Tulevaisuutta, kestävyyttä, vastuullisuutta, kansainvälisyyttä ja Porisuhdetta aurinkoisessa Yyterissä. Olipa hyvin järjestetyt kv-päivät! Työpajojen tarjonta ja keynotepuhujat, sekä keskustelut olivat monipuolisia ja herättivät ajatuksia. Vaikka porilaisilla onkin usein sanottu olevan taipumusta pikku negaatioon, niin nyt oltiin iloisella mielellä kurkistamassa tulevaisuuteen.
Arto O. Salonen totesi avauspuheenvuorossaan koulujen ja kasvatuksen merkityksen ennakoivana ja uudistavana tahona. Mietitään, mikä meille on arvokasta ja voisimmeko jopa määritellä tarpeitamme uudelleen. Saattaakin olla, että aineellisen hyvän jatkuvaan lisäämiseen perustuva hyvinvointikäsitys on yksi syy uusiin kansanterveydellisiin ongelmiin. Masennus vie nykyään eläkkeelle kymmenen suomalaista joka päivä. Mitäpä jos avartaisimme päämäärätietoisesti hyvinvointikäsitystämme kulutuksen lisäämisestä hyvän lisäämiseen. Kysyisimme mikä tekee elämästä hyvän? Parantaisimme elintason sijaan elämänlaatua ja opettaisimme sitä myös koulussa.
Löysin itseni työpajasta, jossa amerikkalainen Fullbright-vierailija kertoi tieteen ja taiteen yhdistämisestä ilmastokasvatuksessa. Merkillepantavaa oli, että USA:ssa ilmastokasvatus oli kirjattu vain kolmen osavaltion opetussuunnitelmiin. Työsarkaa siis riittää.
Ilmastoteemaa käsiteltiin myös Satakunnan ammattikorkeakoulun ilmastopalapeli-pajassa, jossa tarkasteltiin omia kulutustottumuksia palapelin avulla, visuaalisesti ja inspiroivasti. Tee Sitran elämäntapatesti ja pelaa sen jälkeen itsesi ilmastoystävälliseksi ilmastopalapelillä.
Kansainvälisyyspäivät alkoivat oikeutetusti nuorten erätaukokeskustelulla, jossa pohdittiin nuorten tulevaisuusnäkymiä, pelkoja odotuksia. Tulevaisuus huoletti, ilmastonmuutos oli peikkona, mutta tulevaisuudelta odotettiin ihan tavallisia asioita, Haluttiin olla hyväksyttyjä, kavereita, turvallisuutta ja toimeentuloa, joka riittäisi tavalliseen elämään. Erätaukomenetelmää pidettiin hyvänä tapana käsitellä asioita. Siinä tulee aidosti kuulluksi, saa olla omana itsenään ja puhua omasta kokemuksestaan. Sai myös keskittyä kuuntelemaan muita, eikä ollut koko aikana ikävä puhelinta.
Ensi vuonna nähdään viisikymppisiä juhlivalla Vantaalla! Nähdään siellä!
Jussi Tomberg
Kestävän tulevaisuuden kehittäjäopettaja ja erityisasiantuntija
Projektikoordinaattori - Globaalisti kestävä koulu
Oulun kaupungin Sivistys- ja kulttuuripalvelut
No comments:
Post a Comment