Reissun ja lukion tavanomaisuuden ainutlaatuisuus

 

Oriveden yhteiskoulun ja lukion Unesco-lähettiläitä osallistui Suomen Unesco ASPNet-koulujen Syysseminaariin Helsingissä 7. – 8.9.2023.

Kirjoittanut: Elina Inkeroinen ja Aili Savolainen

Meille aina toitotetaan sitä tosiasiaa, että me elämme vain kerran.

Meitä painostetaan tekemään sitä tätä ja tuota, mutta samalla pitäisi keskittyä koulunkäyntiin. Lukio-opiskelijana tällaiset ulkoiset paineet tuntuvat olevan ristiriidassa keskenään, ja vaatii aitoa mielenkiintoa lähteä mukaan erilaisiin projekteihin, jotka syövät aikaa luokkahuoneessa opiskelulta. Tästä meillä heräsikin keskustelua reissun päällä.

Asioita, joita erilaisilla reissuilla oppii, ei millään pystyisi oppia koulussa kököttämällä. Tien päällä törmää erilaisiin ihmisiin ympäri Suomen maan, ja joillakin reissuilla on ollut mahdollista tavata myös kansainvälisesti erilaisia ihmisiä! Muiden koulujen oppilailta, opiskelijoilta ja opettajilta on mahdollisuus ammentaa inspiraatiota niin Unescon arvoihin liittyviin asioihin, mutta myös elämään ylipäätäänkin.

Toisten ihmisten tapaaminen ja toisiin tutustuminen on rikkaus ja mielestämme olisi hyvä, jos meille nuorille näytettäisiin enemmän ihmisten erilaisuuksia. Omassa koulussa tuppaa pyörimään vain omien tuttujen kavereiden kanssa, mutta reissujen avulla pääsee tutustumaan eri tavalla myös oman koulunsa opiskelijoihin ja voikin löytää hyviä uusia kavereita myös niistä, joiden kanssa ei muuten olisi aikaisemmin ollut tekemisissä.

Pienet hetket ovat kaikista tärkeimpiä auttamaan jaksamaan muuten jokapäiväistä oravanpyörää. Ehkä lukioajoista jää mieleen juuri ne hetket, kun pääsee reissuille ja tekee huomaamattaan muistoja, jotka siinä vaiheessa tuntuu vain tavanomaisilta. Kenties tällaisia hetkiä on vitsiheitot puistossa leikkimisestä, syvälliset keskustelut hiljenevässä hotellissa, tavallisuudesta poikkeavat keskustelut opettajien kanssa  tai naurupyrskähdykset ravintolassa, kun muut tuntuvat olevan kovin asiallisia.

Hyvät hetket auttavat jaksamaan ja ne näyttävät, että elämä on jaksamisen ja elämisen arvoista.

Unescon reissulla opimme… paljon. Asioista, joista emme tienneet, ja asioista joista luulimme tietävämme.

Oli mielenkiintoista olla keskellä opettajien keskustelua ja kiireistä arkea, tutkailla ympäristöä vähän uudesta näkökulmasta, huomata miten paljon oppilaista opettajat todella välittävät!

Ei sitä aina tiedostakaan, kuinka paljon töitä ja suunnittelua opettajien arkeen kuuluu. Reissun jälkeen on aivan eritavalla katsonut opettajia, jotka puurtavat töitä meidän eteemme… Tuntuu melkein häpeälliseltä, kuinka vähän kiitosta annamme heille tästä.

Kaikin puolin siis opettava reissu - aivan mahtavaa, että pääsimme kokemaan kaiken sen!

Vinkkejä Itämeripäivän viettoon 31.8.

Itämeripäivä on John Nurmisen Säätiön käynnistämä jokavuotinen juhlapäivä meren kunniaksi. Päivän tavoitteena on innostaa ihmiset nauttimaan ainutlaatuisesta kotimerestämme sekä tekemään konkreettisia tekoja ja lupauksia sen hyväksi. Juhlinnan lisäksi Itämeripäivän tarkoituksena on lisätä tietoa meren monimuotoisesta luonnosta, kulttuurista ja historiasta.


Itämeripäivää vietetään vuosittain elokuun viimeisenä torstaina erilaisten tapahtumien ja tempausten parissa. Lue lisää aiheesta Itämeripäivän verkkosivulta https://itameripaiva.fi/


Itämeripäivä kouluissa

Itämeripäivä on yksi suomalaisten UNESCO ASPnet Baltic Sea Project -koulujen yhteisistä teemapäivistä. Matinkylän lukiossa Itämeri-teema on esillä koko viikon, kun koulussa vietetään Itämeriviikkoa. Viikon ohjelma pitää sisällään mm. seuraavaa:

• Koko koulun yhteinen Itämeri-juhla: kaikki lukiolaiset koulun salissa, päivän teemaan sopivia musiikkiesityksiä
• Luento Itämeren historiasta
• Päivä huomioitu kouluruokailussa
• Aranda-vierailu
• Itämeri-kahvila
• Itämeri-aiheinen Kahoot
• Itämeri-symposium, toiminnan esittelyä posterien muodossa
• Itämeri-liikuntaa: Melonta
• Tuntematon Itämeri -näyttely Suomenlinnassa

Makuelämyksiä ja yhdessä oppimista

Kuninkaanhaan koululla Porissa oppilaat pääsevät Itämeripäivänä tutustumaan Itämeren makumaailman Itämeri-maistatuksessa. Kuninkaanhaan koululla onkin jakaa hyödyllinen vinkki kaikille kouluille Itämeripäivän kouluruokailun suunnitteluun: Merkityksellinen oppimiskokemus syntyy, kun koululaisille järjestetään Itämeri-aiheiseen kouluruokaan liittyviä tehtäviä ja aktiviteetteja koululla. Nuoret oppivat hauskalla tavalla uutta Itämeri-teemasta, ja kouluruokailun makuelämykset yhdistettynä uuden tiedon omaksumiseen tukevat lasten ja nuorten oppimista.


Itämeripäivänä kuvaamaan Itämeri-aiheista yhteisöelokuvaa! 

Itämeripäivä on loistava ajankohta kuvata oppilaiden kanssa videoita lähirannoista ja osallistua Baltic Seashore Stories -yhteistöelokuvan tekoon.

Baltic Seashore Stories on Suomen ympäristökeskus Syken ja yhteistyökumppanien tänä kesänä järjestämä kampanja, joka lisää tietoisuutta Itämerestä ja innostaa Suomen ja Baltian maiden asukkaita tutkimaan lähirantojaan. Kampanja on suunnattu lapsille ja nuorille, mutta kaiken ikäiset voivat osallistua.

Kampanjan pääosassa on yhteisöelokuva, joka koostetaan yleisön kuvaamista videoista. Osallistujat voivat lähettää kuvaamiaan videoita 9.5.-30.9.2023 Suomesta, Virosta, Latviasta ja Liettuasta. Lisätietoja ja ohjeet osallistumiseen löytyvät kampanjan verkkosivuilta: https://balticseashorestories.com/fi#



Lisää vinkkejä ja materiaalia Itämeripäivän viettoon:

https://itameripaiva.fi/materiaalipankki/

https://itameri.fi/fi-FI

Kuva: Mika Jokiaho

Yhteinen Itämeri -hankkeessa puhaltavat uudet tuulet

Kesäkuusta 2023 lähtien suomalaisten UNESCO ASPnet Baltic Sea Project -koulujen verkoston toiminnassa ovat puhaltaneet uudet tuulet. Muutaman vuoden ajan suomalaisten UNESCO ASPnet Baltic Sea Project -koulujen verkostoa sekä Yhteinen Itämeri -hanketoimintaa on koordinoinut Vaasan lyseon lukion historian ja yhteiskuntaopin opettaja Mika Jokiaho. Nyt verkoston toiminnan koordinointivastuu on siirtynyt Orivedelle. Mika on vienyt UNESCO ASPnet BSP-kouluverkoston toimintaa eteenpäin upealla otteella viimeisten vuosien aikana. Jättisuuret kiitokset Mikalle loistavasta työstä!


Toukokuun 2023 lopussa Opetushallitus myönsi Yhteinen Itämeri -kehittämishankkeelle uuden hankerahoituksen. Tämän myötä Yhteinen Itämeri -hankkeen sekä suomalaisten UNESCO ASPnet Baltic Sea Project -koulujen verkoston koordinointi siirtyi Oriveden kaupungille. Uutena koordinaattorina on aloittanut Oriveden kaupungin kasvatuksen ja opetuksen suunnittelija Jenni Decandia. Orivedellä on kaksi Unesco-koulua, Oriveden yhteiskoulu ja Oriveden lukio.


Uutta Yhteinen Itämeri -hanketoiminnassa on se, että tällä kertaa hankerahoitusta on käytössä ainoastaan perusopetuksen kouluille. Yhteinen Itämeri -verkostossa lukiot ja peruskoulut ovat työskennelleet tiiviisti yhdessä. Yhteistyö on ollut sujuvaa ja luontevaa, ja sitä halutaan ehdottomasti jatkaa. Lukiokoulutuksen puolelle Yhteinen Itämeri -verkosto suunnittelee omaa Nordplus Junior -ohjelman hanketta.


Uuden Yhteinen Itämeri -hankkeen keskeisenä tavoitteena on aktivoida, vahvistaa ja laajentaa Suomen kansallista Unesco-koulujen BSP-verkostoa. Teemme yhteistyötä kumppanikoulujen lisäksi myös järjestöjen, korkeakoulujen ja yritysten kanssa.


Yhteinen Itämeri -hankkeessa syvennämme globaalikansalaisen tietoja ja taitoja sekä lisäämme tietämystä Itämerestä ja Agenda 2030 -tavoitteista. Kestävä elämäntapa ja ilmastoteot konkretisoituvat nuorille arjen tekoina ja vaikuttamismahdollisuuksina.


Hankekauden aikana toteutamme erilaisia hankeaktiviteetteja, yhteisiä teemapäiviä ja koulutuksia, leirejä ja tapahtumia sekä monialaisia ja laaja-alaisia opintokokonaisuuksia.


Kutsumme mukaan toimintaan myös muita kouluja. Innostamme esimerkkinä toimien ja yhteistyössä lähialueidemme kouluja toteuttamaan omalla koulullaan Agenda 2030 -tavoitteiden mukaista opetusta sekä kehittämään koulun toimintakulttuuria vastuullisemmaksi.


Mikäli sinun koulusi ei ole varsinaisena hankekumppanina hankkeessa mukana, mutta yhteistyö kiinnostaa, olethan yhteydessä!


Yhteinen Itämeri -hankekoordinaattori
Jenni Decandia

jenni.decandia@orivesi.fi
040 1339 034

Toivon Agenda kokosi kestävän kehityksen tavoitteiden äärelle

Agenda 2030 on Pariisin ilmastosopimuksen ohella ihmiskunnan tärkein asiakirja. Se on yhteinen tahtotila siitä, miten maailmasta tehdään parempi paikka meille kaikille. Toivon Agenda -tapahtuma kokosi lapset, nuoret ja kasvatusalan ammattilaiset kestävän kehityksen tavoitteiden äärelle 23.-24.5. ympäri Suomen.

Toivon Agenda -tapahtuman avulla YK:n Agenda 2030 -tavoitteet tulivat jo kolmatta kertaa näkyväksi ja läheiseksi kaikille. Tapahtuman päätoteuttajina toimivat lapset ja nuoret niin kouluissa toteutetuissa työpajoissa ja kilpailuissa, livenä ja etänä järjestetyissä konserteissa kuin Oulun yliopiston tiedepuutarhalta lähetetyssä livestriimissäkin. Lisäksi lasten ja nuorten ohjelmaa järjestettiin tapahtumaan myös Orivedellä, Jyväskylässä, Kokkolassa, Valkeakoskella ja Rovaniemellä.

Livestriimissä paremman huomisen sanoittajat

Arto O. Salonen on Joensuun yliopiston kestävyyden ja hyvän elämän tutkija. Arto on ollut luomassa mm. ekososiaalisen sivistyksen käsitettä. Päiväkotien lapset laittoivat Arton perimmäisten kysymysten äärelle. Mitä voi tehdä köyhänä? Miksi on kipeyttä? Mikko Kuustonen, tuo hyvän mielen taiteilija ja lähettiläs, joutui niin ikään lasten kivaan maailmanparannuskeskusteluun keskiviikkona. Huippualustuksia saimme seurata myös Maailman Luonnonsäätiöltä ja YK-liitosta. Tapahtuman ehdoton kunniavieras oli kuitenkin presidentti Tarja Halonen, joka muistutti meitä kestävän kehityksen tavoitteiden tärkeydestä.

Paneeleita ylhäältä ja alhaalta

Minkä näköinen nuorten kestävä tulevaisuus on? Millaisia päätöksiä Oulun täytyy tehdä tämän saavuttamiseksi? Oulun nuorisovaltuusto järjesti vauhdikkaan paneelikeskustelun, johon osallistui nuoria ja alan asiantuntijoita, sekä opettajia. Paneelissa käsiteltiin kestävyyttä ympäristön, sosiaalisuuden, talouden ja etenkin nuorten näkökulmasta.

Millaisia Agenda-ajatuksia on Arkadianmäellä?  Pohjoisen Suomen huippupoliitikot kertoivat lapsille ja nuorille ajatuksiaan ihmiskunnan tärkeimmästä asiakirjasta. Meillä on viheliäisiä asioita maailmassa, mutta pystymme ne yhdessä selättämään, oli kansanedustajien selkeä viesti!  Ysiluokkalaiset sekä haastattelivat, että olivat tehneet kysymykset kansanedustajille.

Toivon lauluja ja suurta draamaa

5.-6.-luokkalaisille, yläkoululaisille ja lukiolaisille järjestettiin vielä Toivon Agendan livetapahtuma Hupisaaren kesäteatterilla, mukana maailmanparannuslauluja nuorilta ja tähtivieraana räppäri Stepa. Eskarit saivat kokea saman seuraavana päivänä, jolloin teemana oli yhteinen maapallo Soivan siilin ryydittämänä.

Soudetaan kilpaa yhdessä hyvää

Tänä vuonna soudettiin jälleen kilpaa Oulujoen kuninkuudesta. Koulut sousivat soutulaitteilla toisiaan vastaan ja tilannetta pystyi seuraamaan reaaliaikaisesti Motiliike.fi -pelialustalla. Kaikkien koulujen soutumatkat muutettiin kilowattitunneiksi ja paikallinen Oulun energia osti yhdessä tuottamamme soutuenergian ja niillä hankimme puun taimia istutettavaksi. Viime vuonna sousimme 1000 puuntainta, nyt soudettiin vielä paremmaksi. Mukaan ilmoittautui 13 koulua, enemmän kuin ikinä. Mitä jos seuraavaksi soudamme vaikka Itämeren ympäri koko Suomen koulujen voimin?

Tapahtuman tallenteet katsottavissa osoitteessa https://supervoimia.fi/toivon-agenda/

Toivon Agenda-tapahtuman järjestävät yhteistyössä Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut, Opetushallitus, Pohjois-Suomen ja Itä-Suomen aluehallintovirastot, useat Suomen kaupungit ja kunnat, Oulun yliopisto, UnescoASPNet-kouluverkosto sekä kouluja ympäri Suomea.

UNESCO ASPnet Baltic Sea Project -koulujen kansainvälinen kestävän kehityksen leiri Seilissä 2.5.-5.5.2023

UNESCO ASPnet Baltic Sea Project -koulut kokoontuivat lukuvuoden huipennukseksi Seilin saarelle kansainväliselle kestävän kehityksen leirille 2.-5.5.2023. Mukana Seilissä oli yhteensä 81 opiskelijaa ja opettajaa sekä yhteistyökumppania Suomesta, Saksasta ja Tanskasta 15 eri koulusta. 

Leiri alkoi tiistai-iltana Turussa suomalaisten, saksalaisten ja tanskalaisten yhteisellä illallisella. Ensimmäisen leiripäivänä keskiviikkona tutustuttiin Itämeren alueen kulttuurivaikutuksiin Suomessa Turun tuomiokirkossa ja Turun linnassa. Lounas nautittiin hienosti Turun linnassa Juhana herttuan kellarissa. Tämän jälkeen suunnattiin Seiliin laivalla Saaristomeren maisemia ihaillen. Seilissä ehdittiin vielä tehdä tutustumiskäynti Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuskeskuksessa, jossa kerrottiin mm. Turun ylipiston tekemästä Itämeri-tutkimuksesta ja perehdyttiin tutkijan työhön. Lisäksi tutustuttiin Seilin saaren historiaan opastetulla kierroksella. Illalla leikittiin Agenda 2030 -tutustumisleikkejä ja rohkeimmat kävivät heittämässä talviturkin Itämereen. 

Torstaina Seilin Itämeri-leirillä oli työpaja- ja seminaaripäivä. Päivällä yhteistyötahot pitivät kolme työpajaa, johon kaikki opiskelijat osallistuivat. Turun yliopiston LUMA-keskus järjesti vesitutkimustyöpajan, jossa tutkittiin kolmea vesinäytettä. Kaksi näytettä kerättiin ryhmissä Seilissä Itämerestä ja kolmas mysteerinäyte saatiin työpajan vetäjiltä. Tutkimusasemalla tutkittiin ja vertailtiin näytteistä veden sameutta, pH:ta, suolapitoisuutta ja sähkönjohtavuutta. 

Helsingin yliopiston ilmastokasvatushanke järjesti Ilmasto-utopiatyöpajan. Siinä keskusteltiin pienissä ryhmissä omista ajatuksista liittyen ilmastonmuutokseen ja sen opiskelijoissa herättämiin tunteisiin. Työpajassa Keskusteltiin myös siitä, millainen vaikutus ilmastonmuutoksella saattaa tulla olemaan tulevaisuuden maailmaamme. Työpajassa kirjoitettiin ideoita ja ajatuksia yhdessä ylös lapuille ja kiinnitettiin ne isolle ilmastonmuutosjulisteelle. Oli todella kiinnostavaa kuulla muiden tunteista tätä kaikkea kohtaan sekä myös tanskalaiselta opiskelijalta, kuinka asia on esillä Tanskan kouluissa. 

Saaristomeren UNESCO Biosfäärialueen Vedenalainen maailma -työpajassa tutkittiin rakkoharussa elävien eliöiden määrää. Ryhmä aloitti meren rannalla etsimällä rakkohauruja vedestä sekä ottamalla niitä haaviin. Haavit laitettiin vesitankkiin, jossa eliöt erottuivat hyvin. Erotusen jälkeen eliöt laitettiin mikroskoopin alle, jotta pystyttiin tunnistamaan mitä eri vedenalaisia eliöitä rakkohaurussa elää.  

Päivällä Luonto-Liitto ja Suomen ympäristökeskus SYKE järjestivät opettajille oman työpajan, jossa työstettiin Itämeri- ja kestävyysteemojen käsittelyä koulussa. Työpajojen jälkeen oli vielä seminaari, jossa Oulun kaupungin kestävän kehityksen kehittäjäopettaja Jussi Tomberg alusti opiskelijoiden osallistamisesta. Saksan UNESCO BSP koordinaattori Martin Jarrath kertasi BSP-verkoston taustaa ja kansainvälisen toiminnan mahdollisuuksia. SYKE:n asiantuntijat esitelmöivät merilukutaidon opettamisesta. Luonto-Liiton Ville Laitinen kertoi järjestöjen tarjoamista vaikuttamismahdollisuuksista.  

Illalla koulujen vetämissä työpajoissa tutustuttiin ihmisoikeuksiin tekemällä toiminnallisia tehtäviä Helsingin kielilukion johdolla. Kankaanvärjäystyöpajassa Tuusulan lukion opettaja sekä opiskelijat ohjasivat kangaskassien tie dye -solmuvärjäyksessä. Kaikki värjätyt kassit oli kerätty Tuusulan lukion opettajilta, ja kuminauhat kierrätettyjä. Tulevaisuuden koulu -työpajassa ohjelma aloitettiin ryhmässä kirjoittamalla mielipiteitä asioista, jota koulussa ei ole välttämättä opetettu. Esille nousi asioita etenkin oman talouden hallinnasta, kuten rahankäyttöstä, omaan asuntoon muuttamisesta ja laskujen maksamisesta. 

Seilin viimeinen leiripäivä meni myös työpajojen parissa. Työpajoissa otettiin haltuun uusia työvälineitä ja pedagogiikkaa. Työpajoissa tutustuttiin mm. Suomen ympäristökeskuksen Vesireppuun ja lähdettiin tutkimaan lähivesiä. Opiskelijat jaettiin muutamaan pienempään ryhmään, joista jokaiselle annettiin yksi Vesireppu. Repun sisältä löytyi paljon erilaisia työvälineitä veden tutkimista varten ja työvaiheitakin oli sen verran monta, että jokaiselle ryhmän jäsenelle riitti tekemistä. Mittasimme muun muassa Itämeren lämpötilan sekä tutkimme sen sameutta ja otimme ylös pH-arvon. Lopuksi kaikki tulokset kirjattiin ylös.  

Martinlaakson lukion Lintujen bongaus -työpajassa ryhmä aloitti etsimällä lintuja kiikareilla ja selvitti, mitä eri lintuja saarelta löytyy. Ensimmäiseksi mentiin laiturille katsomaan ja siellä näkyi nukkuvia sorsia. Maastosta pystyttiin tunnistamaan laulu äänen perusteella, mikä eri lintu siellä oli.  

Muoviton meri -työpajassa Luonto liiton työntekijät esittelivät meille ensin Luonto liiton muoviton meri lähettiläskoulutusta, minkä jälkeen lähdimme rantaan etsimään roskia. Lopulta löysimme erään majoitusrakennuksen takaa yllättäen pienen kaatopaikan ja sieltä monta säkillistä muovijätettä ja yli kymmenen lasipulloa, jotka keräsimme pois. 

Ilmanlaatu työpajassa opittiin tutkimaan ilmanlaatua jäkälien avulla Kielin RBZ Wirtschaftin opettajien johdolla suomeksi ja englanniksi. Työpajassa perehdyttiin, miten erilaisista jäkälistä ja niiden esiintyvyyksien merkityksistä, tutkimme niiden eroja ja kuvailimme niitä.  Oulun kaupungin kestävän kehityksen kehittäjäopettajan Jussi Tombergin Kansalaishavainnointityöpajassa etsittiin ja tunnistettiin kasveja iNaturalist-sovelluksella. 

Leiri huipentui merimatkaan laivalla Seilistä Turun keskustaan. Seilin leiri oli hieno koulujen ja yhteistyökumppaneiden voimannäyttö. Samalla opittiin uusia pedagogisia tapoja käsitellä kestävyysteemoja tutkien, opiskelijoita osallistaen ja voimaantuen yhdessä tekemisestä ja oppimisesta. Opiskelijoiden mielestä leiri oli todella mukava kokemus, jossa opittiin näkemään Suomen kulttuuria, historiaa ja luontoa. Erityisen kivaa oli tutustu uusiin ihmisiin eri puolilta maailmaa ja nähdä heidän kulttuurisia tapojansa toimia. 

Lue lisää Seilin leirin tunnelmista Yhteinen Itämeri -hankkeen blogista: Yhteinen Itämeri -blogi.

Teksti ja kuvat: Anni Santala, Emma Hammarström, Viivi Huhtamäki ja Hertta Kivisaari sekä Mika Jokiaho 

UNESCO ASPnet Baltic Sea Project –koulut koolla Helsingissä 8.-9.12.2022

Syyslukukauden lopuksi UNESCO ASPnet Baltic Sea Project -koulut tapasivat Helsingissä 8.-9.12.2022. Tapaamisen tavoitteena oli tutustua ja verkostoitua ja kehittää verkoston kouluihin Itämeri-ryhmien toimintaa. Yhteinen Itämeri -hankkeen aikana on opittu paljon yhdessä ja luomalla verkoston kouluihin Itämeri-ryhmiä voidaan varmistaa, että opittua ja koettua voidaan jakaa ja levittää omissa kouluissa myös muille koulun opiskelijoille.

Helsingin tapaamisessa Itämeri-ryhmien toiminnan tueksi opiskelijat ja opettajat osallistuivat Luonto-Liiton Itämeri-lähettiläskoulutukseen ja tutustuivat Suomen ympäristökeskuksen SYKE:n kouluille tuottamiin Itämeri-ja ympäristöaiheisiin opetusmateriaaleihin. Vierailu huipentui tulevan ihmisoikeuksien päivän kunniaksi Suomen linnaan, jossa tutustuttiin kohteen historiaan ja maailmanperintöön ihmisoikeuksia unohtamatta.

Mukana Helsingin tapaamisessa oli lähes 50 opettajaa ja opiskelijaa UNESCO ASPnet Baltic Sea project –koulujen verkostosta. Osallistujia oli Vaasan lyseon lukiosta, Suomalais-venäläisestä koulusta, Alppilan lukiosta, Martinlaakson lukiosta, Oriveden lukiosta, Helsingin kielilukiosta, Tuusulan lukiosta, Kaitaan lukiosta ja Kotkan lyseon lukiosta.

Itämeri-lähettiläs koulutus Suomalais-venäläisellä koululla

Torstaina 8.12.2023 Suomalais-venäläisellä koululla Helsingissä ohjelmassa oli tutustumista ja verkostoitumista. Aluksi kaikki mukana olevat verkoston koulut esittäytyivät ja kertoivat kuulumisia. Opetusneuvos Anu Halvari toi Opetushallituksen tervehdyksen ja kertoi UNESCO APSnet Baltic Sea Project -verkoston kansainvälisistä kuulumisista ja terveisiä edellisen viikon Tarton koordinaattoritapaamisesta. Tuusulan lukion opettaja Susanna Kantola ja opiskelija Antti Karjalainen kertoivat terveisiä syksyn Schlesvigin leiriltä. Yhteinen Itämeri -hankkeen koordinaattori kertoi tuoreita hankekuulumisia.

Suomalais-venäläisellä koululla osallistuimme Luonto-Liiton kouluyhteistyökoordinaattorin Sofia Kaipaisen järjestämään Itämeri-lähettiläskoulutukseen, jonka aikana opiskelijat saivat pätevyyden tehdä Itämeri-kouluvierailuja omassa koulussaan. Itämeri-lähettiläs-koulutuksessa käytiin läpi Luonto-liiton kouluvierailijoille suunnittelema opetusmateriaali ja sen yhteyteen suunniteltuja osallistavia tehtäviä. Osana koulutusta teimme myös ryhmätöitä ja pelasimme erilaisia tutustumispelejä. Päivän päätteeksi mietimme alustavasti, miten opittua voisi hyödyntää omassa ja verkoston kouluissa. Lisäksi suunniteltiin tulevan kevään ja syksyn toimintaa.

Lounastauolla meille pidettiin esittely koulun hienoista ja uusista tiloista. Suomalais-venäläinen koulu on Suomen suurin venäjän kielen ja kulttuurin opetukseen erikoistunut yleissivistävä koulu. Koulu on yhtenäiskoulu, jossa annetaan esi-, perus- ja lukio-opetusta. Uusi upea koulurakennus valmistui syksyllä 2021 Helsingin Etelä-Kaarelaan. Opetushallituksen alaisuudessa toimivassa koulussa on noin 700 oppilasta ja opiskelijaa. Suomalais-venäläinen koulu on toiminut aina aiktiivisesti myös UNESCO ASPnet Baltic Sea Project -verkostossa.

Suomalais-venäläisessä koulussa söimme myös lounaan ja hyvän välipalan koulun modernissa ruokalassa. Pitkän päivän jälkeen menimme hotellille ja ryhmät saivat majoittautua omiin huoneisiinsa Hotel Arthuriin. Sen jälkeen illalla meillä oli hieman vapaa-aikaa, minkä jälkeen menimme nukkumaan hyvissä ajoin.

Vierailu Suomen ympäristökeskus SYKE:ssä

Perjantaina 9.12.2023 vierailimme aamupäivällä Suomen ympäristökeskuksessa SYKE:ssä, jossa tutustuimme laitoksen ja sen merikeskuksen toimintaan Ljudmila Vesikon johdolla.

Vierailulla Hanna Piepponen esitteli meille myös Itämeri.fi -meritiedon portaalia ja näytti juuri valmistuneen videon meribiologin työstä.

Eija Rantajärvi kertoi taas keskuksen tuottamista oppimateriaaleista. Vierailun yhteydessä myös Yhteinen Itämeri -hankkeen koordinaattori Mika Jokiaho ja Tuusulan lukion biologian ja maantiedon opettaja Hanna-Riitta Rissanen kertoivat laitoksen henkilökunnalle UNESCO ASPnet Baltic Sea Project -verkosto toiminnasta ja tavoitteista.

Tapaamisessa keskusteltiin myös keskuksen materiaalien hyödyntämisestä UNESCO ASPnet Baltic Sea Project -kouluissa. Lisäksi suunnittelimme tulevaa yhteistyötä, kuten esimerkiksi vierailua tutkimusalus Arandalle tulevalle syksylle. Vierailu päättyi Itämeri-Kahootiin, jossa pääsimme vastaamaan Itämeri-aineisiin kysymyksiin.

Vierailun jälkeen kävimme syömässä Helsingin Yliopiston Viikin kampuksella, minkä jälkeen siirryimme bussilla takaisin Helsingin keskustaan Kauppatorille, jossa saimme hetken kierrellä ryhmissä eri koulujen opiskelijoiden kanssa.

Maailmanperintöä, historiaa ja ihmisoikeuksia UNESCO:n maailmanperintökohteessa Suomenlinnassa

Helsingin kauppatorilta siirryimme lautalla Suomenlinnaan ja pääsimme nauttimaan aurinkoisesta ja talvisesta Itämerestä ja Helsingin edustan merimaisemista. Perille päästyämme meidät jaettiin kahteen ryhmään ja lähdimme kylmälle, mutta mielenkiintoiselle, opastetulle kierrokselle Suomenlinnaan ja sen historiaan ja maailmanperintöön ihmisoikeuksia unohtamatta.

Opastetulla kierroksella saimme kuulla, että Suomenlinna liitettiin vuonna 1991 Unescon maailman­perintö­luetteloon ainutlaatuisena sotilas­arkkitehtuurin muistomerkkinä. Suomen linna on toiminut historian aikana tärkeässä roolissa Ruotsin, Venäjän ja Suomen puolustuksessa. Suomenlinnan rakennustyöt aloitettiin vuonna 1748 ja se tunnettiin vuoteen 1918 asti ruotsin kielellä Sveaborgina ja suomeksi Viaporina.

Suomenlinnan maailman­perintö­alueeseen kuuluu seitsemän saarta, jotka ovat Kustaanmiekka, Susisaari, Iso Mustasaari, Pikku Mustasaari, Länsi-Mustasaari, Särkkä ja yksi Pormestarin­luodoista. Suomenlinna on pohjakaavaltaan epä­säännöllinen, kallioluodoille ja vaihtelevaan maastoon rakennettu bastioni­linnoitus. Linnoituksen puolustus­laitteet ja varustukset ovat alusta alkaen olleet myös hyötykäytössä esimerkiksi varastoina tai majoitustiloina. Suomenlinna noudattaa Keski-Euroopassa kehitettyä bastioni­linnoitus­perinnettä. Nykyään merilinnoituksella on tärkeä merkitys edelleen asuttuna ja hoidettuna, elinvoimaisena kaupunginosana, jossa asuu noin 800 ihmistä.

Kierroksen päätyttyä saimme joko jatkaa Suomenlinnan tutkimista tai jäädä Suomen linnan keskukseen, jossa oli mahdollisuus lämmitellä ja juoda kuumaa kaakaota.

Tämän jälkeen palasimme yhdessä lautalla Kauppatorille, jossa hyvästelimme uudet tuttavuudet ja siirryimme hakemaan hotellilta laukkujamme. Ennen kotimatkaa Helsingin keskustassa meillä oli noin tunti vapaa-aikaa ja käydä syömässä päivällistä. Kahdenpäivän intensiivinen ohjelma ja Suomen linnassa ulkoilun jälkeen junassa tulikin kotimatkalla jo monelle meistä uni.

Tutustu lähemmin Yhteinen Itämeri -hankkeeseen: https://yhteinenitameri.wordpress.com/

Teksti: Eeva Kuusisto, Sofia Badou, Anni Santanen, Emma Hammarström, Liisa Teulahti ja Mika Jokiaho.

Kuvat: Mika Jokiaho

Unesco-lähettiläänä Joensuun kansainvälisyyspäivillä 10. - 11.11.2022

Oriveden lukion Unesco-lähettiläät osallistuivat yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen kansainvälisyyspäiville Joensuussa. Tapahtuman InfoTorilla lukiolaiset esittelivät Unesco-koulujen ja Unesco AspNet-verkoston toimintaa. Nuoret pääsivät kertomaan lisäksi osallistujille minkälaista Unesco-lähettiläänä toimiminen on ja miten he ovat itse päässeet osallistumaan Yhteinen Itämeri -hankkeen toimintaan.  

Torstai 10.11.2022

Hieman yli puolenyön venähtäneen nukkumaanmenon jäljiltä oli oikein mukava herätä kauniiseen herätyskellon pärinään puoli seitsemän aikaan torstaiaamuna. Hotellin aamupalalla nautimme croissantteja, pekonia ja herkullisia itse tehtyjä karjalanpiirakoita.

Aamiaisen jälkeen löysimme tiemme Joensuun yliopiston konservatoriolle joensuulaisen Tokmannin ja S-marketin jälkeen, kun olimme yrittäneet löytää muistitikkua. Valitettavasti emme sitä kuitenkaan löytäneet, mutta onneksi sille ei missään vaiheessa tullutkaan käyttöä. Aikamme ihmeteltyä roll-uppia saimme sen pystytettyä ja jopa pysymäänkin pystyssä. Ripustelimme opiskelijoiden viime keväänä tekemiä töitä esille ja valmistauduimme sekä henkisesti että fyysisesti tulevaan koitokseen.

Heti ensimmäisenä pisteellemme löysi tiensä amerikkalaisia tapahtumavieraita ja voisi sanoa, että päästiin kärsimään tulikokeesta. Pääsimme lounastamaan pienellä porukalla Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen Natura-ravintolaan. Ruoka oli hyvää, niin kuin meille lupailtiinkin ennen reissuun lähtöä.

Lounaan jälkeen kokoonnuimme Konserttisaliin kuuntelemaan kansainvälisyyspäivien aloitussanoja, joita meille kertoili kaupunginjohtaja Kari Karjalainen sekä opetushallituksen johtaja Samu Seitsalo. Heti tämän jälkeen pääsimme kuuntelemaan Raisa Forsterin tarinointia liittyen maailman moninaisuuteen. Tämän jälkeen oli pieni tauko, jonka aikana siirryimme kohti rinnakkaissessioiden järjestämispaikkoja. Sessioita oli yhdeksän erilaista ja niitä järjestettiin ympäri kampusta. Itse kävin pajassa, joka oli osoitettu aloitteleville kansainvälistyjille. Tämä infopläjäys oli selvästi tarkoitettu enemmänkin opettajille, joten sanoisin, ettei siitä ollut kovinkaan hyötyä minulle opiskelijana.

Rinnakkaissessioiden jälkeen oli kahvitarjoilu InfoTorilla. Tarjolla oli marjaisaa piirakkaa sekä juotavaksi kahvia, teetä taikka vettä. Sitten vuorossa oli jälleen erilaisia rinnakkaissessioita. Niitä oli taas kahdeksan. Tällä kertaa itseä kiinnosti eniten paja nimeltään: “Tunnetaitojen opettaminen draaman kautta.” Sinne siis suuntasin ja itse asiassa tämä sessio oli oikein mukava ja mielenkiintoinen. Kokeilimme pienellä porukalla muutamia erilaisia draamaharjoituksia, jotka liittyivät tunteisiin. Näiden jälkeen me opiskelijat lähdimme suuntaamaan hotellille. Ulkoilmassa meitä oli vastassa tihkusadetta, kosteutta ja pimeyttä. Konservatoriolla olisi ollut vielä yksi ohjelmanumero, jota opettajat jäivätkin kuuntelemaan.

Ennen seitsemää lähdimme Orivesi-porukalla kohti Joensuun taidemuseo Onnia, jossa oli vuorossa Joensuun kaupungin vastaanotto. Heti sisään tullessamme meitä vastassa oli Joensuun kaupunginhenkilökuntaa kättelyjonossa – olo oli kuin Linnanjuhlissa. Tilaisuudessa oli tarjolla maukasta ruokaa, hyvää juotavaa ja muutamia esityksiä, muun muassa kaupunginhallituksen puheenjohtajan Jere Nuutiaisen puhe, Veila-yhtye kanteleensa kanssa ja Bärna Ela rauhoittamassa meitä hienolla äänellään. Illassa oli mukana myös tunnelmaa nostattava. Paikalla oli tietenkin myös hyvää seuraa. Vastaanoton jälkeen tallustelimme kaikki yhdessä kohti hotellia ja jokainen lähti sitten omille teilleen löytäen lopulta huoneisiinsa.

Perjantai 11.11.

Joensuun kansainvälisyyspäivän perjantai valkeni kauniilla auringonnousulla. Saavuimme yliopistolle hieman jälkeen kahdeksan aamulla valmistelemaan Unescon ständiä yhdeksältä alkavaan tapahtumaan.

Päivä alkoi teatteriyhdistys RanKids:in ja Joensuun KIEKU-tiimin päivänavauksella, jossa esitettiin palasia monikulttuurisen teatteriyhdistys RanKids Divisionin dokumenttiteatteriesityksestä. Kyseinen teatteriesitys oli oikein ihana ja silmiäavaava monikulttuurisuudesta. Esitys oli oikein virkistävä päivänavaus ja upea kokonaisuus!

Teatteriesityksen ja ständillä oleskelun jälkeen alkoi mielenkiintoiset rinnakkaissessiot, joissa käsiteltiin erilaisia asioita liittyen kansainvälistymiseen. 45 minuutin sessioita löytyi muun muassa Erasmus+ hankkeeseen liittyen sekä toisten ihmisten arvostamisesta ja kohtaamisesta. Itse osallistuin sessioon, jossa kerrottiin koskettavia maahanmuuttajien kotiutumistarinoita. Tämäkin - kuten kaikki päivien sessiot - oli mielenkiintoinen ja mieltä avartava.

Päivä päättyi luonaan sekä ständillä olon jälkeen loppusanoihin sekä kuohuviinitarjoiluun, jossa ilmoitettiin myös ensi vuoden 2023 kansainvälisyyspäivien kaupunki eli kotikaupunkini Pori. Tämän jälkeen koitti bussimatka takaisin Orivedelle, joka sujui mukavissa tunnelmissa muiden Unesco-lähettiläiden sekä eri opettajien kanssa jutellessa. Kaiken kaikkiaan matka oli todella mukava ja mielenkiintoinen. Oli mahtavaa päästä mukaan Joensuun kansainvälisyyspäiville Unesco-lähettiläänä!

Kuvat ja teksti: Aili ja Milja, Oriveden lukion Unesco-lähettiläät

Tutustu tarkemmin kv-päivien ohjelmaan ja työpajojen esityksiin: https://www.oph.fi/fi/tapahtumat/2022/xiv-yleissivistavan-koulutuksen-ja-varhaiskasvatuksen-kansainvalisyyspaivat

Lue lisää Oriveden lukion Unesco-koulutoiminnasta:
http://www.orivedenlukio.fi/opiskelijalle/kansainvalisyys/unesco-koulu/