Kasvoimme maailmankansalaisina Kestävän kehityksen leirillä 18.-20.5.2022 Seilissä

 

Opettajia ja opiskelijoita Helsingin, Vantaan, Tuusulan, Oulun, Oriveden ja Vaasan lukioista ja peruskouluista osallistui Unescon ASPnet Baltic Sea Project -hankkeen Seilin leirille ja Platonin akatemiaan 18.–20.5.2022 Turun saaristossa. Retki oli osa Yhteinen Itämeri -hanketta, ja eräs sen keskeisistä teemoista oli valjastaa opiskelijat ottamaan globaalia vastuuta yhteisen maailman puolesta. 

Osallistujat saapuivat ensin Turkuun junalla, ja tämän jälkeen matka jatkui kohti historiallista Turun linnaa. Opas kertoi osallistujille Turun linnan historiasta osana Ruotsin itämaata, ja he pääsivät esittämään kysymyksiä linnasta. Linnavierailun jälkeen linja-auto jatkoi kohti Hankaa ja Seiliä. 

Kolmipäiväisen leirin aikana opiskelijat pääsivät pohtimaan Agenda 2030 -tavoitteita ja niiden toteutumista, haastamaan omaa kulutuskäyttäytymistään sekä osallistumaan Turun yliopiston opettajaopiskelijoiden järjestämiin työpajoihin. 

Työpajoissa yliopisto-opiskelijat kertoivat erilaisista muovityypeistä, öljyntorjuntatavoista ja niiden merkityksestä sekä jooga- ja meditaatiotaidoista. Pajat loivat opiskelijoille aitoja mahdollisuuksia vahvistaa ympäristövalveutuneisuuttaan ja kansalaistaitojaan ekologisissa kysymyksissä. Kaiken kruunasi viimeisenä päivänä järjestetty ”Vapaus ja vastuu” -aiheinen Platonin akatemia -tapahtuma, jossa opiskelijat pääsivät toteuttamaan luovia ideoitaan kirjoittaen, kuvaten ja keskustellen.

Viime vuosien saatossa ajatus kosmopoliittisuudesta tai maailmankansalaisuudesta on noussut ennennäkemättömän suureen arvoon. 1800-luvun nationalismiaatteen kukoistuksen jälkeen valtioiden väliset rajat ovat alkaneet hälvenemään, ja yhteistyö on nähty yhä enenevissä määrin merkkinä hyvinvoivasta vuorovaikutuksesta. Leirin koulurajat ylittävä yhteistyö kuvastaa sitä, että yhteisiin ongelmiin on mahdollista löytää yhteisiä ratkaisuja.

Kasvaminen maailmankansalaiseksi ei tapahdu yhden leirin aikana, vaan se on seurausta kasvatuksesta, keskusteluista ja lukuisista oppimiskokemuksista. Seilin leiri oli kuitenkin opetus ja

todiste yhdessä tekemisen voimasta: yhteiset työpajakeskustelut ja yölliset lepakkobongausretket ovat konkreettisia esimerkkejä yhteistyöstä yli rajojen. Juuri tästä on maailmankansalaisuudessa kyse.

Lue lisää Yhteinen Itämeri -hankkeesta: https://yhteinenitameri.wordpress.com/

Teksti: Jesse Kurunsaari, Vaasan lyseon lukio.

Kuvat: Mika Jokiaho.

-----------------------------------------------------------------------------

Tunnelmia Seilin Kestävän kehityksen luontoleiriltä:

Tervetuloa näkemään ja kokemaan miten maailma parannetaan pohjoisessa

Lukutaitoa, globaalikasvatusta ja kestävää kehitystä – Toivon Agenda ja Luetaan! -tapahtuma 25.-26.5.2021

Agenda 2030 on Pariisin ilmastosopimuksen ohella ehkä ihmiskunnan tärkeimpiä asiakirjoja. Agendan tavoitteiden päämääränä on tehdä maailmasta parempi paikka meille kaikille, tämä on meidän kaikkien agenda. -YK-liitto-

Lapset ja nuoret sekä heidän kanssaan työskentelevät ammattilaiset eri puolilta pohjoista Suomea ovat toukokuussa lukutaidon ja Agenda 2030:n teemojen äärellä. Toiminnalliset työpajat ovat tehty yhdessä pohjoisen Unesco Polaris-verkoston kanssa, lapset ja nuoret osallistaen, Agenda2030-hengen mukaisesti. 

Miltä tulevaisuuden tähtikartat näyttävät eskareiden, lukiolaisten ja Esko Valtaojan silmin?  Maistuisiko aamukahvi Perttu Pölösen keittiössä?  Miten soikaan Toivon metalli? Tuu kuulolle!

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ja Oulun kaupunki järjestävät yhdessä Toivon Agenda ja Luetaan! -tapahtuman 25.–26.5.2021. Kutsumme kaikki mukaan tapahtumaan! 

Tapahtuma koostuu useista eri aktiviteeteista ja ohjelmista. Tapahtumassa on tarjolla muun muassa

• livestriimejä, jotka ovat ihan kaikille avoimia ja jotka ajetaan aikataulun mukaan suoraan nettisivuilta (www.supervoimia.fi), ne on upotettu pääsivulle
• kilpailuja
• lukuvinkkejä
• työpajoja sekä
• virtuaalivierailuja.

 

Kaikki aktiviteetit löytyvät tapahtumasivulta www.supervoimia.fi. 

Tapahtuma on suunnattu lapsille ja nuorille, opettajille, kasvattajille ja kaikille kiinnostuneille! Tapahtumassa onkin mukana opetus-, kasvatus- ja kirjastoalan ammattilaisia sekä lapsia ja nuoria päiväkodeista, peruskouluista ja lukioista kaikkialta Pohjois-Pohjanmaalta, Kainuusta ja Lapista.

 

Itämeri linkittyy opetussuunnitelmaan: aiheena teemakursseilla ja monialaisissa

Itämeri-projektin ja Tuusulan lukion yhteistyö on alkanut

UNESCO Baltic Sea Projectin vuosi 2020 on alkanut laajentuneen yhteistyön ja ideoinnin merkeissä. Olemme saaneet kumppaniksemme Tuusulan lukion ja sen myötä monia Itämerestä kiinnostuneita opettajia. Tuusulan lukion projektin tavoitteena on aktivoida lukiolaisia luonnontieteiden pariin ja tutkimaan ihmisen toiminnan vaikutuksia Itämereen ja sen ympäristöön unohtamatta keskinäisiä kulttuurisia sidoksiamme.

Hankkeessa tuotetaan Itämereen liittyviä laaja-alaisia kurssikokonaisuuksia ja muutakin materiaalia. Nyt ovat jo valmiina Lukiolaiset Itämeren asialla ja Itämeri - kulttuurien meri sekä Ympäristöfilosofian kurssit.

Innoistuisitteko järjestämään kouluissanne Itämeri-kursseja? Näistä voisi ottaa mallia ja skaalata itselle sopivaksi:

Lukiolaiset Itämeren asialla -kurssin tavoitteena on parantaa Itämeren tilaa, lisätä tietoisuutta, tuoda esiin epäkohtia ja ennen kaikkea tuoda esiin keinoja, joilla nuori voi vaikuttaa! Huomiotavia aiheita Itämeren osalta ovat esimerkiksi ravinnekuormitus ja rehevöityminen, meriroskat, mikromuovit, öljyntorjunta, kestävä käyttö, suojelu, meriliikenne, Itämereen panostus ja ilmastonmuutos.
Pääosin verkossa toteutuva kurssi, jossa tuotetaan yhdessä tietoa kirjoittamalla pienryhmissä eri Itämeri-teemoista ja tehdään vierailuja 2-3 vierailupäivää.
Kurssi arvoidaan suoritusmerkinnällä (S).

Itämeri - kulttuurien meri -kurssin tavoitteena on lisätä ymmärrystä Itämerestä yhdeksää eri valtiota yhdistävänä kulttuuripiirinä. Lisäksi opiskelijalla on tilaisuus tutustua opintoretkillä niihin mahdollisuuksiin, joita Itämeren alueen toimijat tarjoavat Itämeren tilan kohentamiseksi.
Opiskelija tekee portfolion, jonka sisällön muodostavat raportit tehdyistä opintoretkistä ja analyysit asiantuntijoiden luennoista.
Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S).

Ympäristöfilosofian kurssin aikana opiskelija oppii tuntemaan ympäristöfilosofian keskeiset kysymyksenasettelut ja vastausyritykset. Opiskelija osaa arvioida kriittisesti ympäristöfilosofian argumentteja ja muodosta niistä perusteltuja kantoja. Kurssin aikana opiskelija laatii portfolion. Lisäksi on mahdollisuus osallistua kurssikokeeseen. Kokeen voi korvata muilla suorituksilla.
Asiasanat: Eläinten oikeudet, kuluttaminen ja markkinatalous, luonnonsuojelu, ympäristöfilosofian suuntaukset ja luontosuhde
Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S).

Monialaisiet oppimiskokonaisuudet Itämeri-teemalla

Suomalais-venäläisessä koulussa, kuten monessa muussakin on taas järjestetty monialaisia oppimiskokonaisuuksia eli mokkeja. Ohessa kuva Ilmastomuutos ja tulevaisuus -mokista, jossa lähtökohtana oli lukeminen ja sen inspiroimana tutkimme mahdollisuuksia vaikuttaa. Iltasanomien ohessa luimme Teemestarin kirjan, Sarasvatin hiekkaa ja Kiepauksen. Liikuimme myös kaupungilla Kansalaistorin ympäristössä ja virtuaalimaailmassa, kun pelasimme my2050-peliä. Lisätietoja pelistä löytyy täältä https://my2050.fi/.

BSP osallistuu maailman vesipäivän viettoon

Vietämme YK:n maailman vesipäivää perjantaina 20.3. kaikissa BSP-maissa.  Varsinainen World Water Day on vasta sunnuntaina 22.3. Blogissamme on teksti tähän liittyen sekä joitakin ideoita mikäli haluaisitte osallistua: https://unesco-bsp.blogspot.com/

Lisää vinkkejä vesipäivään löytyy mm. YK-liiton sivuilta https://www.ykliitto.fi/tapahtumat/yk-paivat/maailman-vesipaiva

Kansainvälinen Baltic Sea eTwinning-seminaari ensi syksynä

Lopuksi vielä ennakkotietoa kansainvälisestä Baltic Sea eTwinning-seminaarista. Se järjestetään Helsingissä 24.-26.9.2020. Jokaisesta Itämeren maasta tulee 5-10 osallistujaa ja se on suunnattu opettajille, joiden oppilaat ovat 12 - 15-vuotiaita. Seminaari on maksuton (myös osallistujien matka- ja majoituskulut korvataan). Tarkempia tietoja seminaariin hakemisesta saa kansalliselta eTwinning-koordinaattorilta Opetushallituksesta (riikka.aminoff@oph.fi).

Aira Undén-Selander
UNESCO BSP:n kansainvälinen koordinaatori

Toivon Agenda 2030 - osallistavaa vastuullisuutta

Toivon Agenda -tapahtuman suunnittelu aloitettiin Polaris Unesco -verkoston tapaamisessa. Unesco-koulut olivat miettineet kestävän kehityksen tavoitteiden näkyviksi tekemistä yhteisöllisellä ja osallistavalla tavalla.

Toivon Agenda -tapahtuma toukokuussa 2018 oli mielessä mukavana ja osallisuuden henkeä vaalivana tapahtumana. Ajatuksena oli myös, että konsepti olisi mahdollista toteuttaa skaalattuna missä tahansa.  Tarvittiin siis vain innokas tekijäjoukko ja päätös. Oulussa tapahtuma päätettiin järjestää 8.9.2020.

Joulukuun tapaamisessa mietimme yhdessä miten huolehditaan siitä, että kaikilla olisi mahdollisuus osallistua Agendan oppimisvinkkien rakentamiseen ja mahdollisen tapahtuman suunnitteluun ja toteuttamiseen. Sovimme, että Kohti vuotta 2030 -blogi voisi olla hyvä foorumi prosessin esittelyyn ja parastamiseen.

Suunnittelua ja ideointia työpajassa

Seuraavassa tapaamisessa olivatkin lapset ja nuoret mukana. Kokoonnuimme Timosenkosken luontokoululle iltapäiväksi ideoimaan. Alla on tapahtuman kulku ja työskentelyohjeet ensimmäiseen työpajaan. Työpajasta koostettiin myös video oppaaksi ja tutusteluksi:

11.00-11.20  Jäänmurtajaiset ja työryhmiin jako
Speed dating-periaatteella tavattiin työpajan osallistujat. Kaikilla ol kädessään jokin agendatavoite. Tavattiin toisiamme esittäytyen seuraavasti: hei, olen tavoite numero 4 minä aion järjestää kaikille maailman lapsille hyvän koulutuksen

11-20-12.00 Aiheen avaus ja työskentely ryhmänohjaajien avustuksella
Jaettiin tavoitteet neljän hengen sekaryhmien kesken. Kaikille tuli 2 - 3 Agenda 2030:n tavoitetta. Ryhmän ohjaaja toimi apuna ja fasilitaattorina ryhmässä esittäen mm seuraavia kysymyksiä

• Mitä tämä tavoite tarkoittaa juuri meidän koulussa?
• Miten se toteutuu meillä?
• Mitä tapahtuu, jos tavoite ei toteudu?

12.00-12.30  Evästauko

12.30-13.45 Teemat vaikuttavasti näkyväksi Toivon Agendassa
Aloimme miettimään edelleen ryhmissä  miten voisimme toiminnallistaa Agendan tavoitteet. Fasilitaattori esitti taas joitain kysymyksiä ryhmälle:

• Mitä toiminnalista tähän teemaan voisi sisältyä?
• Millaisen toiminnallisen pisteen sinä tästä rakentaisit?
• Millainen on toimintapiste, johon itse haluaisin osallistua?
• Mikä on hulluinta, kalleinta ja söpöintä mitä tällä teemalla voisi tehdä?

13.45-14.00 Yhteenveto ja seuraavat askeleet.
Ajatukset kerättiin lopuksi padlet-seinälle, josta ideat saatiin edelleen talteen. Padlet-seinän pohjana oli tapahtumapaikan kartta, jotta saatoimme sijoittaa toimintapisteet jo valmiiksi kartalle. Seuraavalla kerralla jalostamme toimintapisteitä ja mietimme miten asia/teema näkyy ja kuuluu kouluissa.

Mitä jäi päällimmäisenä mieleen?

Opettajien ja eri-ikäisten sekaryhmät toimivat hyvin. Lapsia ja nuoria  oli mukana vitosluokkalaisista lukiolaisiin. Puhe soljui vilkkaana ja ideoita tuli mukavasti. Ryhmäyttävät harjoitukset aluksi ovat tärkeitä oikean tunnelman ja luottamustason luomiseksi.

Seuraavaksi

Seuraavaan työpajaan voisi ottaa elementtejä maker-kulttuurista. Voisiko mukana olla esimerkiksi jotain taiteellisia keinoja tai ihan vaikka tapahtumapaikan suunnittelua pahvin, saksien, teipin ja liiman avulla? Käsillä tekeminen voisi viedä teemoja myös lähemmäksi koulun jokapäiväistä toimintaa. Myös erilaiset aistiharjoitteet voisivat olla oiva keino saada teemoja lähemmäksi toimijaa.

Matka jatkuu ja lisää juttua luvassa…..

Jussi Tomberg
kv-koordinaattori: Unesco-koulut, Toivon agenda ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

Ilmastonmuutos lukioihin!

Ilmastonmuutos on tutkitusti yksi nuoria eniten huolestuttavampia ilmiöitä. Aihepiirin tiedollinen ja taidollinen hallinta tulee epäilemättä olemaan 2020-luvun lukioissa keskeisiä painopisteitä. Ilmastonmuutos tullee näkymään vahvasti vuoden 2021 LOPS:ssa, samoin kuin oppiainerajat ylittävä työskentely ja nuorten aktivointi. Kaikkiin kolmeen pyrimme vastaamaan OPH:n rahoittamalla Ilmastonmuutos lukioihin!-hankkeellamme, joka on suunnattu aluksi Pohjois-Pohjanmaan lukioille.

Luova ilmastoleiri irrotti jalat sopivasti irti maasta

Kiersimme Pohjois-Pohjanmaan lukiot hankkeen toimesta elo-lokakuussa. Yhteensä aiheen äärelle istahti yli 200 lukio-opettajaa ja noin 4000 opiskelijaa. Opettajia hankkeeseen kumppaneiksi ilmoittautui kolmisenkymmentä ja opiskelijoita hieman enemmän. Teeman kannalta hienointa olisi, jos jokaisesta osallistuvasta lukiosta olisi sekä opettajia, että opiskelijoita. Ilmasto-opettajat kutsuttiin 11.10. Oulun yliopiston Climate University -tapaamiseen, jossa kuulimme aiheen valtakunnallisia kuulumisia ja yliopiston tahtotilaa ilmasto-opetukseen. Esittelimme omassa osuudessamme hankettamme. Yliopistojen ilmasto.nyt-verkkokurssi on saavuttanut yliopistoissa suurta suosiota. Oulun yliopistossa kurssille ilmoittautui 150 opiskelijaa ja Helsingissä kolmisensataa.

Opiskelijoiden ilmastopaneeliin kerääntyi 32 lukiolaista ja 12 korkeakoulututoria pohtimaan lukioiden ilmastotekojen nykytilaa, omia vaikuttamismahdollisuuksia sekä konkreettisia tekoja omalla lukiolla. Totesimme, että tilanteet lukioilla ovat hyvin erilaiset: toisaalla kestävän kehityksen toimintakulttuuri on jo hyvin vahvaa, kun taas toisaalla aloitellaan perusasioiden kuntoon saattamisesta, kuten jätteiden lajittelusta. Tapaamisessa WWF:n Sanna Koskinen kertoi lukiolaisille vaikuttamisen moninaisista tavoista, minkä lisäksi saimme kuulla kolmen korkeakoulun näkökulmia eri alojen ratkaisuista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Edustettuina olivat Oulun yliopisto, myös Climate University -verkosto, sekä Oulun ja Hämeen ammattikorkeakoulut.

Seuraavaksi lukiolaiset pitävät virtuaalitapaamisen tammikuussa, jolloin sovitaan koulujen projektien teemat ja aloitetaan niiden tarkempi suunnittelu ja aikataulutus vuodelle 2020.

WWFn Sanna Koskinen avasi ilmiön monialaisuutta ja viheliäisyyttä
toiminnallisella työpajalla

Oulunsalon Peuhun luovaan ilmastoleiriin ilmoittautui 23 opettajaa 16 lukiosta. Torstaipäivän täydennyskoulutusosiossa ryhmäytymisen lisäksi saimme kuulla nuorten tavoin WWF:n Sanna Koskisen osallistavan luennon monialaisesta ilmastokasvatuksesta. Harjoittelimme myös argumentaatiotaitoja ja kokosimme alustavasti ideoita tulevalla ilmastojaksolla toteutettaviin oppitunteihin ja koko koulun ilmastotoimiin. Virisipä idea myös ilmastojunasta Helsinkiin ja päättäjien hiiligrillaamisesta suuressa hiilipaneelissa vuoden päästä. Kaiken tämän pyrimme tekemään uuden LOPSin kuuden ällän hengessä. Seuraavaksi tapaamispäiväksi sovimme pe 21.2, jolloin kohtaamme yhdessä ilmasto-opiskelijoiden kanssa. Opiskelijapaneeliin on valittu korkeakouluopiskelijoita lukiolaisten ilmastotutoreiksi ja materiaalia tuottamaan.

Hankkeessamme rakennetaan myös verkkokursseja, joita eri vaiheessa lukio-opintojaan olevat nuoret voivat hyödyntää pohtiessaan omaa suhtautumistaan ilmastokriisiin ja sen ratkaisemiseen. Kurssien lähestymistavat liikkuvat elämäntavoista vaikuttamiseen ja ilmiön tiedolliseen hallintaan. Rakentajina meillä on valveutuneita ilmasto-opettajia, yliopisto-opiskelijoita ja lukiolaisia.

Käy katsomassa nettisivujamme
https://www.ilmastonmuutoslukioihin.fi/

Facebookissa
https://www.facebook.com/ilmastonmuutoslukioihin/

Terveisin Ilmastonmuutos lukioihin! -työryhmä
Jussi Tomberg
Paula Ratava
Miika Siironen

Kansainvälinen Baltic Sea -kesäleiri lukiolaisille

UNESCO Baltic Sea Summer Camp, Åaron saari, Tanska 15. - 21.9.2019

Kolme opiskelijaa Vaasan lyseon lukiosta ja kolme opiskelijaa ja opettaja Helsingin kielilukiosta ottivat yhdessä osaa Baltic Sea kesäleiriin, joka järjestettiin Åaron saarella Tanskassa. Leirillä oli opiskelijoita ja opettajia Suomen lisäksi Puolasta, Venäjältä, Tanskasta, Ruotsista, Virosta ja Saksasta. Leiri oli toinen järjestetty kansainvälinen Baltic Sea kesäleiri. Leirin järjesti saksalainen Robert-Bosch-Gesamtschule yhteistyössä Saksan ja Tanskan UNESCO Baltic Sea-projektien kanssa.

Naturally tasty-projektissa nuoret kävelivät ympäri saarta keräämässä syötäviä marjoja, yrttejä ja hedelmiä, ja tekivät niistä omavalintaisia ruokia, kuten ruusunnuppuhilloa ja nokkoskeittoa.

Coastal cleanup -tiimi kiersi ympäri saarta keräämässä roskia rannan tuntumassa mm. hiekkarannalla ja satamassa. Saarelta löydettyjä roskia analysoitiin ja tarkasteltiin tarkemmin. Saarelta löytyi esimerkiksi monia hyväkuntoisia kenkiä, paljon tupakan tumppeja sekä muovia. Projektissa myös mietittiin, kuinka roskia ja jätettä voitaisiin vähentää. Lopuksi projektissa laskettiin kaikki roskat ja punnittiin ne. Projektista saadut tiedot annettiin Ocean conservancy-järjestölle. Hyödyllisen työn ohessa nautittiin Åaron saaren kauniista luonnosta.

Coast to coast -projektissa tutkittiin saaren muotoja ja kasvillisuutta. Saarta tutkittiin ja havaintoihin sekä hankittuihin tietoihin perustuen muodostettiin kipsistä pienoismalli, johon saaren muoto ja yksityiskohdat voitiin ikuistaa. Tärkeää oli huomioida rannikoiden ja kasvillisuuden vaihtelevuus eri ilmansuunnissa. Saarelta kerättiin erilaisia näytteitä, joiden avulla pystyttiin konkreettisesti havainnollistamaan luonnon monimuotoisuutta.

The other CO2 problem -projektissa tehtiin erilaisia kokeita, joissa tarvittiin mm. PH- indikaattoria, tislattua vettä, viinietikkaa, etanolia sekä merestä tuotua vettä. Tutkimuksissa todettiin, että veden lämpötila vaikuttaa hiilidioksidin liukoisuuteen. Kokeet havainnollistavat erinomaisesti luonnossa tapahtuvia muutoksia, esimerkiksi meren lämmetessä hiilidioksidia vapautuu enemmän kuin kylmästä vedestä. Projekti auttoi havainnollistamaan ilmaston lämpenemisestä tulevia muutoksia maapallon vesistöihin.

Campaining for the enviroment -projektissa nuorille kerrottiin erilaisia tapoja vaikuttaa ihmisiin esimerkiksi sosiaalisen median, puheen sekä esitteiden avulla. Toimintasuunnitelmaa tehdessä täytyi muistaa pitää sanoma simppelinä ja helposti ymmärrettävänä. Nuoret jaettiin ryhmiin, joiden aiheina olivat ruoka, muovi ja vaateet. Suomalaisen osallistujan kampanjan aiheena oli Make the vegetables great again! Suunniteltiin kuviin perustuva juliste satokauteen kuuluvien kotimaisten vihannesten käytöstä.

Leirillä oli myös erilaisia työpajoja, kuten taidepajoja, pakohuone, retkeilyä ja luonnon tuntemusta, haisukonnien etsintää ja simpukoiden lajintuntemusta, mutta myös pajoja joissa puhuttiin kestävistä elintavoista. Suomalaiset nuoret tekivät itse onget ja syötit ja lähtivät kalaan, maalasivat saaren luontoa ja pohtivat, miten saada muutkin mukaan kestävään elämäntapaa. Ryhmä ideoi mm. lihan verotuksen lisäämistä, oman astian mukaan ottamista ostoksille sekä vaikuttamista positiivisuuden kautta.

Kylminä iltoina nautittiin nuotion lämmöstä, paistettiin vaahtokarkkeja ja tehtiin s’mooresseja uusien ystävien kanssa. Leirillä oli myös aarrejahti, jossa ratkottiin visaisia pulmia ja tehtäviä Åaron pimeässä yössä. Stargazingissä maattiin makuupusseissa taivasalla ja katseltiin kaunista tähtitaivasta.

Kirjoittajat: Unni Ikonen, Saara Dooley, Essi Koskelin Helsingin kielilukiosta, Anne, Bettina ja Mimmi Vaasan lyseon lukiosta