Viime vuoden aikana hankkeessa ”Koordinering av finlandssvenska internationaliseringprojekt” tehtiin neljä videota kansainvälisyydestä eri kouluissa ja kouluasteilla. Nyt ne on tekstitetty suomeksi.
Katsokaa ja ihastukaa:
Oppimispolut ja -verkostot, painopistealueina kestävän kehityksen tavoitteet ja monialaiset oppimisprojektit, kv-hankkeiden toiminnan tuki ja koordinointi, Suomen UNESCO ASPnet -koulujen verkostoitumisen edistäminen ja Itämeri-projektin (BSP) vahvistaminen. Haluamme yhdistää koulut ja tukea oppimista kestävän tulevaisuuden puolesta!
Viime vuoden aikana hankkeessa ”Koordinering av finlandssvenska internationaliseringprojekt” tehtiin neljä videota kansainvälisyydestä eri kouluissa ja kouluasteilla. Nyt ne on tekstitetty suomeksi.
Katsokaa ja ihastukaa:
UNESCO ASPnet Uusimaan yhdenvertaisuusviikon keskustelutilaisuus järjestettiin Viikin normaalikoulussa ti 12.4.2022 klo 10-11.
Alkuun näimme videotervehdyksen Unescon Pariisin-toimistosta.
Tämän jälkeen Mäkelänrinteen lukion opiskelijat kertoivat uudesta blogistamme ja Unesco HOST-toiminnasta.
Tilaisuus striimattiin kaikkiin verkoston kouluihin, joissa useat yläkoulun ja lukion ryhmät seurasivat sitä kiinnostuneina.
Panelistit olivat:
Paneelin vetäjänä toimi Maarika Toivonen HRSK
#Unesco-koulut #yhdenvertaisuus
Lue lisää aiheesta:
Uudenmaan UNESCO ASPnet -koulujen blogi
Maarika Toivonen
Helsingin ranskalais-suomalainen koulu
Kuluneen syyslukukauden aikana on aloittanut Yhteinen Itämeri -hanke, joka toimii Suomen Unesco ASPnet -koulujen Baltic Sea Project -kouluverkoston koordinaatio- ja kehittämishankkeena. Yhteinen Itämeri -hanke sai Opetushallitukselta rahoitusta yleissivistävän koulutuksen kansainvälistymiseen. Hanke alkoi elokuussa 2021 ja päättyy joulukuun lopussa 2022.
Mukana Yhteinen Itämeri -hankkeessa ovat Vaasan lyseon lukio, Suomalais-venäläinen koulu, Kellon koulu, Oriveden lukio, Tuusulan lukio, Helsingin kielilukio ja Alppilan lukio. Yhteinen Itämeri -hankeen yhteistyökumppaneina ovat erityisesti Baltic Sea Project -kouluverkoston koulut. Lisäksi hankkeessa tehdään yhteistyötä globaali- ja ympäristö- sekä kulttuuriperintökasvatusta kehittävien järjestöjen sekä korkeakoulujen, tutkimuskeskusten ja yritysten kanssa.
Yhteinen Itämeri -hankkeen tavoitteena on
Yhteinen Itämeri -hanke oli mukana syksyllä 9.-10.9.2021 valtakunnallisilla Unesco-koulupäivillä, jotka järjestettiin etänä Teamsin välityksellä. Unesco-päivien yhteydessä järjestettiin opettajille ja opettajille Yhteinen Itämeri -työpaja, jossa oppilaita ja opiskelijoita haastettiin ideoimaan ja esittämään ajatuksia siitä, mitä asioita haluaisi oppia Itämerestä koulussa. Vastaavasti opettajia haastettiin keräämään ajatuksia asioista, joita haluavat opettaa opiskelijoille Itämerestä. Työskentely alustana toimi Jambooard, jolle opiskelijat ja opettajat keräsivät ajatuksia Itämereen liittyen.
Ideoissa nousivat esille retket ja mukava yhdessä tekeminen eri oppiaineiden näkökulmista. Luonnontieteiden lisäksi mukana oli äidinkieli ja kirjallisuus, historia ja taloustieto, filosofia sekä musiikki.
Itämeri haluttiin kokea elävästi soutaen ja makkaraa paistaen Tove Janssonia ja muumeja unohtamatta. Myös ajatus kansainvälisestä yhteistyöstä nousi esille ideoiden joukossa ja Itämereen liittyvien tutkimusalojen ja ammattien esittely ja niihin tutustuminen työelämään tutustumisen kautta. Lopuksi ideoista keskusteltiin ja lähdettiin pohtimaan, miten niitä voisi hyödyntää mahdollisesti peruskoulun mok-viikon, lukioiden opintojakson, kestävän kehityksen leirin tai teemapäivien osina.
Katso Yhteinen Itämeri -paneelikeskustelu tästä: https://youtu.be/97jag2oOMXw
Paneelikeskustelun jälkeen työstimme yhdessä työpajoissa oppilaiden ja opiskelijoiden sekä opettajien kanssa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tarpeisiin Itämeri-aiheisia tehtäviä, opintojaksoa, mok-viikkoa, teemapäiviä sekä kestävän kehityksen luontoleiriä. Suunnitelmat konkretisoituvat viimeistään ensi keväänä Itämeri-opintojaksolla, Vesiviikolla ja luontoleirillä Turun saaristossa.
Lue lisää Yhteinen Itämeri blogista: https://yhteinenitameri.wordpress.com/
Teksti ja kuvat: Mika Jokiaho, Yhteinen Itämeri -hankkeen koordinaattori
Ouluun kiertue saapui 30.11. omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen johdolla. UNESCO-oppilaat Matias Regelin, Viivi Ryhänen ja Nanna Tuorila olivat mukana tuossa tilaisuudessa edustamassa Oulun normaalikoulua. Ennen tapaamista pidettiin ns. Erätauko-menetelmällä lukion yhteiskuntaopin opiskelijoille tilaisuus, jossa heidän oli mahdollista kertoa omia ajatuksiaan. Tärkeää oppitunnin aikana oli, että jokaisella oli mahdollisuus ilmaista mielipiteensä ja ajatuksensa. Alla on asioita, joita nuoret toivat esille.
Omassa tulevaisuudessa huolestuttavia asioita olivat etenkin turvallisuuteen liittyvät asiat kuten rikollisuuden uhriksi joutuminen ja matkustusturvallisuus. Myös tulevaisuuden työllisyystilanne sekä mielenterveyspalveluiden saatavuuden heikkeneminen herätti epävarmuutta. Lisäksi ilmastonmuutos ja esimerkiksi bensan hintoihin liittyvät tekijät nousivat esiin.
Toisaalta koko Euroopan tulevaisuuteen liittyviä huolestuttavia asioita olivat kasvava työttömyys, väestön vanheneminen ja huoltosuhteen heikkeneminen. Myös ihmisoikeusrikkomukset, pakolaiskriisi, rasismi, alueellinen eriarvoisuus ja terrorismi aiheuttivat huolta. EU:ssa tapahtuneista suurista muutoksista etenkin Brexitistä johtuva mahdollinen dominoefekti (muutkin maat eroavat EU:sta) on aiheuttanut epävarmuutta ihmisten keskuudessa.
Opiskelijat näkevät EU:n roolin tärkeänä etenkin ilmastotoimissa ja ympäristöasioissa, joihin liittyvät muun muassa autokannan muuttuminen ja bensan hinnan säätely. EU:lla on myös merkittävä rooli ihmisoikeuksien toteutumisen valvomisessa, konfliktien ehkäisyssä, kansainvälisissä sopimuksissa ja lainsäädännössä. Opiskelijat eivät kuitenkaan nähneet, että EU:n tulisi puuttua jäsenmaidensa sisäpolitiikkaan.
Lukiolaisten mielestä keskeisimpiä EU:n onnistumisia ovat olleet Schengen-alueen luominen ja vapaan matkustamisen mahdollistaminen. Monien opiskelijoiden mielestä EU on myös onnistunut pahimpien kriisien hallinnassa, köyhimpien maiden infrastruktuurin kehitykseen liittyvissä toimissa ja Itä-Euroopan maiden auttamisessa. EU on edistänyt myös tullittomuutta, korkotason laskemista ja polttomoottorien vastaisen lainsäädännön aloitusta.
Toisaalta toimia, joissa EU ei ole onnistunut, ovat pakolaiskriisit ja riittävän nopeat ilmastotoimet sekä siihen liittyvä bensan hinnan säätely.
Ensimmäisessä Erätauko-sessiossa käsiteltiin arvoja, oikeuksia, lakeja ja demokratiaa. Keskustelua käytiin eritaustaisten ja -ikäisten ihmisten kanssa, eivätkä kenenkään ajatukset loppuneet kesken. Toinen työryhmä keskittyi ilmasto- ja ympäristöasioiden tarkasteluun. Keskusteluiden lomassa esiin nousi muutama keskeinen teema, joista eräs kiertotalouden merkitys ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Kolmannessa ryhmässä etenkin koulutuksen tärkeys nousi vahvasti esiin. Neljännessä sessiossa syvennyttiin pohjoisten, arktisten ja maaseutualueiden kohtaamiin haasteisiin.
Erätauko-sessioiden jälkeen järjestettiin paneelikeskustelu, jossa jokainen edustaja pääsi kertomaan huolensa EU:n tulevaisuudesta oman työryhmänsä pääteemojen pohjalta.
Päivästä mieleen jäi etenkin nuorten huolien suuri määrä sekä kiinnostus yhteiskunnallisia asioita kohtaan. Tapahtuma kokosi nuoria yhteen keskustelemaan mieltä painavista tulevaisuuskysymyksistä. Eurooppa olemme me -tapahtuma sai nuorilta kiitosta, sillä se antoi mahdollisuuden oikeasti vaikuttaa tulevaisuuteen. Nuoret toivovat, että heitä kuultaisiin jatkossakin vastaavasti.
Opiskelijat Viivi Ryhänen ja Nanna Tuorila sekä opettaja Hellevi Kupila
Oulun normaalikoulun lukio
Keskustelimme mielenterveydestä, koulutuksen takaamisesta, pakolaisista ja maahanmuuttajista. Haasteellisiksi nousivat esimerkiksi hyvä koulutus, joka ei ole kaikille mahdollinen, ennakkoluulot muita ihmisiä (pakolaisia) kohtaan ja mielenterveyspalveluiden ruuhkaisuus.
Tapahtuma oli erityinen, tapahtumassa koin olevani tärkeä, arvostettu ja erityinen. Tapahtuma herätti minussa uskoa ja toivoa tulevaisuutta kohtaan. Kuvat, tekstit ja uutiset tulevaisuuden maailmasta ja Euroopasta ovat usein uhkaavia, negativiisia ja toivottomia. Tämän vuoksi monilla on negatiivinen näkemys tulevaisuudesta. Onneksi voidaan järjestää tilaisuuksia/tapahtumia, kuten esimerkiksi juuri Eurooppa Olemme Me -tapahtuma, joiden avulla maailmankuvasta ja maailmasta saadaan parempi ja toivekkaampi.
Ella, 17, Laanilan lukio
We are Europe oli mukava tapahtuma, jossa oli paljon mielenkiintoisia ihmisiä ja mielenkiintoisia aiheita. Oli kiva päästä treenaamaan englannin puhumista ja myös yleisölle puhumista. Oli ihana kun tuli tunne, että se mitä sanoimme tuli kuulluksi.
Adalmiina, 17, Laanilan lukio
Ida, 17, vaihto-oppilas, Saksa, Laanilan lukio
Karla, 17, vaihto-oppilas, Saksa, Laanilan lukio
Koulumme on ollut osa UNESCO-ASPnet kouluverkkoa vuodesta 2002 ja olemme kuuluneet myös Pohjois-Suomen UNESCO-koulujen Polaris-verkostoon sen perustamisesta lähtien.
Koulullamme on järjestetty vuosien varrella monenlaista Unesco-toimintaa, upeita tempauksia ja tapahtumia, mutta kuten monilla muillakin, haasteena kaikkien toimintavuosien aikana on ollut sekä koko henkilökunnan sitouttaminen toimintaan että toiminnan pitkäjänteinen näkyvyys koko oppilaskunnalle.
Näihin haasteisiin tartuimme viime vuonna ja päätimme järjestää jatkossa koko koulun monialaiset oppimiskokonaisuudet UNESCO-teemaisina. Oppimateriaalin rakentamiseen saimme apua Otavalta.
Valitsimme kolme suurempaa teemaa; hyvinvointi, maailmankansalaisuus ja kestävä kehitys. Näitä kaikkia kolmea aihetta oppilaat siis tutkivat ja tarkastelevat kolmeen kertaan peruskoulun aikana eri näkökulmista. Esimerkiksi maailmankansalaisuudessa kolmannella luokalla aiheena on kulttuuriperintö ja omat juuret, kuudennella luokalla kulttuurituntemus ja yhdeksännellä luokalla puolestaan vastuullinen kansalaisuus.
| Maailmankansalaisuus monialaisen oppimiskokonaisuuden teemana |
Monialaisia oppimiskokonaisuuksia suunniteltiin ensin pedagogisen tiimin sisällä pohtimalla teemoja ja keräämällä aineistoja, jonka jälkeen koko opettajakunta työsti oman vuosiluokkansa materiaalista varsinaista toimintapakettia. Lopullinen muoto tuli Otavalta.
Prosessi koettiin hyväksi, sillä näin kaikki saatiin sitoutettua teemaan. Keräsimme myös ensimmäisen MOK-viikon jälkeen palautteen, jonka perusteella materiaalia on tarkoitus kehittää eteenpäin.
| Oppilaat valitsevat lähestymistavan ja suunnittelevat omat tuotoksensa |
Mokeissa oppilaat perehtyvät annettuun aiheeseen, tutkivat aihetta eri tavoin ja tekevät tutkimustuloksista vaikuttavan tuotoksen, jonka he esittävät koko ryhmälle. Lisäksi he dokumentoivat koko prosessin. Oppimisympäristö on luotu OneNoteen, josta löytyvät opettajanopas ja oppilaan työkirjat.
Oppilaiden materiaaliin on luotu “polku”, jota seuraamalla oppilaat etenevät prosessin läpi. Toki opettaja aikatauluttaa ja ohjeistaa toimintaa, jotta kukaan ei etene liian nopeasti läpi ja toisaalta kaikki pääsevät eteenpäin. Materiaalissa on myös lisätehtäviä nopeimmille. Tavoitteena on teemaan perehtymisen lisäksi kartuttaa myös eri laaja-alaisia taitoja.
| Oppilaat esittelevät työnsä ja saavat kokea onnistumisen elämyksiä |
Kirkonkylän koulu, Kempele
Kristiina Takala (kristiina.takala@edu.kempele.fi)
![]() |
| Ruutikellari - kuva Aino Heininen |
Paikan päällä olivat Tuusulan lukion joukkue sekä striimausryhmä. Mare Nostrum, Yhteinen Itämeri, 25. Platonin Akatemia oli alkamassa. Tapio Turpeisella oli ilmiselvästi ohjat käsissä ja aikataulu valmiina. Itämeri-projektin (Baltic Sea Project) edustajana sain olla mukana paikan päällä.
![]() |
| Tuusulan lukion rehtori Seppo Kärpänen |
Aluksi matkailuasiantuntija Minna Öystilä Suomenlinnan hoitokunnasta esitteli Suomenlinnaa maailmanperintökohteena ja meriarkeologi, vakituisesti Suomenlinnassa asuva Minna Koivikko Suomen Museovirastosta kuvaili vedenalaista Suomenlinnaa. Hieman kerrattiin sotahistoriaa ja sitä, mitä sinne meren pohjaan on jäänyt. Hylkyjä ainakin. Niiden tutkiminen kuuluu olennaisesti meriarkeologin työhön. Mielenkiintoisia ja täysin uusia ulottuvuuksia saimme kuulla ja nähdä sukeltajan silmin.
| Kehittäjäopettaja Jussi Tomebrg |
Seuraavaksi saimme opastusta iNaturalist-sovelluksen käytöstä kasvien ja ympäröivän luonnon kansalaishavainnoinnissa. Kestävän kehityksen ja luonnontieteiden kehittäjäopettaja Jussi Tomberg oli tehnyt videon purjeveneellään. Siinä hän rantautui Varjakansaareen, jossa hän opasti tunnistamaan lajeja tekoälyn avulla. Oli hienoa päästä virtuaaliselle purjehdusretkelle Pohjannmeren perukoilla.
Fyysikko Elisa Lindgren, Ilmatieteen laitokselta esitteli suomenkielisen osuuden lopuksi merentutkimus Arandaa ja tutkijoiden työtä vaihtelevissa olosuhteissa. Todella mielenkiintoista!
"Keep doors open to every kind of collaboration, keep your minds open to different thoughts and cultures, search for knowledge, learn languages - and use them. Thank you!"
Koko webinaari striimattiin. Tässä linkki tallenteeseen: https://julkinen.fi/events/1427.
Lämmin kiitos kaikille osallistujille, järjestäjille, luennoitsijoille ja esittäjille sekä Opetushallitukselle!
Aira Undén-Selander
Itämeriprojektin (BSP) yleiskoordinaattori 2019 - 2021