Nuoret puhtaamman ja kestävämmän tulevaisuuden lähettiläinä

Oriveden lukio on valittu Suomen edustajaksi maailmanlaajuiseen Young Reporters for the Environment Litter Less -kampanjaan. Tämä UNESCO ASPnetin ja FEE:n yhteistyössä toteuttama kampanja pyrkii kannustamaan nuoria ottamaan aktiivisen roolinroskaantumisen torjunnassa ja ympäristönsuojelun edistämisessä.


Young Reporters for the Environment Litter Less -kampanjan Tavoitteena on herättää tietoisuutta ympäristön tilasta ja kannustaa ihmisiä toimimaan vastuullisemmin. Oriveden lukio on yhdistänyt kampanjatyön osaksi lukion ja Oriveden yhteiskoulun kansainvälistä verkostoyhteistyötä. Kampanjan aikana nuoret ovat toimineet ympäristötoimittajina. Nuoret ovat tuottaneet artikkeleita, valokuvia ja videoita, jotka käsittelevät roskaantumisen ongelmaa ja sen ratkaisuja. 

Oriveden lukion kampanjatyössä on keskitytty merilukutaitoon, Itämeren suojeluun ja Itämeren roskaantumisen torjumiseen. Nuoret ovat tutustuneet Itämeren ekologisiin haasteisiin ja roskaantumisen vaikutuksiin meren ekosysteemiin. Orivedellä Erasmus+ -vierailulle saapuvien oppilasryhmien kanssa orivesiläisnuorert ovat pohtineet Erasmus+ -työpajoissa, miten merilukutaito voi auttaa meitä ymmärtämään ja ratkaisemaan Itämeren - samoin kuin myös kaikkien muiden maailman merien - ongelmia.

Kampanjan aikana Oriveden lukio on tehnyt yhteistyötä muiden UNESCO ASPnet -koulujen kanssa. Kampanjan teemoja on käsitelty Itämeren alueen UNESCO Baltic Sea project -koulujen edustajien kanssa. Kampanjatyön teemat ovat mukana myös UNESCO ASPnet Yhteinen Itämeri -verkoston koulujen eTwinning-yhteistyössä sekä osa verkoston Hailuodon kestävän kehityksen leirin ohjelmaa. Oriveden lukion ja yhteiskoulun oppilaat ja opiskelijat ovat päässeet jakamaan kokemuksiaan ja ideoitaan toistensa kanssa sekä oppimaan lisää tärkeästä ympäristötyöstä. Kansainvälinen yhteistyön kautta on mahdollista saavuttaa laajempi vaikutus ja edistää ympäristönsuojelua globaalisti.


Oriveden lukiossa uskotaan vahvasti nuorten kykyyn muuttaa maailmaa ja koulu haluaa tarjota nuorille monia erilaisia mahdollisuuksia harjoitella ja toteuttaa vaikuttamistyötä. Litter Less -kampanja tarjoaa nuorille hienon oppimiskokemuksen, joka auttaa nuoria kehittämään ympäristötietoisuuttaan, kriittistä ajatteluaan ja luovuuttaan. Uskomme, että kampanjatyö omalta osaltaan kasvattaa nuoristamme aktiivisia toimijoita, jotka taistelevat puhtaamman ja kestävämmän tulevaisuuden puolesta!

Lue lisää YRE Litter Less -kampanjasta täältä:

https://www.yre.global/litter-less-campaign

Jäinen meri oppimisympäristönä

Unescon Baltic Sea Projectin leiri 24. - 26.4.2024 keräsi yhteen miltei 90 ihmistä. Mukana oli ihmisiä Suomesta, Saksasta sekä Virosta. Leiri järjestettiin Hailuodon häikäisevien maisemien siimeksessä. Leirin ohjelma koostui ympäristöaiheisista työpajoista ja yhteisestä ajanvietosta.


Leiri aloitettiin Liminganlahden luontokeskuksessa lintubongauksella ja pohjaeläintutkimuksella. Lintuja bongatessamme näimme muun muassa kurkia sekä joutsenia. Kuulimme myös esitelmän liittyen Hailuotoon ja sen historiaan. Mukana oli asiantuntijoita muun muassa Suomen ympäristökeskukselta.



Matkasimme lautalla jäisen meren halki Hailuotoon. Maisemat olivat henkeäsalpaavia. Matkaan mahtui myös paljon hauskoja ryhmäytysleikkejä. Perillä leiriydyttiin ja nautittiin Hailuodon monista palveluista kuten saunan lämmöstä.



Keskiviikkona laitettiin työpajatoiminta käyntiin. Kaikki osallistujat saivat ilmoittautua oman mielenkiintonsa mukaan työpajoihin. Kaikki työpajat olivat ympäristöaiheisia. Työpajoissa käsiteltiin muun muassa omaa luontosuhdetta ja ympäristönsuojelua. Mukaan mahtui myös Hailuodon majakkaan tutustumista sekä luennointia Hailuodon historiasta.



Illalla nautittiin Kellon koulun oppilaiden tekemistä tikkupullista ja vietettiin rentoa vapaa-aikaa muun muassa kortti- ja lautapelien merkeissä. Yön tullen lähdimme kävelylle jäälle. Siellä saimme katsella ihastuttavia maisemia.

Viimeisenä aamuna jatkettiin ryhmäkuvan ottamisella ja työpajojen merkeissä. Samalla valmistauduttiin kohti Oulua lähtemistä pakkaamalla tavaroita. Matka kotiin taittui mukavasti.



Kokonaisuudessaan leiri oli hyvin opettavainen sekä hieno mahdollisuus kokea Hailuodon mahtavat maisemat ja olla tärkeiden asioiden äärellä. 




Leiri järjestettiin 24.4.-26.4.2024 keskiviikosta perjantaihin. Leirin organisoi Kellon koulu, ohjaavana opettajana Mervi Sonninen.


Lue lisää leiristä UNESCO BSP -verkoston nettisivuilta: 

https://www.b-s-p.org/post/bsp-hailuoto-camp-2024-running

Lue työpajojen vetäjien blogipostaukset: 

https://metsahallitusmerella.blogspot.com/2024/04/yhteinen-itameri-unescon-baltic-sea.html

https://sailapaloniemi.blogspot.com/2024/05/environmental-art-workshops-at-unesco.html

Artikkelin on kirjoittanut Lyydia Teppola ja Pihla Hyvönen Kellon koulusta. Kaikki artikkelin kuvat ovat otettu Hailuodosta leirin aikana. Kuvien kuvaajat ovat Lyydia Teppola ja Pihla Hyvönen.


Edited by Satu Räsänen, SYKE

Keskisormesta keskustelukulttuuriin

Koulujen kansainvälisyyden kehittäjät kokoontuivat oppimaan ja vaihtamaan ajatuksia rakentavasta vuorovaikutuksesta. Pitäisikö koulussa opettaa keskustelutaitoja ja voiko rakentavaa vuorovaikutusta oppia? 

Iltapäivän webinaarin käynnisti FT Saija Benjamin inspiraatioalustuksella, jossa viriteltiin osallistujia iltapäivän Erätauko-keskusteluihin.

Kuumat keskustelunaiheet

Yhteiskunnassa yleisesti kuten myös kouluissa on joitakin ns. kuumia aiheita, jotka herättävät vihaa, aggressioita ja joista keskusteleminen on todella vaikeaa. Tällaisia aiheita ovat esimerkiksi huumeiden käyttöhuoneet, Israel-Palestiina, inkluusio, maahanmuutto, rokotukset, naisviha jne.

Benjamin esitteli metaforan, jossa järkevä, rationaalinen ajattelu on ratsastaja, joka yrittää ohjata ja pitää aisoissa allaan olevaa elefanttia, joka edustaa tunteita ja nopeita reaktioita. Usein nämä kuumat aiheet herättävät raivoisan elefantin, joka on valmis hyökkäämään ennen kuin rationaalinen ajattelu saa sen aisoihin. Tunteita saa toki olla, mutta dialogissa on tärkeää oppia hillitsemään elefanttinsa ja kuunnella keskeyttämättä eri näkökulmia. 

Aina oikeassa oleva ”saarnaaja” tai toisen puheesta heikkouksia etsivä ”syyttäjä” eivät rohkaise tarkastelemaan asioita uudesta näkökulmasta vaan pikemminkin päinvastoin. 

Tutkiva mieli, rakentava keskustelu ja transformatiivinen oppiminen

Tutkiva mieli on avoin erilaisille näkemyksille. Kriittinen ajattelija arvioi ja tutkii tietolähteitä ja punnitsee vastakkaisten käsitysten validiutta. 

Benjamin esitteli rakentavan keskustelun 5K:ta: kiinnostu, kysy, kuuntele, kunnioita ja kannusta. On tärkeää osoittaa kiinnostusta ja olla läsnä. Ei pidä lyödä leimoja eikä provosoitua. ”Muista ensin rauhoittaa toisen elefantti, sitten vasta voit puhua ratsastajalle.” Dialogissa keskustelun kaikissa vaiheissa muistetaan, että siihen osallistuu kaksi yhdenvertaista osapuolta ja toisen huomioiminen on keskeistä rakentavan keskustelun onnistumiselle.

Sosiaalinen jalanjälki

Lopuksi Benjamin esitteli monelle kuulijalle uuden, mutta sitäkin innostavamman käsitteen ”sosiaalinen jalanjälki”, joka tarkoittaa omien sanojen ja tekojen vaikutusta toisiin ihmisiin ja niitä tunteita, joita sanasi herättivät. ”Ihmiset eivät muista, mitä sanoit tai teit, he muistavat, mitä sait heidät tuntemaan.”

Erätauko-keskustelut

Saija Benjaminin puheenvuoron jälkeen jakaannuimme kolmeen ryhmään keskustelemaan keskustelukulttuurista kouluissa ja yhteiskunnassa yleensä sekä oppilaiden keskustelutaidoista. Sovelsimme keskusteluissa Erätauko-säätiön laatimia rakentavan keskustelun pelisääntöjä: https://www.eratauko.fi/tyokalu/rakentavan-keskustelun-pelisaannot/. 

Keskusteluun varattu tunti hurahti hetkessä. Paljon kuitenkin ehdittiin. Seuraavassa joitakin keskusteluissa syntyneitä oivalluksia.

Oivalluksia: 

Samanlaisia haasteita joka puolella!

Keskustelutaitojen merkityksen tiedostaminen ja opettelu yhdessä koulussa.

Koulun tehtävä on valmentaa yhteiskuntaan ja tarjota välineitä ja harjoittelumahdollisuuksia rakentavaan dialogiin.

Loukkaantumisen kulttuuri hämmentää. Jos osataan keskustella, sen pitäisi estää loukkaantumista, mutta nykyään usein käytetään "loukkaantumiskorttia", jolloin keskustelu päättyy lyhyeen. 

Yhteiskunnan segregaatio pelottaa. Koulussakin ollaan vain saman kielisten ja samanmielisten kanssa, eletään omissa kuplissa. Tämä vaikeuttaa vuorovaikutusta ja johtaa helposti vihapuheeseen ja aggressiiviseen käyttäytymiseen.

Oppilaat pitäisi saada pohtimaan omaa sosiaalista jalanjälkeään, mutta miten? Kannatan yllä mainittua keskustelutaitokasvatusta. Tuoda eri kulttuurien lapset ja perheet yhteisen tekemisen äärelle, mutta miten tämänkin toteuttaisi, kun tuntuu, että vanhemmilla ei ole aikaa omille lapsilleen?

Sosiaalinen jalanjälki erittäin tervetullut käsite! 

Opettajille pitäisi tarjota lisää välineitä ja mahdollisuuksia harjoitella keskustelemista kuumista aiheista. 

Keskustelu on yksi oppimismenetelmä, vieläpä erittäin tehokas sellainen. Se, että ei ole aikaa, kun pitää tehdä kirjan tehtäviä, ei ole hyvä syy skipata kunnon keskustelua.

Monta tapaa parantaa maailmaa

Suomen UNESCO-lähettiläät kokoontuivat Oriveden kampukselle kaksipäiväiseen seminaariin ja verkostoitumistapaamiseen 7.-8.12. Tapaamisessa kerrottiin omista kokemuksista, vaihdettiin ideoita ja tehtiin yhdessä esityksiä, videoita, julisteita, Kahoot-pelejä, some-materiaaleja ja pakohuoneita teemana UNESCO:n arvot, UNESCO-koulujen tehtävät ja Agenda 2030. Lisäksi suunniteltiin ohjelmaa erilaisia teemapäiviä varten. 

Haasteena näkyväksi tekeminen

Yhteisissä keskusteluissa todettiin, että kouluissa tehdään paljon asioita, jotka ovat UNESCO:n arvojen mukaisia. Ilmaston suojelu ja energian säästäminen ovat osa koulujen toimintakulttuuria ja niistä kannetaan laajasti huolta. Rauhan ja oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen kuuluvat myös projektien vakioaiheisiin.

Ongelma on usein se, että emme tuo näitä asioita UNESCO-koulujen kontekstiin. UNESCO näkyy teemapäivinä ja laattana koulun seinällä, mutta sen pitäisi olla näkyvästi osa arjen opiskelua ja käytäntöjä. 

Unescolaisuuden pitäisi näkyä heti lukuvuoden alusta alkaen jokaisessa luokassa ja yhteisissä keskusteluissa, niin että vanhat konkarit muistaisivat ja uudet sitoutettaisiin UNESCO-kouluyhteisön yhteisiin arvoihin. Tässä ryhmänohjaajat ja luokanohjaajien merkitys on suuri. UNESCO-seinä koulun käytävällä ja info-tv:n säännölliset UNESCO-tietoiskut ovat tärkeitä tiedotuskanavia, mutta muutakin tarvitaan. Tarvitaan osallisuutta ja yhdessä tekemistä.

Monenlaisia toimintamalleja ja moninaista unescolaisuutta

UNESCO-kouluilla on yhteiset arvot, mutta jokaisella oma polkunsa unescolaisuuden toteuttamiseen omassa koulussa. Yhdessä koulussa on sateenkaarikahvila, jossa kokoonnutaan moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden merkeissä. Toisessa koulussa kokoontuu Agenda 2030 -kahvila, jossa vuoroviikoin nostetaan esiin UNESCO:n arvoja Agenda 2030 -tavoitteita. 

Useilla lukioilla UNESCO-lähettiläiden toiminta on osa aktiivisen maailmankansalaisen opintojaksoa. Siihen on sisällytetty monenlaisia vieraiden opastus- ja tapahtumien suunnittelutehtäviä. Monilla on myös UNESCO ASPnet -kumppanikouluja Euroopassa. Se on todella mielenkiintoinen mahdollisuus. Miten unescolaisuus toteutuu eri maiden kouluissa? Minkälaisia teemapäiviä tai YK:n juhlapäiviä heillä vietetään? Jos yhteinen projekti tuntuu liian haastavalta, voi aina sopia tapaamisesta verkossa ihan vain juttelun, kokemusten vaihdon ja tutustumisen merkeissä. Siitä se yhteistyö sitten lähtee, jos siltä tuntuu.

Yhdessä koulussa vietetään UNESCO-viikkoa, joka on osa monialaisia opintoja. Kokonainen viikko unescolaisuuden ympärillä ei varmasti jää keneltäkään huomaamatta. Myös huoltajat on hyvä ottaa mukaan. Yksi ryhmä teki seminaarissa esityksen, jossa esitellään UNESCO-toimintaa nimenomaan vanhempainiltaa varten. Tärkeä sidosryhmä!

Yhteistyöstä buustia tekemiseen

Helsingin ja Uudenmaan UNESCO-koulut ja -lähettiläät ovat tehneet yhteistyötä jo pitkään. Oman koulun UNESCO-teemapäivän viettoon ovat lähiseudun UNESCO-koulut tervetulleita tai sitten striimataan paneelikeskustelut ja muut kiinnostavat ohjelmat niin, että niitä voi seurata oman koulun tiloissa. Muutenkin kokoonnutaan säännöllisesti suunnittelemaan yhteistä toimintaa ja vaihtamaan ideoita. 

Myös Pirkanmaan ja Satakunnan alueella toimivassa UNESCO-koulujen PAX-verkostossa oppilaat ja opiskelijat käynnistivät yhteiset tapaamiset korona-aikaan. Pohjoisen Polaris-verkostolla on jokasyksyinen leiri, jonne osallistuvat niin oppilaat kuin opettajat. Sielläkin on tarkoituksena ahvistaa nimenomaan oppilaiden osallisuutta entisestään.

Ja onhan meillä vielä valtakunnallinen UNESCO-koulujen teemaverkosto: Yhteinen Itämeri. Sekin on vahvistamassa koulujen ja oppilaiden välistä yhteistyötä kaikkien Itämeren maiden koulujen kesken Itämeren suojelun ja alueen kulttuurin merkeissä.

Valtakunnallinen verkostoyhteistyö

Tänä vuonna pilotoimme valtakunnallisen UNESCO-lähettiläsverkoston rakentamista ja pohdimme mitä kaikkea  UNESCO-lähettilyys voi pitää sisällään. Tavoitteena on tietysti paikallisen toiminnan aktivoituminen ja oppilaiden suurempi osallisuus UNESCO-toiminnan suunnittelussa ja vastuu sen kehittämisestä ja toteuttamisesta. 

Tämä tarina alkoi tänä syksynä ja sai aikamoisen huipentuman Oriveden seminaarissa. Tammikuussa jatkamme. Saa nähdä, mihin vielä päädymme. Nyt tuntuu upealta!

 

UNESCO BSP -konferenssi Flensburgissa 29.11. - 2.12.2023

UNESCO BSP-verkoston nuoret ja koordinaattorit koontuivat yhteen 29.11. - 2.12.23023 Flensburgissa. 

Saksassa järjestetyssä UNESCO BSP-konferenssissa nuorilla oli mahdollisuus nostaa esille heille tärkeitä teemoja. Pienryhmissä nuoret laativat askelmerkit näiden heille tärkeiden asioiden eteenpäin viemiseksi omissa kouluissaan. Suomesta konferenssiin osallistui nuoria Tuusulan lukiosta, Vaasan lyseon lukiosta sekä Oriveden yhteiskoulusta ja lukiosta.

Aikuiset puolestaan pohtivat konferenssin aikana mikä Baltic Sea Project -verkoston identiteetti on, mikä tekee BSP-verkostosta merkityksellisen ja miksi yksittäisille kouluille on tärkeää kuulua juuri tähän, Itämeren alueen maiden omaan yhteisöön. Koordinaattorien työpajoissa sovittiin myös tulevista yhteistyökuvioista ja verkoston toiminnan aikatauluksesta. 

Herzlich willkommen!

Keskiviikkona 29.11. konferenssi käynnistyi yhteisellä aloitustilaisuudella, jossa osallistujat pääsivät tutustumaan toisiinsa. 

Omat työpajat nuorille ja aikuisille

Torstaina 30.11. päivän yhteisen aloituksen jälkeen nuorilla ja aikuisilla käynnistyivät omat, erilliset ohjelmat. 

Nuorten työpajoissa nuoret jaettiin pienempiin ryhmiin, jossa he yhdessä keskustelleen kirjasivat ylös mihin asioihin he haluaisivat voida vaikuttaa omissa kouluissaan. 

What makes us special?

Aikuiset pohtivat mikä tekee BSP-verkostosta erityisen, ja mikä verkoston tarkoitus on ja miten perustellaan BSP-verkoston tarpeellisuus ja hyödyllisyys. 

Päivän päätteeksi aikuiset vierailivat nuorten työpajassa, jossa nuoret esittelivät päivän työskentelyn tuotoksensa sekä teemat, joita he haluavat viedä eteenpäin omilla kouluillaan. Yhdessä nuoret ja aikuiset kävivät myös keskustelua siitä, minkälaista tukea nuoret toivoivat ja tarvitsevat nuorten kehittämisideoiden eteenpäin viemiseksi kouluilla. 

Askelmerkkejä ja aikatauluja

Perjantaina 1.12. nuoret jatkoivat torstain työskentelyä. Perjantain aikana nuoret laativat konkreettiset toimintasuunnitelmat tärkeiden asioiden eteenpäin viemiseksi. Nuoret valmistelivat esitykset, joihin kirjattiin mitä askelia ottamalla pystytään edistämään heille tärkeitä teemoja yhdessä koulun johdon ja opettajien kanssa. 

Aikuiset puolestaan tarkensivat torstaina aloitettua BSP-verkoston kuvausta ja sopivat yhdessä tulevien yhteistyökuvioiden sisällöistä ja aikatauluista. 

Vuosittaisen konferenssin lisäksi verkoston edustajat kokoontuvat säännöllisesti verkossa. Verkoston toiminnasta tiedotaan nettisivuston ja verkostoviestien välityksellä. Tämän lisäksi hyödynnetään sosiaalisen median kanavia. Nuoret ovat aktiivisina toimijoina mukana myös verkoston toiminnasta tiedottamisessa. 

Perjantai-iltana konferenssivieraat pääsivät nauttimaan Flensburgin joulumarkkinatunnelmasta. 

Konferenssin päätöspäivänä 2.12. nuoret ja aikuiset työskentelivät yhdessä. Nuoret esittelivät perjantaina pienryhmissä valmistuneet esitykset. Yhdessä pohdittiin ja ideoitiin miten toimimalla nuorten ideat varmuudella tulevat toteutumaan kouluissa. Käytiin läpi mikä on nuorten rooli asioiden eteenpäin viemisessä ja miten koulujen aikuisten tulee tukea nuoria työssään, jotta nuorten ideat aidosti saadaan osaksi koulun toimintaa. 

Nuorten omat teemat: 

• Fake news and AI
• Peace and democracy
• Connections 
• Language
• Climate change

Tutustu tarkemmin nuorten työpajojen tuotoksiin tästä.

Mitä opimme?

Konferenssin lopussa arvioitiin yhdessä mitä konferenssissa opittiin ja keskusteltiin mikä fiilis osallistujilla oli kotimatkalle lähdettäessä. Kaikki jakoivat onnen tunteen siitä, että olivat päässeet osallistumaan konferenssiin. Yhteiset lähitapaamiset ovat tärkeitä, samoin yhdessä tekeminen. Konferenssissa opittiin uutta nuorille tärkeistä teemoista ja luotiin hyvät suunnitelmat tulevaan verkostoyhteistyöhön. Ehdottomasti konferenssin kaikista suurin anti oli kuitenkin mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin, uudet ystävyyssuhteet ja ennen kaikkea yhdessäolo!

                                      

Lue lisää BSP-verkoston toiminnasta: 

https://www.b-s-p.org/about

Nuoret unescolaisuuden lähettiläinä

Suomen UNESCO-koulujen UNESCO-lähettiläät kohtasivat toisensa torstaina 2.11.2023 ensimmäisessä lähettiläsverkoston tapaamisessa. Mukana oli hieno määrä Unesco-lähettiläitä eri puolilta Suomea.


UNESCO-lähettiläsverkostoon kuuluu yli sata suomalaisnuorta. Verkosto kokoontuu säännöllisesti. Nuoret pääsevät vaihtamaan ideoita ja kokemuksia sekä yhdessä kehittämään UNESCO-koulujen lähettilästoimintaa.


Torstain etätapaamisessa tutustuttiin UNESCO-lähettilästoiminnan kehittämishankkeeseen, jossa nuoret pääsevät tuottamaan opasmateriaalia lähettiläille. Tämän lisäksi valmistuu opas lähettilästoimintaa ohjaaville opettajille.

Miten sinä haluat edistää unescolaisuutta?

Lähettilästapaamisen yhtenä teemana oli nuorten osallisuus koulujen UNESCO-toiminnassa. Nuoret osallistuvat eri tavoin koulujen UNESCO-toimintaan eri kouluissa. UNESCO-lähettiläänä toimimisessa on hienoa se, että voit itse valita millä tavoin olet mukana vaikuttamassa asioihin. Voit valita juuri itsellesi sopivan roolin tai painotuksen Unesco-teemojen edistämisessä. Voit esimerkiksi liittyä koulun UNESCO-tiimiin, järjestää tapahtumia, tiedottaa UNESCO-toiminnasta koulussa ja somessa, osallistua opekokouksiin ja nostaa keskusteluun tärkeitä teemoja, tavata kuntapäättäjiä, osallistua UNESCO-verkoston tapaamisiin ulkomailla tai esitellä koulun toimintaa vierailijoille.

Tärkeiden arvojen edistämistä ja yhdessä tekemistä

Nuorille omasta mielestä kaikkein tärkeintä UNESCO-lähettilästoiminnassa on itselle tärkeiden arvojen edistäminen sekä yhdessä tekeminen. Nuoret pitävät myös uusiin ihmisiin tutustumista ja uusien taitojen oppimista tärkeinä.

 
Nuoria pyydettiin kuvailemaan Unesco-lähettilästoimintaa yhdellä sanalla. Parhaiten lähettilästoimintaa kuvailevia ilmauksia ovat yhteistyö, yhteisöllisyys ja tasa-arvo.


Joulukuun lähettilässeminaari
Torstain 2.11. etätapaamisessa suunniteltiin yhdessä myös joulukuun lähettilässeminaarin sisältöä. Pienryhmäkeskusteluissa jaettiin hyviä kokemuksia eri tapahtumapäivistä. Nuoret listasivat aiheita, jotka heitä kiinnostavat ja pohtivat mitä työpajoja ja aktiviteetteja he toivoisivat kouluissa toteutettavan.

 

Pienryhmäkeskustelujen anti kerättiin Menti-kyselyn avulla. Tähän palataan 7.-8.12. Oriveden lähettilässeminaarissa. Seminaarissa nuoret tuottavat erilaista viestintään sopivaa materiaalia kuten lyhyitä videoita, julisteita, sarjakuvia ja muita esityksiä. Myöhemmin koulujen UNESCO-lähettiläät voivat kouluttaa ja opastaa uusia lähettiläitä. Tässä apuna toimivat yhdessä tuotetut materiaalit.


Oma verkosto suunnitteilla alakouluille
Nyt käynnistynyt lähettiläs-verkostotoiminta on suunnattu yläkoulu- ja lukioikäisille oppilaille ja opiskelijoille. Alakouluille suunnatun oma kokonaisuuden suunnittelu on myös jo työn alla!


Kaikki mukaan!
Olisi tosi hienoa saada mukaan UNESCO-lähettiläsverkostoon nuoria kaikista Suomen UNESCO-kouluista. Tervetuloa mukaan! Lisätiedot ja ilmoittautumiset:

Jenni Decandia
jenni.decandia@orivesi.fi
040 1339 034

Voisha asiat huonomminki olla. – MITES TULEVAISUUDESSA?

 

Tulevaisuutta, kestävyyttä, vastuullisuutta, kansainvälisyyttä ja Porisuhdetta aurinkoisessa Yyterissä.  Olipa hyvin järjestetyt kv-päivät!  Työpajojen tarjonta ja keynotepuhujat, sekä keskustelut olivat monipuolisia ja herättivät ajatuksia. Vaikka porilaisilla onkin usein sanottu olevan taipumusta pikku negaatioon, niin nyt oltiin iloisella mielellä kurkistamassa tulevaisuuteen.

Arto O. Salonen totesi avauspuheenvuorossaan koulujen ja kasvatuksen merkityksen ennakoivana ja uudistavana tahona. Mietitään, mikä meille on arvokasta ja voisimmeko jopa määritellä tarpeitamme uudelleen. Saattaakin olla, että aineellisen hyvän jatkuvaan lisäämiseen perustuva hyvinvointikäsitys on yksi syy uusiin kansanterveydellisiin ongelmiin. Masennus vie nykyään eläkkeelle kymmenen suomalaista joka päivä. Mitäpä jos avartaisimme päämäärätietoisesti hyvinvointikäsitystämme kulutuksen lisäämisestä hyvän lisäämiseen. Kysyisimme mikä tekee elämästä hyvän? Parantaisimme elintason sijaan elämänlaatua ja opettaisimme sitä myös koulussa.

Löysin itseni työpajasta, jossa amerikkalainen Fullbright-vierailija kertoi tieteen ja taiteen yhdistämisestä ilmastokasvatuksessa. Merkillepantavaa oli, että USA:ssa ilmastokasvatus oli kirjattu vain kolmen osavaltion opetussuunnitelmiin. Työsarkaa siis riittää.

Ilmastoteemaa käsiteltiin myös Satakunnan ammattikorkeakoulun ilmastopalapeli-pajassa, jossa tarkasteltiin omia kulutustottumuksia palapelin avulla, visuaalisesti ja inspiroivasti. Tee Sitran elämäntapatesti ja pelaa sen jälkeen itsesi ilmastoystävälliseksi ilmastopalapelillä.

Kansainvälisyyspäivät alkoivat oikeutetusti nuorten erätaukokeskustelulla, jossa pohdittiin nuorten tulevaisuusnäkymiä, pelkoja odotuksia. Tulevaisuus huoletti, ilmastonmuutos oli peikkona, mutta tulevaisuudelta odotettiin ihan tavallisia asioita, Haluttiin olla hyväksyttyjä, kavereita, turvallisuutta ja toimeentuloa, joka riittäisi tavalliseen elämään. Erätaukomenetelmää pidettiin hyvänä tapana käsitellä asioita. Siinä tulee aidosti kuulluksi, saa olla omana itsenään ja puhua omasta kokemuksestaan. Sai myös keskittyä kuuntelemaan muita, eikä ollut koko aikana ikävä puhelinta.

Ensi vuonna nähdään viisikymppisiä juhlivalla Vantaalla! Nähdään siellä!

Jussi Tomberg

Kestävän tulevaisuuden kehittäjäopettaja ja erityisasiantuntija

Projektikoordinaattori - Globaalisti kestävä koulu

Oulun kaupungin Sivistys- ja kulttuuripalvelut