Itämeri linkittyy opetussuunnitelmaan: aiheena teemakursseilla ja monialaisissa

Itämeri-projektin ja Tuusulan lukion yhteistyö on alkanut

UNESCO Baltic Sea Projectin vuosi 2020 on alkanut laajentuneen yhteistyön ja ideoinnin merkeissä. Olemme saaneet kumppaniksemme Tuusulan lukion ja sen myötä monia Itämerestä kiinnostuneita opettajia. Tuusulan lukion projektin tavoitteena on aktivoida lukiolaisia luonnontieteiden pariin ja tutkimaan ihmisen toiminnan vaikutuksia Itämereen ja sen ympäristöön unohtamatta keskinäisiä kulttuurisia sidoksiamme.

Hankkeessa tuotetaan Itämereen liittyviä laaja-alaisia kurssikokonaisuuksia ja muutakin materiaalia. Nyt ovat jo valmiina Lukiolaiset Itämeren asialla ja Itämeri - kulttuurien meri sekä Ympäristöfilosofian kurssit.

Innoistuisitteko järjestämään kouluissanne Itämeri-kursseja? Näistä voisi ottaa mallia ja skaalata itselle sopivaksi:

Lukiolaiset Itämeren asialla -kurssin tavoitteena on parantaa Itämeren tilaa, lisätä tietoisuutta, tuoda esiin epäkohtia ja ennen kaikkea tuoda esiin keinoja, joilla nuori voi vaikuttaa! Huomiotavia aiheita Itämeren osalta ovat esimerkiksi ravinnekuormitus ja rehevöityminen, meriroskat, mikromuovit, öljyntorjunta, kestävä käyttö, suojelu, meriliikenne, Itämereen panostus ja ilmastonmuutos.
Pääosin verkossa toteutuva kurssi, jossa tuotetaan yhdessä tietoa kirjoittamalla pienryhmissä eri Itämeri-teemoista ja tehdään vierailuja 2-3 vierailupäivää.
Kurssi arvoidaan suoritusmerkinnällä (S).

Itämeri - kulttuurien meri -kurssin tavoitteena on lisätä ymmärrystä Itämerestä yhdeksää eri valtiota yhdistävänä kulttuuripiirinä. Lisäksi opiskelijalla on tilaisuus tutustua opintoretkillä niihin mahdollisuuksiin, joita Itämeren alueen toimijat tarjoavat Itämeren tilan kohentamiseksi.
Opiskelija tekee portfolion, jonka sisällön muodostavat raportit tehdyistä opintoretkistä ja analyysit asiantuntijoiden luennoista.
Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S).

Ympäristöfilosofian kurssin aikana opiskelija oppii tuntemaan ympäristöfilosofian keskeiset kysymyksenasettelut ja vastausyritykset. Opiskelija osaa arvioida kriittisesti ympäristöfilosofian argumentteja ja muodosta niistä perusteltuja kantoja. Kurssin aikana opiskelija laatii portfolion. Lisäksi on mahdollisuus osallistua kurssikokeeseen. Kokeen voi korvata muilla suorituksilla.
Asiasanat: Eläinten oikeudet, kuluttaminen ja markkinatalous, luonnonsuojelu, ympäristöfilosofian suuntaukset ja luontosuhde
Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S).

Monialaisiet oppimiskokonaisuudet Itämeri-teemalla

Suomalais-venäläisessä koulussa, kuten monessa muussakin on taas järjestetty monialaisia oppimiskokonaisuuksia eli mokkeja. Ohessa kuva Ilmastomuutos ja tulevaisuus -mokista, jossa lähtökohtana oli lukeminen ja sen inspiroimana tutkimme mahdollisuuksia vaikuttaa. Iltasanomien ohessa luimme Teemestarin kirjan, Sarasvatin hiekkaa ja Kiepauksen. Liikuimme myös kaupungilla Kansalaistorin ympäristössä ja virtuaalimaailmassa, kun pelasimme my2050-peliä. Lisätietoja pelistä löytyy täältä https://my2050.fi/.

BSP osallistuu maailman vesipäivän viettoon

Vietämme YK:n maailman vesipäivää perjantaina 20.3. kaikissa BSP-maissa.  Varsinainen World Water Day on vasta sunnuntaina 22.3. Blogissamme on teksti tähän liittyen sekä joitakin ideoita mikäli haluaisitte osallistua: https://unesco-bsp.blogspot.com/

Lisää vinkkejä vesipäivään löytyy mm. YK-liiton sivuilta https://www.ykliitto.fi/tapahtumat/yk-paivat/maailman-vesipaiva

Kansainvälinen Baltic Sea eTwinning-seminaari ensi syksynä

Lopuksi vielä ennakkotietoa kansainvälisestä Baltic Sea eTwinning-seminaarista. Se järjestetään Helsingissä 24.-26.9.2020. Jokaisesta Itämeren maasta tulee 5-10 osallistujaa ja se on suunnattu opettajille, joiden oppilaat ovat 12 - 15-vuotiaita. Seminaari on maksuton (myös osallistujien matka- ja majoituskulut korvataan). Tarkempia tietoja seminaariin hakemisesta saa kansalliselta eTwinning-koordinaattorilta Opetushallituksesta (riikka.aminoff@oph.fi).

Aira Undén-Selander
UNESCO BSP:n kansainvälinen koordinaatori

Bli Målmedveten – Agenda 2030

Aktuellt utvecklingsprojekt i några finlandssvenska gymnasie

Fem gymnasier från olika delar av Svenskfinland jobbar under detta läsår med  Agenda 2030 under devisen ”Bli Målmedveten” inom ett av Utbildningsstyrelsen stött utvecklingsprojekt. 21 studerande och 5 lärare besökte under 10 dagar i februari till Senegal, målet för projektets resedel. Projektets tema är att under hela läsåret  bekanta sig med de globala målen för hållbar utveckling, lära sig om global hälsa och samt få en mera en faktabaserad världsbild. 

Närstudietillfällen for att förbereda studieresan

Gruppen har träffats flera gånger under året på närstudietillfällen för att förbereda studieresan. Under träffarna har de jobbat tillsammans med Ann-Sofi Pitkänen, certifierad utbildare in om organisationen Gapminder, som för vidare forskaren Hans Roslings teorier om hur vi ser på världen och varför, samt Ture Huhtamäki, barnläkare som arbetat långa tider i tredje världen och är expert på global hälsa och utmaningarna i bl.a södra Sahara. Forskare Kaarle Wirta från Tampereen Yliopisto har föreläst om slavhandeln med fokus på de nordiska länderna.

Studieresan till Senegal

Studieresan gjordes till städerna Dakar och Fatick i Senegal, där Finska Missionssällskapet verkar inom biståndsprojekt i diakoni och jordbruk. Gymnasienätverket har sedan tidigare ett vängymnasium i Fatick och under vistelsen där bekantade ungdomarna sig med varandras kulturer och levnadsvillkor.

Så här utvärderar en deltagare kursupplägget och resedelen:

"Att resa är alltid kul och när jag fick höra om en kurs där man skulle resa till Afrika var jag redan såld. En resa där man skulle uppleva helt nya kulturer, nya landskap och bilda nya vänskapsband. Att under kursen se på inte bara Afrika utan också andra gymnasier i Finland. Resan var perfekt. En fin grupp bildades. Lärandet skedde på ett så fint och olikt sätt... Senegalkursen är något jag skulle rekommendera för ALLA!"

Läsårets kursinnehåll med fokus på Agenda 2030

Kurser med temat bistånd och tillhörande studieresor till Senegal, och tidigare även Kenya, har kontinuerligt arrangerats i Karlebyregionen sedan 2006 inom ramen för gymnasiesamarbete med Kronoby folkhögskola. Numera deltar även skolor från andra delar av landet.

Läsårets kursinnehåll med fokus på Agenda 2030 och global hälsa var särskilt spännande och aktuellt. Om DU blev intresserad av vårt koncept och skulle vilja vara med nästa gång, ta gärna kontakt.

Hälsningar
Nina Hansén, projektkoordinator för Bli Målmedveten nina.hansen@edu.kokkola.fi

samt hela teamet  från Pargas svenska gymnasium, Svenska Samskolan i Tammerfors, Kronoby gymnasium, Pedersöre gymnasium och Karleby svenska gymnasium (projektägare är Karleby stad)

Toivon Agenda 2030 - osallistavaa vastuullisuutta

Toivon Agenda -tapahtuman suunnittelu aloitettiin Polaris Unesco -verkoston tapaamisessa. Unesco-koulut olivat miettineet kestävän kehityksen tavoitteiden näkyviksi tekemistä yhteisöllisellä ja osallistavalla tavalla.

Toivon Agenda -tapahtuma toukokuussa 2018 oli mielessä mukavana ja osallisuuden henkeä vaalivana tapahtumana. Ajatuksena oli myös, että konsepti olisi mahdollista toteuttaa skaalattuna missä tahansa.  Tarvittiin siis vain innokas tekijäjoukko ja päätös. Oulussa tapahtuma päätettiin järjestää 8.9.2020.

Joulukuun tapaamisessa mietimme yhdessä miten huolehditaan siitä, että kaikilla olisi mahdollisuus osallistua Agendan oppimisvinkkien rakentamiseen ja mahdollisen tapahtuman suunnitteluun ja toteuttamiseen. Sovimme, että Kohti vuotta 2030 -blogi voisi olla hyvä foorumi prosessin esittelyyn ja parastamiseen.

Suunnittelua ja ideointia työpajassa

Seuraavassa tapaamisessa olivatkin lapset ja nuoret mukana. Kokoonnuimme Timosenkosken luontokoululle iltapäiväksi ideoimaan. Alla on tapahtuman kulku ja työskentelyohjeet ensimmäiseen työpajaan. Työpajasta koostettiin myös video oppaaksi ja tutusteluksi:

11.00-11.20  Jäänmurtajaiset ja työryhmiin jako
Speed dating-periaatteella tavattiin työpajan osallistujat. Kaikilla ol kädessään jokin agendatavoite. Tavattiin toisiamme esittäytyen seuraavasti: hei, olen tavoite numero 4 minä aion järjestää kaikille maailman lapsille hyvän koulutuksen

11-20-12.00 Aiheen avaus ja työskentely ryhmänohjaajien avustuksella
Jaettiin tavoitteet neljän hengen sekaryhmien kesken. Kaikille tuli 2 - 3 Agenda 2030:n tavoitetta. Ryhmän ohjaaja toimi apuna ja fasilitaattorina ryhmässä esittäen mm seuraavia kysymyksiä

• Mitä tämä tavoite tarkoittaa juuri meidän koulussa?
• Miten se toteutuu meillä?
• Mitä tapahtuu, jos tavoite ei toteudu?

12.00-12.30  Evästauko

12.30-13.45 Teemat vaikuttavasti näkyväksi Toivon Agendassa
Aloimme miettimään edelleen ryhmissä  miten voisimme toiminnallistaa Agendan tavoitteet. Fasilitaattori esitti taas joitain kysymyksiä ryhmälle:

• Mitä toiminnalista tähän teemaan voisi sisältyä?
• Millaisen toiminnallisen pisteen sinä tästä rakentaisit?
• Millainen on toimintapiste, johon itse haluaisin osallistua?
• Mikä on hulluinta, kalleinta ja söpöintä mitä tällä teemalla voisi tehdä?

13.45-14.00 Yhteenveto ja seuraavat askeleet.
Ajatukset kerättiin lopuksi padlet-seinälle, josta ideat saatiin edelleen talteen. Padlet-seinän pohjana oli tapahtumapaikan kartta, jotta saatoimme sijoittaa toimintapisteet jo valmiiksi kartalle. Seuraavalla kerralla jalostamme toimintapisteitä ja mietimme miten asia/teema näkyy ja kuuluu kouluissa.

Mitä jäi päällimmäisenä mieleen?

Opettajien ja eri-ikäisten sekaryhmät toimivat hyvin. Lapsia ja nuoria  oli mukana vitosluokkalaisista lukiolaisiin. Puhe soljui vilkkaana ja ideoita tuli mukavasti. Ryhmäyttävät harjoitukset aluksi ovat tärkeitä oikean tunnelman ja luottamustason luomiseksi.

Seuraavaksi

Seuraavaan työpajaan voisi ottaa elementtejä maker-kulttuurista. Voisiko mukana olla esimerkiksi jotain taiteellisia keinoja tai ihan vaikka tapahtumapaikan suunnittelua pahvin, saksien, teipin ja liiman avulla? Käsillä tekeminen voisi viedä teemoja myös lähemmäksi koulun jokapäiväistä toimintaa. Myös erilaiset aistiharjoitteet voisivat olla oiva keino saada teemoja lähemmäksi toimijaa.

Matka jatkuu ja lisää juttua luvassa…..

Jussi Tomberg
kv-koordinaattori: Unesco-koulut, Toivon agenda ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

UNESCO ASPnet -koulujen toiminnan kehittäminen

Yleistä

Opetushallitus on kerännyt tietoa Suomen UNESCO-ASPnet-koulujen toiminnasta syksyn 2019 aikana nettikyselyllä, josta tiedotettiin Unesco-koulujen vuosiseminaarissa 5.-6.9.2019 ja maakoordinaattori Paula Mattilan tiedotesähköposteissa.

Kyselyyn liittyy Pariisin ASPnet-toimiston lisääntynyt vaatimus vahvistaa kansallisten verkostojen koulukohtaista Unesco-toimintaa ja raportointia sekä samalla karsia mahdollisia ei-aktiivisia jäseniä.

Lomakekyselyyn saatiin vastaukset 53 oppilaitokselta. Vastauksia pyydettiin erikseen kouluilta, joiden tiedot ovat Suomen Unesco ASPnet -listoilla mutta joilta ei saatu vastauksia lomakekyselyyn. Tämän tiedustelukierroksen perusteella verkostosta on jäämässä pois viitisen koulua.

Pariisi on vahvistanut kahden uuden Unesco-koulun jäsenyyden: Etäkoulu 
Kulkuri ja Helsingin ranskalais-suomalainen koulu ovat saaneet vahvistuskirjeensä vuoden vaihteessa. Kulkuri on ensimmäinen etäkoulu koko yli 11 000 UNESCO ASPnet -verkoston jäsenkoulun joukossa maailmanlaajuisesti. Tervetuloa HRSK ja Kulkuri!

Unesco-koulukyselyn tulosten pohdintaa

Seuraavassa esitetään yhteenvetoa em. 53 koulun vastauksista. Lista painottuu ehkä liikaakin siihen, missä on havaittu puutteita, mutta tarkoitus on tarjota ohjeita ja ideoida toiminnan kehittämistyötä yhdessä.

1. Opetussuunnitelmaan linkittyvä unescolaisuus

Yhteistä suunnittelua koulun tasolla ja alueellisesti sekä kansallisesti tarvitaan:

• Monelta koululta puuttuu idea tai teema, jolla lukuvuoden Unesco-toiminta tehtäisiin johdonmukaiseksi ja näkyväksi. Samoin koulun toimintakulttuurin unescolaisuus saattaa olla vain harvojen toimintojen ja toimijoiden varassa. 
• Edelleen, monialaisten ja teemaopintojen rakentaminen lähtökohtaisesti unescolaisten teemojen pohjalta ja lisäksi oppilaiden/opiskelijoiden osallistaminen oppimistapahtumiin on varsin harvinaista. 
• Pariisin ASPnet-toimisto edellyttää kouluilta vähintään kolmen YK-teemaan liittyvän päivän viettämistä vuosittain. Tämän kriteerin täyttävät harvat koulut ja tähänkin voidaan antaa ohjeita – pääsääntöisesti opetussuunnitelmiin liittyen.

2. Yhteistyön kehittäminen

Toiminnan jäsentämistä varten ja OPS-perusteita täydentämään tarvitaan konkreettisia ohjeita.

• On syytä huomata, että esimerkiksi kaikki kv- tai keke-toiminta ei ole automaattisesti Unesco-toimintaa: unescolaisuuteen liittyvät yhteydet pitäisi tuoda esille.
• Koulujen omia ja Unesco-koulujen alueellisia tiimejä on syytä vahvistaa. Joillakin kouluilla ja myös alueilla on hyviä koordinaation malleja. Lisäksi tarvitaan uusia verkostotyön kehittämisen muotoja, kuten 2019 käynnistynyt normaalikoulujen Unesco-verkosto (koordinaattori Sari Muhonen Viikin normaalikoulu). 
• Oppijoiden osallistaminen on usein satunnaista tai koskee vain pieniä ryhmiä. Osallisuuden vahvistamiseen on malleja myös Unesco-työn ulkopuolelta.
• Opetushallituksen vuosiseminaarin lisäksi tarvitaan muuta kansallista yhteydenpitoa. Alueiden toimintaa pitää voida myös vahvistaa.

3. Näkyvyys

Ennen perusrakenteiden kunnostamistakin on hyvä huolehtia muodollisuuksista, jotka ovat pää-Unescolle tärkeitä, kuten logon käyttö. Melkein kaikille kouluille tarvitaan ainakin jonkinasteinen päivitys statuksen ilmaisuun, alkaen nettisivuista.

Pariisi toivoo myös koulujen pitävän ajan tasalla tietojaan OTA-tietokannassa, vaikka siinä on omat haasteensa.


4. Opas Pariisista!

Pariisin ASPnet-toimisto on julkaissut vuodenvaihteessa oppaan Unesco ASPnet -kouluille. Siihen voi tutustua ja sen voi ladata koululle osoitteesta https://unesdoc.unesco.org/ark:/48223/pf0000368992. Oppaassa kerrotaan Unesco-koulun ainutlaatuisesta tehtävästä ja velvollisuuksista - logon ja OTA:n käytön ohjeita unohtamatta.

Miten eteenpäin

Unesco-koululla on vaativa ja tavoiteltu status maailman suurimman globaalin kouluverkoston jäsenenä. Unesco ASPnet -koulujen tulee työskennellä kansainvälisen yhteisymmärryksen, rauhan, kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen, kestävän kehityksen ja laadukkaan koulutuksen hyväksi – käytännössä.

Tehtävä on vaativa, mutta helpottanee kun tietää, että Suomessa näitä asioita on kirjattu ops-perusteisiin. Unescolaisuuden näkyväksi tekeminen käy kuitenkin vain pienten konkreettisten askelten kautta. Lähtökohtana voisi olla esim. vastuullisuuden huomioiminen koulun toiminnoissa, alkaen ympäristövaikutusten arvioinnista ja kulttuurisen moninaisuuden näkyväksi tekemisestä.

On myös syytä hahmottaa koulun unescolaisuutta toiminnan eri tasojen ja niiden painottamisen kautta. Pyramidikuvio mallintaa Unesco-koulun toimintaa, jossa globaali / kansainvälinen, kansallinen, alueellinen, paikallinen ja koulun taso ovat mukana ja limittyvät eri tavoin. Kaiken toiminnan pohja on luonnollisesti koulun oma toiminta.  Toiminta eri tasoilla samoin kuin tasoja yhdistävä toiminta määritellään toiminta- ja vuosisuunnitelmassa ja raportoidaan vuosittain.

Kuvio: Unesco-koulun toiminnan tasoja

Opetushallituksen järjestämät tilaisuudet, kyselyt ja raportoinnit OKM:lle ja Pariisiin ovat osa kansallisen tason toimintaa ja samalla osa ohjausta ja vertaistukea.

Opetushallitus rahoittaa valtionavustuksella Kohti vuotta 2030 -hanketta, jonka vetäjien Tiina Sarisalmen ja Jussi Tombergin tehtäviin kuuluu Unesco-toiminnan tukeminen. Tiinan toimittamassa Toivon blogissa on ja sinne tulee info- ja tukiaineistoa kestävästä ja vastuullisesta toimintakulttuurista.

Opetushallituksella ja Oulun kaupungilla on ilo kutsua Unesco-koulujen johtoa Ouluun 23.-24.4.2020. Tapaamisessa työstetään tässä tiedotteessa esille tuotuja asioita Unesco-koulujen toiminnan edelleen kehittämiseksi. Lisätietoja on luvassa pian. Jussi Tomberg on vastuuhenkilö Oulun kaupungilla.

Lisäksi jo muistiin, että Unesco-koulujen vuosiseminaari on 1.-2.9.2020 Opetushallituksessa. Silloin viimeistellään vuosiraportit – vuosisuunnitelmia.

Unesco-ASPnet-koulujen kansallinen koordinaattori Paula Mattila

Lisätietoja Opetushallituksessa: paula.mattila@oph.fi, puh. 029 5331144

Globaali oppimisen kriisi – yhteinen haasteemme

Koulunkäynti ei ole yhtä kuin oppiminen

Elämme maailmassa, jossa uusia viheliäisiä ja vaikeasti ratkaistavia ongelmia nousee eteemme jatkuvasti. Yhä uudestaan joudumme huomaamaan, että maailma ei olekaan hallittavissamme. Uudet teknologiat tuovat lyhytaikaisia ratkaisuja ja aiheuttavat uusia vielä vaikeampia ongelmia.

Yksi YK:n vuoden 2015 Millennium tavoitteiden suurimpia onnistumisia oli koulutuksen saralla. Saatoimme juhlia sitä, että kokonaan koulutuksen ulkopuolella olevien lasten määrä puolittui ja tyttöjen koulunkäynti kasvoi merkittävästi. Erityisen huomattavaa oli kehitys Saharan etelänpuoleisessa Afrikassa.

Reilu vuosi sitten Maailmanpankki julkisti raportin (World Development Report 2018), joka romahdutti uskomme jatkuvaan kehitykseen. Raportissa osoitettiin, ettei koulunkäynti ole yhtä kuin oppiminen. Monissa maissa oppilaat eivät neljän kouluvuoden jälkeen ymmärrä lukemiaan yksinkertaisia lauseita tai osaa suorittaa helppoja yhteen- ja vähennyslaskuja. Erot kasvavat sekä perheen varallisuuden että kasvuympäristön mukaan.

Ongelma on sikälikin erityisen hankala, että koulutuksen ajatellaan olevan ratkaisu sekä henkilökohtaiseen että kansakunnan vaurauteen ja menestykseen. Koulutustason noustessa yhteiskunnan rakenteet vahvistuvat, saadaan töitä, palkat nousevat ja syntyy innovaatioita.

Mitä tehdä, kun useiden vuosien koulunkäynnin jälkeen, miljoonat lapset eivät osaa lukea tai laskea?Köyhissä maissa ja harvaan asutuilla seuduilla rakenteet ovat heikot, vaikuttavuuden seuranta vähäistä ja kaikista oppimateriaaleista pulaa.

Kohtaamisia ja verkostoitumista

Marraskuun lopulla pidettiin Helsingissä Opetushallituksen, Ulkoministeriön, Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Fingon (suomalaiset kehitysjärjestöt) järjestämä kansainvälinen seminaari ”Finland as a Srong Actor in the Global Learning Crisis". Mukana olivat järjestävien organisaatioiden lisäksi suomalaisia kehitysyhteistyötä tekeviä yliopistoja, korkeakouluja, kansalaisjärjestöjä ja muita toimijoita. Olimme ison yhteisen ongelman äärellä.

Erityisen tärkeäksi ja seminaariin onnistuneimmaksi anniksi koettiin eri toimijoiden kohtaamiset. Esimerkiksi paikan päällä Afrikassa ja Aasiassa toimivilla kansalaisjärjestöillä on paljon käytännön tietoa, kontakteja ja verkostoja, joita myös yliopistot ja korkeakoulut voisivat hyödyntää.

Ohjelma koostui sessioista, joissa esiteltiin erilaisia kehityshankkeita opettajankoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, oppimisympäristöjen, opetussuunnitelmatyön, globaalikasvatuksen ja koulutusviennin tiimoilta.

"No one is too small to make a difference"

Paula Mattila

Opetusneuvos Paula Mattila avasi yllä mainituilla sanoilla ja Greta Thunbergiin viitaten session, jossa pohdittiin mikä rooli UNESCO ASPnet kouluilla voisi olla oppimisen kriisissä. On tärkeää, että lapset ja nuoret Suomessa kasvavat globaalia vastuuta tunteviksi maailmankansalaisiksi ja kokevat voivansa vaikuttaa maailmaan. Tässä UNESCO-kouluilla on tärkeä rooli. Ajatellaan globaalisti, toimitaan paikallisesti.

UNESCO ASPnet kouluilla on yhteinen kansainvälinen projekti, jonka tavoitteena on tukea opettajien ammatillista kehittymistä ja globaalikasvatusosaamista. Projektin tavoitteena on voimaannuttaa oppilaita ottamaan aktiivinen rooli ja sitoutumaan paikallisten ja globaalien ongelmien ratkaisuun.

Sari Muhonen ja Jussi Tomberg

Hankkeen kehitysyhteistyössä on etusijalla Saharan etelänpuoleinen Afrikka, jossa keskitytään kahteen pääalueeseen:

1. Vahvistetaan rauhaa rakentamalla osallistava, rauhallinen ja kestävä yhteiskunta
2. Vahvistetaan yhteiskunnan kykyä vahvistaa kestävää kehitystä ja poistaa köyhyys

Pieni kasvaa globaaliksi

Let's get global!

Kaksi suomalaista UNESCO koulua, Jyväskylän lyseo ja Vaasan lyseon lukio ovat toimineet yhdessä Let’s get global! -hankkeessa jo vuodesta 2017. Se lähti liikkeelle halusta aktiivisesti edistää Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoitteita, erityisesti tasa-arvoa ja ilmastovastuuta. Tavoitteena oli parantaa tyttöjen mahdollisuuksia käydä koulussa ja edistää naisten yrittäjyyttä. Alusta saakka oli selvää, että oppilaat olivat hankkeessa aktiivisia toimijoita, ideoivat tapahtumia ja varainhankintatempauksia, pitävät yhteyksiä ugandalaisiin yhteistyökumppaneihin ja esitellä hanketta muille seudun oppilaitoksille ja somessa.

Leirinuotiolla 

Session toteuttivat opetusneuvos Paula Mattila, Unesco Chair professori Hannele Niemi, Viikin normaalikoulun edustaja Sari Muhonen ja Unesco-koulujen edustaja Jussi Tomberg, Let’s go global –hankkeesta lehtorit Mika Jokiaho ja Raili Kivelä sekä opiskelijat Saara Huhta, Siiri Hotakainen, Grace Kabuka ja Vilma Seppänen sekä Kansanvalistusseura säätiöstä KTT Lauri Tuomi

Session esitykset lukuisine linkkeineen löytyvät täältä: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/finland-as-a-strong-actor-26-27.11.2019-role-of-unesco-aspnet-schools.pdf
Muu ohjelma ja eri sessioiden materiaalit löytyvät täältä: https://www.oph.fi/fi/ohjelmat/finland-strong-actor-global-learning-crisis-kansallinen-opetusalan-kehitysyhteistyon

Ilmastonmuutos lukioihin!

Ilmastonmuutos on tutkitusti yksi nuoria eniten huolestuttavampia ilmiöitä. Aihepiirin tiedollinen ja taidollinen hallinta tulee epäilemättä olemaan 2020-luvun lukioissa keskeisiä painopisteitä. Ilmastonmuutos tullee näkymään vahvasti vuoden 2021 LOPS:ssa, samoin kuin oppiainerajat ylittävä työskentely ja nuorten aktivointi. Kaikkiin kolmeen pyrimme vastaamaan OPH:n rahoittamalla Ilmastonmuutos lukioihin!-hankkeellamme, joka on suunnattu aluksi Pohjois-Pohjanmaan lukioille.

Luova ilmastoleiri irrotti jalat sopivasti irti maasta

Kiersimme Pohjois-Pohjanmaan lukiot hankkeen toimesta elo-lokakuussa. Yhteensä aiheen äärelle istahti yli 200 lukio-opettajaa ja noin 4000 opiskelijaa. Opettajia hankkeeseen kumppaneiksi ilmoittautui kolmisenkymmentä ja opiskelijoita hieman enemmän. Teeman kannalta hienointa olisi, jos jokaisesta osallistuvasta lukiosta olisi sekä opettajia, että opiskelijoita. Ilmasto-opettajat kutsuttiin 11.10. Oulun yliopiston Climate University -tapaamiseen, jossa kuulimme aiheen valtakunnallisia kuulumisia ja yliopiston tahtotilaa ilmasto-opetukseen. Esittelimme omassa osuudessamme hankettamme. Yliopistojen ilmasto.nyt-verkkokurssi on saavuttanut yliopistoissa suurta suosiota. Oulun yliopistossa kurssille ilmoittautui 150 opiskelijaa ja Helsingissä kolmisensataa.

Opiskelijoiden ilmastopaneeliin kerääntyi 32 lukiolaista ja 12 korkeakoulututoria pohtimaan lukioiden ilmastotekojen nykytilaa, omia vaikuttamismahdollisuuksia sekä konkreettisia tekoja omalla lukiolla. Totesimme, että tilanteet lukioilla ovat hyvin erilaiset: toisaalla kestävän kehityksen toimintakulttuuri on jo hyvin vahvaa, kun taas toisaalla aloitellaan perusasioiden kuntoon saattamisesta, kuten jätteiden lajittelusta. Tapaamisessa WWF:n Sanna Koskinen kertoi lukiolaisille vaikuttamisen moninaisista tavoista, minkä lisäksi saimme kuulla kolmen korkeakoulun näkökulmia eri alojen ratkaisuista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Edustettuina olivat Oulun yliopisto, myös Climate University -verkosto, sekä Oulun ja Hämeen ammattikorkeakoulut.

Seuraavaksi lukiolaiset pitävät virtuaalitapaamisen tammikuussa, jolloin sovitaan koulujen projektien teemat ja aloitetaan niiden tarkempi suunnittelu ja aikataulutus vuodelle 2020.

WWFn Sanna Koskinen avasi ilmiön monialaisuutta ja viheliäisyyttä
toiminnallisella työpajalla

Oulunsalon Peuhun luovaan ilmastoleiriin ilmoittautui 23 opettajaa 16 lukiosta. Torstaipäivän täydennyskoulutusosiossa ryhmäytymisen lisäksi saimme kuulla nuorten tavoin WWF:n Sanna Koskisen osallistavan luennon monialaisesta ilmastokasvatuksesta. Harjoittelimme myös argumentaatiotaitoja ja kokosimme alustavasti ideoita tulevalla ilmastojaksolla toteutettaviin oppitunteihin ja koko koulun ilmastotoimiin. Virisipä idea myös ilmastojunasta Helsinkiin ja päättäjien hiiligrillaamisesta suuressa hiilipaneelissa vuoden päästä. Kaiken tämän pyrimme tekemään uuden LOPSin kuuden ällän hengessä. Seuraavaksi tapaamispäiväksi sovimme pe 21.2, jolloin kohtaamme yhdessä ilmasto-opiskelijoiden kanssa. Opiskelijapaneeliin on valittu korkeakouluopiskelijoita lukiolaisten ilmastotutoreiksi ja materiaalia tuottamaan.

Hankkeessamme rakennetaan myös verkkokursseja, joita eri vaiheessa lukio-opintojaan olevat nuoret voivat hyödyntää pohtiessaan omaa suhtautumistaan ilmastokriisiin ja sen ratkaisemiseen. Kurssien lähestymistavat liikkuvat elämäntavoista vaikuttamiseen ja ilmiön tiedolliseen hallintaan. Rakentajina meillä on valveutuneita ilmasto-opettajia, yliopisto-opiskelijoita ja lukiolaisia.

Käy katsomassa nettisivujamme
https://www.ilmastonmuutoslukioihin.fi/

Facebookissa
https://www.facebook.com/ilmastonmuutoslukioihin/

Terveisin Ilmastonmuutos lukioihin! -työryhmä
Jussi Tomberg
Paula Ratava
Miika Siironen

Kansainvälinen Baltic Sea -kesäleiri lukiolaisille

UNESCO Baltic Sea Summer Camp, Åaron saari, Tanska 15. - 21.9.2019

Kolme opiskelijaa Vaasan lyseon lukiosta ja kolme opiskelijaa ja opettaja Helsingin kielilukiosta ottivat yhdessä osaa Baltic Sea kesäleiriin, joka järjestettiin Åaron saarella Tanskassa. Leirillä oli opiskelijoita ja opettajia Suomen lisäksi Puolasta, Venäjältä, Tanskasta, Ruotsista, Virosta ja Saksasta. Leiri oli toinen järjestetty kansainvälinen Baltic Sea kesäleiri. Leirin järjesti saksalainen Robert-Bosch-Gesamtschule yhteistyössä Saksan ja Tanskan UNESCO Baltic Sea-projektien kanssa.

Naturally tasty-projektissa nuoret kävelivät ympäri saarta keräämässä syötäviä marjoja, yrttejä ja hedelmiä, ja tekivät niistä omavalintaisia ruokia, kuten ruusunnuppuhilloa ja nokkoskeittoa.

Coastal cleanup -tiimi kiersi ympäri saarta keräämässä roskia rannan tuntumassa mm. hiekkarannalla ja satamassa. Saarelta löydettyjä roskia analysoitiin ja tarkasteltiin tarkemmin. Saarelta löytyi esimerkiksi monia hyväkuntoisia kenkiä, paljon tupakan tumppeja sekä muovia. Projektissa myös mietittiin, kuinka roskia ja jätettä voitaisiin vähentää. Lopuksi projektissa laskettiin kaikki roskat ja punnittiin ne. Projektista saadut tiedot annettiin Ocean conservancy-järjestölle. Hyödyllisen työn ohessa nautittiin Åaron saaren kauniista luonnosta.

Coast to coast -projektissa tutkittiin saaren muotoja ja kasvillisuutta. Saarta tutkittiin ja havaintoihin sekä hankittuihin tietoihin perustuen muodostettiin kipsistä pienoismalli, johon saaren muoto ja yksityiskohdat voitiin ikuistaa. Tärkeää oli huomioida rannikoiden ja kasvillisuuden vaihtelevuus eri ilmansuunnissa. Saarelta kerättiin erilaisia näytteitä, joiden avulla pystyttiin konkreettisesti havainnollistamaan luonnon monimuotoisuutta.

The other CO2 problem -projektissa tehtiin erilaisia kokeita, joissa tarvittiin mm. PH- indikaattoria, tislattua vettä, viinietikkaa, etanolia sekä merestä tuotua vettä. Tutkimuksissa todettiin, että veden lämpötila vaikuttaa hiilidioksidin liukoisuuteen. Kokeet havainnollistavat erinomaisesti luonnossa tapahtuvia muutoksia, esimerkiksi meren lämmetessä hiilidioksidia vapautuu enemmän kuin kylmästä vedestä. Projekti auttoi havainnollistamaan ilmaston lämpenemisestä tulevia muutoksia maapallon vesistöihin.

Campaining for the enviroment -projektissa nuorille kerrottiin erilaisia tapoja vaikuttaa ihmisiin esimerkiksi sosiaalisen median, puheen sekä esitteiden avulla. Toimintasuunnitelmaa tehdessä täytyi muistaa pitää sanoma simppelinä ja helposti ymmärrettävänä. Nuoret jaettiin ryhmiin, joiden aiheina olivat ruoka, muovi ja vaateet. Suomalaisen osallistujan kampanjan aiheena oli Make the vegetables great again! Suunniteltiin kuviin perustuva juliste satokauteen kuuluvien kotimaisten vihannesten käytöstä.

Leirillä oli myös erilaisia työpajoja, kuten taidepajoja, pakohuone, retkeilyä ja luonnon tuntemusta, haisukonnien etsintää ja simpukoiden lajintuntemusta, mutta myös pajoja joissa puhuttiin kestävistä elintavoista. Suomalaiset nuoret tekivät itse onget ja syötit ja lähtivät kalaan, maalasivat saaren luontoa ja pohtivat, miten saada muutkin mukaan kestävään elämäntapaa. Ryhmä ideoi mm. lihan verotuksen lisäämistä, oman astian mukaan ottamista ostoksille sekä vaikuttamista positiivisuuden kautta.

Kylminä iltoina nautittiin nuotion lämmöstä, paistettiin vaahtokarkkeja ja tehtiin s’mooresseja uusien ystävien kanssa. Leirillä oli myös aarrejahti, jossa ratkottiin visaisia pulmia ja tehtäviä Åaron pimeässä yössä. Stargazingissä maattiin makuupusseissa taivasalla ja katseltiin kaunista tähtitaivasta.

Kirjoittajat: Unni Ikonen, Saara Dooley, Essi Koskelin Helsingin kielilukiosta, Anne, Bettina ja Mimmi Vaasan lyseon lukiosta