Sunday, 9 January 2022

Yhteinen Itämeri -hanke komeasti käyntiin


Kuluneen syyslukukauden aikana on aloittanut Yhteinen Itämeri -hanke, joka toimii Suomen Unesco ASPnet -koulujen Baltic Sea Project -kouluverkoston koordinaatio- ja kehittämishankkeena. Yhteinen Itämeri -hanke sai Opetushallitukselta rahoitusta yleissivistävän koulutuksen kansainvälistymiseen. Hanke alkoi elokuussa 2021 ja päättyy joulukuun lopussa 2022.

Mukana Yhteinen Itämeri -hankkeessa ovat Vaasan lyseon lukio, Suomalais-venäläinen koulu, Kellon koulu, Oriveden lukio, Tuusulan lukio, Helsingin kielilukio ja Alppilan lukio. Yhteinen Itämeri -hankeen yhteistyökumppaneina ovat erityisesti Baltic Sea Project -kouluverkoston koulut. Lisäksi hankkeessa tehdään yhteistyötä globaali- ja ympäristö- sekä kulttuuriperintökasvatusta kehittävien järjestöjen sekä korkeakoulujen, tutkimuskeskusten ja yritysten kanssa. 

Yhteinen Itämeri -hankkeen tavoitteena on 

  • aktivoida, vahvistaa ja laajentaa Suomen kansallista  Baltic Sea Project -kouluverkostoa sekä tehdä yhteistyötä kansainvälisellä tasolla Itämeren alueen koulujen kanssa. 
  • lisätä tietoisuutta Itämeren alueen ympäristöongelmista ja auttaa ymmärtämään ihmisen ja luonnon välisen riippuvuuden erilaisia tieteellisiä, sosiaalisia, kulttuurisia, poliittisia ja taloudellisia näkökulmia. 
  • vahvistaa oppilaiden ja opiskelijoiden kestävää elämäntapaa ja kannustaa ilmastotekoihin, joilla turvataan Itämeren alueen ympäristöä ja luonnon monimuotoisuutta sekä estetään ilmastonmuutosta. 




Yhteinen itämeri -hanke mukana Unesco-koulupäivillä

Yhteinen Itämeri -hanke oli mukana syksyllä 9.-10.9.2021 valtakunnallisilla Unesco-koulupäivillä, jotka järjestettiin etänä Teamsin välityksellä. Unesco-päivien yhteydessä järjestettiin opettajille ja opettajille Yhteinen Itämeri -työpaja, jossa oppilaita ja opiskelijoita haastettiin ideoimaan ja esittämään ajatuksia siitä, mitä asioita haluaisi oppia Itämerestä koulussa. Vastaavasti opettajia haastettiin keräämään ajatuksia asioista, joita haluavat opettaa opiskelijoille Itämerestä. Työskentely alustana toimi Jambooard, jolle opiskelijat ja opettajat keräsivät ajatuksia Itämereen liittyen.

Ideoissa nousivat esille retket ja mukava yhdessä tekeminen eri oppiaineiden näkökulmista. Luonnontieteiden lisäksi mukana oli äidinkieli ja kirjallisuus, historia ja taloustieto, filosofia sekä musiikki. 

Itämeri haluttiin kokea elävästi soutaen ja makkaraa paistaen Tove Janssonia ja muumeja unohtamatta. Myös ajatus kansainvälisestä yhteistyöstä nousi esille ideoiden joukossa ja Itämereen liittyvien tutkimusalojen ja ammattien esittely ja niihin tutustuminen työelämään tutustumisen kautta. Lopuksi ideoista keskusteltiin ja lähdettiin pohtimaan, miten niitä voisi hyödyntää mahdollisesti peruskoulun mok-viikon, lukioiden opintojakson, kestävän kehityksen leirin tai teemapäivien osina.


Yhteinen Itämeri -kehittämisiltapäivä maailman tiedepäivänä 10.11.2021

YK:n maailmantiedepäivänä vietettiin UNESCO Baltic Sea Project -kouluissa Yhteinen Itämeri -kehittämisiltapäivää. Yhteinen Itämeri-paneelikeskustelussa tieteentekijät ja kasvatusalan edustajat avasivat näkökulmia Itämeren tutkimiseen ja opettamiseen eri näkökulmista. Paneelissa oli edustettuna mm. luonnontieteiden tutkimuksen näkökulma, ympäristö- ja globaalikasvatuksen sekä luontoperintö- ja kulttuuriperintökasvatuksen näkökulmat.

Katso Yhteinen Itämeri -paneelikeskustelu tästä: https://youtu.be/97jag2oOMXw

Mukana keskustelussa oli kestävän kehityksen kehittäjäopettaja Jussi Tomberg Oulun kaupungin Sivistys- ja kulttuuripalveluista, Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran toiminnanjohtaja Hanna Lämsä, biologi ja mikromuovitutkija Pinja Näkki Suomen ympäristökeskus SYKE:en Merikeskuksesta ja Saaristomeren UNESCO biosfäärialueen koordinaattori Katja Bonnevier sekä Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön biologi Aliisa Wahlsten. Keskustelussa nousi esille tärkeää asiaa Itämeren tutkimisesta ja opettamisesta.

Paneelikeskustelun jälkeen työstimme yhdessä työpajoissa oppilaiden ja opiskelijoiden sekä opettajien kanssa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tarpeisiin Itämeri-aiheisia tehtäviä, opintojaksoa, mok-viikkoa, teemapäiviä sekä kestävän kehityksen luontoleiriä. Suunnitelmat konkretisoituvat viimeistään ensi keväänä Itämeri-opintojaksolla, Vesiviikolla ja luontoleirillä Turun saaristossa.

Lue lisää Yhteinen Itämeri blogista: https://yhteinenitameri.wordpress.com/


Teksti ja kuvat: Mika Jokiaho, Yhteinen Itämeri -hankkeen koordinaattori


Monday, 13 December 2021

Eurooppa olemme me


Eurooppa olemme me -kiertue Oulussa 30.11.2021

Suomalaisministerit kiertävät syksyn ja talven aikana ympäri maata kuuntelemassa suomalaisten ajatuksia ja toiveita Euroopan tulevaisuudesta. Tapahtumasarja on osa Euroopan tulevaisuudenkonferenssia. Toiveena on saada kansalaisten ajatuksia siitä, millaista Eurooppaa he haluavat rakentaa.

Ouluun kiertue saapui 30.11. omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen johdolla. UNESCO-oppilaat Matias Regelin, Viivi Ryhänen ja Nanna Tuorila olivat mukana tuossa tilaisuudessa edustamassa Oulun normaalikoulua. Ennen tapaamista pidettiin ns. Erätauko-menetelmällä lukion yhteiskuntaopin opiskelijoille tilaisuus, jossa heidän oli mahdollista kertoa omia ajatuksiaan. Tärkeää oppitunnin aikana oli, että jokaisella oli mahdollisuus ilmaista mielipiteensä ja ajatuksensa. Alla on asioita, joita nuoret toivat esille.

Turvallisuus, työttömyys ja ilmastonmuutos lukiolaisten huolina

Omassa tulevaisuudessa huolestuttavia asioita olivat etenkin turvallisuuteen liittyvät asiat kuten rikollisuuden uhriksi joutuminen ja matkustusturvallisuus. Myös tulevaisuuden työllisyystilanne sekä mielenterveyspalveluiden saatavuuden heikkeneminen herätti epävarmuutta. Lisäksi ilmastonmuutos ja esimerkiksi bensan hintoihin liittyvät tekijät nousivat esiin.

Toisaalta koko Euroopan tulevaisuuteen liittyviä huolestuttavia asioita olivat kasvava työttömyys, väestön vanheneminen ja huoltosuhteen heikkeneminen. Myös ihmisoikeusrikkomukset, pakolaiskriisi, rasismi, alueellinen eriarvoisuus ja terrorismi aiheuttivat huolta. EU:ssa tapahtuneista suurista muutoksista etenkin Brexitistä johtuva mahdollinen dominoefekti (muutkin maat eroavat EU:sta) on aiheuttanut epävarmuutta ihmisten keskuudessa.

Tasa-arvon lisääntyminen ja ilmastosopimukset herättävät toivoa

Euroopan tulevaisuudessa toiveikkaita ja myönteisiä ajatuksia herättivät tasa-arvon toteutuminen ja näkyvä monikulttuurisuus. Lukiolaiset olivat myös tyytyväisiä Euroopan sisäisen hyvinvoinnin toteutumiseen, kuten esimerkiksi maiden väliseen yhteistyöhön ja avunantoon, yhteisiin tavoitteisiin, ilmastosopimuksiin ja vapaaseen liikkuvuuteen. Esiin nousivat kasvisruokailun lisääntyminen ja polttomoottoriautojen vähentyminen.

Opiskelijat näkevät EU:n roolin tärkeänä etenkin ilmastotoimissa ja ympäristöasioissa, joihin liittyvät muun muassa autokannan muuttuminen ja bensan hinnan säätely. EU:lla on myös merkittävä rooli ihmisoikeuksien toteutumisen valvomisessa, konfliktien ehkäisyssä, kansainvälisissä sopimuksissa ja lainsäädännössä. Opiskelijat eivät kuitenkaan nähneet, että EU:n tulisi puuttua jäsenmaidensa sisäpolitiikkaan.

EU:n onnistumiset ja epäonnistumiset

Lukiolaisten mielestä keskeisimpiä EU:n onnistumisia ovat olleet Schengen-alueen luominen ja vapaan matkustamisen mahdollistaminen. Monien opiskelijoiden mielestä EU on myös onnistunut pahimpien kriisien hallinnassa, köyhimpien maiden infrastruktuurin kehitykseen liittyvissä toimissa ja Itä-Euroopan maiden auttamisessa. EU on edistänyt myös tullittomuutta, korkotason laskemista ja polttomoottorien vastaisen lainsäädännön aloitusta. 

Toisaalta toimia, joissa EU ei ole onnistunut, ovat pakolaiskriisit ja riittävän nopeat ilmastotoimet sekä siihen liittyvä bensan hinnan säätely.

Ryhmätöitä EU:n tulevaisuudesta

Itse tapahtumapäivänä kokoonnuimme Oulun keskustassa sijaitsevaan Scandic-hotelliin, jossa päivä alkoi Tytti Tuppuraisen tervetuliaispuheella ja juontajan aloituksella. Jakauduimme pian Erätauko-sessio-ryhmiin, jotka käsittelivät erilaisia aiheita liittyen EU:n tulevaisuuteen. 

Ensimmäisessä Erätauko-sessiossa käsiteltiin arvoja, oikeuksia, lakeja ja demokratiaa. Keskustelua käytiin eritaustaisten ja -ikäisten ihmisten kanssa, eivätkä kenenkään ajatukset loppuneet kesken. Toinen työryhmä keskittyi ilmasto- ja ympäristöasioiden tarkasteluun. Keskusteluiden lomassa esiin nousi muutama keskeinen teema, joista eräs kiertotalouden merkitys ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Kolmannessa ryhmässä etenkin koulutuksen tärkeys nousi vahvasti esiin. Neljännessä sessiossa syvennyttiin pohjoisten, arktisten ja maaseutualueiden kohtaamiin haasteisiin

Erätauko-sessioiden jälkeen järjestettiin paneelikeskustelu, jossa jokainen edustaja pääsi kertomaan huolensa EU:n tulevaisuudesta oman työryhmänsä pääteemojen pohjalta.

Mahdollisuus oikeasti vaikuttaa tulevaisuuteen

Päivästä mieleen jäi etenkin nuorten huolien suuri määrä sekä kiinnostus yhteiskunnallisia asioita kohtaan. Tapahtuma kokosi nuoria yhteen keskustelemaan mieltä painavista tulevaisuuskysymyksistä. Eurooppa olemme me -tapahtuma sai nuorilta kiitosta, sillä se antoi mahdollisuuden oikeasti vaikuttaa tulevaisuuteen. Nuoret toivovat, että heitä kuultaisiin jatkossakin vastaavasti.

Opiskelijat Viivi Ryhänen ja Nanna Tuorila sekä opettaja Hellevi Kupila
Oulun normaalikoulun lukio



Laanilan lukion opiskelijoiden pohdiskeluja tapahtumasta:

Tapahtuman tavoitteena kertoa nuorten mielipiteitä yhteisestä Euroopastamme. Pohdimme Euroopan tulevaisuutta eri näkökulmista. Omassa ryhmässäni käydyt asiat olivat itselleni tärkeitä, tämän vuoksi valitsin juuri sen. Keskutelu oli aktiivista, toivoa herättävää ja avartavaa.

Keskustelimme mielenterveydestä, koulutuksen takaamisesta, pakolaisista ja maahanmuuttajista. Haasteellisiksi nousivat esimerkiksi hyvä koulutus, joka ei ole kaikille mahdollinen, ennakkoluulot muita ihmisiä (pakolaisia) kohtaan ja mielenterveyspalveluiden ruuhkaisuus.

Tapahtuma oli erityinen, tapahtumassa koin olevani tärkeä, arvostettu ja erityinen. Tapahtuma herätti minussa uskoa ja toivoa tulevaisuutta kohtaan. Kuvat, tekstit ja uutiset tulevaisuuden maailmasta ja Euroopasta ovat usein uhkaavia, negativiisia ja toivottomia. Tämän vuoksi monilla on negatiivinen näkemys tulevaisuudesta. Onneksi voidaan järjestää tilaisuuksia/tapahtumia, kuten esimerkiksi juuri Eurooppa Olemme Me -tapahtuma, joiden avulla maailmankuvasta ja maailmasta saadaan parempi ja toivekkaampi.

Ella, 17, Laanilan lukio


We are Europe oli mukava tapahtuma, jossa oli paljon mielenkiintoisia ihmisiä ja mielenkiintoisia aiheita. Oli kiva päästä treenaamaan englannin puhumista ja myös yleisölle puhumista. Oli ihana  kun tuli tunne, että se mitä sanoimme tuli kuulluksi.

Adalmiina, 17, Laanilan lukio


The event took place under the topic "Future of Europe". We discussed about the role of northern european countries for Europe and how important the voice of young people is for a good future. In my working group we discussed especially about migration, mental health and education. These topics are important for us young people and it was a good opportunity to share our points of view on different topics. It was even better that Tytti Tuppurainen joined our discussions and heard what we were saying.

Ida, 17, vaihto-oppilas, Saksa, Laanilan lukio


The Europe Event in Oulu took place a week ago and it was a great way to get introduced and make first experiences with politics. It was all about young people and how we see opportunities, worries and hopes for our own future. In groups we discussed about the current situation and specific topics like human rights, values, climate change and education. It was great to meet new awesome people and talk to them about how we see our future. Because it was also an international event, I have collected different points of views from people from Russia and Sweden as well. I found it especially interesting because actual politicians were participating as well and listening to us too. It really gives me hope to see so many people actively integrating in politics and most importantly, to see politicians really caring for our future, our opinions and our voices.“

Karla, 17, vaihto-oppilas, Saksa, Laanilan lukio



Thursday, 7 October 2021

Unescolaisuus punaisena lankana monialaisissa opinnoissa


Pitkäjänteisyyttä Unesco-koulu toimintaan

Koulumme on ollut osa UNESCO-ASPnet kouluverkkoa vuodesta 2002 ja olemme kuuluneet myös Pohjois-Suomen UNESCO-koulujen Polaris-verkostoon sen perustamisesta lähtien. 

Koulullamme on järjestetty vuosien varrella monenlaista Unesco-toimintaa, upeita tempauksia ja tapahtumia, mutta kuten monilla muillakin, haasteena kaikkien toimintavuosien aikana on ollut sekä koko henkilökunnan sitouttaminen toimintaan että toiminnan pitkäjänteinen näkyvyys koko oppilaskunnalle. 

Näihin haasteisiin tartuimme viime vuonna ja päätimme järjestää jatkossa koko koulun monialaiset oppimiskokonaisuudet UNESCO-teemaisina. Oppimateriaalin rakentamiseen saimme apua Otavalta


Teemoina hyvinvointi, maailmankansalaisuus ja kestävä kehitys

Valitsimme kolme suurempaa teemaa; hyvinvointi, maailmankansalaisuus ja kestävä kehitys. Näitä kaikkia kolmea aihetta oppilaat siis tutkivat ja tarkastelevat kolmeen kertaan peruskoulun aikana eri näkökulmista. Esimerkiksi maailmankansalaisuudessa kolmannella luokalla aiheena on kulttuuriperintö ja omat juuret, kuudennella luokalla kulttuurituntemus ja yhdeksännellä luokalla puolestaan vastuullinen kansalaisuus

Maailmankansalaisuus monialaisen oppimiskokonaisuuden teemana


Kaikki opettajat mukana toimintapakettien suunnittelussa

Monialaisia oppimiskokonaisuuksia suunniteltiin ensin pedagogisen tiimin sisällä pohtimalla teemoja ja keräämällä aineistoja, jonka jälkeen koko opettajakunta työsti oman vuosiluokkansa materiaalista varsinaista toimintapakettia. Lopullinen muoto tuli Otavalta. 

Prosessi koettiin hyväksi, sillä näin kaikki saatiin sitoutettua teemaan. Keräsimme myös ensimmäisen MOK-viikon jälkeen palautteen, jonka perusteella materiaalia on tarkoitus kehittää eteenpäin. 


Oppilaat valitsevat lähestymistavan ja suunnittelevat omat tuotoksensa


Millaisia Mokit ovat? 

Mokeissa oppilaat perehtyvät annettuun aiheeseen, tutkivat aihetta eri tavoin ja tekevät tutkimustuloksista vaikuttavan tuotoksen, jonka he esittävät koko ryhmälle. Lisäksi he dokumentoivat koko prosessin. Oppimisympäristö on luotu OneNoteen, josta löytyvät opettajanopas ja oppilaan työkirjat. 

Oppilaiden materiaaliin on luotu “polku”, jota seuraamalla oppilaat etenevät prosessin läpi. Toki opettaja aikatauluttaa ja ohjeistaa toimintaa, jotta kukaan ei etene liian nopeasti läpi ja toisaalta kaikki pääsevät eteenpäin. Materiaalissa on myös lisätehtäviä nopeimmille.  Tavoitteena on teemaan perehtymisen lisäksi kartuttaa myös eri laaja-alaisia taitoja


Oppilaat esittelevät työnsä ja saavat kokea onnistumisen elämyksiä


Kirkonkylän koulu, Kempele

Kristiina Takala (kristiina.takala@edu.kempele.fi)



Tuesday, 14 September 2021

Mare Nostrum Yhteinen Itämeremme -webinaari Suomenlinnassa


Ruutikellari - kuva Aino Heininen

Elokuun lopulla satoi melkein jatkuvasti, niin myös Itämeri-päivän aamuna 26.8.2021. Lauttamatka Suokilla Suomenlinnaan vei nopeasti historian uumeniin ja sadekin loppui merimatkan aikana rantautuessamme Ison Mustasaaren laituriin. Kun vielä tekoälyn avulla löytyi Ruutikellari, oli päivä pedattu erinomaisesti. 

Tavoitteena yhdistää tiedettä ja taidetta

Paikan päällä olivat Tuusulan lukion joukkue sekä striimausryhmä.  Mare Nostrum, Yhteinen Itämeri, 25. Platonin Akatemia oli alkamassa. Tapio Turpeisella oli ilmiselvästi ohjat käsissä ja aikataulu valmiina. Itämeri-projektin (Baltic Sea Project) edustajana sain olla mukana paikan päällä.

Tuusulan lukion rehtori Seppo Kärpänen

Seppo Kärpänen
, Tuusulan lukion rehtori esitti tervehdyssanat järjestäjien puolesta. Tapahtuman tavoitteena oli yhdistää tiedettä ja taidetta, virittää keskustelua ympäristöstä ja havahduttaa näkemään hieno kulttuuriperintömme sekä nostaa esiin näiden kaikkien keskinäisiä riippuvuuksia.
 

Uusia ulottuvuuksia sukeltajan silmin

Aluksi matkailuasiantuntija Minna Öystilä Suomenlinnan hoitokunnasta esitteli Suomenlinnaa maailmanperintökohteena ja meriarkeologi, vakituisesti Suomenlinnassa asuva Minna Koivikko Suomen Museovirastosta kuvaili vedenalaista Suomenlinnaa. Hieman kerrattiin sotahistoriaa ja sitä, mitä sinne meren pohjaan on jäänyt. Hylkyjä ainakin. Niiden tutkiminen kuuluu olennaisesti meriarkeologin työhön. Mielenkiintoisia ja täysin uusia ulottuvuuksia saimme kuulla ja nähdä sukeltajan silmin. 

Hengen ravintoa ja vatsan täytettä

Kehittäjäopettaja Jussi Tomebrg

Lounaan jälkeen itämerellisestä ruokavaliosta kertoivat ravintotieteilijä Jelena Meinilä ja ympäristötieteilijä Venla Kyttä. Keskustelu jatkui webinaarina Piirtämössä. Yleisöllä oli paljon kysyttävää. 

Seuraavaksi saimme opastusta iNaturalist-sovelluksen käytöstä kasvien ja ympäröivän luonnon kansalaishavainnoinnissa. Kestävän kehityksen ja luonnontieteiden kehittäjäopettaja Jussi Tomberg oli tehnyt videon purjeveneellään. Siinä hän rantautui Varjakansaareen, jossa hän opasti tunnistamaan lajeja tekoälyn avulla. Oli hienoa päästä virtuaaliselle purjehdusretkelle Pohjannmeren perukoilla. 

Fyysikko Elisa Lindgren, Ilmatieteen laitokselta esitteli suomenkielisen osuuden lopuksi merentutkimus Arandaa ja tutkijoiden työtä vaihtelevissa olosuhteissa. Todella mielenkiintoista!
 

The Virtual Academy of Plato


Pitkä päivän lopuksi oli sitten The Virtual Academy of Plato englanniksi ja se oli tarkoitettu myös BSP:n kumppaneille Itämeren ympäristön maissa. Tarkka aikataulutus imaisi BSP:n osuudesta viimeiset sanani, jotka haluaisin suunnata kaikille unescolaisille: 

"Keep doors open to every kind of collaboration, keep your minds open to different thoughts and cultures, search for knowledge, learn languages - and use them. Thank you!"

Koko webinaari striimattiin. Tässä linkki tallenteeseen: https://julkinen.fi/events/1427.

Lämmin kiitos kaikille osallistujille, järjestäjille, luennoitsijoille ja esittäjille sekä Opetushallitukselle!


Aira Undén-Selander

Itämeriprojektin (BSP) yleiskoordinaattori 2019 - 2021



Wednesday, 19 May 2021

Tervetuloa näkemään ja kokemaan miten maailma parannetaan pohjoisessa


Lukutaitoa, globaalikasvatusta ja kestävää kehitystä – Toivon Agenda ja Luetaan! -tapahtuma 25.-26.5.2021





Agenda 2030 on Pariisin ilmastosopimuksen ohella ehkä ihmiskunnan tärkeimpiä asiakirjoja. Agendan tavoitteiden päämääränä on tehdä maailmasta parempi paikka meille kaikille, tämä on meidän kaikkien agenda. -YK-liitto-


Lapset ja nuoret sekä heidän kanssaan työskentelevät ammattilaiset eri puolilta pohjoista Suomea ovat toukokuussa lukutaidon ja Agenda 2030:n teemojen äärellä. Toiminnalliset työpajat ovat tehty yhdessä pohjoisen Unesco Polaris-verkoston kanssa, lapset ja nuoret osallistaen, Agenda2030-hengen mukaisesti. 

Miltä tulevaisuuden tähtikartat näyttävät eskareiden, lukiolaisten ja Esko Valtaojan silmin?  Maistuisiko aamukahvi Perttu Pölösen keittiössä?  Miten soikaan Toivon metalli? Tuu kuulolle!

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ja Oulun kaupunki järjestävät yhdessä Toivon Agenda ja Luetaan! -tapahtuman 25.–26.5.2021. Kutsumme kaikki mukaan tapahtumaan! 


Tapahtuma koostuu useista eri aktiviteeteista ja ohjelmista. Tapahtumassa on tarjolla muun muassa

  • livestriimejä, jotka ovat ihan kaikille avoimia ja jotka ajetaan aikataulun mukaan suoraan nettisivuilta (www.supervoimia.fi), ne on upotettu pääsivulle
  • kilpailuja
  • lukuvinkkejä
  • työpajoja sekä
  • virtuaalivierailuja.

 

Kaikki aktiviteetit löytyvät tapahtumasivulta www.supervoimia.fi


Tapahtuma on suunnattu lapsille ja nuorille, opettajille, kasvattajille ja kaikille kiinnostuneille! Tapahtumassa onkin mukana opetus-, kasvatus- ja kirjastoalan ammattilaisia sekä lapsia ja nuoria päiväkodeista, peruskouluista ja lukioista kaikkialta Pohjois-Pohjanmaalta, Kainuusta ja Lapista.





 

Monday, 22 March 2021

Kohtaaminen verkossa: Mitä tarvitaan hyvään elämään?

 


Porin ja Pirkanmaan UNESCO -koulujen PAX-verkoston opiskelijat
kokoontuivat 19.3. yhdessä pohtimaan ja keskustelemaan, minkälainen maailma on vuonna 2050 ja mitä tarvitaan hyvään elämään.

Nuoret keskustelivat luonnon ja ympäristön kestävyydestä, työelämästä ja mahdollisuuksistaan vaikuttaa tulevaisuuteen ja omaan elämäänsä.


Keskustelua johdatteli Oriveden lukion Unesco-koordinaattori Jenni Decandia. Opiskelijoiden ajatuksia viriteltiin kuvilla, Menti-kysymyksillä ja Kahoot!-kyselyllä.

Lue lisää täällä: https://paxfinland.blogspot.com/




.








Monday, 8 March 2021

20-vuotta UNESCO-toimintaa

 

Lämpimät onnittelut Jyväskylän kristilliselle opistolle!


Opetushallituksen U-tiimi ja valtakunnalliset kv-koordinaattori toivottavat onnea ja kiittävät Jyväskylän kristillistä opistos aktiivisesta työstä UNESCOn arvojen edistämiseksi paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti.

Juhlavuoden kunniaksi JKO julkaisi 12.2. alla olevan juhlavideon. Siinä opistolaiset kertovat mitä UNESCO-toiminta opistolle ja itselle merkitsee, niin arjessa kuin juhlassa

Juhlapuheen pitää rehtori Harri Erkamaa.





.