Thursday 29 November 2018

Toivon Agenda 2030


Yli tuhat eskaria ja koululaista oli mukana oululaisessa Toivon Agenda 2030 -tapahtumassa  Oulussa toukokuussa 2018.


Kestävän kehityksen Agenda 2030 on meidän kaikkien agenda. Agenda 2030 -tavoitteiden päämääränä on tehdä maailmasta parempi paikka meille kaikille. Se on mahdollista, kun huomioimme toimissamme ympäristön, ihmiset, ihmisoikeudet ja talouden näkökulmat. Agenda 2030 on ihmiskunnan tärkeimpiä asiakirjoja.

Tämänkaltainen tapahtuma on parasta yhdessä oppimista ja tekemistä kaikenikäisten kesken paremman tulevaisuuden puolesta. Tilaisuudesta on tarkoitus tehdä perinne koulujen viimeiselle viikolle joka toinen vuosi. Välivuosina järjestetään ympäristövaikuttajaforum, johon kutsutaan koulujen vaikuttajalapset ja -nuoret.

Toivon Agendassa lapset ja nuoret tekivät Agenda 2030 -teemoja näkyviksi toiminnallisella ja vaikuttavalla tavalla. Tarjolla monipuolista ohjelmaa, jokaisen omalla tyylillä, joka makuun.

Osallistavaa ohjelmaa ja hands-on työpajoja


Eskarit pääsivät sukeltamaan vedenalaiseen elämään ja meripelastajat onkivat päivän aikana vapaaehtoisia pelastautumispukuihin puettuja pelastettavia. Kalatalousneuvonta esitteli nykyajan hyljeystävällisiä kalastusvälineitä ja istutettiin oikeasti kaloja. Metsähallituksen meritiimi tutustutti Perämeren vedenalaiseen luontoon. Liikkuva koulu liikutti ekologisesti.

Oulun kaupunginkirjaston Laituritilassa esiintyi Laanilan draamaryhmä vuorotellen Vastarannan Siilin kanssa.

Myös teatterissa tapahtui. Teatterin lämpiön isolla lavalla oli Non Boutiquen kestävän vaatemalliston muotinäytös joka on toteutettiin Oulun suomalaisen yhteislyseon opiskelijoiden voimin. Nuoria ja lahjakkaita muusikoita saapui Laanilasta, Pohjankartanosta ja Madetojalta. Lavalla nähtiin myös lyhyitä tietoiskuja Agendan aiheista, sekä sukupuoliroolien ja ammattien paneelikeskustelu. Tapahtumat juonsivat ysiluokkalaiset Miika ja Elias.

Ulkona tasa-arvoa nostatetettiin Oulunlahden Ekosotureiden toiminnallisella tasa-arvohipalla. Laanilan vihreälippulaiset kudotuttivat maailman pisimmän karvamadon. Soutukisassa tuotettiin ihmisvoimalla energiaa ja voittajajoukkue sai nousta yläilmoihin kuumailmapallolla!

Oiva Roina opasti kierrätyspisteelle ja Laanilan lukiolaiset visioivat yhdessä kävijöiden kanssa tulevaisuuden Oulun. Ulkona rakennettiin hyönteishotelli Sreinerkoulun opastuksella. Poliisi oli  myös mukavasti läsnä jakamalla lahjakortteja pyöräilijöille, joilla oli kypärä.

Paikalla oli myös Oulun yliopiston tutkijoita, jotka kiersivät tapahtumassa kysellen osallistujilta mielipiteitä itse tapahtumasta ja teemoista, joita tapahtumassa käsiteltiin. Toivon Agendasta on tulossa tieteellinen julkaisu viimeistään ensi vuoden alussa.


Tilaisuuden järjesti:
Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut
Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto

Tilaisuudessa mukana:
Valtioneuvoston kanslia, kestävän kehityksen toimikunta
Oulun kaupunginkirjasto
Oulun Teatteri
Kepa ry ja Mahdollisuuksien Tori
Järjestöjä
Oulun kaupungin osallisuusryhmät
Oulun nuorten edustajisto ONE
Kiertokaari
Oulun Energia
Metsähallitus
Pohjois-Pohjanmaan kalatalousneuvonta
Punainen Risti
Osao Limingan yksikkö
Veho oy
Moments Oy
Non Boutique
Poliisi

Lue lisää:

Kestävän kehityksen tavoitteet - Agenda 2030, Suomen YK-liitto
http://www.ykliitto.fi/yk70v/yk/kehitys/post-2015

Kestävän kehityksen tavoitteet, Agenda 2030:
http://www.ykliitto.fi/sites/ykliitto.fi/files/mpu-sdg-juiste-erillisena_3.pdf

Agenda 2030 tavoitteet yksityiskohtaisemmin:
http://www.ykliitto.fi/sites/ykliitto.fi/files/keke-tavoitteet-esitea4.pdf

Ympäristövaikuttajaforumvideo 

Video on tuotos lasten ja nuorten ympäristöforumista. Video on sanoitettiin, sävellettiin, kuvattiin ja tuotettiin yhden päivän aikana Oulun ympäristötalolla. Se myös katsottiin yhdessä päivän päätteeksi:



Kirjoitti:
Jussi Tomberg
kehittäjäopettaja, Oulun kaupunki

Friday 16 November 2018

UNESCO BSP Summer Conference 2018 - Globaalia kansalaisuutta rakentamassa

Global Citizen 2030 -tapahtuma pidettiin Saksan Dampissa, Schleswig Holsteinissa Itämeren rannalla syyskuussa 2018. Leiri oli ensimmäinen Saksan UNESCO -koulujen toteuttama kansainvälinen tapahtuma, johon oli kutsuttu osallistujia Itämeren ympäristön maista. Tarkoitus on laajentaa toimintakenttää, avata ikkunoita Itämeren suuntaan ja samalla muuttaa toimintakieli englanniksi.

Tapahtuman myötä käynnistyi Suomen toinen koordinaatiojakso (2018 – 2021) Baltic Sea Projectissa, kotoisammin Itämeri-projektissa. Yhteistyötä on tehty jo vuosikymmeniä ja se tulee jatkumaan. Itämeri-projektissa on mukana kouluja Suomesta, Venäjältä, Virosta, Latviasta, Liettuasta, Puolasta, Tanskasta, Ruotsista ja Saksasta.

Kesäisessä tapahtumassa tutkimme yhdessä Agenda 2030 –tavoitteita ja syvensimme osaamistamme. Opiskelijat olivat tehneet ennakkotehtäviä, jotta tavoitteet tulisivat tutuksi. Kirjoitelmissa piti tarkastella omaa lähiympäristöä ja miettiä, mitkä kestävän kehityksen tavoitteet on jo omassa maassa toteutettu ja mitkä eivät vielä. Lopuksi ideoitiin käytäntöjä, joita kukin voisi itse toteuttaa tai mitä koulun/lähiympäristön tasolla voisi tehdä.

Koolla oli suuri joukko ympäristöstä ja globaalista kansalaisuudesta kiinnostuneita nuoria sekä opettajia. Kaukaisimmat vieraat olivat Uudesta-Seelannista ja Japanista. Ohjelma koostui toiminnallisista työpajoista se niihin liittyvistä retkistä.

Leirin ohjelma ja työpajojen sisältö on nähtävissä BSP:n sivustolla: http://www.b-s-p.org/home/news/6445-unesco_baltic_sea_projects_global_citizen_2030_conference_2018.html

Kirjoitti
Airi Undén-Selander, Itämeri-hankkeen pääkoordinaattori



Global Citizen 2030: Kansainvälinen Itämeri-konferenssi Saksan Dampissa 18-22.9.2018

14 kansalaisuutta kokoontui syyskuussa pieneen Dampin kaupunkiin Pohjois-Saksassa. Paikalla oli UNESCO-ASPnet koulujen ja Itämeri-projektin osallistujia. 

Konferenssin teemat kietoutuivat YK:n Agenda 2030 tavoitteiden ympärille. Ohjelmassa oli kansainvälisten workshoppien lisäksi myös tutustumiskäyntejä ja kulttuuriin tutustumista Itämeren alueelta.

Suomesta konferenssiin osallistui kuuden opetusalan ammattilaisen lisäksi 12 oppilasta ja opiskelijaa ympäri Suomea. Alla nuorten mietteitä konferenssista.

Joose Ylikoski, Kempeleen Lukio


Kuuluin työpajaan numero 12. Työpaja käsitteli aihetta globaali kansalaisuus ja yhteistyö. Ensimmäisellä puoliskolla mietimme mitkä asiat kuuluva globaaliin kansalaisuuteen. Ensimmäiseksi erittelimme kansalaisuuden. Mietimme mikä sana ”kansalaisuus” on eri kielillä ja sitä kautta, mitä asioita kansalaisuuteen kuuluu. Tämän avulla selvitimme mitä tarkoittaa olla globaali kansalainen. Sen jälkeen teimme ”citizenship river” -nimisen työn, jossa erittelimme hetkiä elämässämme, jolloin olemme tunteneet olevamme tärkeä osa omaa kansaamme.

Toisella puoliskolla jaoimme ryhmän kahtia ja teimme molemmat ryhmät näytelmän jostakin maailmanlaajuisesta ongelmasta. Näytellessämme ongelmaa jokaisella oli oikeus muuttaa näytelmän kulkua ottamalla pois tai lisäämällä näyttelijöitä. Tällä tavalla selvitimme, miten saisimme ongelman ratkaistua. Viimeisenä päivänä kaikki työpajamme tulokset olivat näytillä kaikille, myös videot näytelmistä.

Työpajassa opin paljon uusia asioita, jotka liittyivät maailmanlaajuiseen toimintaan ja yhteistyöhön. Sain myös paljon uusia ystäviä eri ikäryhmistä ja maista ja verkostoiduin. Opin myös käyttämään englantia sujuvasti arkipäiväisissä tilanteissa.

Kolmantena päivänä kävimme retkellä Flensburgissa. Tutustuimme kaupungin historiaan ja vietimme aikaa. Tämän jälkeen kävimme Tanskan ja Saksan rajalla pyörähtämässä. Siellä pidettiin pieni luento. Luennon aiheena oli rauhan ja yhteistyön saavutukset, sillä niiden ansiosta meillä oli mahdollisuus käydä myös Tanskan puolella rajaa.


Tiia Ahmaoja, Haapajärven lukio


Dampissa meillä oli toisena päivänä erilaisia työpajoja, eli workshoppeja. Itse kuuluin työpajaan 12. Kyseisessä työpajassa puhuimme kansalaisuudesta sekä oman käyttäytymisen vaikutuksesta ympäristöön. Puhuminen kyseisistä asioista oli todella avartavaa, kun sai erilaisia näkökulmia eri ikäisiltä ja eri maissa asuvilta henkilöiltä.

Puhumisen jälkeen työpajassa oleva porukka jaettiin kahteen ryhmään. Molempien ryhmien piti tehdä oma näytelmä tietystä aiheesta. Näytelmässä piti olla jokin ongelma. Se ei kuitenkaan saanut ratketa. Minun ryhmäni näytelmän aihe oli perhe ja ongelmana meillä oli vanhempien ja lasten näkemyserot eri asioista. Näytelmät näyteltiin työpaja-ryhmälle kaksi kertaa: ensimmäisellä kerralla näyteltiin, kuten oltiin harjoiteltu. Toisella kertaa yleisö sai pysäyttää näytelmän milloin vain ja lisätä, poistaa tai muuttaa jotain asiaa näytelmässä. Näytteleminen oli kivaa.

Työpajaan liittyi myös opintoretki, eli ekskursio. Meidän retkemme kohde oli Flensburg, kaupunki Saksan ja Tanskan rajalla. Meillä oli opastettu kierros Flensburgissa, joka oli todella mielenkiintoinen. Kierroksen jälkeen oli vapaa-aikaa, jolloin kävimme muun muassa syömässä. Sen jälkeen lähdimme käymään Saksan ja Tanskan rajalla, jonka jälkeen tulimme takaisin Dampiin.
Matka oli todella mahtava kokemus, koska opin siellä paljon uutta kyseisestä kaupungista sekä sain uusia kavereita muualta maailmasta: Japanista, Tanskasta, Saksasta sekä Suomesta.


Venni Virkkula, Kellonkoulu, Oulu


Making us sustainable/workshop 11

Workshop eleven's leader was Hideki Maruyama, from Tokyo, Japan. Hideki Maruyama is an Associate Professor for an international comparative education from Sophia University. Students from Sophia University were also associating the way through the workshop.

The workshop was separated into three sessions, with short breaks in between. Our first session together was made of Hideki and the students introducing themselves, talking briefly about what the workshop was about and if you wanted you could participate in a study Hideki was doing. Participating meant you had to answer a questionnaire filled with questions about your every day life, how you handle stress and how it affects your life.

In session number two we made small groups and drew paragraphs about our journey of happiness in the past years. Then gathered together again and talked about the paragraphs and what was the reason behind the paragraphs possibly going up and down, what affected our happiness during that time. After that we talked about how in different cultures and countries people seek well-being as a group. After discussing the subject for a while we wrote our countries ways on flower petals and gathered them all together to make flowers.

In session three we made a new word for the word well-being by combining three languages. In our group we took the Finnish word vointi which means health, the German word glück which means happiness and the Japanese word 心 (kokoro) which means heart.



Saku Koutaniemi, Laanilan lukio, Oulu


Dampin konferenssin toisena päivänä työskentelin työpajassa, jossa kirjoitimme yhdessä työryhmässä opettavaisen "lastentarinan" sivustolle nimeltä Life is Jippie. Kyseisellä sivustolla 7-13 vuotiaat lapset voivat oppia kansainvälisistä arvoista ja eri kulttuureista pelien, videoiden, tarinoiden ja muiden interaktiivisten viihdykkeiden kautta.

Sivuston kehittäjä ja perustaja, Angela Linders veti työpajaa kahden avustaja oppilaan kanssa. Teimme yhdessä neljästä maasta tulleiden oppilaiden ja opettajien kanssa tarinan, jossa tutustuttiin Saamelaiseen kulttuuriin  Life is Jippie-konseptille tuttujen päähahmojen kautta. Keskustelimme yhdessä kuinka lasten on tärkeä oppia uusista kulttuureista, jotta he voivat kasvaa, eivät vain oman maansa, vaan myös maapallon kansalaisiksi.

Toisena päivänä jatkoimme samalla teemalla, kun tutustuimme Lyypekin ekskursiolla paikalliseen kirjaklubiin, jossa nuoret kokoontuvat keskustelemaan kirjoista ja tekemään kaikkea kirjallisuuteen liittyvää. Sen jälkeen paikallinen opettaja johdatti seurueemme läpi Lyypekin kaupungin kertoen sen historiasta ja sen tulevaisuuden suunnitelmista.


Anna Koskela, Vaasan Lyseon Lukio


Osallistuin Tiny House Workshop -työpajaan, jonka aiheena oli kestävän kehityksen tavoitteiden mukainen asuminen 2030-luvulla. Erityistä huomiota työpajassa kiinnitettiin Tiny House -asumiseen: kyseessä on nimitys mahdollisimman käytännöllisesti rakennetuille, pinta-alaltaan vain muutamien neliömetrien kokoisille taloille. Keskustelimme Tiny House -talojen mahdollisuuksista muun muassa ylikansoitus- ja pakolaisongelman sekä luonnonvaroja säästävän elämäntavan näkökulmasta. Lopuksi suunnittelimme ekologisen Tinyby-kylän ja rakensimme omaa mielikuvitusta käyttäen pienoismalleja Tiny House -taloista.

Vaikka työpaja tarjosi paljon hienoa pohdintaa, odotin enemmän konkreettisia ratkaisuja tosielämän ongelmiin. Olisimme voineet miettiä esimerkiksi tapoja uudistaa lainsäädäntöä ekologisen utopian rakentamisen sijaan. Toisaalta juuri rakennusvaiheessa tutustuin opiskelijoihin Japanista ja Saksasta; yhdessä tekeminen on paras tilaisuus verkostoitua ja oppia kulttuureista.


Emma Toropainen, Laanilan yläaste, Oulu


Osallistuin workshop numeroon viisi, joka käsitteli Saksan ja Tanskan sotaa teatterin  ja draaman kautta. Ensimmäisellä tunnilla teimme nimi- ja tutustumisleikkejä. Seuraavalla tunnilla draama- ja ilmaisutaitoharjoituksia, joissa harjoiteltiin rooliin heittäytymistä. Iltapäivällä aloimme kuvata videota, jossa esitimme Saksan 1860-luvun henkilöitä nykyajassa. Kokosimme myös lyhyen teatteriesityksen aiheeseen liittyen.

Torstaina menimme ensin Dybbel Banke:n, jossa jatkoimme videon kuvausta hienoissa maisemissa. Kuulimme myös lisää Saksan ja Tanskan sodista. Ensin katsoimme lyhyen elokuvan aiheeseen liittyen, jonka jälkeen kävimme ohjatulla kierroksella museon ympäri, minkä jälkeen katsoimme vielä toisen elokuvan aiheeseen liittyen. Viimeisen elokuvan jälkeen menimme vielä kuvaamaan videon loppuun.

Kun olimme valmiita, lähdimme kävellen Sønderborgiin kauniiden kukkaniittyjen läpi. Sønderborg oli mukava pieni tanskalainen kaupunki, jossa oli ihania ja kuvauksellisia rakennuksia. Siellä meillä ei ollut mitään ohjelmaa ja saimme kierrellä rauhassa kaupungin katuja ja kauppoja. Perjantaina esitimme teatteriesityksen, joka meni minun osaltani hyvin.