toimia aktiivisesti kestävän kehityksen tavoitteiden viemiseksi eteenpäin kouluissa. 



Yhteistyössä ja kohtaamisissa on voimaa 


Aurinkoinen päivä ja työpajatyöskentely saivat hymyt kaikkien kasvoille. Lopuksi vielä opiskelijaryhmät kertovat muille, mitä olivat oppineet päivän aikana. Samalla oli mahdollisuus esittää kysymyksiä asiantuntijoille. Päivän aikana osallistuttiin myös Yhteinen Itämeri -biobitziin iNaturalist-sovelluksella. Eniten lajihavaintoja sovellukseen keränneet opiskelijat palkittiin hävikkikarkkipusseilla.

Retkipäivä Harakkaan oli voimauttava kokemus. Päivän aikana tutustuttiin ja keskusteltiin ja haettiin suuntaa myös Yhteinen Itämeri -hankkeen tuleville toimille. Opiskelijat ja opettajat olivat kaikki yhtä mieltä yhteistyön ja tapaamisen tärkeydestä ja merkityksestä. Vierailut Harakan saarella ja luonnon tutkiminen ja kestävän kehityksen tekojen edistäminen tulevat olemaan jatkossakin UNESCO ASPnet Baltic Sea Project -koulujen toiminta-agendalla. 


Lue lisää Yhteinen Itämeri -hankkeesta: https://yhteinenitameri.wordpress.com/

Teksti: Anni Suoraniemi, Ebba Sundén, Sofia Hautakangas, Valtteri Autio, Juho Kaataja ja Mika Jokiaho. 

Kuvat: Ebba Sundén, Eeva-Maria Muurman ja Mika Jokiaho

Monday, 9 May 2022

Maailma luokkahuoneessa - Världen i klassrummet

 

Viime vuoden aikana hankkeessa ”Koordinering av finlandssvenska internationaliseringprojekt” tehtiin neljä videota kansainvälisyydestä eri kouluissa ja kouluasteilla. Nyt ne on tekstitetty suomeksi.

Katsokaa ja ihastukaa:


Kansainvälistyminen ja yhteistyö – Kokkolan kaupunki / Samarbete kring internationalisering – Karleby stad




Maailma luokkahuoneessa – Vasa övningsskola / Världen i klassrummet – Vasa övningsskola 





Kansainvälistyminen ja nuoret lapset – Turun kaupunki / Internationalisering bland yngre barn – Småbarnspedagogik inom Åbo stad





Käynnistä koulussa kansainvälistymishanke – Porvoon kaupunki / Starta internationaliseringsprojekt i skolan – Borgå







ANDREAS SUNDSTEDT
IT-pedagog / Koordinator för UBS projektet ”Koordinering av finlandssvenska internationaliseringprojekt”

Vasa övningsskola


Tuesday, 19 April 2022

Yhdenvertaisuusviikko Helsingin ja uudenmaan UNESCO-kouluissa


UNESCO ASPnet Uusimaan yhdenvertaisuusviikon keskustelutilaisuus järjestettiin Viikin normaalikoulussa ti 12.4.2022 klo 10-11.

Alkuun näimme videotervehdyksen Unescon Pariisin-toimistosta.

Tämän jälkeen Mäkelänrinteen lukion opiskelijat kertoivat uudesta blogistamme ja Unesco HOST-toiminnasta.


Opiskelijoiden paneelikeskustelussa aiheena oli yhdenvertaisuus koulumaailmassa. Opiskelijoita puhututtivat mm. seksuaaliseen moninaisuuteen suhtautuminen sekä nuorten mielenterveysongelmien käsittely

Tilaisuus striimattiin kaikkiin verkoston kouluihin, joissa useat yläkoulun ja lukion ryhmät seurasivat sitä kiinnostuneina.

Panelistit olivat:

  • Helsingin kielilukiosta Ada Sirkiä ja Adela Nguyen
  • Helsingin ranskalais-suomalaisesta koulusta Iivari Mantere ja Sarah Zahaf
  • Kaitaan koulusta Espoosta Elis Kalm ja Fiona Ruusunen
  • Helsingin suomalais-venäläisestä koulusta Taimi Gray
  • Viikin normaalikoulusta Joona Jäntti ja Aino Tasapuro

Paneelin vetäjänä toimi Maarika Toivonen HRSK


#Unesco-koulut #yhdenvertaisuus

Lue lisää aiheesta:
Uudenmaan UNESCO ASPnet -koulujen blogi 


Maarika Toivonen
Helsingin ranskalais-suomalainen koulu


Monday, 7 March 2022

Ilmoittaudu mukaan YK:n maailman vesipäivän ja vesiviikon työpajoihin


Kestävän kehityksen tavoite 6  


Suomen UNESCO Baltic Sea Project -kouluissa vietetään 22.3.2022 YK:n maailman vesipäivää ja vesiviikkoa 21.—25.3.2022. Tämän teemapäivän ja -viikon tavoitteena on kiinnittää huomio YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 kohtaan kuusi: tavoitteena on taata vesi ja sanitaatio kaikille maailman ihmisille vuoteen 2030 mennessä. Tämän vuoden maailman vesipäivän teemana on tehdä näkymätön pohjavesi näkyväksi.


Työpajoja oppilaille eri kouluasteilla


Maailman vesipäivänä ja vesiviikolla on oppilaitoksille tarjolla työpajoja, joihin koulut voivat osallistua opettajien johdolla opiskelijaryhmiensä kanssa. Työpajoissa tutustutaan mikromuoviongelmaan, saadaan tietoa pohjavedestä ja tutustutaan UNESCO Saaristomeren biosfäärialueeseen pinnan alla ja pinnan päällä. Työpajoja voi liittää koulun oman MOK-viikon tai teemapäivän osaksi. 

Maailman vesipäivän ja vesiviikon työpajat toteutetaan virtuaalisesti Teamsissa. Työpajoja on niin peruskoulun ala- ja yläkoulujen kuin lukion opiskelijoille ja niitä toteutetaan suomen ja ruotsin kielellä sekä kaksikielisinä. Tarjolla on myös englanninkielinen Kun vesi loppuu -dokumenttielokuva.


Maailmankansalaisten tekoja 

Maailman vesipäivä ja vesiviikkoa tarjoaavat meille mahdollisuuden toteuttaa globaali- ja ympäristökasvatuksen tavoitteita UNESCO Baltic Sea Project -verkoston kouluissa. Maailman vesipäivän ja vesiviikon aikana ideoimme ja teemme myös yhdessä maailmankansalaisen tekoja, joilla edistämme YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteita. Samalla turvaamme pohjavesivaroja ja mahdollistamme luonnon monimuotoisuuden ja elämän säilymisen biosfäärialueella pinnan alla ja pinnan päällä. Työpajojen yhteydessä ja muillakin oppitunneilla syntyneitä ideoita Agenda 2030 -tavoitteiden toteuttamisesta voi postata UNESCO Baltic Sea project -koulujen maailmankansalaisten teot -Padletille osoitteessa: https://bit.ly/3t2oex2


Luonnon havainnointia

Huomaa erityisesti Vesipäivän ja Vesiviikon viettoon sopiva kansalaishavainnointitehtävä, jossa tehdään näkymätöntä pohjavettä näkyväksi. Toteutustavassa on useita vaihtoehtoja. Vanhempien opiskelijoiden kanssa voi lähteä luontoon etsimään lähteitä ja harjoitella paikannuksen tekemistä. Nuorempien oppilaiden kanssa onnistuu pohjaveden tekeminen näkyväksi piirrroksin tai pohjaveteen liittyen tarinoiden kerääminen.

Maailman vesipäivän ja vesiviikon tapahtumia ja ohjelmaa on suunniteltu Yhteinen Itämeri -hankkeen yhteydessä Vaasan lyseon lukion, Suomalaisvenäläisen koulun, Tuusulan lukion, Alppilan lukion, Helsingin kielilukion ja Oriveden lukion sekä Kellon koulun kanssa.  Lisäksi toimia on suunniteltu muiden UNESCO Baltic Sea Project -koulujen ja UNESCO-koulujen kanssa syksyn UNESCO-koulupäivillä ja Yhteinen Itämeri -kehittämisiltapäivän työpajoissa. Olemme onnistuneet osallistamaan kehittämistyöhön laajasti verkoston opettajia ja opsikelijoita.   

Ilmoittaudu mukaan maailman vesipäivän ja vesiviikon tapahtumiin tästä linkistä ke 16.3.2022 mennessä: https://forms.office.com/r/TEy0CvAH6u


Lue lisää Itämerenmaiden yhteisistä kansalaishavainnointitehtävistä ja osallistu opiskelijoiden kanssa


Mika Jokiaho
Yhteinen Itämeri -hankkeen koordinaattori




Sunday, 9 January 2022

Yhteinen Itämeri -hanke komeasti käyntiin


Kuluneen syyslukukauden aikana on aloittanut Yhteinen Itämeri -hanke, joka toimii Suomen Unesco ASPnet -koulujen Baltic Sea Project -kouluverkoston koordinaatio- ja kehittämishankkeena. Yhteinen Itämeri -hanke sai Opetushallitukselta rahoitusta yleissivistävän koulutuksen kansainvälistymiseen. Hanke alkoi elokuussa 2021 ja päättyy joulukuun lopussa 2022.

Mukana Yhteinen Itämeri -hankkeessa ovat Vaasan lyseon lukio, Suomalais-venäläinen koulu, Kellon koulu, Oriveden lukio, Tuusulan lukio, Helsingin kielilukio ja Alppilan lukio. Yhteinen Itämeri -hankeen yhteistyökumppaneina ovat erityisesti Baltic Sea Project -kouluverkoston koulut. Lisäksi hankkeessa tehdään yhteistyötä globaali- ja ympäristö- sekä kulttuuriperintökasvatusta kehittävien järjestöjen sekä korkeakoulujen, tutkimuskeskusten ja yritysten kanssa. 

Yhteinen Itämeri -hankkeen tavoitteena on 

  • aktivoida, vahvistaa ja laajentaa Suomen kansallista  Baltic Sea Project -kouluverkostoa sekä tehdä yhteistyötä kansainvälisellä tasolla Itämeren alueen koulujen kanssa. 
  • lisätä tietoisuutta Itämeren alueen ympäristöongelmista ja auttaa ymmärtämään ihmisen ja luonnon välisen riippuvuuden erilaisia tieteellisiä, sosiaalisia, kulttuurisia, poliittisia ja taloudellisia näkökulmia. 
  • vahvistaa oppilaiden ja opiskelijoiden kestävää elämäntapaa ja kannustaa ilmastotekoihin, joilla turvataan Itämeren alueen ympäristöä ja luonnon monimuotoisuutta sekä estetään ilmastonmuutosta. 




Yhteinen itämeri -hanke mukana Unesco-koulupäivillä

Yhteinen Itämeri -hanke oli mukana syksyllä 9.-10.9.2021 valtakunnallisilla Unesco-koulupäivillä, jotka järjestettiin etänä Teamsin välityksellä. Unesco-päivien yhteydessä järjestettiin opettajille ja opettajille Yhteinen Itämeri -työpaja, jossa oppilaita ja opiskelijoita haastettiin ideoimaan ja esittämään ajatuksia siitä, mitä asioita haluaisi oppia Itämerestä koulussa. Vastaavasti opettajia haastettiin keräämään ajatuksia asioista, joita haluavat opettaa opiskelijoille Itämerestä. Työskentely alustana toimi Jambooard, jolle opiskelijat ja opettajat keräsivät ajatuksia Itämereen liittyen.

Ideoissa nousivat esille retket ja mukava yhdessä tekeminen eri oppiaineiden näkökulmista. Luonnontieteiden lisäksi mukana oli äidinkieli ja kirjallisuus, historia ja taloustieto, filosofia sekä musiikki. 

Itämeri haluttiin kokea elävästi soutaen ja makkaraa paistaen Tove Janssonia ja muumeja unohtamatta. Myös ajatus kansainvälisestä yhteistyöstä nousi esille ideoiden joukossa ja Itämereen liittyvien tutkimusalojen ja ammattien esittely ja niihin tutustuminen työelämään tutustumisen kautta. Lopuksi ideoista keskusteltiin ja lähdettiin pohtimaan, miten niitä voisi hyödyntää mahdollisesti peruskoulun mok-viikon, lukioiden opintojakson, kestävän kehityksen leirin tai teemapäivien osina.


Yhteinen Itämeri -kehittämisiltapäivä maailman tiedepäivänä 10.11.2021

YK:n maailmantiedepäivänä vietettiin UNESCO Baltic Sea Project -kouluissa Yhteinen Itämeri -kehittämisiltapäivää. Yhteinen Itämeri-paneelikeskustelussa tieteentekijät ja kasvatusalan edustajat avasivat näkökulmia Itämeren tutkimiseen ja opettamiseen eri näkökulmista. Paneelissa oli edustettuna mm. luonnontieteiden tutkimuksen näkökulma, ympäristö- ja globaalikasvatuksen sekä luontoperintö- ja kulttuuriperintökasvatuksen näkökulmat.

Katso Yhteinen Itämeri -paneelikeskustelu tästä: https://youtu.be/97jag2oOMXw

Mukana keskustelussa oli kestävän kehityksen kehittäjäopettaja Jussi Tomberg Oulun kaupungin Sivistys- ja kulttuuripalveluista, Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran toiminnanjohtaja Hanna Lämsä, biologi ja mikromuovitutkija Pinja Näkki Suomen ympäristökeskus SYKE:en Merikeskuksesta ja Saaristomeren UNESCO biosfäärialueen koordinaattori Katja Bonnevier sekä Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön biologi Aliisa Wahlsten. Keskustelussa nousi esille tärkeää asiaa Itämeren tutkimisesta ja opettamisesta.

Paneelikeskustelun jälkeen työstimme yhdessä työpajoissa oppilaiden ja opiskelijoiden sekä opettajien kanssa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tarpeisiin Itämeri-aiheisia tehtäviä, opintojaksoa, mok-viikkoa, teemapäiviä sekä kestävän kehityksen luontoleiriä. Suunnitelmat konkretisoituvat viimeistään ensi keväänä Itämeri-opintojaksolla, Vesiviikolla ja luontoleirillä Turun saaristossa.

Lue lisää Yhteinen Itämeri blogista: https://yhteinenitameri.wordpress.com/


Teksti ja kuvat: Mika Jokiaho, Yhteinen Itämeri -hankkeen koordinaattori


Monday, 13 December 2021

Eurooppa olemme me


Eurooppa olemme me -kiertue Oulussa 30.11.2021

Suomalaisministerit kiertävät syksyn ja talven aikana ympäri maata kuuntelemassa suomalaisten ajatuksia ja toiveita Euroopan tulevaisuudesta. Tapahtumasarja on osa Euroopan tulevaisuudenkonferenssia. Toiveena on saada kansalaisten ajatuksia siitä, millaista Eurooppaa he haluavat rakentaa.

Ouluun kiertue saapui 30.11. omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen johdolla. UNESCO-oppilaat Matias Regelin, Viivi Ryhänen ja Nanna Tuorila olivat mukana tuossa tilaisuudessa edustamassa Oulun normaalikoulua. Ennen tapaamista pidettiin ns. Erätauko-menetelmällä lukion yhteiskuntaopin opiskelijoille tilaisuus, jossa heidän oli mahdollista kertoa omia ajatuksiaan. Tärkeää oppitunnin aikana oli, että jokaisella oli mahdollisuus ilmaista mielipiteensä ja ajatuksensa. Alla on asioita, joita nuoret toivat esille.

Turvallisuus, työttömyys ja ilmastonmuutos lukiolaisten huolina

Omassa tulevaisuudessa huolestuttavia asioita olivat etenkin turvallisuuteen liittyvät asiat kuten rikollisuuden uhriksi joutuminen ja matkustusturvallisuus. Myös tulevaisuuden työllisyystilanne sekä mielenterveyspalveluiden saatavuuden heikkeneminen herätti epävarmuutta. Lisäksi ilmastonmuutos ja esimerkiksi bensan hintoihin liittyvät tekijät nousivat esiin.

Toisaalta koko Euroopan tulevaisuuteen liittyviä huolestuttavia asioita olivat kasvava työttömyys, väestön vanheneminen ja huoltosuhteen heikkeneminen. Myös ihmisoikeusrikkomukset, pakolaiskriisi, rasismi, alueellinen eriarvoisuus ja terrorismi aiheuttivat huolta. EU:ssa tapahtuneista suurista muutoksista etenkin Brexitistä johtuva mahdollinen dominoefekti (muutkin maat eroavat EU:sta) on aiheuttanut epävarmuutta ihmisten keskuudessa.

Tasa-arvon lisääntyminen ja ilmastosopimukset herättävät toivoa

Euroopan tulevaisuudessa toiveikkaita ja myönteisiä ajatuksia herättivät tasa-arvon toteutuminen ja näkyvä monikulttuurisuus. Lukiolaiset olivat myös tyytyväisiä Euroopan sisäisen hyvinvoinnin toteutumiseen, kuten esimerkiksi maiden väliseen yhteistyöhön ja avunantoon, yhteisiin tavoitteisiin, ilmastosopimuksiin ja vapaaseen liikkuvuuteen. Esiin nousivat kasvisruokailun lisääntyminen ja polttomoottoriautojen vähentyminen.

Opiskelijat näkevät EU:n roolin tärkeänä etenkin ilmastotoimissa ja ympäristöasioissa, joihin liittyvät muun muassa autokannan muuttuminen ja bensan hinnan säätely. EU:lla on myös merkittävä rooli ihmisoikeuksien toteutumisen valvomisessa, konfliktien ehkäisyssä, kansainvälisissä sopimuksissa ja lainsäädännössä. Opiskelijat eivät kuitenkaan nähneet, että EU:n tulisi puuttua jäsenmaidensa sisäpolitiikkaan.

EU:n onnistumiset ja epäonnistumiset

Lukiolaisten mielestä keskeisimpiä EU:n onnistumisia ovat olleet Schengen-alueen luominen ja vapaan matkustamisen mahdollistaminen. Monien opiskelijoiden mielestä EU on myös onnistunut pahimpien kriisien hallinnassa, köyhimpien maiden infrastruktuurin kehitykseen liittyvissä toimissa ja Itä-Euroopan maiden auttamisessa. EU on edistänyt myös tullittomuutta, korkotason laskemista ja polttomoottorien vastaisen lainsäädännön aloitusta. 

Toisaalta toimia, joissa EU ei ole onnistunut, ovat pakolaiskriisit ja riittävän nopeat ilmastotoimet sekä siihen liittyvä bensan hinnan säätely.

Ryhmätöitä EU:n tulevaisuudesta

Itse tapahtumapäivänä kokoonnuimme Oulun keskustassa sijaitsevaan Scandic-hotelliin, jossa päivä alkoi Tytti Tuppuraisen tervetuliaispuheella ja juontajan aloituksella. Jakauduimme pian Erätauko-sessio-ryhmiin, jotka käsittelivät erilaisia aiheita liittyen EU:n tulevaisuuteen. 

Ensimmäisessä Erätauko-sessiossa käsiteltiin arvoja, oikeuksia, lakeja ja demokratiaa. Keskustelua käytiin eritaustaisten ja -ikäisten ihmisten kanssa, eivätkä kenenkään ajatukset loppuneet kesken. Toinen työryhmä keskittyi ilmasto- ja ympäristöasioiden tarkasteluun. Keskusteluiden lomassa esiin nousi muutama keskeinen teema, joista eräs kiertotalouden merkitys ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Kolmannessa ryhmässä etenkin koulutuksen tärkeys nousi vahvasti esiin. Neljännessä sessiossa syvennyttiin pohjoisten, arktisten ja maaseutualueiden kohtaamiin haasteisiin

Erätauko-sessioiden jälkeen järjestettiin paneelikeskustelu, jossa jokainen edustaja pääsi kertomaan huolensa EU:n tulevaisuudesta oman työryhmänsä pääteemojen pohjalta.

Mahdollisuus oikeasti vaikuttaa tulevaisuuteen

Päivästä mieleen jäi etenkin nuorten huolien suuri määrä sekä kiinnostus yhteiskunnallisia asioita kohtaan. Tapahtuma kokosi nuoria yhteen keskustelemaan mieltä painavista tulevaisuuskysymyksistä. Eurooppa olemme me -tapahtuma sai nuorilta kiitosta, sillä se antoi mahdollisuuden oikeasti vaikuttaa tulevaisuuteen. Nuoret toivovat, että heitä kuultaisiin jatkossakin vastaavasti.

Opiskelijat Viivi Ryhänen ja Nanna Tuorila sekä opettaja Hellevi Kupila
Oulun normaalikoulun lukio



Laanilan lukion opiskelijoiden pohdiskeluja tapahtumasta:

Tapahtuman tavoitteena kertoa nuorten mielipiteitä yhteisestä Euroopastamme. Pohdimme Euroopan tulevaisuutta eri näkökulmista. Omassa ryhmässäni käydyt asiat olivat itselleni tärkeitä, tämän vuoksi valitsin juuri sen. Keskutelu oli aktiivista, toivoa herättävää ja avartavaa.

Keskustelimme mielenterveydestä, koulutuksen takaamisesta, pakolaisista ja maahanmuuttajista. Haasteellisiksi nousivat esimerkiksi hyvä koulutus, joka ei ole kaikille mahdollinen, ennakkoluulot muita ihmisiä (pakolaisia) kohtaan ja mielenterveyspalveluiden ruuhkaisuus.

Tapahtuma oli erityinen, tapahtumassa koin olevani tärkeä, arvostettu ja erityinen. Tapahtuma herätti minussa uskoa ja toivoa tulevaisuutta kohtaan. Kuvat, tekstit ja uutiset tulevaisuuden maailmasta ja Euroopasta ovat usein uhkaavia, negativiisia ja toivottomia. Tämän vuoksi monilla on negatiivinen näkemys tulevaisuudesta. Onneksi voidaan järjestää tilaisuuksia/tapahtumia, kuten esimerkiksi juuri Eurooppa Olemme Me -tapahtuma, joiden avulla maailmankuvasta ja maailmasta saadaan parempi ja toivekkaampi.

Ella, 17, Laanilan lukio


We are Europe oli mukava tapahtuma, jossa oli paljon mielenkiintoisia ihmisiä ja mielenkiintoisia aiheita. Oli kiva päästä treenaamaan englannin puhumista ja myös yleisölle puhumista. Oli ihana  kun tuli tunne, että se mitä sanoimme tuli kuulluksi.

Adalmiina, 17, Laanilan lukio


The event took place under the topic "Future of Europe". We discussed about the role of northern european countries for Europe and how important the voice of young people is for a good future. In my working group we discussed especially about migration, mental health and education. These topics are important for us young people and it was a good opportunity to share our points of view on different topics. It was even better that Tytti Tuppurainen joined our discussions and heard what we were saying.

Ida, 17, vaihto-oppilas, Saksa, Laanilan lukio


The Europe Event in Oulu took place a week ago and it was a great way to get introduced and make first experiences with politics. It was all about young people and how we see opportunities, worries and hopes for our own future. In groups we discussed about the current situation and specific topics like human rights, values, climate change and education. It was great to meet new awesome people and talk to them about how we see our future. Because it was also an international event, I have collected different points of views from people from Russia and Sweden as well. I found it especially interesting because actual politicians were participating as well and listening to us too. It really gives me hope to see so many people actively integrating in politics and most importantly, to see politicians really caring for our future, our opinions and our voices.“

Karla, 17, vaihto-oppilas, Saksa, Laanilan lukio



Thursday, 7 October 2021

Unescolaisuus punaisena lankana monialaisissa opinnoissa


Pitkäjänteisyyttä Unesco-koulu toimintaan

Koulumme on ollut osa UNESCO-ASPnet kouluverkkoa vuodesta 2002 ja olemme kuuluneet myös Pohjois-Suomen UNESCO-koulujen Polaris-verkostoon sen perustamisesta lähtien. 

Koulullamme on järjestetty vuosien varrella monenlaista Unesco-toimintaa, upeita tempauksia ja tapahtumia, mutta kuten monilla muillakin, haasteena kaikkien toimintavuosien aikana on ollut sekä koko henkilökunnan sitouttaminen toimintaan että toiminnan pitkäjänteinen näkyvyys koko oppilaskunnalle. 

Näihin haasteisiin tartuimme viime vuonna ja päätimme järjestää jatkossa koko koulun monialaiset oppimiskokonaisuudet UNESCO-teemaisina. Oppimateriaalin rakentamiseen saimme apua Otavalta


Teemoina hyvinvointi, maailmankansalaisuus ja kestävä kehitys

Valitsimme kolme suurempaa teemaa; hyvinvointi, maailmankansalaisuus ja kestävä kehitys. Näitä kaikkia kolmea aihetta oppilaat siis tutkivat ja tarkastelevat kolmeen kertaan peruskoulun aikana eri näkökulmista. Esimerkiksi maailmankansalaisuudessa kolmannella luokalla aiheena on kulttuuriperintö ja omat juuret, kuudennella luokalla kulttuurituntemus ja yhdeksännellä luokalla puolestaan vastuullinen kansalaisuus

Maailmankansalaisuus monialaisen oppimiskokonaisuuden teemana


Kaikki opettajat mukana toimintapakettien suunnittelussa

Monialaisia oppimiskokonaisuuksia suunniteltiin ensin pedagogisen tiimin sisällä pohtimalla teemoja ja keräämällä aineistoja, jonka jälkeen koko opettajakunta työsti oman vuosiluokkansa materiaalista varsinaista toimintapakettia. Lopullinen muoto tuli Otavalta. 

Prosessi koettiin hyväksi, sillä näin kaikki saatiin sitoutettua teemaan. Keräsimme myös ensimmäisen MOK-viikon jälkeen palautteen, jonka perusteella materiaalia on tarkoitus kehittää eteenpäin. 


Oppilaat valitsevat lähestymistavan ja suunnittelevat omat tuotoksensa


Millaisia Mokit ovat? 

Mokeissa oppilaat perehtyvät annettuun aiheeseen, tutkivat aihetta eri tavoin ja tekevät tutkimustuloksista vaikuttavan tuotoksen, jonka he esittävät koko ryhmälle. Lisäksi he dokumentoivat koko prosessin. Oppimisympäristö on luotu OneNoteen, josta löytyvät opettajanopas ja oppilaan työkirjat. 

Oppilaiden materiaaliin on luotu “polku”, jota seuraamalla oppilaat etenevät prosessin läpi. Toki opettaja aikatauluttaa ja ohjeistaa toimintaa, jotta kukaan ei etene liian nopeasti läpi ja toisaalta kaikki pääsevät eteenpäin. Materiaalissa on myös lisätehtäviä nopeimmille.  Tavoitteena on teemaan perehtymisen lisäksi kartuttaa myös eri laaja-alaisia taitoja


Oppilaat esittelevät työnsä ja saavat kokea onnistumisen elämyksiä


Kirkonkylän koulu, Kempele

Kristiina Takala (kristiina.takala@edu.kempele.fi)