Mahdollisuus osallistua globaaliin keskusteluun
Suomen Unesco-koulut kutsuttiin mukaan Unescon käynnistämään
Futures of Education (FoE) -kampanjaan syksyllä 2020. Kampanjassa kartoitettiin koululaisten ajatuksia koskien vuotta 2050. Tehtävää pidettiin kiinnostavana: s
iinä yhdistyi nuoria ihmisiä askarruttava tematiikka ja mahdollisuus osallistua globaaliin keskusteluun.
Tulevaisuustalkoot pandemian keskellä
Pandemiavuoden syksyllä 2020 maailman kaikkia UNESCO-kouluja kutsuttiin tulevaisuustalkoisiin, pohtimaan lasten ja nuorten omin sanoin ja käsityksin 30 vuoden päässä häämöttävää tulevaisuutta. Millainen maailma on vuonna 2050, kun nämä koululaiset alkavat olla keski-ikäisiä? Millaiseksi he itse rakentaisivat maailmaa? Miten tulevaisuuteen voisi vaikuttaa globaalikasvatuksen keinoin – maailmankansalaisuuteen ja kestävään kehitykseen sitouttavien opintojen avulla?
Opetushallitus laati kumppaneineen ohjeet ja jakoi tehtävään orientoivaa UNESCON aineistoa oppilaiden tulevaisuuspohdintoja varten. Futures of Education -tehtävänantoon ja ohjeisiin voi tutustua tästä linkistä.
Koronasyksyn kiireistä huolimatta puolet Suomen UNESCO-kouluverkoston kouluista osallistui kampanjaan. Opetushallituksen kyselyyn tuli viestejä 31 koululta ja oppilaitokselta, tasapuolisesti sekä peruskouluilta että lukioista.
Mistä nuoret sitten puhuvat, kun he puhuvat vuodesta 2050?
Ilmastonmuutos askarruttaa koululaisia eniten, se myös selvästi ahdistaa. Luonnon suojelemiseenhalutaan panostaa.
Kestävän kehityksen näkökulma konkretisoituu erityisesti kierrätyksen, uusiutuvan energian ja toisaalta ravinnon osalta: nuoret näyttäisivät olevan halukkaita siirtymään vahvempaan kierrätykseen ja erityisen valmiita he olisivat vaihtamaan kasvisruokaan.
Vastauksiin tulee globaalia huolenpidon sävyä, kun lapset ja nuoret kertovat toivovansa tulevaisuudelta tasa-arvoisuutta, ihmisoikeuksien vahvistumista, syrjinnän loppumista, kielten ja kulttuurien moninaisuuden säilymistä - ja rauhaa.
Köyhyyden halutaan kaikkoavan, ja ilmaisen hyvän peruskoulun tulevan kaikkien oikeudeksi. Rahasta ja varallisuudesta mainittaessa toivotaan, että kaikilla olisi varaa ruokaan ja että köyhempiä autettaisiin. Mainitaan myös, että teknologiayritysten ja muiden yritysjättien valtaa tulisi rajoittaa.
Koronapandemian merkitsemä sukupolvikokemus
Monissa vastauksissa toivotaan koronapandemiasta selvittävän ja tiedetään rokotteen tulevan pian avuksi (syksy 2020). Mutta suomalaisten koululaisten suuri huolenaihe on koronasyksynäkin kuitenkin ilmastonmuutos, joka toistuu lähes kaikissa vastauksissa. Merkille pantavaa on, että pandemiasta johtuvia eristyksiin joutumisia, maskipakkoja ja etäkoulua tai oman sairastumisen pelkoja ei mainita.
Miten kehittää tulevaisuusajattelua ja -taitoja kaikissa kouluissa ja opetuksessa?
On tärkeää, että UNESCON tulevaisuustoimeksiantoa jatketaan vuoden 2021 mittaan. Samalla opettajien kokemukset voivat kannustaa myös vastaaviin,
globaalikasvatusta sivuaviin laaja-alaista osaamista ja monialaista oppimista kehittävien tehtävien suunnitteluun ja toteuttamiseen.
UNESCON tulevaisuustoimeksiannosta raportoimalla voidaan saada inspiraatiota tulevaisuudesta opettamisen ja tulevaisuustaitojen oppimisen lisäämiseen kouluissa ja opetuksessa.
Tehtävään ja tuloksiin on tarkoitus palata syventävästi kevätlukukaudella 2021 sekä kansallisesti että osana UNESCON globaalia kampanjaa. Huhtikuussa Opetushallitus kokoaa UNESCO-kouluja, opettajia ja oppilaita, yhteiseen webinaariin, jossa tulevaisuusaihetta työstetään edelleen opetussuunnitelmien, opettajien täydennyskoulutuksen ja koulujen vastuullisen kansainvälisen toiminnan kehittämisen näkökulmista.
Tutustu opetusneuvos Paula Mattilan laatimaan raporttiin kokonaisuudessaan
Linkki Pariisiin UNESCO ASPNet kouluverkoston päämajaan lähetettyyn englanninkieliseen raporttiin
Opetusneuvos Paula Mattilan laatiman raportin pohjalta blogipostauksen koosti Tiina Sarisalmi
