Kolme hyvää syytä osallistua kv-hankkeiden verkostoitumistapaamisiin

Opetushallituksen kansainvälistymispalvelut -yksikkö järjestää yhdessä kansallisten kv-koordinaattorien kanssa kokoontumisia kansainvälistymisen valtioavustus-hankerahoitusta saaneiden hankkeiden toimijoille. 

Miksi hanketoimijoiden kannattaa osallistua verkostoitumistilaisuuksiin? Mitä yksittäiset toimijat saavat näistä kohtamisista? Vaikka mitä! Tässä listattuna ainakin kolme hyvää syytä osallistua tapaamisiin.




1. Tuen saaminen ja toisilta oppiminen

Tapaamisissa pääset jakamaan omia kokemuksiasi ja oppimaan muiden hankkeiden haasteista ja onnistumisista. Voit saada arvokkaita vinkkejä oman hankkeesi toteutukseen ja kehittämiseen.

Verkostotapaamisissa saat arvokasta vertaistukea ja voit keskustella muiden hanketoimijoiden kanssa kohtaamistasi haasteista. Ehkä joku muu on jo aikaisemmin paininut sinua kohdanneiden haasteiden parissa, ja saat kokeneemmalta hanketoimijalta valmiita ratkaisuehdotuksia hankalan tilanteen selättämiseksi. Tämä toisilta oppiminen motivoi ja auttaa ja saavuttamaan oman hankkeen tavoitteet helpommin.


2. Yhteistyömahdollisuudet ja ammatillinen kehittyminen

Verkostoitumistapaamisissa pääset kohtaamaan muita hanketoimijoita. Voit löytää tapaamista uusia yhteistyökumppaneita itsellesi ja samalla vahvistat jo olemassa olevia suhteita. Yhteistyö voi parhaimmillaan johtaa uusiin ideoihin, hankkeisiin ja resursseihin!

Verkostoitumistapaamiset tarjoavat mahdollisuuden laajentaa omaa ammatillista verkostoasi. Kehittämishankkeet ovat luomassa uusia käytänteitä, ja pysyt ajan tasalla alan viimeisimmistä trendeistä tutustumalla siihen, minkälaista kehittämistyötä muissa kunnissa, kouluissa ja varhaiskasvatuksessa toteutetaan.

Tämän syksyn KV-VA-hankkeiden aloitus- ja verkostoitumistapaamisessa 11.9.2024 teemana oli joustavuus hankkeiden toteutuksessa sekä tulosten tehokas hyödyntäminen. Tapaamisessa jaettiin kokemuksia mm. ratkaisuista tulokselliselle hanketyölle suunniteltua pienemmälläkin budjetilla sekä miten onnistua verkostoitumisessa ja jo kehitettyjen tuotosten hyödyntämisessä. Tapaamisessa hanketoimijat saivat vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:

• Miten opettajat, oppilaat ja opiskelijat osallistuvat?
• Mitä uutta hanketyö tuo mukanaan?
• Minkälaisia kompastuskiviä kannattaa välttää?
• Miten hankkeen tulokset näkyvät uusissa käytännöissä ja nuorten kansainvälisyysosaamisessa?

Tutustu tarkemmin: Hankkeiden hyvät käytännöt 11.9.2024


3. Näkyvyys

Tapaamiset muiden hanketoimijoiden kanssa tarjoavat mahdollisuuden esitellä omaa hanketta ja organisaatiota laajemmalle yleisölle.

Valtionavustuksella rahoitettujen hankkeiden suositellaan tavoittelevan levittämiskelpoisille tuloksille ja tuotoksille laajaa näkyvyyttä valittujen kohderyhmien keskuudessa. Hankkeiden kokemuksia, tuloksia ja tuotoksia suositellaan esiteltävän myös erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Luonnollinen paikka tuloksien ja tuotosten esittelyyn on juuri Opetushallituksen järjestämät verkostoitumistilaisuudet.



SAVE THE DATE!
Kansainvälistymisen valtioavustus -hankkeiden virtuaaliglögit järjestetään 11.12.2024 klo 15-16. Kyseessä on vuoden 2023 ja 2024 valtionavustuksilla tuettujen hankkeiden tapaaminen ja kyselytunti. Varaathan ajan kalenteristasi! Lämpimästi tervetuloa mukaan!

Lisätiedot: 

Nina Eskola, nina.eskola@oph.fi

UNESCO-lähettiläsverkoston toinen vuosi käynnistyy!

Suomen UNESCO ASPnet -lähettiläiden verkostotoiminta polkaistiin käyntiin UNESCO-koulujen Syysseminaarissa 5.9.2024. Seminaariin osallistui n. 30 nuorta, joista osa uusia ja osa jo viime lukuvuoden toimintaan osallistuneita konkareita. Seminaarin ohjelmassa oli UNESCO-lähettiläille oma työpaja, jossa he pääsivät ideoimaan, minkälaista yhteistyötä he toivoisivat UNESCO-koulujen ja UNESCO-lähettiläiden kesken. Täältä voit lukea työpajan ryhmäkeskusteluissa tuotettuja ideoita ja ajatuksia. Lisäksi nuoret osallistuivat tasaveroisina seminaarin muuhun ohjelmaan, ryhmätöihin ja keskusteluihin.

Viime lukuvuoden kokemuksia

Kokeneet U-lähettiläät Veela Nikula ja Ellameri
 Hiltunen Oulun OSYK:n lukiosta

Lukuvuonna 2023-2024 UNESCO-lähettiläsverkoston toimintaan osallistui yli sata nuorta (lukiolaisia ja yläkoululaisia) UNESCO-kouluista eri puolilta Suomea. Keskustelujen ja kyselyjen perusteella UNESCO-lähettilästyössä nuorille kaikkein merkityksellisintä on itselle tärkeiden arvojen edistäminen. Nuoret pitävät myös uusiin ihmisiin tutustumista yli oppilaitosrajojen ja uusien taitojen oppimista tärkeänä. Keskeisiä lähettilästyön painotuksia ovat yhteistyö, yhteisöllisyys ja tasa-arvo. Voit tutustua lähemmin Suomen UNESCO-lähettiläsverkoston lukuvuoden 2023-2024 toimintaan täällä.

Yhteiset arvot ja halu vaikuttaa

Nuorille tärkeät arvot ja osallisuus toteutuvat lähettiläsverkoston toiminnassa: Nuoret pääsevät vaikuttamaan heille merkityksellisiin asioihin yhdessä muiden, samanhenkisten nuorten kanssa. Etä- ja lähitapaamisten aikana nuoret tutustuvat uusiin ihmisiin ja oppivat tärkeitä viestinnän, vuorovaikutuksen ja vaikuttamisen taitoja. Lähettilästyössä toteutuu aktiivinen kansalaisuus. 

Uusia kokeiluja 

Uusi U-lähettiläs Mico Taininkoski
Tuusulan lukiosta

Nyt käynnistyvän lukuvuoden aikana verkostotoiminta tavoitteenamme on saada mukaan lisää uusia nuoria kaikista Suomen UNESCO ASPnet -kouluista. Tavoitteena on myös tukea ja käynnistää UNESCO-lähettiläiden alueellista yhteistyötä, josta on mainioita kokemuksia Polaris-, PAX- ja Helsinki-Uudenmaan verkostoista.  Suunnitelmissa on myös lähitapaaminen tanskalaisten U-lähettiläiden kanssa. Lisäksi haluaisimme lisätä virtuaalista yhteistyötä eri maiden UNESCO-lähettiläiden kanssa. 

Lähettiläsverkostoon ovat tervetulleita kaikki halukkaat UNESCO-koulujen oppilaat ja opiskelijat. Mukaan pääsee vastaamalla UNESCO-koulujen yhteyshenkilöille lähetettyyn kyselylomakkeeseen.

Lisätietoja antavat: 

Jenni Decandia, jenni.decandia@orivesi.fi
Tiina Sarisalmi, tiina1.sarisalmi@gmail.com 

Lähettiläsopas on julkaistu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Lataa opas täältä: 

Lähettiläsopas suomeksi

Lähettiläsopas ruotsiksi

Lähettiläsopas englanniksi

Yhdessä kaikki on hauskempaa: Opas koulujen UNESCO-lähettiläille

 

UNESCO-koulujen oppilaiden ja opiskelijoiden UNESCO-lähettilästoiminnan tueksi julkaistiin toukokuussa UNESCO ASPnet -lähettiläiden opas. Oppaassa kerrotaan UNESCO-lähettiläiden toiminnan eri ulottuvuuksista, erilaisista tehtävistä ja mahdollisuuksista. 

Tärkeä osa lähettilästoimintaa on valtakunnallinen ja alueellinen verkostoituminen ja yhteistyö, joihin  opas tarjoaa ideoita ja tukea. Lisäksi opas sisältää linkkejä materiaaleihin, joita lähettiläät voivat hyödyntää omassa työssään.
 

Toiminta omassa oppilaitoksessa

Lukuvuoden alussa koulun UNESCO-lähettiläät kiertävät luokissa ja kertovat UNESCO:sta ja UNESCO-lähettiläiden tehtävistä. Samalla innostetaan mukaan uusia oppilaita. Tehtäviin kuuluu UNESCO-toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen yhdessä koulun aikuisen UNESCO-yhteyshenkilön ja UNESCO-tiimin kanssa.  Monet lähettiläät tekevät kiinteästi yhteistyötä myös oppilaskunnan hallituksen kanssa. 

UNESCO-lähettiläiden verkosto

Lähettiläiden verkoston toiminnan suunnittelu aloitetaan UNESCO-koulujen syysseminaarissa 5.-6.9. Opetushallituksessa. Toivottavasti mahdollisimman moni pääsee osallistumaan joko paikan päällä tai Teamsin kautta virtuaalisesti.

Viime lukuvuoden lähettiläsverkoston toimintaa on esitelty kuvina tässä pdf-esityksessä. 

Lähettilästapaaminen UNESCO-koulujen syysseminaarissa2023

Suomen UNESCO-lähettiläiden opas

Lähettiläsopas on julkaistu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Lataa opas täältä: 

Märskyn UNESCO-hostit virka-asuissa

Lähettiläsopas suomeksi

Lähettiläsopas ruotsiksi

Lähettiläsopas englanniksi

Mukaan valtakunnalliseen verkostoyhteistyöhön!

Ovatko koulusi UNESCO-lähettiläät jo mukana verkoston toiminnassa? Jos eivät, mukaan pääsee lähettämällä sähköpostia verkoston koordinaattoreille: 

Jenni Decandia, jenni.decandia@orivesi.fi

Tiina Sarisalmi, tiina1.sarisalmi@gmail.com 

Monta tapaa parantaa maailmaa

Suomen UNESCO-lähettiläät kokoontuivat Oriveden kampukselle kaksipäiväiseen seminaariin ja verkostoitumistapaamiseen 7.-8.12. Tapaamisessa kerrottiin omista kokemuksista, vaihdettiin ideoita ja tehtiin yhdessä esityksiä, videoita, julisteita, Kahoot-pelejä, some-materiaaleja ja pakohuoneita teemana UNESCO:n arvot, UNESCO-koulujen tehtävät ja Agenda 2030. Lisäksi suunniteltiin ohjelmaa erilaisia teemapäiviä varten. 

Haasteena näkyväksi tekeminen

Yhteisissä keskusteluissa todettiin, että kouluissa tehdään paljon asioita, jotka ovat UNESCO:n arvojen mukaisia. Ilmaston suojelu ja energian säästäminen ovat osa koulujen toimintakulttuuria ja niistä kannetaan laajasti huolta. Rauhan ja oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen kuuluvat myös projektien vakioaiheisiin.

Ongelma on usein se, että emme tuo näitä asioita UNESCO-koulujen kontekstiin. UNESCO näkyy teemapäivinä ja laattana koulun seinällä, mutta sen pitäisi olla näkyvästi osa arjen opiskelua ja käytäntöjä. 

Unescolaisuuden pitäisi näkyä heti lukuvuoden alusta alkaen jokaisessa luokassa ja yhteisissä keskusteluissa, niin että vanhat konkarit muistaisivat ja uudet sitoutettaisiin UNESCO-kouluyhteisön yhteisiin arvoihin. Tässä ryhmänohjaajat ja luokanohjaajien merkitys on suuri. UNESCO-seinä koulun käytävällä ja info-tv:n säännölliset UNESCO-tietoiskut ovat tärkeitä tiedotuskanavia, mutta muutakin tarvitaan. Tarvitaan osallisuutta ja yhdessä tekemistä.

Monenlaisia toimintamalleja ja moninaista unescolaisuutta

UNESCO-kouluilla on yhteiset arvot, mutta jokaisella oma polkunsa unescolaisuuden toteuttamiseen omassa koulussa. Yhdessä koulussa on sateenkaarikahvila, jossa kokoonnutaan moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden merkeissä. Toisessa koulussa kokoontuu Agenda 2030 -kahvila, jossa vuoroviikoin nostetaan esiin UNESCO:n arvoja Agenda 2030 -tavoitteita. 

Useilla lukioilla UNESCO-lähettiläiden toiminta on osa aktiivisen maailmankansalaisen opintojaksoa. Siihen on sisällytetty monenlaisia vieraiden opastus- ja tapahtumien suunnittelutehtäviä. Monilla on myös UNESCO ASPnet -kumppanikouluja Euroopassa. Se on todella mielenkiintoinen mahdollisuus. Miten unescolaisuus toteutuu eri maiden kouluissa? Minkälaisia teemapäiviä tai YK:n juhlapäiviä heillä vietetään? Jos yhteinen projekti tuntuu liian haastavalta, voi aina sopia tapaamisesta verkossa ihan vain juttelun, kokemusten vaihdon ja tutustumisen merkeissä. Siitä se yhteistyö sitten lähtee, jos siltä tuntuu.

Yhdessä koulussa vietetään UNESCO-viikkoa, joka on osa monialaisia opintoja. Kokonainen viikko unescolaisuuden ympärillä ei varmasti jää keneltäkään huomaamatta. Myös huoltajat on hyvä ottaa mukaan. Yksi ryhmä teki seminaarissa esityksen, jossa esitellään UNESCO-toimintaa nimenomaan vanhempainiltaa varten. Tärkeä sidosryhmä!

Yhteistyöstä buustia tekemiseen

Helsingin ja Uudenmaan UNESCO-koulut ja -lähettiläät ovat tehneet yhteistyötä jo pitkään. Oman koulun UNESCO-teemapäivän viettoon ovat lähiseudun UNESCO-koulut tervetulleita tai sitten striimataan paneelikeskustelut ja muut kiinnostavat ohjelmat niin, että niitä voi seurata oman koulun tiloissa. Muutenkin kokoonnutaan säännöllisesti suunnittelemaan yhteistä toimintaa ja vaihtamaan ideoita. 

Myös Pirkanmaan ja Satakunnan alueella toimivassa UNESCO-koulujen PAX-verkostossa oppilaat ja opiskelijat käynnistivät yhteiset tapaamiset korona-aikaan. Pohjoisen Polaris-verkostolla on jokasyksyinen leiri, jonne osallistuvat niin oppilaat kuin opettajat. Sielläkin on tarkoituksena ahvistaa nimenomaan oppilaiden osallisuutta entisestään.

Ja onhan meillä vielä valtakunnallinen UNESCO-koulujen teemaverkosto: Yhteinen Itämeri. Sekin on vahvistamassa koulujen ja oppilaiden välistä yhteistyötä kaikkien Itämeren maiden koulujen kesken Itämeren suojelun ja alueen kulttuurin merkeissä.

Valtakunnallinen verkostoyhteistyö

Tänä vuonna pilotoimme valtakunnallisen UNESCO-lähettiläsverkoston rakentamista ja pohdimme mitä kaikkea  UNESCO-lähettilyys voi pitää sisällään. Tavoitteena on tietysti paikallisen toiminnan aktivoituminen ja oppilaiden suurempi osallisuus UNESCO-toiminnan suunnittelussa ja vastuu sen kehittämisestä ja toteuttamisesta. 

Tämä tarina alkoi tänä syksynä ja sai aikamoisen huipentuman Oriveden seminaarissa. Tammikuussa jatkamme. Saa nähdä, mihin vielä päädymme. Nyt tuntuu upealta!

 

Nuoret unescolaisuuden lähettiläinä

Suomen UNESCO-koulujen UNESCO-lähettiläät kohtasivat toisensa torstaina 2.11.2023 ensimmäisessä lähettiläsverkoston tapaamisessa. Mukana oli hieno määrä Unesco-lähettiläitä eri puolilta Suomea.


UNESCO-lähettiläsverkostoon kuuluu yli sata suomalaisnuorta. Verkosto kokoontuu säännöllisesti. Nuoret pääsevät vaihtamaan ideoita ja kokemuksia sekä yhdessä kehittämään UNESCO-koulujen lähettilästoimintaa.


Torstain etätapaamisessa tutustuttiin UNESCO-lähettilästoiminnan kehittämishankkeeseen, jossa nuoret pääsevät tuottamaan opasmateriaalia lähettiläille. Tämän lisäksi valmistuu opas lähettilästoimintaa ohjaaville opettajille.

Miten sinä haluat edistää unescolaisuutta?

Lähettilästapaamisen yhtenä teemana oli nuorten osallisuus koulujen UNESCO-toiminnassa. Nuoret osallistuvat eri tavoin koulujen UNESCO-toimintaan eri kouluissa. UNESCO-lähettiläänä toimimisessa on hienoa se, että voit itse valita millä tavoin olet mukana vaikuttamassa asioihin. Voit valita juuri itsellesi sopivan roolin tai painotuksen Unesco-teemojen edistämisessä. Voit esimerkiksi liittyä koulun UNESCO-tiimiin, järjestää tapahtumia, tiedottaa UNESCO-toiminnasta koulussa ja somessa, osallistua opekokouksiin ja nostaa keskusteluun tärkeitä teemoja, tavata kuntapäättäjiä, osallistua UNESCO-verkoston tapaamisiin ulkomailla tai esitellä koulun toimintaa vierailijoille.

Tärkeiden arvojen edistämistä ja yhdessä tekemistä

Nuorille omasta mielestä kaikkein tärkeintä UNESCO-lähettilästoiminnassa on itselle tärkeiden arvojen edistäminen sekä yhdessä tekeminen. Nuoret pitävät myös uusiin ihmisiin tutustumista ja uusien taitojen oppimista tärkeinä.

 
Nuoria pyydettiin kuvailemaan Unesco-lähettilästoimintaa yhdellä sanalla. Parhaiten lähettilästoimintaa kuvailevia ilmauksia ovat yhteistyö, yhteisöllisyys ja tasa-arvo.


Joulukuun lähettilässeminaari
Torstain 2.11. etätapaamisessa suunniteltiin yhdessä myös joulukuun lähettilässeminaarin sisältöä. Pienryhmäkeskusteluissa jaettiin hyviä kokemuksia eri tapahtumapäivistä. Nuoret listasivat aiheita, jotka heitä kiinnostavat ja pohtivat mitä työpajoja ja aktiviteetteja he toivoisivat kouluissa toteutettavan.

 

Pienryhmäkeskustelujen anti kerättiin Menti-kyselyn avulla. Tähän palataan 7.-8.12. Oriveden lähettilässeminaarissa. Seminaarissa nuoret tuottavat erilaista viestintään sopivaa materiaalia kuten lyhyitä videoita, julisteita, sarjakuvia ja muita esityksiä. Myöhemmin koulujen UNESCO-lähettiläät voivat kouluttaa ja opastaa uusia lähettiläitä. Tässä apuna toimivat yhdessä tuotetut materiaalit.


Oma verkosto suunnitteilla alakouluille
Nyt käynnistynyt lähettiläs-verkostotoiminta on suunnattu yläkoulu- ja lukioikäisille oppilaille ja opiskelijoille. Alakouluille suunnatun oma kokonaisuuden suunnittelu on myös jo työn alla!


Kaikki mukaan!
Olisi tosi hienoa saada mukaan UNESCO-lähettiläsverkostoon nuoria kaikista Suomen UNESCO-kouluista. Tervetuloa mukaan! Lisätiedot ja ilmoittautumiset:

Jenni Decandia
jenni.decandia@orivesi.fi
040 1339 034

Yhteinen Itämeri -hanke komeasti käyntiin

Kuluneen syyslukukauden aikana on aloittanut Yhteinen Itämeri -hanke, joka toimii Suomen Unesco ASPnet -koulujen Baltic Sea Project -kouluverkoston koordinaatio- ja kehittämishankkeena. Yhteinen Itämeri -hanke sai Opetushallitukselta rahoitusta yleissivistävän koulutuksen kansainvälistymiseen. Hanke alkoi elokuussa 2021 ja päättyy joulukuun lopussa 2022.

Mukana Yhteinen Itämeri -hankkeessa ovat Vaasan lyseon lukio, Suomalais-venäläinen koulu, Kellon koulu, Oriveden lukio, Tuusulan lukio, Helsingin kielilukio ja Alppilan lukio. Yhteinen Itämeri -hankeen yhteistyökumppaneina ovat erityisesti Baltic Sea Project -kouluverkoston koulut. Lisäksi hankkeessa tehdään yhteistyötä globaali- ja ympäristö- sekä kulttuuriperintökasvatusta kehittävien järjestöjen sekä korkeakoulujen, tutkimuskeskusten ja yritysten kanssa. 

Yhteinen Itämeri -hankkeen tavoitteena on 

• aktivoida, vahvistaa ja laajentaa Suomen kansallista  Baltic Sea Project -kouluverkostoa sekä tehdä yhteistyötä kansainvälisellä tasolla Itämeren alueen koulujen kanssa. 
• lisätä tietoisuutta Itämeren alueen ympäristöongelmista ja auttaa ymmärtämään ihmisen ja luonnon välisen riippuvuuden erilaisia tieteellisiä, sosiaalisia, kulttuurisia, poliittisia ja taloudellisia näkökulmia. 
• vahvistaa oppilaiden ja opiskelijoiden kestävää elämäntapaa ja kannustaa ilmastotekoihin, joilla turvataan Itämeren alueen ympäristöä ja luonnon monimuotoisuutta sekä estetään ilmastonmuutosta. 

Yhteinen itämeri -hanke mukana Unesco-koulupäivillä

Yhteinen Itämeri -hanke oli mukana syksyllä 9.-10.9.2021 valtakunnallisilla Unesco-koulupäivillä, jotka järjestettiin etänä Teamsin välityksellä. Unesco-päivien yhteydessä järjestettiin opettajille ja opettajille Yhteinen Itämeri -työpaja, jossa oppilaita ja opiskelijoita haastettiin ideoimaan ja esittämään ajatuksia siitä, mitä asioita haluaisi oppia Itämerestä koulussa. Vastaavasti opettajia haastettiin keräämään ajatuksia asioista, joita haluavat opettaa opiskelijoille Itämerestä. Työskentely alustana toimi Jambooard, jolle opiskelijat ja opettajat keräsivät ajatuksia Itämereen liittyen.

Ideoissa nousivat esille retket ja mukava yhdessä tekeminen eri oppiaineiden näkökulmista. Luonnontieteiden lisäksi mukana oli äidinkieli ja kirjallisuus, historia ja taloustieto, filosofia sekä musiikki. 

Itämeri haluttiin kokea elävästi soutaen ja makkaraa paistaen Tove Janssonia ja muumeja unohtamatta. Myös ajatus kansainvälisestä yhteistyöstä nousi esille ideoiden joukossa ja Itämereen liittyvien tutkimusalojen ja ammattien esittely ja niihin tutustuminen työelämään tutustumisen kautta. Lopuksi ideoista keskusteltiin ja lähdettiin pohtimaan, miten niitä voisi hyödyntää mahdollisesti peruskoulun mok-viikon, lukioiden opintojakson, kestävän kehityksen leirin tai teemapäivien osina.

Yhteinen Itämeri -kehittämisiltapäivä maailman tiedepäivänä 10.11.2021

YK:n maailmantiedepäivänä vietettiin UNESCO Baltic Sea Project -kouluissa Yhteinen Itämeri -kehittämisiltapäivää. Yhteinen Itämeri-paneelikeskustelussa tieteentekijät ja kasvatusalan edustajat avasivat näkökulmia Itämeren tutkimiseen ja opettamiseen eri näkökulmista. Paneelissa oli edustettuna mm. luonnontieteiden tutkimuksen näkökulma, ympäristö- ja globaalikasvatuksen sekä luontoperintö- ja kulttuuriperintökasvatuksen näkökulmat.

Katso Yhteinen Itämeri -paneelikeskustelu tästä: https://youtu.be/97jag2oOMXw

Mukana keskustelussa oli kestävän kehityksen kehittäjäopettaja Jussi Tomberg Oulun kaupungin Sivistys- ja kulttuuripalveluista, Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran toiminnanjohtaja Hanna Lämsä, biologi ja mikromuovitutkija Pinja Näkki Suomen ympäristökeskus SYKE:en Merikeskuksesta ja Saaristomeren UNESCO biosfäärialueen koordinaattori Katja Bonnevier sekä Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön biologi Aliisa Wahlsten. Keskustelussa nousi esille tärkeää asiaa Itämeren tutkimisesta ja opettamisesta.

Paneelikeskustelun jälkeen työstimme yhdessä työpajoissa oppilaiden ja opiskelijoiden sekä opettajien kanssa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tarpeisiin Itämeri-aiheisia tehtäviä, opintojaksoa, mok-viikkoa, teemapäiviä sekä kestävän kehityksen luontoleiriä. Suunnitelmat konkretisoituvat viimeistään ensi keväänä Itämeri-opintojaksolla, Vesiviikolla ja luontoleirillä Turun saaristossa.

Lue lisää Yhteinen Itämeri blogista: https://yhteinenitameri.wordpress.com/

Teksti ja kuvat: Mika Jokiaho, Yhteinen Itämeri -hankkeen koordinaattori

Kulttuurien välisiä kohtaamisia: yhteistyötä ja yhdessä oppimista Itämeren ympärillä

Kansainvälinen verkostoitumiswebinaari UNESCO-BSP opettajille 

Aika: Tiistai 27.10. klo 15–18:00 ja  
                Keskiviikko 28.10. klo 15–18:00 (Suomen aikaa) 

Paikka: Teams

Kohderyhmä:   Yläkoulun ja lukion opettajat

Järjestäjä: UNESCO BSP yhdessä Opetushallituksen kanssa

Ilmoittautuminen (viimeistään 23.10.): https://bit.ly/webinar272810  

Webinaarin kuvaus englanniksi

Mikä on Itämeri-projekti?

Itämeri-projekti (BSP) on kansainvälinen UNESCO ASPnet -koulujen verkosto tavoitteena Itämeren suojelu, rauhankasvatus ja kulttuurien välinen yhteistyö.

"UNESCO ASPnet koulujen verkoston jäseninä kuulumme globaaliin saman mielilsten koulujen yhteisöön ja luomme kontakteja, jaamme tietoja ja kokemuksia sekä kehitämme yhteisiä projekteja kymmenien tuhansien rehtoreiden, opettajien ja opiskelijoiden kanssa ympäri maailmaa." (UNESCO Associated Schools Network (ASPnet): Guide for Members, 2019)

Webinaarin tavoite 

Itämeri-projektin koordinaattorimaana (2018 - 2021), Suomi käynnisti aloitteen opettajien yhteistyön tukemiseksi ja lisäämiseksi Itämerta ympäröivien maiden kesken. to organize this webinar. Itämeri-projektin ja ASPnetin yhteisiä linjauksia seuraten, tämän kaksipäiväisen webinaarin tavoite on auttaa opettajia Ruotsista, Tanskasta, Saksasta, Puolasta, Liettuasta, Latviasta, Virosta, Venäjältä ja Suomesta kohdata ja jakaa ideoita tavoitteena yhteistoiminnallisten oppimisprojektien käynnistäminen. 

Projektin teemat nousisivat UNESCO:n arvopohjalta ja liittyisivät Itämeri-projektin tavoitteisiin. Oppimisprojektien keskeinen ominaisuus olisi oppilaiden osallistaminen kansainväliseen yhteistyöhön ja toimintaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi. 

Painopiste kolmessa temaattisessa toiminta-alueessa

Webinaarissa ja käynnistettävissä projekteissa painopiste on ASPnetin kolmessa temaattisessa toiminta-alueessa: 

1. Maailmankansalaisuus ja rauhan ja väkivallattomuuden edistäminen (global citizenship and a culture of peace and non-violence). Itämeri-kontekstissa tämä tarkoittasi taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä, yhteistä historiaa, sosiaalisia rakenteita ja demokratiakasvatusta.
2. Kestävä kehitys ja kestävät elintavat. Itämeren suojelu, luonnon havainointi, biodiversiteetti ja ilmaston muutos.
3. Interkulttuurinen oppiminen, kulttuurisen moninaisuuden ja kulttuuriperinnön arvostus.  Alueen kielellinen moninaisuus (puhutut ja opitut kielet), kirjallisuus, taiteet ja käsityöt, elävä kulttuuriperintö ja kulttuuriperintökohteet.

Webinaarin ohjelma (tbc) 

Tiistai 27.10.2020 

13:45                     Yhteyksien tarkistus, netiketti ja ohjeet  

14 – 14:30             Tervetuloa ja johdatus Itämeri-projektiin  

14:30 – 15:45       Lyhyitä onnistuneiden oppimisprojektien esittelyjä

• Globaalikasvatus
• Kestävä kehitys ja ilmastonmuutos 
• Kiertotalous
• Kirjallisuus ja lukeminen 
• Taiteet 
• Elävä kulttuuriperintö
• Historia ja yhteiskunta (larppaus)

15:45 – 16:15      Tauko 

16:15 – 16:45      Verkkopohjaisten yhteistyökalujen esittelyjä

• eTwinning
• iNaturalist
• Padlet 
• Teams 
• Google Drive

16:45 – 17           Kysymyksiä ja keskustelua

 

Keskiviikko 28.10.2020

14 – 14:15          Hyvää huomenta, ohjeet kumppanin hakuun ja projektin työstämiseen

14:15 – 14:30     Vinkkejä projektien rahoitukseen   

14:30 – 15           Kumppanin haku (padlet)

15 – 15:45           Projekti-ideoiden työstäminen ryhmissä Teamsissä

15:45 – 16:15     Tauko

16:15 – 16:45     Ryhmien työstämien projekti-ideoiden esittely

16:45 – 17:00     Lopetus

 

Paula Mattila                                 

Unesco ASPnet National Coordinator  
Finnish National Agency for Education               
paula.mattila@oph.fi                                   

Tiina Sarisalmi

Head of Project / Coordination of Finnish ASPnet Schools
tiina.sarisalmi@orivesi.fi  

Merkityksellisyyksiä etsimässä

Sari Muhonen ja Jussi Tomberg

Pariisin kevät, hieno kohtaamispaikka maailman UNESCOn ASPnet-koulujen aktiivisten toimijoiden Brainstorming-seminaarille.  Unescon päämajaan tuli kutsuttuina edustajia lisäksemme Belgiasta, Meksikosta, Argentiinasta, Koreasta, Keniasta, Sambiasta, Filippiineiltä, Saudi-Arabiasta ja tietenkin isäntämaasta Ranskasta.

Seminaarin tarkoituksena oli miettiä opettajankoulutusta globaali- ja kestävän kehityksen kasvatuksen näkökulmasta.  Alussa totesimme yhdessä aiheen äärimmäisen tärkeyden, tulevaisuus ja toivo ovat nuorissa. Isoksi otsikoksi meille nousi myös merkityksellisyyksien luominen globaali- ja kestävän kehityksen kasvatuksen teemojen ympärille. Ilman merkityksellisyyttä teemat saattavat olla vain ylevää sanahelinää ja hukkua muiden aiheiden sekaan.  Totesimme myös, että aiheiden käsittelyn tulee olla polkumaista ja niiden on ulotuttava katkeamattomana varhaiskasvatuksesta yliopiston opettajankoulutukseen.

Kun paikalla on paljon asiantuntijoita, niin silloin myös puhetta on paljon ja kaikilla paljon tärkeää sanottavaa. Lisäksi tulemme hyvin erilaisista lähtökohdista. Huomasimme kuitenkin, että meillä on myös paljon yhteistä. Meitä kaikkia yhdistävinä lauseina päivien aikana tuli esille, että tässä kyse ei ole käsitteillä briljeeraamisesta vaan oikeasti planetaarisen elämän taidoista. Unelmointi on tärkeää ja ilman sitä ei synny mitään uutta.

Lapset tulee kasvattaa tunnistamaan yhteisönsä toimintaa ja epäkohtia ja tätä kautta he alkavat toimia muutoksen aikaansaamiseksi. Aikuisina meidän pitää olla valmiita tukemaan muutosta ja sietämään epävarmuutta.

Osallistuminen seminaariin sai tuntemaan itsensä varsin etuoikeutetuksi ja nöyräksi. Tunne että meitä kuunnellaan, sekä se että suomainen koulutus tunnetaan maailmanlaajuisesti sai olomme hymyilemään kahden raskaan päivän jälkeen.  Päällimmäisenä tunteena jäi voimaantuminen ja kiitollisuus.

Ajatuksia tapaamisen jälkeen….

• Pitäisikö UNESCOn ASPnet kouluverkostoa ja sen toimivuutta tutkia esimerkiksi opinnäytteillä? Verkostosta ei ole juurikaan tutkimustietoa.
• Pitäisikö uudet oppaat Globaalikasvatuksesta ja kestävän kehityksen kasvatuksesta kääntää suomen kielelle ja kannustaa ASPnet-kouluja  niiden  käyttöön?
• Miten parantaa mediataitoja ja tunnistaa disinformaatio nykyisen mediaähkyn ja otsikkotason lukutaidon aikana?

Sari Muhonen, Helsinnki
Jussi Tomberg, Oulu

Itämeri-projektin Suomen kausi: kohti laaja-alaista osaamista ja yhteistyötä

Itämeri-projektin eli UNESCO Baltic Sea Projectin koordinaattorit kokoontuivat 31.1. - 1.2.2019 Helsingissä Opetushallituksessa ja Suomalais-venäläisellä koululla. Projekti kattaa koko Itämeren valuma-alueen. Tällä alueella asuu noin 100 miljoonaa ihmistä.

Itämeri-projekti tarjoaa loistavan mahdollisuuden tutustua Itämeren maiden opettajiin ja oppilaisiin, tehdä yhteistyötä ja toteuttaa yhteisiä oppimisprojekteja sekä käydä leireillä ja seminaareissa. Yhteistyön ja oppimisen teemat liittyvät kestävään kehitykseen ja ilmaston suojeluun sekä kulttuuriin Baltian maissa, joissa asukkaat ovat olleet kautta vuosisatojen tekemissä toistensa kanssa. Mukana Helsingin kokouksessa oli edustajia Ruotsista, Tanskasta, Saksasta, Liettuasta, Latviasta, Eestistä ja Venäjältä.

Kokouksen avasi johtaja Jorma Kauppinen (OPH) ja tervehdyksen Suomen UNESCO-toimikunnalta toi Kati Anttalainen (OKM). Asiantuntijoina kokouksessa toimivat opetusneuvos Paula Mattila (OPH) sekä valtakunnalliset kv-koordinaattorit Tiina Sarisalmi ja Jussi Tomberg. Puheenjohtajana toimi BSP-koordinaattori Aira Undén-Selander Suomalais-venäläisestä koulusta. Kokouksessa tehtiin linjauksia Suomen koordinointikaudelle, joka kestää vuoteen 2021. Koordinointimaa vaihtuu kolmen vuoden välein.

Ensimmäisenä päivänä kartoitettiin millaisessa kansallisessa ja kansainvälisessä kontekstissa koulut tänä päivänä työskentelevät. Paula Mattila esitteli opetussuunnitelmaprosessia ja erityisesti globaalikasvatusta sekä kompetenssipohjaista lähestymistapaa UNESCO ASPnet-strategian toteuttamisessa. Oleellinen osa aamupäivää olivat ryhmätyöt, joissa pohdittiin, miten kehittää laaja-alaista osaamista, vahvistaa oppilaiden osallisuutta ja toimintaa sekä kannustaa luoviin ratkaisuihin ja innovaatioihin kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi.

Tiina Sarisalmen johdolla pohdittiin hyvien käytäntöjen ja toimintamallien jakamista sekä monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Monialaisuus sopii oppimismenetelmänä erityisen hyvin projektioppimiseen, joka on luonteeltaan oppiaineiden rajoja ylittävää, ilmiöpohjaista ja laaja-alaista osaamista kehittävää. Käyttökelpoisia välineitä, joilla tukea kansainvälisiä Itämeren-maiden yhteisiä projekteja ovat esimerkiksi eTwinning, Erasmus+ ja NordPlus.

Jussi Tomberg esitteli oululaista Toivon Agendaa, joka sai siivet ja laajeni yhden koulun toimintapäivästä koko Oulun turuille ja toreille. Se on hieno esimerkki oppilaita innostavasta ja motivoivasta toiminnasta ja luo toivoa kiistanalaisten kysymyksien ja viheliäisten globaalien ongelmien keskellä.

Seuraavana päivänä Suomalais-venäläisellä koululla kokouksen osanottajat pääsivät tutustumaan koulun arkeen. Lukion koeviikko kokosi opiskelijat luokkiin, joten meno ei ollut aivan normaalin eläväistä. Yhtenäiskoulun arki valaisi kuitenkin konkreettisesti perusasteen koulupolkua ja yhtenäiskoulun ideaa, jota uudessa opetussuunnitelmassa tavoitellaan. Vieraille esiteltiin myös uuden koulun rakentamisprosessia ja ihmetystä aiheutti se, kuinka paljon opettajat ovat saaneet olla mukana suunnittelutyössä.

Päivän asiasisältö oli kuitenkin UNESCO BSP:n (Itämeri-projektin) uudistamiskeskustelu. Tulevaisuudessa keskitymme ympäristökasvatukseen ja ilmastomuutokseen liittyvien haasteiden ohella rakentamaan kansainvälistä yhteistyötä, jossa oppilaat voivat olla osallisina laajalla rintamalla. Väkivallattomuuden kulttuurin ja kestävän elämäntavan edistäminen, kulttuurienvälinen oppiminen sekä kulttuurinen moninaisuus ovat jokaisen BSP-opettajan sydämen asioita. Tämä tarkoittaa kunkin maan sisällä omia projekteja, mutta myös laajenevaa yhteistyötä. Elämme globaalissa maailmassa, jossa olemme riippuvaisia toinen toisistamme. Agenda 2030 on yhteinen tavoitteemme ja toimintaohjeemme.

Aira Undén-Selander

Connected by the Baltic Sea

During the first day participants learnt about the nature in Pori and visited the Upper Secondary School. We visited a bird tower by the River Kokemäki delta area and Nature House Arkki to get a glimpse of Pori’s nature. 

Two main themes: Energy and the Baltic Sea

We learned how the energy is generated in Finland by visiting near-by a Wind Power Centre, Nuclear Power Plants and Hydroelectric Power Plants. We discussed how the energy could be generated in a sustainable way and realized that there was not one right answer to this difficult problem.

The smelliest experience of the Camp School was visiting the Mattila Farm. It produces most of the electricity needed with solar panels and they have a milking robot. They also make a great effort to produce milk in as sustainable way as possible.

Taking samples

The other theme of the Camp was of course the Baltic Sea. We learned that Yyteri beach is one of the Natura 2000 nature protection areas in Finland.

On the last day, we took some water samples from the sea and measured the nitrates, nitrites and phosphates. We had also three bat detectors. Late in the evening, we went about with flashlights and detectors and we could hear and see bats.

We hope that we were able to give our international guests a nice glimpse of Satakunta Nature and History and Energy producing. Naturally, the most important thing was that students from different countries get to know and can discuss with each other.


Hanna Numminen
Porin lyseon lukion lehtori

********************************************

Kansainvälinen leirikoulu oppilaitten silmin

Porin kaupungissa kävimmet kahdessa museossa, joista yhdessä nähtiin erilaiset esitykset Porin kaupungin ja sen ympäröivien alueiden luonnosta ja eläimistä. Toisessa museossa näimme esityksiä Porin historiasta esihistoriasta lalkaen. Saimme tietää, miten Pori on kehittänyt, minkälaisia ihmisiä on asunut Porissa ja minkälainen elämä heillä oli. 

Oli myös oli tosi mielenkiintoista käydä Porin Lyseon koulussa siitä kannalta, että oli hyvä mahdollisuus vertailla meidän kouluamme ja Porin Lyseon koulua. Koulu oli paljon suurempi, kuin meidän oma ja yhdisti peruskoulua, lukiota ja aikuislukiota. 

Tuulipuistosta puhdasta uusiutuvaa energiaa

Ensimmäisenä päivänä olimme vierailemassa tuulipuistossa, jossa meille kerrottiin tuuliturbiinista. Miten niitä valmistetaan, paljonko se suunnilleen maksaa ja kuinka on mahdollista siirtyä kokonaan puhtaaseen energiaan, jonka saadaan tuulesta. Oli tosi mielenkiintoista kuunnella, miten Suomi on edennyt tuottamaan tuulisähköä ja minkälaisia suunnitelmia on. 

Vierailu ydinvoimalassa...

Yksi mielenkiintoisimmista paikoista, missä kävimme leirin aikana, oli Olkiluodon ydinvoimalaitos. Ensin meitä vietiin hienoon luentosaliin, jossa meille kerrottiin miten ydinvoimala toimii, sen turvallisuudesta, kuinka maailmanlaajuista toimintaa se on ja monesta muusta yksityiskohdasta. Sitten meille tehtiin turvatarkastus ja me lähettiin kävelemään erikoista tunnelia pitkin, jonka lopussa meille näytettiin paikka johon viedään ydinjätteet. Emme voineet edes kuvitella että meille näytetään ja kerrotaan niiden toiminnasta niin yksityiskohtaisesti. Se oli mahtavaa. 

... ja maatilalla

Kävimme myös maantilalla, jossa oli lehmiä, sikoja ja hevosia. Lehmistä ja maidon tuotannosta kerrottiin paljon. Me saimme käydä maatilan jokaisessa paikassa ja tutustua lehmiin. Maatilan perhe oli erittäin mukava ja ystävällinen. Heti ensimmäisenä päivällä huomasimme, että Porissa on oma maitomerkki - Satamaito, joten oli tosi kiinnostavaa tutustua maatilaan. 

Asuimme leirin aikana huoneissa, joissa oli kaikkea tarvittavaa. Lähialueella löytyi helposti tekemistä vapaa-ajalle, jota meillä ei ollut paljon. Pelasimme pöytätennistä, kävimme saunassa, uimme kylmässä Itämeressä ja grillasimme illalla ystävällisessä ja kansainvälisessä piirissä. 

Yhteenvetona voimme sanoa, että matka oli tosi mielenkiintoinen ja hyödyllinen. Olemme tosi ylpeitä, että osallistuimme tällaiseen tapahtumaan ja toivomme, että jatkossa niitä järjestetään lisää. 


Aleksandr Jääskeläinen ja Andrey Ogloblin
Suomalais-venäläisen koulun oppilaat

Global Citizen 2030: Kansainvälinen Itämeri-konferenssi Saksan Dampissa 18-22.9.2018

14 kansalaisuutta kokoontui syyskuussa pieneen Dampin kaupunkiin Pohjois-Saksassa. Paikalla oli UNESCO-ASPnet koulujen ja Itämeri-projektin osallistujia. 

Konferenssin teemat kietoutuivat YK:n Agenda 2030 tavoitteiden ympärille. Ohjelmassa oli kansainvälisten workshoppien lisäksi myös tutustumiskäyntejä ja kulttuuriin tutustumista Itämeren alueelta.

Suomesta konferenssiin osallistui kuuden opetusalan ammattilaisen lisäksi 12 oppilasta ja opiskelijaa ympäri Suomea. Alla nuorten mietteitä konferenssista.

Joose Ylikoski, Kempeleen Lukio

Kuuluin työpajaan numero 12. Työpaja käsitteli aihetta globaali kansalaisuus ja yhteistyö. Ensimmäisellä puoliskolla mietimme mitkä asiat kuuluva globaaliin kansalaisuuteen. Ensimmäiseksi erittelimme kansalaisuuden. Mietimme mikä sana ”kansalaisuus” on eri kielillä ja sitä kautta, mitä asioita kansalaisuuteen kuuluu. Tämän avulla selvitimme mitä tarkoittaa olla globaali kansalainen. Sen jälkeen teimme ”citizenship river” -nimisen työn, jossa erittelimme hetkiä elämässämme, jolloin olemme tunteneet olevamme tärkeä osa omaa kansaamme.

Toisella puoliskolla jaoimme ryhmän kahtia ja teimme molemmat ryhmät näytelmän jostakin maailmanlaajuisesta ongelmasta. Näytellessämme ongelmaa jokaisella oli oikeus muuttaa näytelmän kulkua ottamalla pois tai lisäämällä näyttelijöitä. Tällä tavalla selvitimme, miten saisimme ongelman ratkaistua. Viimeisenä päivänä kaikki työpajamme tulokset olivat näytillä kaikille, myös videot näytelmistä.

Työpajassa opin paljon uusia asioita, jotka liittyivät maailmanlaajuiseen toimintaan ja yhteistyöhön. Sain myös paljon uusia ystäviä eri ikäryhmistä ja maista ja verkostoiduin. Opin myös käyttämään englantia sujuvasti arkipäiväisissä tilanteissa.

Kolmantena päivänä kävimme retkellä Flensburgissa. Tutustuimme kaupungin historiaan ja vietimme aikaa. Tämän jälkeen kävimme Tanskan ja Saksan rajalla pyörähtämässä. Siellä pidettiin pieni luento. Luennon aiheena oli rauhan ja yhteistyön saavutukset, sillä niiden ansiosta meillä oli mahdollisuus käydä myös Tanskan puolella rajaa.

Tiia Ahmaoja, Haapajärven lukio

Dampissa meillä oli toisena päivänä erilaisia työpajoja, eli workshoppeja. Itse kuuluin työpajaan 12. Kyseisessä työpajassa puhuimme kansalaisuudesta sekä oman käyttäytymisen vaikutuksesta ympäristöön. Puhuminen kyseisistä asioista oli todella avartavaa, kun sai erilaisia näkökulmia eri ikäisiltä ja eri maissa asuvilta henkilöiltä.

Puhumisen jälkeen työpajassa oleva porukka jaettiin kahteen ryhmään. Molempien ryhmien piti tehdä oma näytelmä tietystä aiheesta. Näytelmässä piti olla jokin ongelma. Se ei kuitenkaan saanut ratketa. Minun ryhmäni näytelmän aihe oli perhe ja ongelmana meillä oli vanhempien ja lasten näkemyserot eri asioista. Näytelmät näyteltiin työpaja-ryhmälle kaksi kertaa: ensimmäisellä kerralla näyteltiin, kuten oltiin harjoiteltu. Toisella kertaa yleisö sai pysäyttää näytelmän milloin vain ja lisätä, poistaa tai muuttaa jotain asiaa näytelmässä. Näytteleminen oli kivaa.

Työpajaan liittyi myös opintoretki, eli ekskursio. Meidän retkemme kohde oli Flensburg, kaupunki Saksan ja Tanskan rajalla. Meillä oli opastettu kierros Flensburgissa, joka oli todella mielenkiintoinen. Kierroksen jälkeen oli vapaa-aikaa, jolloin kävimme muun muassa syömässä. Sen jälkeen lähdimme käymään Saksan ja Tanskan rajalla, jonka jälkeen tulimme takaisin Dampiin.
Matka oli todella mahtava kokemus, koska opin siellä paljon uutta kyseisestä kaupungista sekä sain uusia kavereita muualta maailmasta: Japanista, Tanskasta, Saksasta sekä Suomesta.

Venni Virkkula, Kellonkoulu, Oulu

Making us sustainable/workshop 11

Workshop eleven's leader was Hideki Maruyama, from Tokyo, Japan. Hideki Maruyama is an Associate Professor for an international comparative education from Sophia University. Students from Sophia University were also associating the way through the workshop.

The workshop was separated into three sessions, with short breaks in between. Our first session together was made of Hideki and the students introducing themselves, talking briefly about what the workshop was about and if you wanted you could participate in a study Hideki was doing. Participating meant you had to answer a questionnaire filled with questions about your every day life, how you handle stress and how it affects your life.

In session number two we made small groups and drew paragraphs about our journey of happiness in the past years. Then gathered together again and talked about the paragraphs and what was the reason behind the paragraphs possibly going up and down, what affected our happiness during that time. After that we talked about how in different cultures and countries people seek well-being as a group. After discussing the subject for a while we wrote our countries ways on flower petals and gathered them all together to make flowers.

In session three we made a new word for the word well-being by combining three languages. In our group we took the Finnish word vointi which means health, the German word glück which means happiness and the Japanese word 心 (kokoro) which means heart.

Saku Koutaniemi, Laanilan lukio, Oulu

Dampin konferenssin toisena päivänä työskentelin työpajassa, jossa kirjoitimme yhdessä työryhmässä opettavaisen "lastentarinan" sivustolle nimeltä Life is Jippie. Kyseisellä sivustolla 7-13 vuotiaat lapset voivat oppia kansainvälisistä arvoista ja eri kulttuureista pelien, videoiden, tarinoiden ja muiden interaktiivisten viihdykkeiden kautta.

Sivuston kehittäjä ja perustaja, Angela Linders veti työpajaa kahden avustaja oppilaan kanssa. Teimme yhdessä neljästä maasta tulleiden oppilaiden ja opettajien kanssa tarinan, jossa tutustuttiin Saamelaiseen kulttuuriin  Life is Jippie-konseptille tuttujen päähahmojen kautta. Keskustelimme yhdessä kuinka lasten on tärkeä oppia uusista kulttuureista, jotta he voivat kasvaa, eivät vain oman maansa, vaan myös maapallon kansalaisiksi.

Toisena päivänä jatkoimme samalla teemalla, kun tutustuimme Lyypekin ekskursiolla paikalliseen kirjaklubiin, jossa nuoret kokoontuvat keskustelemaan kirjoista ja tekemään kaikkea kirjallisuuteen liittyvää. Sen jälkeen paikallinen opettaja johdatti seurueemme läpi Lyypekin kaupungin kertoen sen historiasta ja sen tulevaisuuden suunnitelmista.

Anna Koskela, Vaasan Lyseon Lukio

Osallistuin Tiny House Workshop -työpajaan, jonka aiheena oli kestävän kehityksen tavoitteiden mukainen asuminen 2030-luvulla. Erityistä huomiota työpajassa kiinnitettiin Tiny House -asumiseen: kyseessä on nimitys mahdollisimman käytännöllisesti rakennetuille, pinta-alaltaan vain muutamien neliömetrien kokoisille taloille. Keskustelimme Tiny House -talojen mahdollisuuksista muun muassa ylikansoitus- ja pakolaisongelman sekä luonnonvaroja säästävän elämäntavan näkökulmasta. Lopuksi suunnittelimme ekologisen Tinyby-kylän ja rakensimme omaa mielikuvitusta käyttäen pienoismalleja Tiny House -taloista.

Vaikka työpaja tarjosi paljon hienoa pohdintaa, odotin enemmän konkreettisia ratkaisuja tosielämän ongelmiin. Olisimme voineet miettiä esimerkiksi tapoja uudistaa lainsäädäntöä ekologisen utopian rakentamisen sijaan. Toisaalta juuri rakennusvaiheessa tutustuin opiskelijoihin Japanista ja Saksasta; yhdessä tekeminen on paras tilaisuus verkostoitua ja oppia kulttuureista.

Emma Toropainen, Laanilan yläaste, Oulu

Osallistuin workshop numeroon viisi, joka käsitteli Saksan ja Tanskan sotaa teatterin  ja draaman kautta. Ensimmäisellä tunnilla teimme nimi- ja tutustumisleikkejä. Seuraavalla tunnilla draama- ja ilmaisutaitoharjoituksia, joissa harjoiteltiin rooliin heittäytymistä. Iltapäivällä aloimme kuvata videota, jossa esitimme Saksan 1860-luvun henkilöitä nykyajassa. Kokosimme myös lyhyen teatteriesityksen aiheeseen liittyen.

Torstaina menimme ensin Dybbel Banke:n, jossa jatkoimme videon kuvausta hienoissa maisemissa. Kuulimme myös lisää Saksan ja Tanskan sodista. Ensin katsoimme lyhyen elokuvan aiheeseen liittyen, jonka jälkeen kävimme ohjatulla kierroksella museon ympäri, minkä jälkeen katsoimme vielä toisen elokuvan aiheeseen liittyen. Viimeisen elokuvan jälkeen menimme vielä kuvaamaan videon loppuun.

Kun olimme valmiita, lähdimme kävellen Sønderborgiin kauniiden kukkaniittyjen läpi. Sønderborg oli mukava pieni tanskalainen kaupunki, jossa oli ihania ja kuvauksellisia rakennuksia. Siellä meillä ei ollut mitään ohjelmaa ja saimme kierrellä rauhassa kaupungin katuja ja kauppoja. Perjantaina esitimme teatteriesityksen, joka meni minun osaltani hyvin.