Friday, 15 March 2019

EKOKRIISI - KANSAINVÄLISYYS - TOIVO

Opetushallituksen kv-koordinointihankkeet kutsuvat VII kansainvälisyyden kevättreffeille!


Aika: Torstai 25.4.2019 klo 15.00 – perjantai 26.4.2019 klo 15.30
Paikka: Opetushallitus, Hakaniemenranta 6, Helsinki
Osallistujat: Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opettajat ja rehtorit, varhaiskasvatuksen
                        asiantuntijat, kv-koordinaattorit, järjestöjen edustajat

Ilmoittautuminen: 12.4. mennessä http://bit.ly/kv-treffit-2019

Koulumme kansainvälistyvät ja niitä kansainvälistetään vauhdilla ja monin tavoin. Kansainvälisyyden rinnalla globalisaatio etenee ja nostaa huolia suomalaiseenkin horisonttiin. Ilmastonmuutos, demokratian kriisi, erilaiset turvallisuusuhat ovat mielessämme, mutta tehtävämme on rakentaa toivoa ja vahvistaa osaamista, joilla nämä huolet selätetään.

Tänäkin vuonna treffeillä huomioidaan kansainvälisyyden eri osa-alueet laajasti. Aasian ja Afrikan kielten opettaminen,  lukioiden uudet opsit ja kansainvälistyminen, kestävän kehityksen Agenda 2030, kansainvälisyyden ja kielten polut varhaiskasvatuksesta lukioon ja siitä eteenpäin! Nämä ovat teemoja, joihin treffien työpajoissa on mahdollisuus paneutua. Päivien keskeinen anti liittyy kuitenkin siihen, miten kansainvälisyyden avulla voidaan rakentaa toivoa ja hyvää tulevaisuutta.

Perjantain pääluennon pitää professori Veli-Matti Värri, jonka tutkimustyö keskittyy kasvatukseen ekokriisin aikakaudella.

Ilmoittaudu mukaan ja kerro samalla, mitä kv-treffeiltä odotat.

Ohjelma ja siihen sisältyvät kahvit ovat maksuttomat, muut ruokailut omakustanteisia.

Ohjelma:




Lisätietoja ohjelmaan ja teematyöpajoihin liittyen antavat:
  • Opetusneuvos Paula Mattila, OPH, +358 29 533 1144 paula.mattila@oph.fi
  • Projektikoordinaattori Tiina Sarisalmi, valtakunnallinen kv-koordinointi (Kohti vuotta 2030), +35840 133 9192 tiina.sarisalmi@orivesi.fi
  • Projektikoordinaattori Jussi Tomberg, valtakunnallinen kv-koordinointi (Kohti vuotta 2030), +358447039186 jussi.tomberg@ouka.fi
  • Projektikoordinaattori Päivi Siltala-Keinänen, valtakunnallinen kv-koordinointi (Aasian ja Afrikan kielet), +358408610749 paivi.siltala-keinanen@edu.hel.fi
  • Projektikoordinaattori Maarit Niskanen, NEST-keskus, +358 447184063 maarit.niskanen@kuopio.fi
  • Svensk koordinering: Andreas Sundstedt, +358 50 5642860, andreas.sundstedt@abo.fi

Wednesday, 13 February 2019

Planetaarisen elämän kansalaistaidot

Kasvatustieteen professori Veli-Matti Värri puhuu kirjassaan Kasvatus ekokriisin aikakaudella siitä, kuinka kasvatuksen tarina kouluissa pitäisi kirjoittaa uudelleen.  Kasvatus perustuu jo varhaisessa vaiheessa valmistamaan lapsiamme kulutusyhteiskuntaan, jonka päämääränä on materian hankkiminen ja kilpailuyhteiskunnassa menestyminen. Halu kuluttaa on kohotettu ehdottomaksi totuudeksi johon meidän on pyrittävä, vaikka samanaikaisesti olemme hyvin tietoisia tuhoisasta elämäntavastamme. Lisäksi vältämme kasvatuksessa ns. viheliäisiä kysymyksiä, kuten ilmastonmuutos, jotka vääjäämättä siirrämme lapsiemme ja lastenlapsiemme ratkaistaviksi. Värri kutsuu tätä elämäntapamme onkalometafysiikaksi, jossa viheliäiset ongelmat säilötään tuleville sukupolville kuten tappavan vaarallisesti säteilevä ongelmajäte. Odotamme siis että jokin tulevaisuudessa keksittävä teknologia ratkaisee kaikki ongelmamme. Siihen asti elämme luottavaisina onkalossamme.

Kilpailuasetelma istutetaan meihin hyvin nuorena. Kilpailu näkyy kaikkialla, jopa lasten syntymäpäiväkutsuilla, jossa lapsien arvoiksi nousevat materia ja kulutus tai brändit. Coca Cola-rekka saa liikenteemme jumiutumaan ja lyömme mustien perjantaiden myyntiennätyksiä joka vuosi.

Kestävyydestä koulutuksellinen kärki

Oulu on valtakunnallisesti tunnustettu osallisuus- ja kestävän kehityksen kasvatuksen kaupunki. Digitaalisuuden ja teknologian lisäksi Oululla olisi mahdollisuus profiloitua näissä teemoissa. Jospa ulko-opetus, luontokasvatus, ympäristövastuullinen vaikuttaminen ja kestävyys olisikin koulutuksellisia kärkiämme?

Opetussuunnitelmassa kestävä tulevaisuus on nostettu isoksi otsikoksi, mutta miten se näkyy koulujemme arjessa. Kestävyys on aihe, joka kuuluu kaikille ja ei kenellekään. Helposti se muuttuu sanahelinäksi, joka ei johda mihinkään konkreettiseen. Lisäksi kestävyys tai sen puute konkretisoituu kouluissa toimintoina, joihin meillä käyttäjinä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa. Esimerkkinä energiankulutus tai kouluruokailu. Tällöin asiasta ei tule meille merkityksellistä. Merkityksellisyys onkin yksi keskeinen sana, jolla kestävyys tulee oppijaa lähelle.  Merkityksellisyys alkaa luokkahuoneesta ja lähiympäristöstä. Merkityksellistä on osallistua kouluruuan kehittämistyöhön yhdessä koulun keittiöhenkilökunnan kanssa tai rakentaa koulusta aurinkoenergian oppimisympäristö yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Osallistuminen ja vaikuttaminen luovat merkityksellisyyttä. Kuuluminen ryhmään ja yhteisöön voimaannuttaa ja hyvät asiat saavat aikaan hyviä asioita.

Ympäristöohjelma ja kestävän kehityksen polku

Oulun kaupunki on laatimassa tällä hetkellä ympäristöohjelmaa vuoteen 2026. Ohjelman laatimisen prosessissa on ollut inspiroivaa olla mukana. Hieno huomata että, Oulun kaupungin eri asiantuntijoilla on samanlainen suuri tahtotila saada kestävyys keskeiseksi teemaksi Oulun kaupungissa, joka on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2040 mennessä. Ympäristöohjelmaan on kirjattu oululainen kestävän kehityksen polku, jonka tulisi taata jokaiselle lapselle ja nuorelle perustiedot ja taidot aiheen teemoista. Tämä on hyvä alku, mutta täysin riittämätön.

Ympäristöohjelmaan on kirjattava selkeästi myös kaikkien koulussa toimijoiden yhteistyön velvoite kestävän kehityksen pyrkimyksissä. Jos oppilaitoksissa ei puhuta samaa kieltä eri toimijoiden kesken, siitä muodostuu kestävyyden pullonkaula. Jos eri toimijoiden erilaiset sopimustekniset asiat estävät 2010-luvulla yhteisen kertomuksen rakentamisen, miten saadaan kasvatettuja ympäristövastuullisia ja osallistuvia ihmisiä?

Jussi Tomberg

Kestävyystiede lukioiden kurssitarjontaan

Aloitimme Oulun lukioissa joulukuussa kestävyystieteen kurssin, jossa opiskelijat toimivat yhteistyössä eri alojen asiantuntijamentoreiden kanssa paremman huomisen puolesta. Tässä voimme hyödyntää myös oululaisia osallisuusrakenteita, joilla opiskelijoiden tutkimustulokset ja toimenpide-ehdotukset saatettaisiin päättäjien tietoisuuteen ja haastettua myös heidät pohtimaan kestävää tulevaisuuttamme.  Ouluun on rakenteilla myös ilmiöpohjaisia kestävän kehityksen oppimiskokonaisuuksia lukio-opetukseen, jossa teemoja käsiteltäisiin useissa eri oppiaineissa, juurikin edellä mainittujen viheliäisten kysymysten muodossa ratkaisukeskeisesti ja merkityksiä luoden.

Opiskellaan yhdessä planetaarisen elämän kansalaistaitoja, joilla vältetään ekokatastrofin kaatuminen jälkipolviemme päälle. Rakennetaan yhteinen kestävän tulevaisuuden kertomus, jossa meitä nyt päätöksiä tekevien ja kasvattajien ei tarvitsisi koko ajan hävetä. Luodaan merkityksiä ja koetaan yhdessä ilman jatkuvaa materian kaipuuta.

Jussi Tomberg
Artikkeli julkaistu oululaisessa Kalevassa su 10.2.2019

Monday, 11 February 2019

Connected by the Baltic Sea

During the first day participants learnt about the nature in Pori and visited the Upper Secondary School. We visited a bird tower by the River Kokemäki delta area and Nature House Arkki to get a glimpse of Pori’s nature. 


Two main themes: Energy and the Baltic Sea

We learned how the energy is generated in Finland by visiting near-by a Wind Power Centre, Nuclear Power Plants and Hydroelectric Power Plants. We discussed how the energy could be generated in a sustainable way and realized that there was not one right answer to this difficult problem.

The smelliest experience of the Camp School was visiting the Mattila Farm. It produces most of the electricity needed with solar panels and they have a milking robot. They also make a great effort to produce milk in as sustainable way as possible.


Taking samples
The other theme of the Camp was of course the Baltic Sea. We learned that Yyteri beach is one of the Natura 2000 nature protection areas in Finland.

On the last day, we took some water samples from the sea and measured the nitrates, nitrites and phosphates. We had also three bat detectors. Late in the evening, we went about with flashlights and detectors and we could hear and see bats.

We hope that we were able to give our international guests a nice glimpse of Satakunta Nature and History and Energy producing. Naturally, the most important thing was that students from different countries get to know and can discuss with each other.


Hanna Numminen
Porin lyseon lukion lehtori



********************************************

Kansainvälinen leirikoulu oppilaitten silmin


Porin kaupungissa kävimmet kahdessa museossa, joista yhdessä nähtiin erilaiset esitykset Porin kaupungin ja sen ympäröivien alueiden luonnosta ja eläimistä. Toisessa museossa näimme esityksiä Porin historiasta esihistoriasta lalkaen. Saimme tietää, miten Pori on kehittänyt, minkälaisia ihmisiä on asunut Porissa ja minkälainen elämä heillä oli. 


Oli myös oli tosi mielenkiintoista käydä Porin Lyseon koulussa siitä kannalta, että oli hyvä mahdollisuus vertailla meidän kouluamme ja Porin Lyseon koulua. Koulu oli paljon suurempi, kuin meidän oma ja yhdisti peruskoulua, lukiota ja aikuislukiota. 


Tuulipuistosta puhdasta uusiutuvaa energiaa

Ensimmäisenä päivänä olimme vierailemassa tuulipuistossa, jossa meille kerrottiin tuuliturbiinista. Miten niitä valmistetaan, paljonko se suunnilleen maksaa ja kuinka on mahdollista siirtyä kokonaan puhtaaseen energiaan, jonka saadaan tuulesta. Oli tosi mielenkiintoista kuunnella, miten Suomi on edennyt tuottamaan tuulisähköä ja minkälaisia suunnitelmia on. 


Vierailu ydinvoimalassa...

Yksi mielenkiintoisimmista paikoista, missä kävimme leirin aikana, oli Olkiluodon ydinvoimalaitos. Ensin meitä vietiin hienoon luentosaliin, jossa meille kerrottiin miten ydinvoimala toimii, sen turvallisuudesta, kuinka maailmanlaajuista toimintaa se on ja monesta muusta yksityiskohdasta. Sitten meille tehtiin turvatarkastus ja me lähettiin kävelemään erikoista tunnelia pitkin, jonka lopussa meille näytettiin paikka johon viedään ydinjätteet. Emme voineet edes kuvitella että meille näytetään ja kerrotaan niiden toiminnasta niin yksityiskohtaisesti. Se oli mahtavaa. 


... ja maatilalla

Kävimme myös maantilalla, jossa oli lehmiä, sikoja ja hevosia. Lehmistä ja maidon tuotannosta kerrottiin paljon. Me saimme käydä maatilan jokaisessa paikassa ja tutustua lehmiin. Maatilan perhe oli erittäin mukava ja ystävällinen. Heti ensimmäisenä päivällä huomasimme, että Porissa on oma maitomerkki - Satamaito, joten oli tosi kiinnostavaa tutustua maatilaan. 

Asuimme leirin aikana huoneissa, joissa oli kaikkea tarvittavaa. Lähialueella löytyi helposti tekemistä vapaa-ajalle, jota meillä ei ollut paljon. Pelasimme pöytätennistä, kävimme saunassa, uimme kylmässä Itämeressä ja grillasimme illalla ystävällisessä ja kansainvälisessä piirissä. 

Yhteenvetona voimme sanoa, että matka oli tosi mielenkiintoinen ja hyödyllinen. Olemme tosi ylpeitä, että osallistuimme tällaiseen tapahtumaan ja toivomme, että jatkossa niitä järjestetään lisää. 


Aleksandr Jääskeläinen ja Andrey Ogloblin
Suomalais-venäläisen koulun oppilaat

Sunday, 27 January 2019

Rauhaa, välittämistä ja vapaaehtoistyötä Oulun normaalikoulussa

"Parasta rauhantyötä on se, että katsoo toista silmiin, kättelee ja joskus halaa, kuuntelee, mitä toinen puhuu ja ajattelee, että vieressä oleva on yhtä tärkeä kuin minä." (Hussein Al-Taee)

Rauhanvälittäjä Hussein Al-Taeen vierailu koulussamme


Oulun normaalikoulussa vietettiin perinteisiä rauhan, välittämisen ja vapaaehtoistyön päiviä viikolla 44. Toiminnan tarkoituksena on Unesco-koulun hengessä herätellä oppilaita ja opiskelijoita huomioimaan ympäristön, toisten ihmisten, ihmisoikeuksien ja rauhan äärettömän tärkeän merkityksen meidän omassa elämässämme.

Tänä vuonna saimme juhlapohujaksi Martti Ahtisaaren CMI-instituutista Hussein Al-Taeen, jonka valloittava persoona kosketti niin oppilaita, opiskelijoita kuin henkilökuntaakin. Pääjuhlan puhe alkoi esittelyllä siitä, mitä rauhanvälitys on, ja mitkä ovat rauhanvälittäjän kolme tärkeintä taitoa: kuunteleminen, asettuminen toisen ihmisen asemaan ja yhdenvertainen kohtelu toista ihmistä kohtaan. Puheen keskeisin merkitys oli, että hän osasi konkreettisilla esimerkeillä osoittaa, että kaikki konfliktit ovat ratkaistavissa – oli sitten kyse arjen pienemmistä ristiriidoista tai kansojen välisistä konflikteista.

Vierailun painopisteiksi laitoimme sen, että Hussein pääsee tapaamaan mahdollisimman paljon koulumme eri-ikäisiä oppilaita ja opiskelijoita. Yläkoulun puolella koulumme yläluokkien ja lukion Unesco-oppilaat haastattelivat Husseinia ja saivat vastavuoroisesti mm. kertoa unelmistaan ja toiveistaan.

Koskelan alakoulun vierailu sisälsi tutustumisen maahanmuuttajaoppilaille tarkoitettuun perusopetuksen valmistavan opetuksen ns. Valo-luokaksi kutsutun opetusryhmän toimintaan. Valmistavan opetuksen ryhmässä opiskelee oppilaita, joiden suomen kielen taito ei vielä riitä perusopetuksessa opiskeluun. Tällä hetkellä ryhmässä opiskelee oppilaita Irakista, Jemenistä, Kiinasta, Kurdistanista, Latviasta, Somaliasta, Syyriasta sekä Venäjältä. Oppilaille kerrottiin etukäteen, että Hussein oli itse ollut 10-vuotias irakilainen pakolainen tullessaan Suomeen. Valo-luokan oppilaat saattoivat helposti samaistua Husseinin lapsuuteen – heistä suurin osa on nyt samassa tilanteessa. Hussein hurmasi Valo-ryhmän lapset ja kaikki aikuiset intensiivisellä läsnäolollaan ja aidolla kiinnostuksella oppilaiden kertomia asioita kohtaan. Hän halusi kuulla jokaisen lapsen tarinan. 


Aamukahvilla koulun oppilaskunnan hallituksen ”Pikku-parlamentin” edustajat pitivät seuraa Husseinille. He esittivät hänelle kysymyksiä sekä vastasivat asiantuntevasti Husseinin kysymyksiin.

Vierailun lopuksi rauhanjuhla kokosi kaikki koulun oppilaat ja opetusharjoittelijat koulun saliin, jossa Hussein toivotettiin tervetulleeksi kuudellatoista koulun oppilaiden puhumalla kielellä. Juhlassa Hussein vastasi oppilaiden tekemiin kysymyksiin, joita esittivät ”Pikku-parlamentin” edustajat. Lämminhenkinen juhla päättyi koulun kuoron, ja lopulta koko koulun laulamaan kappaleeseen ”Me ollaan sun puolella”.


Toimintapäivä yläkoululla ja lukiossa


Toimintaviikon yksi keskeinen tapahtuma on kiertorata, jossa 7.- ja 8.-luokkalaiset saavat tutustua kansalaisjärjestöihin, Martti Ahtisaaren rauhanvälitysoppeihin, vapaaehtoistyöhön ja suvaitsevaisuuteen. Tänä vuonna koulun ulkopuolisina tahoina mukana olivat SPR, Taksvärkki ry, Vares-keskus, Nuorisotalo, kansainväliset opiskelijat (gambialaisia opiskelijoita), Oulun vaikuttajaopettajat sekä Agenda 2030 asiantuntijat.

Toimintapäivän tärkeä osa on, että 9.-luokkalaiset tekevät konkreettisesti vapaaehtoistyötä, jonka sisältö vaihtelee vuosittain. Tänä vuonna toiminta oli erittäin monipuolista, ja siihen osallistettiin myös koulumme henkilökuntaa. He pystyivät tuomaan vaatelahjoituksia Hope ry:lle, tilaamaan leivonnaisia tai korjauttamaan polkupyöriään. Kaikki saatu tuotto luovutetaan hyväntekeväisyyteen.

Vapaaehtoistoiminta 9.lk:lla sisälsi henkilökunnan antamien vaatelahjoituksien lajittelua Hope ry:n hyväksi, toimintaa ja musiikkia ikäihmisille, pyöräpajan, leipomista, torkkupeittojen ja pipojen ompelua keskosille, isänpäiväkorttien ja Unesco -julisteen tekemistä sekä tutustumista erilaisiin kansalaisjärjestöihin postereiden tekemisen kautta.

Lukiolaiset saivat keskustella gambialaisten opiskelijoiden kanssa mm. siitä, millaiset erot koulujärjestelmissämme ovat - erityisesti jäi mieleen erään gambialaisen opiskelijan heittämä kysymys meidän lukiolaisille: ”Kuinka monesti olet elämäsi aikana joutunut miettimään, pääsetkö tänään kouluun…?” Kysymys sai lukiolaisemme miettimään oikeasti, miten erilainen lähes saman ikäisen nuoren tilanne voi olla jossain päin maapalloa. Lisäksi lukiolaisille esiteltiin Agenda 2030 sisältöjä ja vaikuttamisen uusia mahdollisuuksia: meillä ei ole varaa tuottaa passiivisia ja yhteiskunnan ulkopuolelle jättäytyviä ihmisiä.

Kaikesta järjestelyiden, aikataulujen ja muutosten aiheuttamista työkiireistä huolimatta, koemme rauhan, välittämisen ja vapaaehtoistyön päivät erittäin tärkeiksi ja merkityksellisiksi oppilaiden, opiskelijoiden ja koko kouluyhteisön kannalta – ja se, mikä lämmittää mieltä erityisesti - saimme tänä vuonna n. 25% koulumme 8. luokkien oppilaista innostumaan koulumme vapaaehtoistyönkurssista, ja tällä kertaa mukana on myös poikia. Kurssi toteutetaan pääosin oppilaiden vapaa-aikana. Palaute työpajoistamme oli pääsääntöisesti positiivista.

"Rauha on kaikkien asia. Rauhaa ei voi kuitenkaan ymmärtää ja vaalia, ellei koulutuksesta kumpuava sivistys ole yhteiskunnan tavoitteista KORKEIN." (Hussein AL-Taee koulumme vieraskirjassa 1.11.2018)

Kirjoittajat: Hellevi Kupila, Outi Laitinen, Aune Lassila ja Helena Nissilä

Wednesday, 23 January 2019

Theme Course about Sustainability Science

The theme course about sustainability science is a course for upper secondary school students. It’s a possibility for students to acquire skills and competences needed in the future and to have an impact on their environment and on the well-being in their school and their neighborhood in a tangible way.

During this course the students will develop their creativity, project working skills, problem solving and their skills for living within the limits of one planet. In addition, they’ll get contacts with their possible future places of work and study, to other students from high schools and university and to experts of different fields of work, e.g. companies, organizations and the city and the university of Oulu. All this supports the implementation of the new national core curriculum for general upper secondary schools.

This pilot course is held for the first time in Oulu. It is based on a course held last year in Helsinki, but this course goes even further in having a concrete influence on the school and the environment. During this spring the students will plan and carry out a project that is based on the Agenda 2030 Sustainable Development Goals. Students will be supported by mentors from different fields of expertise, by tutors who are student teachers interested in sustainability issues and by the course teacher.

 The course started in December by a kick-off event which included some inspiring presentations about sustainability and group work about Agenda 2030. During the spring the teams of students will meet at their own schools.

To sum up the course, there will be an event where the teams will present their projects to other students, mentors, tutors, teachers and decision-makers. They will have some feedback and there will be presentations and music performances regarding sustainability issues.

Paula Ratava
projektityöntekijä

kuvat © Jussi Tomberg

Wednesday, 16 January 2019

Väkivaltaisen ekstremismin ehkäisyä ihmisoikeuskasvatuksen keinoin

Väkivaltainen ääriajattelu eli ekstremismi on ideologiaa, jossa väkivalta oikeutetaan aatemaailmalla perustellen. Se on monitahoinen ilmiö, jonka taustatekijöitä ovat mm. kokemukset syrjityksi tulemisesta ja epäoikeudenmukaisuudesta, yksilön tai yhteisön marginalisoituminen, heikentyneet sosiaaliset verkostot sekä heikentynyt sosioekonominen asema.

Kasvatuksen ja koulutuksen avulla on mahdollista vaikuttaa väkivaltaisen ekstremismin juurisyihin. Kouluissa tulisi kiinnittää huomiota inkluusioon eli siihen, että kaikki yhteisön jäsenet saavat osallistua yhdenvertaisesti yhteisön toimintaan. Lapsille ja nuorille tulee tarjota mahdollisuus asianmukaiseen, turvalliseen ja kunnioittavaan keskusteluun myös kiistanalaisista aiheista. Kiistanalaiset aiheet ovat aiheita, jotka herättävät tunteita ja jakavat yhteisöjä ja yhteiskuntia. Riippuu paikasta ja ajankohdasta, mitkä aiheet milloinkin ovat kiistanalaisia. Suomessa tällaisia voisivat nykyisin olla esimerkiksi erilaiset ravitsemussuositukset, rokotukset sekä sukupuolen moninaisuus.

26.-30.9.2018 viisi opettajaa eri puolilta Suomea osallistui Nordplus-koulutukseen Dealing with controversy through education, joka toteutui Utøyan saarella ja Oslossa. Koulutuskokonaisuus pohjautuu Euroopan neuvoston materiaaliin Kiistanalaisia aiheita opettamassa. Aiemmin vastaavaan koulutukseen on Suomesta osallistunut jo viisi opettajaa. Tällä kertaa osallistujat olivat opettajia, opettajien kouluttajia ja aktivisteja Norjasta, Ruotsista, Suomesta, Latviasta ja Liettuasta. Ryhmä kokoontuu uudelleen toukokuussa 2019 Vilnassa.

Norjassa Utøyan heinäkuun 2011 traagiset tapahtumat on haluttu liittää demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen ensiarvoiseen merkitykseen. Demokratia ja yhteiskuntarauha voivat tulla vakavasti uhatuiksi oman yhteiskunnan sisältä; uhka ei tule aina ulkopuolelta. Tämän vuoksi kasvattajien ja kouluttajien on tärkeää tiedostaa oma roolinsa siinä, miten he voivat omalla toiminnallaan edesauttaa lasten ja nuorten rakentavaa, yhteiskuntaa kehittävää radikalismia. Ilman radikaalia ajattelua yhteiskunta ei muutu paremmaksi. Rakentava radikalismi ei kuitenkaan voi olla väkivaltaista.

Kiistanalaisia aiheita opettamassa -koulutusmateriaali sisältää toiminnallisia harjoitteita sekä opettajille että opetusryhmille. Harjoitteiden tavoitteena on vahvistaa opettajien osaamista kiistanalaisten aiheiden käsittelyssä sekä rakentaa turvallista keskustelukulttuuria oppilaiden ja opiskelijoiden kesken. Materiaalin kohderyhmä on yläkoulu ja toinen aste, mutta monet harjoitteet soveltuvat myös nuoremmille oppilaille.

Tavoitteena on, että Kiistanalaisia aiheita opettamassa -koulutuksen käyneet opettajat kouluttaisivat muita opettajia toiminnallisten harjoitteiden käyttöön. Kouluttajaverkoston koordinoinnista Opetushallituksessa vastaa opetusneuvos Satu Elo. Koulutusmateriaali on vapaasti ladattavissa OPH:n sivuilta.

Hanna Ruohikko
Puolalanmäen lukio
UNESCO-yhteyshenkilö ja PVE-kouluttaja

Materiaaleja:
https://www.oph.fi/julkaisut/2017/kiistanalaisia_aiheita_opettamassa
Unescon video väkivaltaisen ekstremismin ehkäisystä: https://www.youtube.com/watch?v=79MTkVumCcQ&
Opetushallituksen sivuilla:  https://edu.fi/yleissivistava_koulutus/hyvinvointi_koulussa/ekstremismin_ehkaisy

Thursday, 29 November 2018

Toivon Agenda 2030


Yli tuhat eskaria ja koululaista oli mukana oululaisessa Toivon Agenda 2030 -tapahtumassa  Oulussa toukokuussa 2018.


Kestävän kehityksen Agenda 2030 on meidän kaikkien agenda. Agenda 2030 -tavoitteiden päämääränä on tehdä maailmasta parempi paikka meille kaikille. Se on mahdollista, kun huomioimme toimissamme ympäristön, ihmiset, ihmisoikeudet ja talouden näkökulmat. Agenda 2030 on ihmiskunnan tärkeimpiä asiakirjoja.

Tämänkaltainen tapahtuma on parasta yhdessä oppimista ja tekemistä kaikenikäisten kesken paremman tulevaisuuden puolesta. Tilaisuudesta on tarkoitus tehdä perinne koulujen viimeiselle viikolle joka toinen vuosi. Välivuosina järjestetään ympäristövaikuttajaforum, johon kutsutaan koulujen vaikuttajalapset ja -nuoret.

Toivon Agendassa lapset ja nuoret tekivät Agenda 2030 -teemoja näkyviksi toiminnallisella ja vaikuttavalla tavalla. Tarjolla monipuolista ohjelmaa, jokaisen omalla tyylillä, joka makuun.

Osallistavaa ohjelmaa ja hands-on työpajoja


Eskarit pääsivät sukeltamaan vedenalaiseen elämään ja meripelastajat onkivat päivän aikana vapaaehtoisia pelastautumispukuihin puettuja pelastettavia. Kalatalousneuvonta esitteli nykyajan hyljeystävällisiä kalastusvälineitä ja istutettiin oikeasti kaloja. Metsähallituksen meritiimi tutustutti Perämeren vedenalaiseen luontoon. Liikkuva koulu liikutti ekologisesti.

Oulun kaupunginkirjaston Laituritilassa esiintyi Laanilan draamaryhmä vuorotellen Vastarannan Siilin kanssa.

Myös teatterissa tapahtui. Teatterin lämpiön isolla lavalla oli Non Boutiquen kestävän vaatemalliston muotinäytös joka on toteutettiin Oulun suomalaisen yhteislyseon opiskelijoiden voimin. Nuoria ja lahjakkaita muusikoita saapui Laanilasta, Pohjankartanosta ja Madetojalta. Lavalla nähtiin myös lyhyitä tietoiskuja Agendan aiheista, sekä sukupuoliroolien ja ammattien paneelikeskustelu. Tapahtumat juonsivat ysiluokkalaiset Miika ja Elias.

Ulkona tasa-arvoa nostatetettiin Oulunlahden Ekosotureiden toiminnallisella tasa-arvohipalla. Laanilan vihreälippulaiset kudotuttivat maailman pisimmän karvamadon. Soutukisassa tuotettiin ihmisvoimalla energiaa ja voittajajoukkue sai nousta yläilmoihin kuumailmapallolla!

Oiva Roina opasti kierrätyspisteelle ja Laanilan lukiolaiset visioivat yhdessä kävijöiden kanssa tulevaisuuden Oulun. Ulkona rakennettiin hyönteishotelli Sreinerkoulun opastuksella. Poliisi oli  myös mukavasti läsnä jakamalla lahjakortteja pyöräilijöille, joilla oli kypärä.

Paikalla oli myös Oulun yliopiston tutkijoita, jotka kiersivät tapahtumassa kysellen osallistujilta mielipiteitä itse tapahtumasta ja teemoista, joita tapahtumassa käsiteltiin. Toivon Agendasta on tulossa tieteellinen julkaisu viimeistään ensi vuoden alussa.


Tilaisuuden järjesti:
Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut
Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto

Tilaisuudessa mukana:
Valtioneuvoston kanslia, kestävän kehityksen toimikunta
Oulun kaupunginkirjasto
Oulun Teatteri
Kepa ry ja Mahdollisuuksien Tori
Järjestöjä
Oulun kaupungin osallisuusryhmät
Oulun nuorten edustajisto ONE
Kiertokaari
Oulun Energia
Metsähallitus
Pohjois-Pohjanmaan kalatalousneuvonta
Punainen Risti
Osao Limingan yksikkö
Veho oy
Moments Oy
Non Boutique
Poliisi

Lue lisää:

Kestävän kehityksen tavoitteet - Agenda 2030, Suomen YK-liitto
http://www.ykliitto.fi/yk70v/yk/kehitys/post-2015

Kestävän kehityksen tavoitteet, Agenda 2030:
http://www.ykliitto.fi/sites/ykliitto.fi/files/mpu-sdg-juiste-erillisena_3.pdf

Agenda 2030 tavoitteet yksityiskohtaisemmin:
http://www.ykliitto.fi/sites/ykliitto.fi/files/keke-tavoitteet-esitea4.pdf

Ympäristövaikuttajaforumvideo 

Video on tuotos lasten ja nuorten ympäristöforumista. Video on sanoitettiin, sävellettiin, kuvattiin ja tuotettiin yhden päivän aikana Oulun ympäristötalolla. Se myös katsottiin yhdessä päivän päätteeksi:



Kirjoitti:
Jussi Tomberg
kehittäjäopettaja, Oulun kaupunki