Monday 23 September 2019

Kansainvälinen Baltic Sea -kesäleiri lukiolaisille

UNESCO Baltic Sea Summer Camp, Åaron saari, Tanska 15. - 21.9.2019

Kolme opiskelijaa Vaasan lyseon lukiosta ja kolme opiskelijaa ja opettaja Helsingin kielilukiosta ottivat yhdessä osaa Baltic Sea kesäleiriin, joka järjestettiin Åaron saarella Tanskassa. Leirillä oli opiskelijoita ja opettajia Suomen lisäksi Puolasta, Venäjältä, Tanskasta, Ruotsista, Virosta ja Saksasta. Leiri oli toinen järjestetty kansainvälinen Baltic Sea kesäleiri. Leirin järjesti saksalainen Robert-Bosch-Gesamtschule yhteistyössä Saksan ja Tanskan UNESCO Baltic Sea-projektien kanssa.

Naturally tasty-projektissa nuoret kävelivät ympäri saarta keräämässä syötäviä marjoja, yrttejä ja hedelmiä, ja tekivät niistä omavalintaisia ruokia, kuten ruusunnuppuhilloa ja nokkoskeittoa.

Coastal cleanup -tiimi kiersi ympäri saarta keräämässä roskia rannan tuntumassa mm. hiekkarannalla ja satamassa. Saarelta löydettyjä roskia analysoitiin ja tarkasteltiin tarkemmin. Saarelta löytyi esimerkiksi monia hyväkuntoisia kenkiä, paljon tupakan tumppeja sekä muovia. Projektissa myös mietittiin, kuinka roskia ja jätettä voitaisiin vähentää. Lopuksi projektissa laskettiin kaikki roskat ja punnittiin ne. Projektista saadut tiedot annettiin Ocean conservancy-järjestölle. Hyödyllisen työn ohessa nautittiin Åaron saaren kauniista luonnosta.

Coast to coast -projektissa tutkittiin saaren muotoja ja kasvillisuutta. Saarta tutkittiin ja havaintoihin sekä hankittuihin tietoihin perustuen muodostettiin kipsistä pienoismalli, johon saaren muoto ja yksityiskohdat voitiin ikuistaa. Tärkeää oli huomioida rannikoiden ja kasvillisuuden vaihtelevuus eri ilmansuunnissa. Saarelta kerättiin erilaisia näytteitä, joiden avulla pystyttiin konkreettisesti havainnollistamaan luonnon monimuotoisuutta.

The other CO2 problem -projektissa tehtiin erilaisia kokeita, joissa tarvittiin mm. PH- indikaattoria, tislattua vettä, viinietikkaa, etanolia sekä merestä tuotua vettä. Tutkimuksissa todettiin, että veden lämpötila vaikuttaa hiilidioksidin liukoisuuteen. Kokeet havainnollistavat erinomaisesti luonnossa tapahtuvia muutoksia, esimerkiksi meren lämmetessä hiilidioksidia vapautuu enemmän kuin kylmästä vedestä. Projekti auttoi havainnollistamaan ilmaston lämpenemisestä tulevia muutoksia maapallon vesistöihin.

Campaining for the enviroment -projektissa nuorille kerrottiin erilaisia tapoja vaikuttaa ihmisiin esimerkiksi sosiaalisen median, puheen sekä esitteiden avulla. Toimintasuunnitelmaa tehdessä täytyi muistaa pitää sanoma simppelinä ja helposti ymmärrettävänä. Nuoret jaettiin ryhmiin, joiden aiheina olivat ruoka, muovi ja vaateet. Suomalaisen osallistujan kampanjan aiheena oli Make the vegetables great again! Suunniteltiin kuviin perustuva juliste satokauteen kuuluvien kotimaisten vihannesten käytöstä.

Leirillä oli myös erilaisia työpajoja, kuten taidepajoja, pakohuone, retkeilyä ja luonnon tuntemusta, haisukonnien etsintää ja simpukoiden lajintuntemusta, mutta myös pajoja joissa puhuttiin kestävistä elintavoista. Suomalaiset nuoret tekivät itse onget ja syötit ja lähtivät kalaan, maalasivat saaren luontoa ja pohtivat, miten saada muutkin mukaan kestävään elämäntapaa. Ryhmä ideoi mm. lihan verotuksen lisäämistä, oman astian mukaan ottamista ostoksille sekä vaikuttamista positiivisuuden kautta.

Kylminä iltoina nautittiin nuotion lämmöstä, paistettiin vaahtokarkkeja ja tehtiin s’mooresseja uusien ystävien kanssa. Leirillä oli myös aarrejahti, jossa ratkottiin visaisia pulmia ja tehtäviä Åaron pimeässä yössä. Stargazingissä maattiin makuupusseissa taivasalla ja katseltiin kaunista tähtitaivasta.

Kirjoittajat: Unni Ikonen, Saara Dooley, Essi Koskelin Helsingin kielilukiosta, Anne, Bettina ja Mimmi Vaasan lyseon lukiosta

Harakka Luontokeskus juhli 30-vuotista taivaltaan


Itämeri-seminaari Harakassa 29.-30.8.2019



Ryhmä Suomalais-venäläisen koulun biologian
opiskelijoita toimi työpajojen arvioijia ja kommentoijina 
Saimme viettää kaksi antoisaa työpäivää Itämeri-seminaarissa Harakan saarella. Osallistujajoukko koostui opettajista ja luontokasvattajista. Itse päädyin mukaan koulumme UNESCO-yhdyshenkilönä, sillä UNESCO-koulut on pyydetty osallistumaan kansainväliseen Itämeri-projektiin (Baltic Sea Project). Torstain helteessä oli lämmin tunnelma, kun istuimme kylki kyljessä vanhassa auditoriossa ja kuuntelimme luentoja.

Henkilökohtaisesti innostuin eniten meribiologi Kirsi Kostamon valokuvakertomuksesta meren elämästä. Tavallinen tallaajahan ei näe juurikaan vedenpinnan alle, joten kuvat tekivät todella vaikutuksen. Ihan kotoisesta merestäkin löytyy runsas eliömaailma.

Luennon myötä saimme paljon tietoa vedessä elävistä hyönteisistä, levistä, siiroista ja simpukoista. Toki myös monenlaiset uhkat, jotka tätä pinnanalaista ekosysteemiä kohtaavat, olivat esillä. Tätä olisin halunnut kuunnella paljon pitempäänkin ja uskon, että koululaisetkin jaksaisivat ammentaa tietoa meren elämästä, kun saisivat sen tällä tavoin hienoilla kuvilla ja innostuneella puheella höystettynä.


Tykkisluuppiristeily 1700-luvun malliin



Ensimmäisen illan kruunasi tykkisluuppiristeily 1700-luvun lopun malliin. Saimme ihailla kotikaupunkimme rantoja kauniissa auringonpaisteessa, eläytyä laivanrakentaja af Chapmanin työhön Viaporissa ja nauttia toistemme seurasta.

Perjantai oli työpajapäivä. Olin mukana mittaamassa meriveden happipitoisuutta ja etsimässä mikromuovia kalasta, pohtimassa ilmastonmuutoksen vaikutuksia kansainvälisessä seurassa ja tutustumassa jäteveden puhdistukseen ja sen historiaan Helsingissä. Henkilökohtaisesti suurimman vaikutuksen matematiikan opettajaan teki kaksi diagrammia, jotka esittivät, miten maapallon keskilämpötila on noussut ja miten erilaiset ilmaston ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet. Vaikka asia menee parhaiten perille tunteen kautta, tarvitsen itse myös näitä selkeitä faktoja.

Onnea 30-vuotiaalle Harakan luontokeskukselle! Tärisemätön, bunkkerin päälle rakennettu lintutorni oli oiva paikka päättää seminaari. Nähdään taas ja seuraavalla kerralla oppilaiden kanssa.


Eeva-Maria Muurman
Helsingin kielilukio

City nature - Harakka