Oppimispolut ja -verkostot, painopistealueina kestävän kehityksen tavoitteet ja monialaiset oppimisprojektit, kv-hankkeiden toiminnan tuki ja koordinointi,
Suomen UNESCO ASPnet -koulujen verkostoitumisen edistäminen ja
Itämeri-projektin (BSP) vahvistaminen. Haluamme yhdistää koulut ja tukea oppimista kestävän tulevaisuuden puolesta!
Suomen UNESCO-koulujen UNESCO-lähettiläät kohtasivat toisensa torstaina 2.11.2023 ensimmäisessä lähettiläsverkoston tapaamisessa. Mukana oli hieno määrä Unesco-lähettiläitä eri puolilta Suomea.
UNESCO-lähettiläsverkostoon kuuluu yli sata suomalaisnuorta. Verkosto kokoontuu säännöllisesti. Nuoret pääsevät vaihtamaan ideoita ja kokemuksia sekä yhdessä kehittämään UNESCO-koulujen lähettilästoimintaa.
Torstain etätapaamisessa tutustuttiin UNESCO-lähettilästoiminnan kehittämishankkeeseen, jossa nuoret pääsevät tuottamaan opasmateriaalia lähettiläille. Tämän lisäksi valmistuu opas lähettilästoimintaa ohjaaville opettajille.
Miten sinä haluat edistää unescolaisuutta?
Lähettilästapaamisen yhtenä teemana oli nuorten osallisuus koulujen UNESCO-toiminnassa. Nuoret osallistuvat eri tavoin koulujen UNESCO-toimintaan eri kouluissa. UNESCO-lähettiläänä toimimisessa on hienoa se, että voit itse valita millä tavoin olet mukana vaikuttamassa asioihin. Voit valita juuri itsellesi sopivan roolin tai painotuksen Unesco-teemojen edistämisessä. Voit esimerkiksi liittyä koulun UNESCO-tiimiin, järjestää tapahtumia, tiedottaa UNESCO-toiminnasta koulussa ja somessa, osallistua opekokouksiin ja nostaa keskusteluun tärkeitä teemoja, tavata kuntapäättäjiä, osallistua UNESCO-verkoston tapaamisiin ulkomailla tai esitellä koulun toimintaa vierailijoille.
Tärkeiden arvojen edistämistä ja yhdessä tekemistä
Nuorille omasta mielestä kaikkein tärkeintä UNESCO-lähettilästoiminnassa on itselle tärkeiden arvojen edistäminen sekä yhdessä tekeminen. Nuoret pitävät myös uusiin ihmisiin tutustumista ja uusien taitojen oppimista tärkeinä.
Nuoria pyydettiin kuvailemaan Unesco-lähettilästoimintaa yhdellä sanalla. Parhaiten lähettilästoimintaa kuvailevia ilmauksia ovat yhteistyö, yhteisöllisyys ja tasa-arvo.
Joulukuun lähettilässeminaari Torstain 2.11. etätapaamisessa suunniteltiin yhdessä myös joulukuun lähettilässeminaarin sisältöä. Pienryhmäkeskusteluissa jaettiin hyviä kokemuksia eri tapahtumapäivistä. Nuoret listasivat aiheita, jotka heitä kiinnostavat ja pohtivat mitä työpajoja ja aktiviteetteja he toivoisivat kouluissa toteutettavan.
Pienryhmäkeskustelujen anti kerättiin Menti-kyselyn avulla. Tähän palataan 7.-8.12. Oriveden lähettilässeminaarissa. Seminaarissa nuoret tuottavat erilaista viestintään sopivaa materiaalia kuten lyhyitä videoita, julisteita, sarjakuvia ja muita esityksiä. Myöhemmin koulujen UNESCO-lähettiläät voivat kouluttaa ja opastaa uusia lähettiläitä. Tässä apuna toimivat yhdessä tuotetut materiaalit.
Oma verkosto suunnitteilla alakouluille Nyt käynnistynyt lähettiläs-verkostotoiminta on suunnattu yläkoulu- ja lukioikäisille oppilaille ja opiskelijoille. Alakouluille suunnatun oma kokonaisuuden suunnittelu on myös jo työn alla!
Kaikki mukaan! Olisi tosi hienoa saada mukaan UNESCO-lähettiläsverkostoon nuoria kaikista Suomen UNESCO-kouluista. Tervetuloa mukaan! Lisätiedot ja ilmoittautumiset:
Tulevaisuutta, kestävyyttä, vastuullisuutta, kansainvälisyyttä ja Porisuhdetta aurinkoisessa Yyterissä. Olipa hyvin järjestetyt kv-päivät! Työpajojen tarjonta ja keynotepuhujat, sekä keskustelut olivat monipuolisia ja herättivät ajatuksia. Vaikka porilaisilla onkin usein sanottu olevan taipumusta pikku negaatioon, niin nyt oltiin iloisella mielellä kurkistamassa tulevaisuuteen.
Arto O. Salonen totesi avauspuheenvuorossaan koulujen ja kasvatuksen merkityksen ennakoivana ja uudistavana tahona. Mietitään, mikä meille on arvokasta ja voisimmeko jopa määritellä tarpeitamme uudelleen. Saattaakin olla, että aineellisen hyvän jatkuvaan lisäämiseen perustuva hyvinvointikäsitys on yksi syy uusiin kansanterveydellisiin ongelmiin. Masennus vie nykyään eläkkeelle kymmenen suomalaista joka päivä. Mitäpä jos avartaisimme päämäärätietoisesti hyvinvointikäsitystämme kulutuksen lisäämisestä hyvän lisäämiseen. Kysyisimme mikä tekee elämästä hyvän? Parantaisimme elintason sijaan elämänlaatua ja opettaisimme sitä myös koulussa.
Löysin itseni työpajasta, jossa amerikkalainen Fullbright-vierailija kertoi tieteen ja taiteen yhdistämisestä ilmastokasvatuksessa. Merkillepantavaa oli, että USA:ssa ilmastokasvatus oli kirjattu vain kolmen osavaltion opetussuunnitelmiin. Työsarkaa siis riittää.
Ilmastoteemaa käsiteltiin myös Satakunnan ammattikorkeakoulun ilmastopalapeli-pajassa, jossa tarkasteltiin omia kulutustottumuksia palapelin avulla, visuaalisesti ja inspiroivasti. Tee Sitran elämäntapatesti ja pelaa sen jälkeen itsesi ilmastoystävälliseksi ilmastopalapelillä.
Kansainvälisyyspäivät alkoivat oikeutetusti nuorten erätaukokeskustelulla, jossa pohdittiin nuorten tulevaisuusnäkymiä, pelkoja odotuksia. Tulevaisuus huoletti, ilmastonmuutos oli peikkona, mutta tulevaisuudelta odotettiin ihan tavallisia asioita, Haluttiin olla hyväksyttyjä, kavereita, turvallisuutta ja toimeentuloa, joka riittäisi tavalliseen elämään. Erätaukomenetelmää pidettiin hyvänä tapana käsitellä asioita. Siinä tulee aidosti kuulluksi, saa olla omana itsenään ja puhua omasta kokemuksestaan. Sai myös keskittyä kuuntelemaan muita, eikä ollut koko aikana ikävä puhelinta.
Ensi vuonna nähdään viisikymppisiä juhlivalla Vantaalla! Nähdään siellä!
Jussi Tomberg
Kestävän tulevaisuuden kehittäjäopettaja ja erityisasiantuntija
Projektikoordinaattori - Globaalisti kestävä koulu
Oriveden yhteiskoulun ja lukion Unesco-lähettiläitä osallistui Suomen Unesco ASPNet-koulujen Syysseminaariin Helsingissä 7. – 8.9.2023.
Kirjoittanut: Elina Inkeroinen ja Aili Savolainen
Meille aina toitotetaan sitä tosiasiaa, että me elämme vain
kerran.
Meitä painostetaan tekemään sitä tätä ja tuota, mutta samalla pitäisi keskittyä
koulunkäyntiin. Lukio-opiskelijana tällaiset ulkoiset paineet tuntuvat olevan
ristiriidassa keskenään, ja vaatii aitoa mielenkiintoa lähteä mukaan erilaisiin
projekteihin, jotka syövät aikaa luokkahuoneessa opiskelulta. Tästä meillä
heräsikin keskustelua reissun päällä.
Asioita, joita erilaisilla reissuilla oppii, ei millään pystyisi
oppia koulussa kököttämällä. Tien päällä törmää erilaisiin ihmisiin ympäri
Suomen maan, ja joillakin reissuilla on ollut mahdollista tavata myös
kansainvälisesti erilaisia ihmisiä! Muiden koulujen oppilailta, opiskelijoilta
ja opettajilta on mahdollisuus ammentaa inspiraatiota niin Unescon arvoihin
liittyviin asioihin, mutta myös elämään ylipäätäänkin.
Toisten ihmisten tapaaminen ja toisiin tutustuminen on rikkaus
ja mielestämme olisi hyvä, jos meille nuorille näytettäisiin enemmän ihmisten
erilaisuuksia. Omassa koulussa tuppaa pyörimään vain omien tuttujen kavereiden
kanssa, mutta reissujen avulla pääsee tutustumaan eri tavalla myös oman
koulunsa opiskelijoihin ja voikin löytää hyviä uusia kavereita myös niistä,
joiden kanssa ei muuten olisi aikaisemmin ollut tekemisissä.
Pienet hetket ovat kaikista tärkeimpiä auttamaan jaksamaan
muuten jokapäiväistä oravanpyörää. Ehkä lukioajoista jää mieleen juuri ne
hetket, kun pääsee reissuille ja tekee huomaamattaan muistoja, jotka siinä
vaiheessa tuntuu vain tavanomaisilta. Kenties tällaisia hetkiä on vitsiheitot
puistossa leikkimisestä, syvälliset keskustelut hiljenevässä hotellissa,
tavallisuudesta poikkeavat keskustelut opettajien kanssa tai naurupyrskähdykset ravintolassa, kun muut
tuntuvat olevan kovin asiallisia.
Hyvät
hetket auttavat jaksamaan ja ne näyttävät, että elämä on jaksamisen ja elämisen
arvoista.
Unescon reissulla opimme… paljon. Asioista, joista emme tienneet, ja asioista joista luulimme tietävämme.
Oli mielenkiintoista olla keskellä opettajien keskustelua ja kiireistä arkea,
tutkailla ympäristöä vähän uudesta näkökulmasta, huomata miten paljon
oppilaista opettajat todella välittävät!
Ei sitä aina tiedostakaan, kuinka paljon töitä ja suunnittelua opettajien
arkeen kuuluu. Reissun jälkeen on aivan eritavalla katsonut opettajia, jotka
puurtavat töitä meidän eteemme… Tuntuu melkein häpeälliseltä, kuinka vähän
kiitosta annamme heille tästä.
Kaikin puolin siis opettava reissu - aivan mahtavaa, että pääsimme kokemaan
kaiken sen!
Itämeripäivä on John Nurmisen Säätiön käynnistämä jokavuotinen juhlapäivä meren kunniaksi. Päivän tavoitteena on innostaa ihmiset nauttimaan ainutlaatuisesta kotimerestämme sekä tekemään konkreettisia tekoja ja lupauksia sen hyväksi. Juhlinnan lisäksi Itämeripäivän tarkoituksena on lisätä tietoa meren monimuotoisesta luonnosta, kulttuurista ja historiasta.
Itämeripäivää vietetään vuosittain elokuun viimeisenä torstaina erilaisten tapahtumien ja tempausten parissa. Lue lisää aiheesta Itämeripäivän verkkosivulta https://itameripaiva.fi/
Itämeripäivä kouluissa
Itämeripäivä on yksi suomalaisten UNESCO ASPnet Baltic Sea Project -koulujen yhteisistä teemapäivistä. Matinkylän lukiossa Itämeri-teema on esillä koko viikon, kun koulussa vietetään Itämeriviikkoa. Viikon ohjelma pitää sisällään mm. seuraavaa:
Koko koulun yhteinen Itämeri-juhla: kaikki lukiolaiset koulun salissa, päivän teemaan sopivia musiikkiesityksiä
Kuninkaanhaan koululla Porissa oppilaat pääsevät Itämeripäivänä tutustumaan Itämeren makumaailman Itämeri-maistatuksessa. Kuninkaanhaan koululla onkin jakaa hyödyllinen vinkki kaikille kouluille Itämeripäivän kouluruokailun suunnitteluun: Merkityksellinen oppimiskokemus syntyy, kun koululaisille järjestetään Itämeri-aiheiseen kouluruokaan liittyviä tehtäviä ja aktiviteetteja koululla. Nuoret oppivat hauskalla tavalla uutta Itämeri-teemasta, ja kouluruokailun makuelämykset yhdistettynä uuden tiedon omaksumiseen tukevat lasten ja nuorten oppimista.
Itämeripäivänä kuvaamaan Itämeri-aiheista yhteisöelokuvaa!
Baltic Seashore Stories on Suomen ympäristökeskus Syken ja yhteistyökumppanien tänä kesänä järjestämä kampanja, joka lisää tietoisuutta Itämerestä ja innostaa Suomen ja Baltian maiden asukkaita tutkimaan lähirantojaan. Kampanja on suunnattu lapsille ja nuorille, mutta kaiken ikäiset voivat osallistua.
Kampanjan pääosassa on yhteisöelokuva, joka koostetaan yleisön kuvaamista videoista. Osallistujat voivat lähettää kuvaamiaan videoita 9.5.-30.9.2023 Suomesta, Virosta, Latviasta ja Liettuasta. Lisätietoja ja ohjeet osallistumiseen löytyvät kampanjan verkkosivuilta: https://balticseashorestories.com/fi#
Lisää vinkkejä ja materiaalia Itämeripäivän viettoon:
Kesäkuusta 2023 lähtien suomalaisten UNESCO ASPnet Baltic Sea Project -koulujen verkoston toiminnassa ovat puhaltaneet uudet tuulet. Muutaman vuoden ajan suomalaisten UNESCO ASPnet Baltic Sea Project -koulujen verkostoa sekä Yhteinen Itämeri -hanketoimintaa on koordinoinut Vaasan lyseon lukion historian ja yhteiskuntaopin opettaja Mika Jokiaho. Nyt verkoston toiminnan koordinointivastuu on siirtynyt Orivedelle. Mika on vienyt UNESCO ASPnet BSP-kouluverkoston toimintaa eteenpäin upealla otteella viimeisten vuosien aikana. Jättisuuret kiitokset Mikalle loistavasta työstä!
Toukokuun 2023 lopussa Opetushallitus myönsi Yhteinen Itämeri -kehittämishankkeelle uuden hankerahoituksen. Tämän myötä Yhteinen Itämeri -hankkeen sekä suomalaisten UNESCO ASPnet Baltic Sea Project -koulujen verkoston koordinointi siirtyi Oriveden kaupungille. Uutena koordinaattorina on aloittanut Oriveden kaupungin kasvatuksen ja opetuksen suunnittelija Jenni Decandia. Orivedellä on kaksi Unesco-koulua, Oriveden yhteiskoulu ja Oriveden lukio.
Uutta Yhteinen Itämeri -hanketoiminnassa on se, että tällä kertaa hankerahoitusta on käytössä ainoastaan perusopetuksen kouluille. Yhteinen Itämeri -verkostossa lukiot ja peruskoulut ovat työskennelleet tiiviisti yhdessä. Yhteistyö on ollut sujuvaa ja luontevaa, ja sitä halutaan ehdottomasti jatkaa. Lukiokoulutuksen puolelle Yhteinen Itämeri -verkosto suunnittelee omaa Nordplus Junior -ohjelman hanketta.
Uuden Yhteinen Itämeri -hankkeen keskeisenä tavoitteena on aktivoida, vahvistaa ja laajentaa Suomen kansallista Unesco-koulujen BSP-verkostoa. Teemme yhteistyötä kumppanikoulujen lisäksi myös järjestöjen, korkeakoulujen ja yritysten kanssa.
Yhteinen Itämeri -hankkeessa syvennämme globaalikansalaisen tietoja ja taitoja sekä lisäämme tietämystä Itämerestä ja Agenda 2030 -tavoitteista. Kestävä elämäntapa ja ilmastoteot konkretisoituvat nuorille arjen tekoina ja vaikuttamismahdollisuuksina.
Hankekauden aikana toteutamme erilaisia hankeaktiviteetteja, yhteisiä teemapäiviä ja koulutuksia, leirejä ja tapahtumia sekä monialaisia ja laaja-alaisia opintokokonaisuuksia.
Kutsumme mukaan toimintaan myös muita kouluja. Innostamme esimerkkinä toimien ja yhteistyössä lähialueidemme kouluja toteuttamaan omalla koulullaan Agenda 2030 -tavoitteiden mukaista opetusta sekä kehittämään koulun toimintakulttuuria vastuullisemmaksi.
Mikäli sinun koulusi ei ole varsinaisena hankekumppanina hankkeessa mukana, mutta yhteistyö kiinnostaa, olethan yhteydessä!
Yhteinen Itämeri -hankekoordinaattori Jenni Decandia
Agenda 2030 on Pariisin ilmastosopimuksen ohella ihmiskunnan tärkein asiakirja. Se on yhteinen tahtotila siitä, miten maailmasta tehdään parempi paikka meille kaikille. Toivon Agenda -tapahtuma kokosi lapset, nuoret ja kasvatusalan ammattilaiset kestävän kehityksen tavoitteiden äärelle 23.-24.5. ympäri Suomen.
Toivon Agenda -tapahtuman avulla YK:n Agenda 2030 -tavoitteet tulivat jo kolmatta kertaa näkyväksi ja läheiseksi kaikille. Tapahtuman päätoteuttajina toimivat lapset ja nuoret niin kouluissa toteutetuissa työpajoissa ja kilpailuissa, livenä ja etänä järjestetyissä konserteissa kuin Oulun yliopiston tiedepuutarhalta lähetetyssä livestriimissäkin. Lisäksi lasten ja nuorten ohjelmaa järjestettiin tapahtumaan myös Orivedellä, Jyväskylässä, Kokkolassa, Valkeakoskella ja Rovaniemellä.
Livestriimissä paremman huomisen sanoittajat
Arto O. Salonen on Joensuun yliopiston kestävyyden ja hyvän elämän tutkija. Arto on ollut luomassa mm. ekososiaalisen sivistyksen käsitettä. Päiväkotien lapset laittoivat Arton perimmäisten kysymysten äärelle. Mitä voi tehdä köyhänä? Miksi on kipeyttä? Mikko Kuustonen, tuo hyvän mielen taiteilija ja lähettiläs, joutui niin ikään lasten kivaan maailmanparannuskeskusteluun keskiviikkona. Huippualustuksia saimme seurata myös Maailman Luonnonsäätiöltä ja YK-liitosta. Tapahtuman ehdoton kunniavieras oli kuitenkin presidentti Tarja Halonen, joka muistutti meitä kestävän kehityksen tavoitteiden tärkeydestä.
Paneeleita ylhäältä ja alhaalta
Minkä näköinen nuorten kestävä tulevaisuus on? Millaisia päätöksiä Oulun täytyy tehdä tämän saavuttamiseksi? Oulun nuorisovaltuusto järjesti vauhdikkaan paneelikeskustelun, johon osallistui nuoria ja alan asiantuntijoita, sekä opettajia. Paneelissa käsiteltiin kestävyyttä ympäristön, sosiaalisuuden, talouden ja etenkin nuorten näkökulmasta.
Millaisia Agenda-ajatuksia on Arkadianmäellä? Pohjoisen Suomen huippupoliitikot kertoivat lapsille ja nuorille ajatuksiaan ihmiskunnan tärkeimmästä asiakirjasta. Meillä on viheliäisiä asioita maailmassa, mutta pystymme ne yhdessä selättämään, oli kansanedustajien selkeä viesti! Ysiluokkalaiset sekä haastattelivat, että olivat tehneet kysymykset kansanedustajille.
Toivon lauluja ja suurta draamaa
5.-6.-luokkalaisille, yläkoululaisille ja lukiolaisille järjestettiin vielä Toivon Agendan livetapahtuma Hupisaaren kesäteatterilla, mukana maailmanparannuslauluja nuorilta ja tähtivieraana räppäri Stepa. Eskarit saivat kokea saman seuraavana päivänä, jolloin teemana oli yhteinen maapallo Soivan siilin ryydittämänä.
Soudetaan kilpaa yhdessä hyvää
Tänä vuonna soudettiin jälleen kilpaa Oulujoen kuninkuudesta. Koulut sousivat soutulaitteilla toisiaan vastaan ja tilannetta pystyi seuraamaan reaaliaikaisesti Motiliike.fi -pelialustalla. Kaikkien koulujen soutumatkat muutettiin kilowattitunneiksi ja paikallinen Oulun energia osti yhdessä tuottamamme soutuenergian ja niillä hankimme puun taimia istutettavaksi. Viime vuonna sousimme 1000 puuntainta, nyt soudettiin vielä paremmaksi. Mukaan ilmoittautui 13 koulua, enemmän kuin ikinä. Mitä jos seuraavaksi soudamme vaikka Itämeren ympäri koko Suomen koulujen voimin?
Toivon Agenda-tapahtuman järjestävät yhteistyössä Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut, Opetushallitus, Pohjois-Suomen ja Itä-Suomen aluehallintovirastot, useat Suomen kaupungit ja kunnat, Oulun yliopisto, UnescoASPNet-kouluverkosto sekä kouluja ympäri Suomea.
UNESCO ASPnet Baltic Sea Project -koulut kokoontuivat lukuvuoden huipennukseksi Seilin saarelle kansainväliselle kestävän kehityksen leirille 2.-5.5.2023. Mukana Seilissä oli yhteensä 81 opiskelijaa ja opettajaa sekä yhteistyökumppania Suomesta, Saksasta ja Tanskasta 15 eri koulusta.
Leiri alkoi tiistai-iltana Turussa suomalaisten, saksalaisten ja tanskalaisten yhteisellä illallisella. Ensimmäisen leiripäivänä keskiviikkona tutustuttiin Itämeren alueen kulttuurivaikutuksiin Suomessa Turun tuomiokirkossa ja Turun linnassa. Lounas nautittiin hienosti Turun linnassa Juhana herttuan kellarissa. Tämän jälkeen suunnattiin Seiliin laivalla Saaristomeren maisemia ihaillen. Seilissä ehdittiin vielä tehdä tutustumiskäynti Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuskeskuksessa, jossa kerrottiin mm. Turun ylipiston tekemästä Itämeri-tutkimuksesta ja perehdyttiin tutkijan työhön. Lisäksi tutustuttiin Seilin saaren historiaan opastetulla kierroksella. Illalla leikittiin Agenda 2030 -tutustumisleikkejä ja rohkeimmat kävivät heittämässä talviturkin Itämereen.
Torstaina Seilin Itämeri-leirillä oli työpaja- ja seminaaripäivä. Päivällä yhteistyötahot pitivät kolme työpajaa, johon kaikki opiskelijat osallistuivat. Turun yliopiston LUMA-keskus järjesti vesitutkimustyöpajan, jossa tutkittiin kolmea vesinäytettä. Kaksi näytettä kerättiin ryhmissä Seilissä Itämerestä ja kolmas mysteerinäyte saatiin työpajan vetäjiltä. Tutkimusasemalla tutkittiin ja vertailtiin näytteistä veden sameutta, pH:ta, suolapitoisuutta ja sähkönjohtavuutta.
Helsingin yliopiston ilmastokasvatushanke järjesti Ilmasto-utopiatyöpajan. Siinä keskusteltiin pienissä ryhmissä omista ajatuksista liittyen ilmastonmuutokseen ja sen opiskelijoissa herättämiin tunteisiin. Työpajassa Keskusteltiin myös siitä, millainen vaikutus ilmastonmuutoksella saattaa tulla olemaan tulevaisuuden maailmaamme. Työpajassa kirjoitettiin ideoita ja ajatuksia yhdessä ylös lapuille ja kiinnitettiin ne isolle ilmastonmuutosjulisteelle. Oli todella kiinnostavaa kuulla muiden tunteista tätä kaikkea kohtaan sekä myös tanskalaiselta opiskelijalta, kuinka asia on esillä Tanskan kouluissa.
Saaristomeren UNESCO Biosfäärialueen Vedenalainen maailma -työpajassa tutkittiin rakkoharussa elävien eliöiden määrää. Ryhmä aloitti meren rannalla etsimällä rakkohauruja vedestä sekä ottamalla niitä haaviin. Haavit laitettiin vesitankkiin, jossa eliöt erottuivat hyvin. Erotusen jälkeen eliöt laitettiin mikroskoopin alle, jotta pystyttiin tunnistamaan mitä eri vedenalaisia eliöitä rakkohaurussa elää.
Päivällä Luonto-Liitto ja Suomen ympäristökeskus SYKE järjestivät opettajille oman työpajan, jossa työstettiin Itämeri- ja kestävyysteemojen käsittelyä koulussa. Työpajojen jälkeen oli vielä seminaari, jossa Oulun kaupungin kestävän kehityksen kehittäjäopettaja Jussi Tomberg alusti opiskelijoiden osallistamisesta. Saksan UNESCO BSP koordinaattori Martin Jarrath kertasi BSP-verkoston taustaa ja kansainvälisen toiminnan mahdollisuuksia. SYKE:n asiantuntijat esitelmöivät merilukutaidon opettamisesta. Luonto-Liiton Ville Laitinen kertoi järjestöjen tarjoamista vaikuttamismahdollisuuksista.
Illalla koulujen vetämissä työpajoissa tutustuttiin ihmisoikeuksiin tekemällä toiminnallisia tehtäviä Helsingin kielilukion johdolla. Kankaanvärjäystyöpajassa Tuusulan lukion opettaja sekä opiskelijat ohjasivat kangaskassien tie dye -solmuvärjäyksessä. Kaikki värjätyt kassit oli kerätty Tuusulan lukion opettajilta, ja kuminauhat kierrätettyjä. Tulevaisuuden koulu -työpajassa ohjelma aloitettiin ryhmässä kirjoittamalla mielipiteitä asioista, jota koulussa ei ole välttämättä opetettu. Esille nousi asioita etenkin oman talouden hallinnasta, kuten rahankäyttöstä, omaan asuntoon muuttamisesta ja laskujen maksamisesta.
Seilin viimeinen leiripäivä meni myös työpajojen parissa. Työpajoissa otettiin haltuun uusia työvälineitä ja pedagogiikkaa. Työpajoissa tutustuttiin mm. Suomen ympäristökeskuksen Vesireppuun ja lähdettiin tutkimaan lähivesiä. Opiskelijat jaettiin muutamaan pienempään ryhmään, joista jokaiselle annettiin yksi Vesireppu. Repun sisältä löytyi paljon erilaisia työvälineitä veden tutkimista varten ja työvaiheitakin oli sen verran monta, että jokaiselle ryhmän jäsenelle riitti tekemistä. Mittasimme muun muassa Itämeren lämpötilan sekä tutkimme sen sameutta ja otimme ylös pH-arvon. Lopuksi kaikki tulokset kirjattiin ylös.
Martinlaakson lukion Lintujen bongaus -työpajassa ryhmä aloitti etsimällä lintuja kiikareilla ja selvitti, mitä eri lintuja saarelta löytyy. Ensimmäiseksi mentiin laiturille katsomaan ja siellä näkyi nukkuvia sorsia. Maastosta pystyttiin tunnistamaan laulu äänen perusteella, mikä eri lintu siellä oli.
Muoviton meri -työpajassa Luonto liiton työntekijät esittelivät meille ensin Luonto liiton muoviton meri lähettiläskoulutusta, minkä jälkeen lähdimme rantaan etsimään roskia. Lopulta löysimme erään majoitusrakennuksen takaa yllättäen pienen kaatopaikan ja sieltä monta säkillistä muovijätettä ja yli kymmenen lasipulloa, jotka keräsimme pois.
Ilmanlaatu työpajassa opittiin tutkimaan ilmanlaatua jäkälien avulla Kielin RBZ Wirtschaftin opettajien johdolla suomeksi ja englanniksi. Työpajassa perehdyttiin, miten erilaisista jäkälistä ja niiden esiintyvyyksien merkityksistä, tutkimme niiden eroja ja kuvailimme niitä. Oulun kaupungin kestävän kehityksen kehittäjäopettajan Jussi Tombergin Kansalaishavainnointityöpajassa etsittiin ja tunnistettiin kasveja iNaturalist-sovelluksella.
Leiri huipentui merimatkaan laivalla Seilistä Turun keskustaan. Seilin leiri oli hieno koulujen ja yhteistyökumppaneiden voimannäyttö. Samalla opittiin uusia pedagogisia tapoja käsitellä kestävyysteemoja tutkien, opiskelijoita osallistaen ja voimaantuen yhdessä tekemisestä ja oppimisesta. Opiskelijoiden mielestä leiri oli todella mukava kokemus, jossa opittiin näkemään Suomen kulttuuria, historiaa ja luontoa. Erityisen kivaa oli tutustu uusiin ihmisiin eri puolilta maailmaa ja nähdä heidän kulttuurisia tapojansa toimia.
Lue lisää Seilin leirin tunnelmista Yhteinen Itämeri -hankkeen blogista: Yhteinen Itämeri -blogi.
Teksti ja kuvat: Anni Santala, Emma Hammarström, Viivi Huhtamäki ja Hertta Kivisaari sekä Mika Jokiaho
.jpg)
.jpg)
.jpg)