Friday, 16 August 2019

Verkostoitumisseminaari UNESCO kouluille: teemoina kiertotalous ja demokratiakasvatus

 

UNESCO-ASPNET-koulujen seminaari 5.-6.9.2019


Aika:  torstai-iltapäivä ja perjantai 5. - 6.9.2019
Paikka:  Opetushallitus, os. Hakaniemenranta 6, 00530 Helsinki.
Järjestäjä:  Opetushallitus
Kohderyhmä: Suomen UNESCO ASPnet -koulut
Ilmoittautuminen viim. 26.8.: linkki lomakkeeseen

Seminaarin tavoitteena on


  • päivittää tietoja Suomen UNESCO-ASPnet-koulujen verkoston toiminnan tavoitteista ja sisällöstä
  • saada tietoa UNESCON ja YK:n uusimmista ASPnet-verkostoa koskevista linjauksista
  • selkiyttää ja vahvistaa ASPnet-toiminnan yhtymäkohtia opetussuunnitelman perusteisiin, 2019 teemoina kiertotalous ja demokratiakasvatus
  • vahvistaa koulujen keskinäistä verkostoitumista ja yhteistyötä sekä niiden yhteistyötä eri järjestöjen kanssa

Seminaarin ohjelma





Friday, 9 August 2019

Digitalisoituva kieltenopetus laajenee Aasiaan ja Afrikkaan

Aasian ja Afrikan kielten seminaari 


Aika: tiistaina 3.9.2019 klo 10 – 16
Paikka: Opetushallitus, Helsinki

Ohjelma: linkki ohjelmaan
Ilmoittautuminen: linkki ilmoittautumiseen


Koulutuspäivän tavoite ja kohderyhmät:

  • luodaan katsaus Aasian ja Afrikan kielten opetuksen tarpeeseen ja ratkaisuihin suomalaisessa yleissivistävässä koulutuksessa
  • tutustutaan arabian, japanin ja kiinan kielen opetuksen ja opiskelun toteutuksiin verkkopedagogiikan avulla
  • tarjotaan verkostoitumismahdollisuuksia ja yhteistyötä aihepiiristä kiinnostuneille rehtoreille, hallinnon edustajille, tutkijoille, opettajille ja opiskelijoille
Päivän vetäjänä toimii johtaja Jorma Kauppinen, Opetushallitus.

Seminaari on maksuton sisältäen kahvit ja lounaan. 

Lisätietoja hankkeesta: https://aasianjaafrikankielet.wordpress.com/

Monday, 6 May 2019

Greetings from UNESCO ASPnet Schools´ head office in Paris


International APnet Coordinator Sabine Detzel sends her greetings to Finnish UNESCO schools and encourages us to work together for better future for all.

The video clip was recorded by Jussi Tomberg.


Sunday, 28 April 2019

Merkityksellisyyksiä etsimässä

Sari Muhonen ja Jussi Tomberg
Pariisin kevät, hieno kohtaamispaikka maailman UNESCOn ASPnet-koulujen aktiivisten toimijoiden Brainstorming-seminaarille.  Unescon päämajaan tuli kutsuttuina edustajia lisäksemme Belgiasta, Meksikosta, Argentiinasta, Koreasta, Keniasta, Sambiasta, Filippiineiltä, Saudi-Arabiasta ja tietenkin isäntämaasta Ranskasta.

Seminaarin tarkoituksena oli miettiä opettajankoulutusta globaali- ja kestävän kehityksen kasvatuksen näkökulmasta.  Alussa totesimme yhdessä aiheen äärimmäisen tärkeyden, tulevaisuus ja toivo ovat nuorissa. Isoksi otsikoksi meille nousi myös merkityksellisyyksien luominen globaali- ja kestävän kehityksen kasvatuksen teemojen ympärille. Ilman merkityksellisyyttä teemat saattavat olla vain ylevää sanahelinää ja hukkua muiden aiheiden sekaan.  Totesimme myös, että aiheiden käsittelyn tulee olla polkumaista ja niiden on ulotuttava katkeamattomana varhaiskasvatuksesta yliopiston opettajankoulutukseen.

Kun paikalla on paljon asiantuntijoita, niin silloin myös puhetta on paljon ja kaikilla paljon tärkeää sanottavaa. Lisäksi tulemme hyvin erilaisista lähtökohdista. Huomasimme kuitenkin, että meillä on myös paljon yhteistä. Meitä kaikkia yhdistävinä lauseina päivien aikana tuli esille, että tässä kyse ei ole käsitteillä briljeeraamisesta vaan oikeasti planetaarisen elämän taidoista. Unelmointi on tärkeää ja ilman sitä ei synny mitään uutta.

Lapset tulee kasvattaa tunnistamaan yhteisönsä toimintaa ja epäkohtia ja tätä kautta he alkavat toimia muutoksen aikaansaamiseksi. Aikuisina meidän pitää olla valmiita tukemaan muutosta ja sietämään epävarmuutta.

Osallistuminen seminaariin sai tuntemaan itsensä varsin etuoikeutetuksi ja nöyräksi. Tunne että meitä kuunnellaan, sekä se että suomainen koulutus tunnetaan maailmanlaajuisesti sai olomme hymyilemään kahden raskaan päivän jälkeen.  Päällimmäisenä tunteena jäi voimaantuminen ja kiitollisuus.

Ajatuksia tapaamisen jälkeen….

  • Pitäisikö UNESCOn ASPnet kouluverkostoa ja sen toimivuutta tutkia esimerkiksi opinnäytteillä? Verkostosta ei ole juurikaan tutkimustietoa.
  • Pitäisikö uudet oppaat Globaalikasvatuksesta ja kestävän kehityksen kasvatuksesta kääntää suomen kielelle ja kannustaa ASPnet-kouluja  niiden  käyttöön?
  • Miten parantaa mediataitoja ja tunnistaa disinformaatio nykyisen mediaähkyn ja otsikkotason lukutaidon aikana?

Sari Muhonen, Helsinnki
Jussi Tomberg, Oulu



Wednesday, 3 April 2019

Itämeri-projektin Suomen kausi: kohti laaja-alaista osaamista ja yhteistyötä


Itämeri-projektin eli UNESCO Baltic Sea Projectin koordinaattorit kokoontuivat 31.1. - 1.2.2019 Helsingissä Opetushallituksessa ja Suomalais-venäläisellä koululla. Projekti kattaa koko Itämeren valuma-alueen. Tällä alueella asuu noin 100 miljoonaa ihmistä.

Itämeri-projekti tarjoaa loistavan mahdollisuuden tutustua Itämeren maiden opettajiin ja oppilaisiin, tehdä yhteistyötä ja toteuttaa yhteisiä oppimisprojekteja sekä käydä leireillä ja seminaareissa. Yhteistyön ja oppimisen teemat liittyvät kestävään kehitykseen ja ilmaston suojeluun sekä kulttuuriin Baltian maissa, joissa asukkaat ovat olleet kautta vuosisatojen tekemissä toistensa kanssa. Mukana Helsingin kokouksessa oli edustajia Ruotsista, Tanskasta, Saksasta, Liettuasta, Latviasta, Eestistä ja Venäjältä.

Kokouksen avasi johtaja Jorma Kauppinen (OPH) ja tervehdyksen Suomen UNESCO-toimikunnalta toi Kati Anttalainen (OKM). Asiantuntijoina kokouksessa toimivat opetusneuvos Paula Mattila (OPH) sekä valtakunnalliset kv-koordinaattorit Tiina Sarisalmi ja Jussi Tomberg. Puheenjohtajana toimi BSP-koordinaattori Aira Undén-Selander Suomalais-venäläisestä koulusta. Kokouksessa tehtiin linjauksia Suomen koordinointikaudelle, joka kestää vuoteen 2021. Koordinointimaa vaihtuu kolmen vuoden välein.

Ensimmäisenä päivänä kartoitettiin millaisessa kansallisessa ja kansainvälisessä kontekstissa koulut tänä päivänä työskentelevät. Paula Mattila esitteli opetussuunnitelmaprosessia ja erityisesti globaalikasvatusta sekä kompetenssipohjaista lähestymistapaa UNESCO ASPnet-strategian toteuttamisessa. Oleellinen osa aamupäivää olivat ryhmätyöt, joissa pohdittiin, miten kehittää laaja-alaista osaamista, vahvistaa oppilaiden osallisuutta ja toimintaa sekä kannustaa luoviin ratkaisuihin ja innovaatioihin kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi.

Tiina Sarisalmen johdolla pohdittiin hyvien käytäntöjen ja toimintamallien jakamista sekä monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Monialaisuus sopii oppimismenetelmänä erityisen hyvin projektioppimiseen, joka on luonteeltaan oppiaineiden rajoja ylittävää, ilmiöpohjaista ja laaja-alaista osaamista kehittävää. Käyttökelpoisia välineitä, joilla tukea kansainvälisiä Itämeren-maiden yhteisiä projekteja ovat esimerkiksi eTwinning, Erasmus+ ja NordPlus.

Jussi Tomberg esitteli oululaista Toivon Agendaa, joka sai siivet ja laajeni yhden koulun toimintapäivästä koko Oulun turuille ja toreille. Se on hieno esimerkki oppilaita innostavasta ja motivoivasta toiminnasta ja luo toivoa kiistanalaisten kysymyksien ja viheliäisten globaalien ongelmien keskellä.

Seuraavana päivänä Suomalais-venäläisellä koululla kokouksen osanottajat pääsivät tutustumaan koulun arkeen. Lukion koeviikko kokosi opiskelijat luokkiin, joten meno ei ollut aivan normaalin eläväistä. Yhtenäiskoulun arki valaisi kuitenkin konkreettisesti perusasteen koulupolkua ja yhtenäiskoulun ideaa, jota uudessa opetussuunnitelmassa tavoitellaan. Vieraille esiteltiin myös uuden koulun rakentamisprosessia ja ihmetystä aiheutti se, kuinka paljon opettajat ovat saaneet olla mukana suunnittelutyössä.

Päivän asiasisältö oli kuitenkin UNESCO BSP:n (Itämeri-projektin) uudistamiskeskustelu. Tulevaisuudessa keskitymme ympäristökasvatukseen ja ilmastomuutokseen liittyvien haasteiden ohella rakentamaan kansainvälistä yhteistyötä, jossa oppilaat voivat olla osallisina laajalla rintamalla. Väkivallattomuuden kulttuurin ja kestävän elämäntavan edistäminen, kulttuurienvälinen oppiminen sekä kulttuurinen moninaisuus ovat jokaisen BSP-opettajan sydämen asioita. Tämä tarkoittaa kunkin maan sisällä omia projekteja, mutta myös laajenevaa yhteistyötä. Elämme globaalissa maailmassa, jossa olemme riippuvaisia toinen toisistamme. Agenda 2030 on yhteinen tavoitteemme ja toimintaohjeemme.

Aira Undén-Selander



Friday, 15 March 2019

EKOKRIISI - KANSAINVÄLISYYS - TOIVO

Opetushallituksen kv-koordinointihankkeet kutsuvat VII kansainvälisyyden kevättreffeille!


Aika: Torstai 25.4.2019 klo 15.00 – perjantai 26.4.2019 klo 15.30
Paikka: Opetushallitus, Hakaniemenranta 6, Helsinki
Osallistujat: Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opettajat ja rehtorit, varhaiskasvatuksen
                        asiantuntijat, kv-koordinaattorit, järjestöjen edustajat

Ilmoittautuminen: 12.4. mennessä http://bit.ly/kv-treffit-2019

Koulumme kansainvälistyvät ja niitä kansainvälistetään vauhdilla ja monin tavoin. Kansainvälisyyden rinnalla globalisaatio etenee ja nostaa huolia suomalaiseenkin horisonttiin. Ilmastonmuutos, demokratian kriisi, erilaiset turvallisuusuhat ovat mielessämme, mutta tehtävämme on rakentaa toivoa ja vahvistaa osaamista, joilla nämä huolet selätetään.

Tänäkin vuonna treffeillä huomioidaan kansainvälisyyden eri osa-alueet laajasti. Aasian ja Afrikan kielten opettaminen,  lukioiden uudet opsit ja kansainvälistyminen, kestävän kehityksen Agenda 2030, kansainvälisyyden ja kielten polut varhaiskasvatuksesta lukioon ja siitä eteenpäin! Nämä ovat teemoja, joihin treffien työpajoissa on mahdollisuus paneutua. Päivien keskeinen anti liittyy kuitenkin siihen, miten kansainvälisyyden avulla voidaan rakentaa toivoa ja hyvää tulevaisuutta.

Perjantain pääluennon pitää professori Veli-Matti Värri, jonka tutkimustyö keskittyy kasvatukseen ekokriisin aikakaudella.

Ilmoittaudu mukaan ja kerro samalla, mitä kv-treffeiltä odotat.

Ohjelma ja siihen sisältyvät kahvit ovat maksuttomat, muut ruokailut omakustanteisia.

Ohjelma:




Lisätietoja ohjelmaan ja teematyöpajoihin liittyen antavat:
  • Opetusneuvos Paula Mattila, OPH, +358 29 533 1144 paula.mattila@oph.fi
  • Projektikoordinaattori Tiina Sarisalmi, valtakunnallinen kv-koordinointi (Kohti vuotta 2030), +35840 133 9192 tiina.sarisalmi@orivesi.fi
  • Projektikoordinaattori Jussi Tomberg, valtakunnallinen kv-koordinointi (Kohti vuotta 2030), +358447039186 jussi.tomberg@ouka.fi
  • Projektikoordinaattori Päivi Siltala-Keinänen, valtakunnallinen kv-koordinointi (Aasian ja Afrikan kielet), +358408610749 paivi.siltala-keinanen@edu.hel.fi
  • Projektikoordinaattori Maarit Niskanen, NEST-keskus, +358 447184063 maarit.niskanen@kuopio.fi
  • Svensk koordinering: Andreas Sundstedt, +358 50 5642860, andreas.sundstedt@abo.fi

Wednesday, 13 February 2019

Planetaarisen elämän kansalaistaidot

Kasvatustieteen professori Veli-Matti Värri puhuu kirjassaan Kasvatus ekokriisin aikakaudella siitä, kuinka kasvatuksen tarina kouluissa pitäisi kirjoittaa uudelleen.  Kasvatus perustuu jo varhaisessa vaiheessa valmistamaan lapsiamme kulutusyhteiskuntaan, jonka päämääränä on materian hankkiminen ja kilpailuyhteiskunnassa menestyminen. Halu kuluttaa on kohotettu ehdottomaksi totuudeksi johon meidän on pyrittävä, vaikka samanaikaisesti olemme hyvin tietoisia tuhoisasta elämäntavastamme. Lisäksi vältämme kasvatuksessa ns. viheliäisiä kysymyksiä, kuten ilmastonmuutos, jotka vääjäämättä siirrämme lapsiemme ja lastenlapsiemme ratkaistaviksi. Värri kutsuu tätä elämäntapamme onkalometafysiikaksi, jossa viheliäiset ongelmat säilötään tuleville sukupolville kuten tappavan vaarallisesti säteilevä ongelmajäte. Odotamme siis että jokin tulevaisuudessa keksittävä teknologia ratkaisee kaikki ongelmamme. Siihen asti elämme luottavaisina onkalossamme.

Kilpailuasetelma istutetaan meihin hyvin nuorena. Kilpailu näkyy kaikkialla, jopa lasten syntymäpäiväkutsuilla, jossa lapsien arvoiksi nousevat materia ja kulutus tai brändit. Coca Cola-rekka saa liikenteemme jumiutumaan ja lyömme mustien perjantaiden myyntiennätyksiä joka vuosi.

Kestävyydestä koulutuksellinen kärki

Oulu on valtakunnallisesti tunnustettu osallisuus- ja kestävän kehityksen kasvatuksen kaupunki. Digitaalisuuden ja teknologian lisäksi Oululla olisi mahdollisuus profiloitua näissä teemoissa. Jospa ulko-opetus, luontokasvatus, ympäristövastuullinen vaikuttaminen ja kestävyys olisikin koulutuksellisia kärkiämme?

Opetussuunnitelmassa kestävä tulevaisuus on nostettu isoksi otsikoksi, mutta miten se näkyy koulujemme arjessa. Kestävyys on aihe, joka kuuluu kaikille ja ei kenellekään. Helposti se muuttuu sanahelinäksi, joka ei johda mihinkään konkreettiseen. Lisäksi kestävyys tai sen puute konkretisoituu kouluissa toimintoina, joihin meillä käyttäjinä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa. Esimerkkinä energiankulutus tai kouluruokailu. Tällöin asiasta ei tule meille merkityksellistä. Merkityksellisyys onkin yksi keskeinen sana, jolla kestävyys tulee oppijaa lähelle.  Merkityksellisyys alkaa luokkahuoneesta ja lähiympäristöstä. Merkityksellistä on osallistua kouluruuan kehittämistyöhön yhdessä koulun keittiöhenkilökunnan kanssa tai rakentaa koulusta aurinkoenergian oppimisympäristö yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Osallistuminen ja vaikuttaminen luovat merkityksellisyyttä. Kuuluminen ryhmään ja yhteisöön voimaannuttaa ja hyvät asiat saavat aikaan hyviä asioita.

Ympäristöohjelma ja kestävän kehityksen polku

Oulun kaupunki on laatimassa tällä hetkellä ympäristöohjelmaa vuoteen 2026. Ohjelman laatimisen prosessissa on ollut inspiroivaa olla mukana. Hieno huomata että, Oulun kaupungin eri asiantuntijoilla on samanlainen suuri tahtotila saada kestävyys keskeiseksi teemaksi Oulun kaupungissa, joka on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2040 mennessä. Ympäristöohjelmaan on kirjattu oululainen kestävän kehityksen polku, jonka tulisi taata jokaiselle lapselle ja nuorelle perustiedot ja taidot aiheen teemoista. Tämä on hyvä alku, mutta täysin riittämätön.

Ympäristöohjelmaan on kirjattava selkeästi myös kaikkien koulussa toimijoiden yhteistyön velvoite kestävän kehityksen pyrkimyksissä. Jos oppilaitoksissa ei puhuta samaa kieltä eri toimijoiden kesken, siitä muodostuu kestävyyden pullonkaula. Jos eri toimijoiden erilaiset sopimustekniset asiat estävät 2010-luvulla yhteisen kertomuksen rakentamisen, miten saadaan kasvatettuja ympäristövastuullisia ja osallistuvia ihmisiä?

Jussi Tomberg

Kestävyystiede lukioiden kurssitarjontaan

Aloitimme Oulun lukioissa joulukuussa kestävyystieteen kurssin, jossa opiskelijat toimivat yhteistyössä eri alojen asiantuntijamentoreiden kanssa paremman huomisen puolesta. Tässä voimme hyödyntää myös oululaisia osallisuusrakenteita, joilla opiskelijoiden tutkimustulokset ja toimenpide-ehdotukset saatettaisiin päättäjien tietoisuuteen ja haastettua myös heidät pohtimaan kestävää tulevaisuuttamme.  Ouluun on rakenteilla myös ilmiöpohjaisia kestävän kehityksen oppimiskokonaisuuksia lukio-opetukseen, jossa teemoja käsiteltäisiin useissa eri oppiaineissa, juurikin edellä mainittujen viheliäisten kysymysten muodossa ratkaisukeskeisesti ja merkityksiä luoden.

Opiskellaan yhdessä planetaarisen elämän kansalaistaitoja, joilla vältetään ekokatastrofin kaatuminen jälkipolviemme päälle. Rakennetaan yhteinen kestävän tulevaisuuden kertomus, jossa meitä nyt päätöksiä tekevien ja kasvattajien ei tarvitsisi koko ajan hävetä. Luodaan merkityksiä ja koetaan yhdessä ilman jatkuvaa materian kaipuuta.

Jussi Tomberg
Artikkeli julkaistu oululaisessa Kalevassa su 10.2.2019