Yhteinen Itämeri -opintojakson luontoretki Harakkaan Helsinkiin 26.4.2022

Luontoa ja historiaa

UNESCO ASPnet Baltic Sea Project -koulujen opiskelijoita osallistui Yhteinen Itämeri -opintojakson yhteiselle Harakan luontoretkelle 26.4.2022 Helsingissä. Päivä alkoi Cafe Ursulassa Kaivopuistossa tutustumisilla ja puheenvuoroilla. Opetushallituksen opetusneuvos Anu Halvari ja Yhteinen Itämeri -hankkeen koordinaattori Mika Jokiaho toivottivat kaikki verkoston opettajat ja opiskelijat tervetulleeksi ensimmäiseen yhteiseen livetapaamiseen. Harakan ympäristökasvattajat Asta Ekman ja Pekka Paaer kertoivat taas Harakan saaresta ja tulevan päivän ohjelmasta.

Lounaan jälkeen siirryttiin yhteysveneellä Harakan saarelle. Sää suosi retkeläisiä, kun aurinko paistoi. Tutustuminen saareen aloitettiin Harakan ympäristökasvattajien kanssa opastetulla kierroksella. Kierroksella perehdyttiin saaren historiaan ja kulttuuriperintöön ja nykyiseen käyttöön ympäristökeskuksen oppimisympäristönä. Kierroksella otettiin samalla valokuvia kasveista ja eläimistä ja tehtiin havaintomerkintöjä iNaturalist-sovellukseen.   

Opastetulla kierroksella opimme, että Harakan saaren historia juontaa juurensa 1600-luvulle, jolloin saaren maa-alueet siirtyivät lahjakirjalla Töölön kartanolta Helsingin kaupungille vuonna 1643. Suomen sodan jälkeen Venäjä rakennutti saarelle linnoituksia. Suomen itsenäistyttyä saari säilyi sotilaskäytössä. Harakan saari on ollut Puolustusvoimien käytössä vuoteen 1989, jolloin se avattiin yleisölle. Sen jälkeen saaresta on tullut suosittu virkistyskohde.

Saarella kasvaa runsaasti eri kasvilajeja ja pesii poikkeuksellisen paljon lintuja, minkä vuoksi osa saaresta ja reiteistä suljetaan pesimisrauhan takaamiseksi. Silti saari tarjoaa upeat puitteen luonnon ja eläinten tarkkailuun sekä tutkimiseen.

Vesitutkimuksia  

Ensimmäisessä työpajassa tehtiin vesitutkimuksia, joita päästiin tekemään kahdessa pienemmässä ryhmässä. Ensimmäisessä ryhmässä tutkittiin erilaisia veden arvoja tietystä syvyydestä ja toisessa lämpötilaa veden eri kerroksissa sekä sameutta. 

Molemmat tutkimukset olivat erittäin mielenkiintoisia ja niiden vetäjät selittivät kaikissa vaiheissa monipuolisesti niin, että kaikki pysyivät kärryillä koko ajan. Myös itse pääsi konkreettisesti mukaan kokeilemaan laitteita ja tutkimaan niiden toimintaa. Tässä pajassa erityisesti oppi tietämään perusasioita ja sitä, miten arvot vaihtelevat esim. vuodenaikojen seurauksena. 

Työpajasta jäi erittäin hyvä fiilis erityisesti sen takia, että porukka ja vetäjät olivat niin mukavia. Kokemus oli ihan huippu ja jätti erilaisen mielenkiinnon vesitutkimuksia kohtaan. 

Kalojen mikromuovia tutkimassa  

Toisessa työpajassa tutkimuksen aiheena oli kalojen mikromuovit. Etsimme perkaamalla kolmen eri kalalajin suolet, siirsimme koeastioihin ja liuotimme ne labrassa. Suoli liuoksen olisi pitänyt olla yön yli uunissa, joten meillä oli valmiita näytekappaleita tutkittavana. Tislasimme nesteet pois ja huuhtelimme etanolilla. Sen jälkeen etsimme suolinäytteestä mikroskoopilla mikromuoveja, kuituja ja muita vastaavia, jotka olivat kartoitettu kuvineen mikroskooppien ohjepaperille. Tutkimme myös eri aineiden, kuten ihon kuorinta aineiden rakennetta ja mikromuoveja.

Mielestämme työpaja sai ajattelemaan, kuinka suuria määriä muovia päätyy mereen todellisuudessa. Mikromuovin näkeminen itse kalasta toi asiaa huomattavasti lähemmäksi itseä ja auttoi ymmärtämään Itämeren ja muidenkin merien tilannetta todellisuudessa. Työpaja oli mielenkiintoinen ja silmiä avaava kokemus. 

Plankton ja rantavyöhykkeen eliöstö -työpaja 

Kolmannessa työpajassa tutkimuksen kohteena oli plankton ja rantavyöhykkeen eliöstö. Tutkimukset tehtiin yhdessä ryhmän kanssa. Kokeilimme kahta erilaista tapaa kerätä planktoneita ja muita eliöitä. Ensimmäisenä kokeilimme haavia, joka oli tehty itse suodatinpaperista ja sen avulla keräsimme tutkimusnäytteitä. Toinen tapa oli käyttää haavia, joka on suunniteltu planktoneiden ja rantaeliöstön keräämiseen. Kerättyämme näytteet tutkimme niitä mikroskoopeilla. Valitettavasti tähän aikaan vuodesta rantavyöhykkeen eliöstö on niukkaa, sillä on vielä kylmä. 

Työpaja oli hyvin mielenkiintoinen, sillä opimme millaisia eliötä löytyy rannoiltamme ja millaisia ominaisuuksia niillä on. Vetäjä oli mahtava ja häneltä oli helppo kysyä kysymyksiä. Pajan jälkeen nousi suuri kiinnostus aihetta kohtaan ja halu tietää lisää. Hyvän mielen lisäksi meille jäi erittäin hyvä kokemus.

 

Harakan linnut -työpaja 

Neljännen työpajan aiheena olivat Harakan linnut. Pääsimme tutkimaan erilaisten lintulajien kuten lokkien (jopa viiden eri lajin), laulujoutsenten, meriharakoiden, valkoposkihanhien ja isokoskeloiden toimintoja. Selville kävi muun muassa yleisimpiä pesäpaikkoja sekä tyypillistä käyttäytymistä eri lajeissa. 

Lintuja tutkittiin sekä osaksi läheltä, että hiukan kauempaakin kiikareilla. Suuri osa Harakan saaren eteläisestä puoliskosta on kesäaikaan suljettu, jotta linnut saavat rauhassa pesiä, mutta emme sinne tarkemmin lintuja tutkimaan nyt kevään käännöksessäkään päässeet. Lintuja sai silti hyvin katseltua lainatuilla kiikareilla. 

Työpaja oli erittäin mukava pitkälti mahtavan vetäjän ja valvovien opettajien innostuksen takia. Oli kiinnostavaa saada tarkempaa tietoa linnuista, joita esiintyy myös kotona pohjoisemmassa osassa Suomea.

Yhteinen Itämeri -hankkeen kehittämistyöpaja 

Viidennessä työpajassa aiheena oli keskeisesti Agenda 2030, joka tukee kestävää kehitystä ja sen periaatteita. Pajassa käytiin läpi kysymyksiä kolmen hengen ryhmissä. Kysymykset koskivat sitä. miten kestävää kehitystä voisi viedä eteenpäin verkoston kouluissa ja kuinka nuoria saataisiin innostumaan asiasta.

 

Meidän ryhmämme listasi mielestämme tärkeitä asioita paperiin ja niin tekivät muutkin ryhmät, jonka jälkeen jokainen ryhmä vuorotelleen sai kertoa omat mielipiteet ja vastaukset aiheisiin. Mielestäni paja oli järjestetty hyvin siten, että valvojat ottivat hyvin huomioon meidän nuorten asiat. Ryhmistä tuli paljon hyviä uusia ideoita saada agenda 2030 nuorten tietoon ja mieleen. Työpajassa ideoitiin mm. Lisää vastaavia rekiä ja kouluihin opiskelijoiden muodostamia tiimejä, jotka voisivat toimia aktiivisesti kestävän kehityksen tavoitteiden viemiseksi eteenpäin kouluissa. 

Yhteistyössä ja kohtaamisissa on voimaa 

Aurinkoinen päivä ja työpajatyöskentely saivat hymyt kaikkien kasvoille. Lopuksi vielä opiskelijaryhmät kertovat muille, mitä olivat oppineet päivän aikana. Samalla oli mahdollisuus esittää kysymyksiä asiantuntijoille. Päivän aikana osallistuttiin myös Yhteinen Itämeri -biobitziin iNaturalist-sovelluksella. Eniten lajihavaintoja sovellukseen keränneet opiskelijat palkittiin hävikkikarkkipusseilla.

Retkipäivä Harakkaan oli voimauttava kokemus. Päivän aikana tutustuttiin ja keskusteltiin ja haettiin suuntaa myös Yhteinen Itämeri -hankkeen tuleville toimille. Opiskelijat ja opettajat olivat kaikki yhtä mieltä yhteistyön ja tapaamisen tärkeydestä ja merkityksestä. Vierailut Harakan saarella ja luonnon tutkiminen ja kestävän kehityksen tekojen edistäminen tulevat olemaan jatkossakin UNESCO ASPnet Baltic Sea Project -koulujen toiminta-agendalla. 

Lue lisää Yhteinen Itämeri -hankkeesta: https://yhteinenitameri.wordpress.com/

Teksti: Anni Suoraniemi, Ebba Sundén, Sofia Hautakangas, Valtteri Autio, Juho Kaataja ja Mika Jokiaho. 

Kuvat: Ebba Sundén, Eeva-Maria Muurman ja Mika Jokiaho