Juuri-Voimaa ja kiertotaloutta

Kaksi huippuhienoa esimerkkiä valtionavustusta saaneista kv-hankkeista, joissa vastuullisuus on ollut sekä toiminnan ytimessä että yhdistävänä teemana. Hauskasti molemmissa kiertotalous nousee keskeiseksi vastuulliseksi valinnaksi. 

Juuri-Voima: Kangasalalaisilta juurilta vastuulliseksi maailmankansalaiseksi

Juuri-Voima on koko Kangasalan kaupungin opetuspalveluiden yhteinen kansainvälisyys- ja globaalikasvatushanke. Tavoitteena on lisätä sekä henkilökunnan että opiskelijoiden planetaarisuustaitoja, yhteenkuuluvuutta sekä toimijuutta. Omien juurien tuntemisen kautta jokainen on vahvempi kohtaamaan myös laajemmat haasteet ja osallistumaan suurempien, planetaaristen haasteiden ratkaisemiseen. 

Hankkeessa kehitettiin ekososiaalista sivistystä harjoittelemalla myötäeläviä vuorovaikutustaitoja, vastuun kantamista luonnon monimuotoisuudesta sekä soveltamalla kestävän kehityksen mukaisia käytänteitä niin päivittäiseen toimintakulttuuriin kuin ravintotottumuksiinkin.

Hanke jäi harmittavasti korona-ajan jalkoihin, mutta silti erityisesti viidellä eri koululla ja yhdessä päiväkodissa saatiin aikaan kestävän tulevaisuuden mukaista toimintakulttuuria ja onnistuttiin pilotoimaan opiskelijoita osallistavaa kestävän kehityksen toimintaa mm. Kestävä Tulevaisuus eli KeTu-agenttitoiminnan käynnistämisellä.

Pikkolan yläkoulun oppilaat osallistuivat Pirkanmaan jätehuollon rahoittamaan Roskapätkä-elokuvaan. Koulun 8.-luokkalaiset oppilaat tekivät käsikirjoituksen Tietokoneen elinkaari -lyhytelokuvaan. 7.-luokan oppilaat kuvasivat sen ja osallistuivat animointiin, ja kaksi yhdeksännen luokan oppilasta toimi juontajina tässä elokuvassa. Elokuva näytettiin yhdessä muiden Roskapätkien kanssa Tampereen elokuvafestivaaleilla 8.3.2022. Elokuva on nähtävissä: 

Tietokoneen elinkaari from Pirkanmaan elokuvakeskus on Vimeo.

https://vimeo.com/694838996 

https://vimeo.com/showcase/9413845

Teksti: Pia Viljanen, Kangasala, hankkeen koordinaattori

Kansainvälistä kiertotaloutta, itä -ja länsiverkosto -hanke

 Lappeenrannan Lyseon lukion Kansainvälistä kiertotaloutta -hanke vakiinnutti yhteistyön suomalaisen ja intialaisen koulun välillä. Verkostoa pidettiin yllä etäyhteyksin koko korona-ajan ja sen toiminta jatkuu. Tämä hanke päättyi vierailuun  Intian Devlavlissa vuonna 2022 ja jatkamme intialaisten vastavierailulla syksyllä 2022.

Hankkeeseen osallistuneet opiskelijat tutustuivat kummankin maan ympäristöongelmiin ja ratkoivat niitä. Niihin lähdettiin etsimään ratkaisua liikeidealla, kiertotaloutta hyödyntävällä tuotteella. Tätä varten saatiin tietoutta mm. paikallisen yliopiston (LUT) asiantuntijaluennolla. Verkostomme etsi sopivat yritysyhteistyökumppanit, joista saatiin lisätietoa käytännön sovelluksista. Lappeenrannasta yhteistyökumppaniksi valikoitui Afstor, jonka yhden tuotteen ympärille opiskelijat suunnittelivat markkinointisuunnitelman Intiaan. Sieltä saatiin palautetta LAB Business mill:in asiantuntijoilta. Lopullinen suunnitelma esiteltiin Intiassa.

Miten hanke on käytännössä toteutettu? Työnjako ja aikataulu.

Hanke toteutettiin lukuvuosien 2020-21 ja 2021-22 aikana. Alunperin hanke oli tarkoitettu yhden lukuvuoden mittaiseksi, mutta korona muutti aikataulua ja hankkeelle saatiin toinen vuosi lisäaikaa. Ensimmäisenä lukuvuotena kaikki yhteydenpito tapahtui etäyhteyksien avulla, myös kotimaassa. Hankkeen alussa Lännen yhteistyölukio muuttui Ulvilan lukion jättäytyessä pois. Uudeksi yhteistyölukioksi tuli Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio. He olivat mukana lukuvuoden 20-21. Lappeenrannan Lyseon lukion lisäksi Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun lukio oli mukana koko ajan.

Hankkeen vastuuopettajat kokoontuivat säännöllisesti etäyhteyksien välityksellä. Niissä sovittiin opiskelijatapaamisista sekä suunniteltiin eteenpäin hankkeen seuraavaa vaihetta.

Jatkoimme syksyllä 2021 siten, että opiskelijaryhmät Suomessa ja Intiassa selvittivät kumppanimaiden ympäristöongelmia kuten jätehuoltoa ja kierrätystä. Näistä aiheista järjestettiin kysely- ja keskustelutapaamiset. Opiskelijat toteuttivat pienellä ryhmällä vierailun paikan päälle Asftoriin (https://www.afstor.com/), jonka toiminnan perusperiaatteita ovat ympäristötietoisuus ja vastuullisuus. Vierailun pohjalta valmistettiin markkinointivideo. Videolla esiteltiin yrityksen kiertotaloustuotteita. Turun suomalainen yhteiskoulu teki omalla alueellaan vastaavan. Tuotteemme esiteltiin kevään lopuksi intialaiselle yhteistyökoululle, jonka opiskelijat antoivat palautetta. Intialaiset esittelivät vastavuoroisesti oman alueensa tekstiiliteollisuutta.

Lukuvuoden 2021-22 aikana opiskelijat keskittyivät markkinointiin ja markkinointisuunnitelman tekemiseen. Näistä järjestettiin palautekeskustelu intialaisten ja LAB ammattikorkeakoulun Business Mill:in kanssa. Lopullinen markkinointisuunnitelma esiteltiin Intian Devlavlissa.

Teksti: Anu Huttunen, Lappeenrannan Lyseon lukio, hankkeen koordinaattori

Unescolaisuus punaisena lankana monialaisissa opinnoissa

Pitkäjänteisyyttä Unesco-koulu toimintaan

Koulumme on ollut osa UNESCO-ASPnet kouluverkkoa vuodesta 2002 ja olemme kuuluneet myös Pohjois-Suomen UNESCO-koulujen Polaris-verkostoon sen perustamisesta lähtien. 

Koulullamme on järjestetty vuosien varrella monenlaista Unesco-toimintaa, upeita tempauksia ja tapahtumia, mutta kuten monilla muillakin, haasteena kaikkien toimintavuosien aikana on ollut sekä koko henkilökunnan sitouttaminen toimintaan että toiminnan pitkäjänteinen näkyvyys koko oppilaskunnalle. 

Näihin haasteisiin tartuimme viime vuonna ja päätimme järjestää jatkossa koko koulun monialaiset oppimiskokonaisuudet UNESCO-teemaisina. Oppimateriaalin rakentamiseen saimme apua Otavalta. 

Teemoina hyvinvointi, maailmankansalaisuus ja kestävä kehitys

Valitsimme kolme suurempaa teemaa; hyvinvointi, maailmankansalaisuus ja kestävä kehitys. Näitä kaikkia kolmea aihetta oppilaat siis tutkivat ja tarkastelevat kolmeen kertaan peruskoulun aikana eri näkökulmista. Esimerkiksi maailmankansalaisuudessa kolmannella luokalla aiheena on kulttuuriperintö ja omat juuret, kuudennella luokalla kulttuurituntemus ja yhdeksännellä luokalla puolestaan vastuullinen kansalaisuus. 

Maailmankansalaisuus monialaisen oppimiskokonaisuuden teemana

Kaikki opettajat mukana toimintapakettien suunnittelussa

Monialaisia oppimiskokonaisuuksia suunniteltiin ensin pedagogisen tiimin sisällä pohtimalla teemoja ja keräämällä aineistoja, jonka jälkeen koko opettajakunta työsti oman vuosiluokkansa materiaalista varsinaista toimintapakettia. Lopullinen muoto tuli Otavalta. 

Prosessi koettiin hyväksi, sillä näin kaikki saatiin sitoutettua teemaan. Keräsimme myös ensimmäisen MOK-viikon jälkeen palautteen, jonka perusteella materiaalia on tarkoitus kehittää eteenpäin. 

Oppilaat valitsevat lähestymistavan ja suunnittelevat omat tuotoksensa

Millaisia Mokit ovat? 

Mokeissa oppilaat perehtyvät annettuun aiheeseen, tutkivat aihetta eri tavoin ja tekevät tutkimustuloksista vaikuttavan tuotoksen, jonka he esittävät koko ryhmälle. Lisäksi he dokumentoivat koko prosessin. Oppimisympäristö on luotu OneNoteen, josta löytyvät opettajanopas ja oppilaan työkirjat. 

Oppilaiden materiaaliin on luotu “polku”, jota seuraamalla oppilaat etenevät prosessin läpi. Toki opettaja aikatauluttaa ja ohjeistaa toimintaa, jotta kukaan ei etene liian nopeasti läpi ja toisaalta kaikki pääsevät eteenpäin. Materiaalissa on myös lisätehtäviä nopeimmille.  Tavoitteena on teemaan perehtymisen lisäksi kartuttaa myös eri laaja-alaisia taitoja. 

Oppilaat esittelevät työnsä ja saavat kokea onnistumisen elämyksiä

Kirkonkylän koulu, Kempele

Kristiina Takala (kristiina.takala@edu.kempele.fi)

Opetushallituksen kv-koordinointihankkeet kutsuvat VIII kevättreffeille!

Aika:  Torstai 23.4.2020 klo 12.00 - 15.30

Paikka:  Oulun kaupungin Adobe Connect

Osallistujat: Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opettajat ja rehtorit, varhaiskasvatuksen asiantuntijat, kv-koordinaattorit, järjestöjen edustajat

Ilmoittautuminen: 15.4.2020 mennessä http://bit.ly/virtuaalitreffit

Perämereltä tuulee – etänä!

Koronavirus muutti merkittävällä tavalla kaikkea arkea. Myös koulujen kansainvälisyyteen liittyvät perinteet saivat kovan haasteen. Kansainvälisyystoimijat ovat kuitenkin tottuneet kiinnittämään huomiota globalisaation etenemiseen ja ovat osin varautuneet huoliin, joita globaalikansainvälisyys on myönteisten asioitten lisäksi nostanut suomalaiseenkin horisonttiin. Ilmastonmuutos, demokratian kriisi, erilaiset turvallisuusuhat ja nyt pandemian hyökyaalto huolestuttavat opettajia, mutta heidän tehtävänsä on valaa lapsiin ja nuoriin tulevaisuuden uskoa ja taitoja.

Korona-aikanakin Opetushallituksen kansainvälisyyskoordinaattorit haluavat järjestää jo perinteeksi muodostuneet kv-kevättreffit. Kutsu kohdistuu kansainvälisyyttä eri tavoin edistäville opettajille, rehtoreille ja muulle kouluhenkilökunnalle sekä koulujen kansainvälisyyttä tukeville järjestöille. Treffit järjestetään kuitenkin nyt uudella tavalla, virtuaalisesti.

Tänäkin vuonna treffeillä huomioidaan kansainvälisyyden osa-alueita laajasti ja opetussuunnitelmalähtöisesti, vastuullisuutta ja kestävää tulevaisuutta painottaen. Päivien käytännön anti on rohkaista virtuaalisten työkalujen monipuoliseen käyttöön. Samalla mallinnetaan sitä, miten kotikansainvälisyyden avulla voidaan osallistaa kaikki oppijat, opettajat ja koulua ympäröivä yhteisö ja samalla ottaa haltuun kansainvälisen osaamisen edellyttämiä asioita.

Klikkaa tästä ilmoittautumaan ja kerro samalla, mitä kv-treffeiltä odotat. Linkki webinaariympäristöön lähetetään vahvistuksen yhteydessä 3 päivää ennen webinaaria.

Ohjelma ja siihen sisältyvät virtuaaliset eväät ovat maksuttomat!


Lisätietoja ohjelmaan ja teematyöpajoihin liittyen antavat: 

Opetusneuvos Paula Mattila, OPH +358 29 533 1144 paula.mattila@oph.fi
Projektikoordinaattori Tiina Sarisalmi, Kohti vuotta 2030, +35840 133 9192 tiina.sarisalmi@orivesi.fi
Projektikoordinaattori Jussi Tomberg, Kohti vuotta 2030, +358447039186 jussi.tomberg@ouka.fi
Kehittäjäopettajien esimies Pauliina Kanervo, +35850 592 3965 pauliina.kanervo@ouka.fi

OHJELMA (Muutokset mahdollisia)

Perämereltä tuulee etänä 23.4 klo 12.00-15.30

Nyt meillä on oivallinen tilanne kokeilla webinaaria uudella tavalla. Tehdään siitä toiminnallinen ja osallistava. Puhuvista päistä yhteisölliseen tekemisen meininkiin. Todellista kotikansainvälisyyttä.

Webinaarissakin tuemme kulttuuria: kuplettipoppari Jukka Takalo huolehtii viihtymisestämme.

12.00 – 12.20 Avaus ja Opetushallituksen terveiset (opetusneuvos Paula Mattila)

• Kotikansainvälisyys Korona-Suomen jälkeen, mikä muuttui ja tulee muuttumaan. Tuuletetaan näkökulmia opetussuunnitelmiin ja toimintaan.

Seuraavissa puheenvuoroissa käsitellään laaja-alaisuutta. Mitä se merkitsee kansainvälisyyden näkökulmasta ja mikä tekee siitä paikallisesti totta ja toimivaa?

12.20 – 12.50 Oulussa oivalletaan! laaja-alaisuutta oululaisittain (Pauliina Kanervo)

• Oululaisten oivalluskorttien esittely. Pohditaan, miten oivalluskorttien ajatusta toteutettaisiin yläkoulujen mok-ajattelussa ja tulevan LOPSin monialaisuudessa. 

12.50- 13.20 Ilmastonmuutos lukioihin!  (Jussi Tomberg)

• Tarjoammeko tämän päivän lukiossa tietoja ja taitoja, joita tarvitaan tulevina vuosina? Päivitetään yhdessä ilmastotietomme ja ravistellaan oppiainesiiloja. Jos ilmasto ei tunnusta rajalinjoja, niin ei tehdä niin mekään!  

13.20 – 13.40 Evästauko: Kerro meille mitä maailmaa pelastavaa söit?

13.40-14.10 Pateniemen raitti (apulaisjohtaja Meri Aatsinki-Hämäläinen)

• Omista juurista Eurooppaan, lautatapuleista tabletteihin. Miten opettajien ja oppilaiden kansainvälinen osaaminen ja toiminta näkyvät koulun arjessa?

14.10 – 14.20 Virtuaalinen Perämeri-race, hetkeksi ylös penkistä (kehittäjäopettaja Satu
  Kurvinen ja liikuntakoordinaattori Kati Grekula)

• Voisiko etäkokous sisältää mielenkiintoisia liikunnallisia elementtejä?

14.20 - 14.50 Kotikansainvälisyyttä etäopetuksen aikana (Tiina Sarisalmi)

• Miten kotikansainvälisyys näyttäytyy etäopetuksessa – korona-aikana ja milloin vain?

14.50 – 15.20 Yhteisöllistä työskentelyä kotikansainvälisyys kainalossa (kehittäjäopettaja
  Pauliina Aula-Kyrö)

• Ohjattu ryhmätyöskentely kotikansainvälisyysteemalla
• Hyvien käytänteiden jakamista porukalla ja osallistavasti

15.20-15.30 Yhteenveto päivän annista (Tiina Sarisalmi)

• Toiminnallinen päivän päätös. Mitä etätreffeiltämme uutetaan arkityöhön?
• Kuplettipoppari Jukka Takalon ralli päivän annista

Toivon Agenda 2030 - osallistavaa vastuullisuutta

Toivon Agenda -tapahtuman suunnittelu aloitettiin Polaris Unesco -verkoston tapaamisessa. Unesco-koulut olivat miettineet kestävän kehityksen tavoitteiden näkyviksi tekemistä yhteisöllisellä ja osallistavalla tavalla.

Toivon Agenda -tapahtuma toukokuussa 2018 oli mielessä mukavana ja osallisuuden henkeä vaalivana tapahtumana. Ajatuksena oli myös, että konsepti olisi mahdollista toteuttaa skaalattuna missä tahansa.  Tarvittiin siis vain innokas tekijäjoukko ja päätös. Oulussa tapahtuma päätettiin järjestää 8.9.2020.

Joulukuun tapaamisessa mietimme yhdessä miten huolehditaan siitä, että kaikilla olisi mahdollisuus osallistua Agendan oppimisvinkkien rakentamiseen ja mahdollisen tapahtuman suunnitteluun ja toteuttamiseen. Sovimme, että Kohti vuotta 2030 -blogi voisi olla hyvä foorumi prosessin esittelyyn ja parastamiseen.

Suunnittelua ja ideointia työpajassa

Seuraavassa tapaamisessa olivatkin lapset ja nuoret mukana. Kokoonnuimme Timosenkosken luontokoululle iltapäiväksi ideoimaan. Alla on tapahtuman kulku ja työskentelyohjeet ensimmäiseen työpajaan. Työpajasta koostettiin myös video oppaaksi ja tutusteluksi:

11.00-11.20  Jäänmurtajaiset ja työryhmiin jako
Speed dating-periaatteella tavattiin työpajan osallistujat. Kaikilla ol kädessään jokin agendatavoite. Tavattiin toisiamme esittäytyen seuraavasti: hei, olen tavoite numero 4 minä aion järjestää kaikille maailman lapsille hyvän koulutuksen

11-20-12.00 Aiheen avaus ja työskentely ryhmänohjaajien avustuksella
Jaettiin tavoitteet neljän hengen sekaryhmien kesken. Kaikille tuli 2 - 3 Agenda 2030:n tavoitetta. Ryhmän ohjaaja toimi apuna ja fasilitaattorina ryhmässä esittäen mm seuraavia kysymyksiä

• Mitä tämä tavoite tarkoittaa juuri meidän koulussa?
• Miten se toteutuu meillä?
• Mitä tapahtuu, jos tavoite ei toteudu?

12.00-12.30  Evästauko

12.30-13.45 Teemat vaikuttavasti näkyväksi Toivon Agendassa
Aloimme miettimään edelleen ryhmissä  miten voisimme toiminnallistaa Agendan tavoitteet. Fasilitaattori esitti taas joitain kysymyksiä ryhmälle:

• Mitä toiminnalista tähän teemaan voisi sisältyä?
• Millaisen toiminnallisen pisteen sinä tästä rakentaisit?
• Millainen on toimintapiste, johon itse haluaisin osallistua?
• Mikä on hulluinta, kalleinta ja söpöintä mitä tällä teemalla voisi tehdä?

13.45-14.00 Yhteenveto ja seuraavat askeleet.
Ajatukset kerättiin lopuksi padlet-seinälle, josta ideat saatiin edelleen talteen. Padlet-seinän pohjana oli tapahtumapaikan kartta, jotta saatoimme sijoittaa toimintapisteet jo valmiiksi kartalle. Seuraavalla kerralla jalostamme toimintapisteitä ja mietimme miten asia/teema näkyy ja kuuluu kouluissa.

Mitä jäi päällimmäisenä mieleen?

Opettajien ja eri-ikäisten sekaryhmät toimivat hyvin. Lapsia ja nuoria  oli mukana vitosluokkalaisista lukiolaisiin. Puhe soljui vilkkaana ja ideoita tuli mukavasti. Ryhmäyttävät harjoitukset aluksi ovat tärkeitä oikean tunnelman ja luottamustason luomiseksi.

Seuraavaksi

Seuraavaan työpajaan voisi ottaa elementtejä maker-kulttuurista. Voisiko mukana olla esimerkiksi jotain taiteellisia keinoja tai ihan vaikka tapahtumapaikan suunnittelua pahvin, saksien, teipin ja liiman avulla? Käsillä tekeminen voisi viedä teemoja myös lähemmäksi koulun jokapäiväistä toimintaa. Myös erilaiset aistiharjoitteet voisivat olla oiva keino saada teemoja lähemmäksi toimijaa.

Matka jatkuu ja lisää juttua luvassa…..

Jussi Tomberg
kv-koordinaattori: Unesco-koulut, Toivon agenda ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

UNESCO ASPnet -koulujen toiminnan kehittäminen

Yleistä

Opetushallitus on kerännyt tietoa Suomen UNESCO-ASPnet-koulujen toiminnasta syksyn 2019 aikana nettikyselyllä, josta tiedotettiin Unesco-koulujen vuosiseminaarissa 5.-6.9.2019 ja maakoordinaattori Paula Mattilan tiedotesähköposteissa.

Kyselyyn liittyy Pariisin ASPnet-toimiston lisääntynyt vaatimus vahvistaa kansallisten verkostojen koulukohtaista Unesco-toimintaa ja raportointia sekä samalla karsia mahdollisia ei-aktiivisia jäseniä.

Lomakekyselyyn saatiin vastaukset 53 oppilaitokselta. Vastauksia pyydettiin erikseen kouluilta, joiden tiedot ovat Suomen Unesco ASPnet -listoilla mutta joilta ei saatu vastauksia lomakekyselyyn. Tämän tiedustelukierroksen perusteella verkostosta on jäämässä pois viitisen koulua.

Pariisi on vahvistanut kahden uuden Unesco-koulun jäsenyyden: Etäkoulu 
Kulkuri ja Helsingin ranskalais-suomalainen koulu ovat saaneet vahvistuskirjeensä vuoden vaihteessa. Kulkuri on ensimmäinen etäkoulu koko yli 11 000 UNESCO ASPnet -verkoston jäsenkoulun joukossa maailmanlaajuisesti. Tervetuloa HRSK ja Kulkuri!

Unesco-koulukyselyn tulosten pohdintaa

Seuraavassa esitetään yhteenvetoa em. 53 koulun vastauksista. Lista painottuu ehkä liikaakin siihen, missä on havaittu puutteita, mutta tarkoitus on tarjota ohjeita ja ideoida toiminnan kehittämistyötä yhdessä.

1. Opetussuunnitelmaan linkittyvä unescolaisuus

Yhteistä suunnittelua koulun tasolla ja alueellisesti sekä kansallisesti tarvitaan:

• Monelta koululta puuttuu idea tai teema, jolla lukuvuoden Unesco-toiminta tehtäisiin johdonmukaiseksi ja näkyväksi. Samoin koulun toimintakulttuurin unescolaisuus saattaa olla vain harvojen toimintojen ja toimijoiden varassa. 
• Edelleen, monialaisten ja teemaopintojen rakentaminen lähtökohtaisesti unescolaisten teemojen pohjalta ja lisäksi oppilaiden/opiskelijoiden osallistaminen oppimistapahtumiin on varsin harvinaista. 
• Pariisin ASPnet-toimisto edellyttää kouluilta vähintään kolmen YK-teemaan liittyvän päivän viettämistä vuosittain. Tämän kriteerin täyttävät harvat koulut ja tähänkin voidaan antaa ohjeita – pääsääntöisesti opetussuunnitelmiin liittyen.

2. Yhteistyön kehittäminen

Toiminnan jäsentämistä varten ja OPS-perusteita täydentämään tarvitaan konkreettisia ohjeita.

• On syytä huomata, että esimerkiksi kaikki kv- tai keke-toiminta ei ole automaattisesti Unesco-toimintaa: unescolaisuuteen liittyvät yhteydet pitäisi tuoda esille.
• Koulujen omia ja Unesco-koulujen alueellisia tiimejä on syytä vahvistaa. Joillakin kouluilla ja myös alueilla on hyviä koordinaation malleja. Lisäksi tarvitaan uusia verkostotyön kehittämisen muotoja, kuten 2019 käynnistynyt normaalikoulujen Unesco-verkosto (koordinaattori Sari Muhonen Viikin normaalikoulu). 
• Oppijoiden osallistaminen on usein satunnaista tai koskee vain pieniä ryhmiä. Osallisuuden vahvistamiseen on malleja myös Unesco-työn ulkopuolelta.
• Opetushallituksen vuosiseminaarin lisäksi tarvitaan muuta kansallista yhteydenpitoa. Alueiden toimintaa pitää voida myös vahvistaa.

3. Näkyvyys

Ennen perusrakenteiden kunnostamistakin on hyvä huolehtia muodollisuuksista, jotka ovat pää-Unescolle tärkeitä, kuten logon käyttö. Melkein kaikille kouluille tarvitaan ainakin jonkinasteinen päivitys statuksen ilmaisuun, alkaen nettisivuista.

Pariisi toivoo myös koulujen pitävän ajan tasalla tietojaan OTA-tietokannassa, vaikka siinä on omat haasteensa.


4. Opas Pariisista!

Pariisin ASPnet-toimisto on julkaissut vuodenvaihteessa oppaan Unesco ASPnet -kouluille. Siihen voi tutustua ja sen voi ladata koululle osoitteesta https://unesdoc.unesco.org/ark:/48223/pf0000368992. Oppaassa kerrotaan Unesco-koulun ainutlaatuisesta tehtävästä ja velvollisuuksista - logon ja OTA:n käytön ohjeita unohtamatta.

Miten eteenpäin

Unesco-koululla on vaativa ja tavoiteltu status maailman suurimman globaalin kouluverkoston jäsenenä. Unesco ASPnet -koulujen tulee työskennellä kansainvälisen yhteisymmärryksen, rauhan, kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen, kestävän kehityksen ja laadukkaan koulutuksen hyväksi – käytännössä.

Tehtävä on vaativa, mutta helpottanee kun tietää, että Suomessa näitä asioita on kirjattu ops-perusteisiin. Unescolaisuuden näkyväksi tekeminen käy kuitenkin vain pienten konkreettisten askelten kautta. Lähtökohtana voisi olla esim. vastuullisuuden huomioiminen koulun toiminnoissa, alkaen ympäristövaikutusten arvioinnista ja kulttuurisen moninaisuuden näkyväksi tekemisestä.

On myös syytä hahmottaa koulun unescolaisuutta toiminnan eri tasojen ja niiden painottamisen kautta. Pyramidikuvio mallintaa Unesco-koulun toimintaa, jossa globaali / kansainvälinen, kansallinen, alueellinen, paikallinen ja koulun taso ovat mukana ja limittyvät eri tavoin. Kaiken toiminnan pohja on luonnollisesti koulun oma toiminta.  Toiminta eri tasoilla samoin kuin tasoja yhdistävä toiminta määritellään toiminta- ja vuosisuunnitelmassa ja raportoidaan vuosittain.

Kuvio: Unesco-koulun toiminnan tasoja

Opetushallituksen järjestämät tilaisuudet, kyselyt ja raportoinnit OKM:lle ja Pariisiin ovat osa kansallisen tason toimintaa ja samalla osa ohjausta ja vertaistukea.

Opetushallitus rahoittaa valtionavustuksella Kohti vuotta 2030 -hanketta, jonka vetäjien Tiina Sarisalmen ja Jussi Tombergin tehtäviin kuuluu Unesco-toiminnan tukeminen. Tiinan toimittamassa Toivon blogissa on ja sinne tulee info- ja tukiaineistoa kestävästä ja vastuullisesta toimintakulttuurista.

Opetushallituksella ja Oulun kaupungilla on ilo kutsua Unesco-koulujen johtoa Ouluun 23.-24.4.2020. Tapaamisessa työstetään tässä tiedotteessa esille tuotuja asioita Unesco-koulujen toiminnan edelleen kehittämiseksi. Lisätietoja on luvassa pian. Jussi Tomberg on vastuuhenkilö Oulun kaupungilla.

Lisäksi jo muistiin, että Unesco-koulujen vuosiseminaari on 1.-2.9.2020 Opetushallituksessa. Silloin viimeistellään vuosiraportit – vuosisuunnitelmia.

Unesco-ASPnet-koulujen kansallinen koordinaattori Paula Mattila

Lisätietoja Opetushallituksessa: paula.mattila@oph.fi, puh. 029 5331144