Showing posts with label osallisuus. Show all posts
Showing posts with label osallisuus. Show all posts

Friday, 13 September 2024

UNESCO-lähettiläsverkoston toinen vuosi käynnistyy!


Suomen UNESCO ASPnet -lähettiläiden verkostotoiminta polkaistiin käyntiin UNESCO-koulujen Syysseminaarissa 5.9.2024. Seminaariin osallistui n. 30 nuorta, joista osa uusia ja osa jo viime lukuvuoden toimintaan osallistuneita konkareita. Seminaarin ohjelmassa oli UNESCO-lähettiläille oma työpaja, jossa he pääsivät ideoimaan, minkälaista yhteistyötä he toivoisivat UNESCO-koulujen ja UNESCO-lähettiläiden kesken. Täältä voit lukea työpajan ryhmäkeskusteluissa tuotettuja ideoita ja ajatuksia. Lisäksi nuoret osallistuivat tasaveroisina seminaarin muuhun ohjelmaan, ryhmätöihin ja keskusteluihin.


Viime lukuvuoden kokemuksia

Kokeneet U-lähettiläät Veela Nikula ja Ellameri
 Hiltunen Oulun OSYK:n lukiosta
Lukuvuonna 2023-2024 UNESCO-lähettiläsverkoston toimintaan osallistui yli sata nuorta (lukiolaisia ja yläkoululaisia) UNESCO-kouluista eri puolilta Suomea. Keskustelujen ja kyselyjen perusteella UNESCO-lähettilästyössä nuorille kaikkein merkityksellisintä on itselle tärkeiden arvojen edistäminen. Nuoret pitävät myös uusiin ihmisiin tutustumista yli oppilaitosrajojen ja uusien taitojen oppimista tärkeänä. Keskeisiä lähettilästyön painotuksia ovat yhteistyö, yhteisöllisyys ja tasa-arvo. Voit tutustua lähemmin Suomen UNESCO-lähettiläsverkoston lukuvuoden 2023-2024 toimintaan täällä.


Yhteiset arvot ja halu vaikuttaa

Nuorille tärkeät arvot ja osallisuus toteutuvat lähettiläsverkoston toiminnassa: Nuoret pääsevät vaikuttamaan heille merkityksellisiin asioihin yhdessä muiden, samanhenkisten nuorten kanssa. Etä- ja lähitapaamisten aikana nuoret tutustuvat uusiin ihmisiin ja oppivat tärkeitä viestinnän, vuorovaikutuksen ja vaikuttamisen taitoja. Lähettilästyössä toteutuu aktiivinen kansalaisuus. 


Uusia kokeiluja 

Uusi U-lähettiläs Mico Taininkoski
Tuusulan lukiosta
Nyt käynnistyvän lukuvuoden aikana verkostotoiminta tavoitteenamme on saada mukaan lisää uusia nuoria kaikista Suomen UNESCO ASPnet -kouluista. Tavoitteena on myös tukea ja käynnistää UNESCO-lähettiläiden alueellista yhteistyötä, josta on mainioita kokemuksia Polaris-, PAX- ja Helsinki-Uudenmaan verkostoista.  Suunnitelmissa on myös lähitapaaminen tanskalaisten U-lähettiläiden kanssa. Lisäksi haluaisimme lisätä virtuaalista yhteistyötä eri maiden UNESCO-lähettiläiden kanssa. 

Lähettiläsverkostoon ovat tervetulleita kaikki halukkaat UNESCO-koulujen oppilaat ja opiskelijat. Mukaan pääsee vastaamalla UNESCO-koulujen yhteyshenkilöille lähetettyyn kyselylomakkeeseen.

Lisätietoja antavat: 

Jenni Decandia, jenni.decandia@orivesi.fi
Tiina Sarisalmi, tiina1.sarisalmi@gmail.com 

Lähettiläsopas on julkaistu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Lataa opas täältä: 

Lähettiläsopas suomeksi

Lähettiläsopas ruotsiksi

Lähettiläsopas englanniksi


Wednesday, 21 August 2024

Unesco – lähettilästoiminta alakouluissa

Keväällä 2024 kokoonnuimme yhdessä opettajien kanssa pohtimaan Unesco – lähettilästoimintaa alakouluissa. Ideoinnin pohjalta syntyi Unesco – lähettiläsrekrytointimateriaali tueksi opettajille, kun he avaavat alakoululaisille Unescoon liittyviä käsitteitä ja lähettilästoimintaa. Materiaali on Powerpoint-tiedosto, jonka opettaja voi ladata omalle koneelleen ja muokata omalle koululle sopivaksi.

Lataa rekrytointimateriaali itsellesi tästä linkistä

Alakouluissa on jo käytössä monenlaisia oppilaita osallistavia malleja esim. oppilaskunta, keke- tai kv-agenttitoiminta, digitutortoiminta jne. Koulujen onkin hyvä etsiä oma tapansa toteuttaa Unesco-lähettilästoimintaa niin että se sopii yhteen jo koulussa käytössä olevien ja hyväksi havaittujen toimintatapojen kanssa.




Kokoonnumme jälleen keskustelemaan alakoulujen Unesco-lähettilästoiminnasta OPH:n järjestämässä Unesco-seminaarissa torstaina 5.9. klo 14.30-16. Tervetuloa mukaan!

-kv-koordinaattorit Päivi ja Jussi



Wednesday, 19 October 2022

Nordic Camp – Stand Up for Human Rights





Syksyllä 2022 järjestettiin Pohjoismaiden Unesco ASPnet -kouluverkoston opiskelijoille Nordic Camp – Stand Up for Human Rights -ihmisoikeusleiri Tanskassa. Suomesta leirille lähti viiden nuoren ja yhden opettajan delegaatio. Opiskelijat tulivat kouluista ympäri Suomea ja matkustivat yhdessä Tanskaan oppimaan lisää ihmisoikeuksista Pohjoismaissa, Euroopassa ja globaalisti. Leirin tavoitteisiin kuului kulttuurienvälinen käytäntöjen ja tiedon jakaminen ihmisoikeuksista sekä ihmisoikeusnäkökulman ja -oppien soveltaminen omassa kotimaassa ja koulussa.

Ihmisoikeuskasvatuksella vahvistetaan kouluyhteisön hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta

Ihmisoikeuskasvatus on suomalaisen koulujärjestelmän ytimessä. Suomalainen koulutus ja opetussuunnitelmat ovat ihmisoikeusperustaisia, ja ihmisoikeudet ovat opetusta ja kasvatusta läpileikkaavia. Ihmisoikeuskasvatuksen toteuttaminen lapsia ja nuoria osallistavalla tavalla on tärkeää, jotta oppilaitoksissa voi aidosti toteutua demokraattinen, dialoginen ja jokaisen toimijuutta tukeva toimintakulttuuri. Ihmisoikeuskasvatuksella vahvistetaan kouluyhteisön hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.

Opiskelijat avainasemassa

Tanskassa järjestetty ihmisoikeusleiri on esimerkki opiskelijoiden toimijuutta vahvistavasta käytännöstä, jossa rakennetaan yhteistä ymmärrystä ja kompetensseja ihmisoikeuksien ymmärtämiseksi, soveltamiseksi ja lujittamiseksi kansallisesti ja kansainvälisesti. Opiskelijat itse ovat avainasemassa sen hahmottamisessa, kuinka ihmisoikeudet toteutuvat kouluympäristössä. 

Kansainvälinen työskentely kurkottaa oman lähiyhteisön ulkopuolelle: se auttaa näkemään oman kokemuksen uudessa valossa, rikastaa ajattelua ja tarjoaa näkökulmia siihen, miten ihmisoikeudet näkyvät toisissa kouluissa ja yhteisöissä.

Videolla leirille osallistunut Ella Vanhapiha kertoo aamunavauksessa kokemuksestaan ja siitä, mitä leirillä oppi.

Linkki videoon: https://drive.google.com/file/d/1JZReS7tk5iod0Q_JEgZCazl8kmkIaWFz/view?usp=sharing


Teksti: Linda Kanninen 

Tuesday, 19 April 2022

Yhdenvertaisuusviikko Helsingin ja uudenmaan UNESCO-kouluissa


UNESCO ASPnet Uusimaan yhdenvertaisuusviikon keskustelutilaisuus järjestettiin Viikin normaalikoulussa ti 12.4.2022 klo 10-11.

Alkuun näimme videotervehdyksen Unescon Pariisin-toimistosta.

Tämän jälkeen Mäkelänrinteen lukion opiskelijat kertoivat uudesta blogistamme ja Unesco HOST-toiminnasta.


Opiskelijoiden paneelikeskustelussa aiheena oli yhdenvertaisuus koulumaailmassa. Opiskelijoita puhututtivat mm. seksuaaliseen moninaisuuteen suhtautuminen sekä nuorten mielenterveysongelmien käsittely. 

Tilaisuus striimattiin kaikkiin verkoston kouluihin, joissa useat yläkoulun ja lukion ryhmät seurasivat sitä kiinnostuneina.

Panelistit olivat:

  • Helsingin kielilukiosta Ada Sirkiä ja Adela Nguyen
  • Helsingin ranskalais-suomalaisesta koulusta Iivari Mantere ja Sarah Zahaf
  • Kaitaan koulusta Espoosta Elis Kalm ja Fiona Ruusunen
  • Helsingin suomalais-venäläisestä koulusta Taimi Gray
  • Viikin normaalikoulusta Joona Jäntti ja Aino Tasapuro

Paneelin vetäjänä toimi Maarika Toivonen HRSK


#Unesco-koulut #yhdenvertaisuus

Lue lisää aiheesta:
Uudenmaan UNESCO ASPnet -koulujen blogi 


Maarika Toivonen
Helsingin ranskalais-suomalainen koulu


Monday, 13 December 2021

Eurooppa olemme me


Eurooppa olemme me -kiertue Oulussa 30.11.2021

Suomalaisministerit kiertävät syksyn ja talven aikana ympäri maata kuuntelemassa suomalaisten ajatuksia ja toiveita Euroopan tulevaisuudesta. Tapahtumasarja on osa Euroopan tulevaisuudenkonferenssia. Toiveena on saada kansalaisten ajatuksia siitä, millaista Eurooppaa he haluavat rakentaa.

Ouluun kiertue saapui 30.11. omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen johdolla. UNESCO-oppilaat Matias Regelin, Viivi Ryhänen ja Nanna Tuorila olivat mukana tuossa tilaisuudessa edustamassa Oulun normaalikoulua. Ennen tapaamista pidettiin ns. Erätauko-menetelmällä lukion yhteiskuntaopin opiskelijoille tilaisuus, jossa heidän oli mahdollista kertoa omia ajatuksiaan. Tärkeää oppitunnin aikana oli, että jokaisella oli mahdollisuus ilmaista mielipiteensä ja ajatuksensa. Alla on asioita, joita nuoret toivat esille.

Turvallisuus, työttömyys ja ilmastonmuutos lukiolaisten huolina

Omassa tulevaisuudessa huolestuttavia asioita olivat etenkin turvallisuuteen liittyvät asiat kuten rikollisuuden uhriksi joutuminen ja matkustusturvallisuus. Myös tulevaisuuden työllisyystilanne sekä mielenterveyspalveluiden saatavuuden heikkeneminen herätti epävarmuutta. Lisäksi ilmastonmuutos ja esimerkiksi bensan hintoihin liittyvät tekijät nousivat esiin.

Toisaalta koko Euroopan tulevaisuuteen liittyviä huolestuttavia asioita olivat kasvava työttömyys, väestön vanheneminen ja huoltosuhteen heikkeneminen. Myös ihmisoikeusrikkomukset, pakolaiskriisi, rasismi, alueellinen eriarvoisuus ja terrorismi aiheuttivat huolta. EU:ssa tapahtuneista suurista muutoksista etenkin Brexitistä johtuva mahdollinen dominoefekti (muutkin maat eroavat EU:sta) on aiheuttanut epävarmuutta ihmisten keskuudessa.

Tasa-arvon lisääntyminen ja ilmastosopimukset herättävät toivoa

Euroopan tulevaisuudessa toiveikkaita ja myönteisiä ajatuksia herättivät tasa-arvon toteutuminen ja näkyvä monikulttuurisuus. Lukiolaiset olivat myös tyytyväisiä Euroopan sisäisen hyvinvoinnin toteutumiseen, kuten esimerkiksi maiden väliseen yhteistyöhön ja avunantoon, yhteisiin tavoitteisiin, ilmastosopimuksiin ja vapaaseen liikkuvuuteen. Esiin nousivat kasvisruokailun lisääntyminen ja polttomoottoriautojen vähentyminen.

Opiskelijat näkevät EU:n roolin tärkeänä etenkin ilmastotoimissa ja ympäristöasioissa, joihin liittyvät muun muassa autokannan muuttuminen ja bensan hinnan säätely. EU:lla on myös merkittävä rooli ihmisoikeuksien toteutumisen valvomisessa, konfliktien ehkäisyssä, kansainvälisissä sopimuksissa ja lainsäädännössä. Opiskelijat eivät kuitenkaan nähneet, että EU:n tulisi puuttua jäsenmaidensa sisäpolitiikkaan.

EU:n onnistumiset ja epäonnistumiset

Lukiolaisten mielestä keskeisimpiä EU:n onnistumisia ovat olleet Schengen-alueen luominen ja vapaan matkustamisen mahdollistaminen. Monien opiskelijoiden mielestä EU on myös onnistunut pahimpien kriisien hallinnassa, köyhimpien maiden infrastruktuurin kehitykseen liittyvissä toimissa ja Itä-Euroopan maiden auttamisessa. EU on edistänyt myös tullittomuutta, korkotason laskemista ja polttomoottorien vastaisen lainsäädännön aloitusta. 

Toisaalta toimia, joissa EU ei ole onnistunut, ovat pakolaiskriisit ja riittävän nopeat ilmastotoimet sekä siihen liittyvä bensan hinnan säätely.

Ryhmätöitä EU:n tulevaisuudesta

Itse tapahtumapäivänä kokoonnuimme Oulun keskustassa sijaitsevaan Scandic-hotelliin, jossa päivä alkoi Tytti Tuppuraisen tervetuliaispuheella ja juontajan aloituksella. Jakauduimme pian Erätauko-sessio-ryhmiin, jotka käsittelivät erilaisia aiheita liittyen EU:n tulevaisuuteen. 

Ensimmäisessä Erätauko-sessiossa käsiteltiin arvoja, oikeuksia, lakeja ja demokratiaa. Keskustelua käytiin eritaustaisten ja -ikäisten ihmisten kanssa, eivätkä kenenkään ajatukset loppuneet kesken. Toinen työryhmä keskittyi ilmasto- ja ympäristöasioiden tarkasteluun. Keskusteluiden lomassa esiin nousi muutama keskeinen teema, joista eräs kiertotalouden merkitys ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Kolmannessa ryhmässä etenkin koulutuksen tärkeys nousi vahvasti esiin. Neljännessä sessiossa syvennyttiin pohjoisten, arktisten ja maaseutualueiden kohtaamiin haasteisiin. 

Erätauko-sessioiden jälkeen järjestettiin paneelikeskustelu, jossa jokainen edustaja pääsi kertomaan huolensa EU:n tulevaisuudesta oman työryhmänsä pääteemojen pohjalta.

Mahdollisuus oikeasti vaikuttaa tulevaisuuteen

Päivästä mieleen jäi etenkin nuorten huolien suuri määrä sekä kiinnostus yhteiskunnallisia asioita kohtaan. Tapahtuma kokosi nuoria yhteen keskustelemaan mieltä painavista tulevaisuuskysymyksistä. Eurooppa olemme me -tapahtuma sai nuorilta kiitosta, sillä se antoi mahdollisuuden oikeasti vaikuttaa tulevaisuuteen. Nuoret toivovat, että heitä kuultaisiin jatkossakin vastaavasti.

Opiskelijat Viivi Ryhänen ja Nanna Tuorila sekä opettaja Hellevi Kupila
Oulun normaalikoulun lukio



Laanilan lukion opiskelijoiden pohdiskeluja tapahtumasta:

Tapahtuman tavoitteena kertoa nuorten mielipiteitä yhteisestä Euroopastamme. Pohdimme Euroopan tulevaisuutta eri näkökulmista. Omassa ryhmässäni käydyt asiat olivat itselleni tärkeitä, tämän vuoksi valitsin juuri sen. Keskutelu oli aktiivista, toivoa herättävää ja avartavaa.

Keskustelimme mielenterveydestä, koulutuksen takaamisesta, pakolaisista ja maahanmuuttajista. Haasteellisiksi nousivat esimerkiksi hyvä koulutus, joka ei ole kaikille mahdollinen, ennakkoluulot muita ihmisiä (pakolaisia) kohtaan ja mielenterveyspalveluiden ruuhkaisuus.

Tapahtuma oli erityinen, tapahtumassa koin olevani tärkeä, arvostettu ja erityinen. Tapahtuma herätti minussa uskoa ja toivoa tulevaisuutta kohtaan. Kuvat, tekstit ja uutiset tulevaisuuden maailmasta ja Euroopasta ovat usein uhkaavia, negativiisia ja toivottomia. Tämän vuoksi monilla on negatiivinen näkemys tulevaisuudesta. Onneksi voidaan järjestää tilaisuuksia/tapahtumia, kuten esimerkiksi juuri Eurooppa Olemme Me -tapahtuma, joiden avulla maailmankuvasta ja maailmasta saadaan parempi ja toivekkaampi.

Ella, 17, Laanilan lukio


We are Europe oli mukava tapahtuma, jossa oli paljon mielenkiintoisia ihmisiä ja mielenkiintoisia aiheita. Oli kiva päästä treenaamaan englannin puhumista ja myös yleisölle puhumista. Oli ihana  kun tuli tunne, että se mitä sanoimme tuli kuulluksi.

Adalmiina, 17, Laanilan lukio


The event took place under the topic "Future of Europe". We discussed about the role of northern european countries for Europe and how important the voice of young people is for a good future. In my working group we discussed especially about migration, mental health and education. These topics are important for us young people and it was a good opportunity to share our points of view on different topics. It was even better that Tytti Tuppurainen joined our discussions and heard what we were saying.

Ida, 17, vaihto-oppilas, Saksa, Laanilan lukio


The Europe Event in Oulu took place a week ago and it was a great way to get introduced and make first experiences with politics. It was all about young people and how we see opportunities, worries and hopes for our own future. In groups we discussed about the current situation and specific topics like human rights, values, climate change and education. It was great to meet new awesome people and talk to them about how we see our future. Because it was also an international event, I have collected different points of views from people from Russia and Sweden as well. I found it especially interesting because actual politicians were participating as well and listening to us too. It really gives me hope to see so many people actively integrating in politics and most importantly, to see politicians really caring for our future, our opinions and our voices.“

Karla, 17, vaihto-oppilas, Saksa, Laanilan lukio



Thursday, 7 October 2021

Unescolaisuus punaisena lankana monialaisissa opinnoissa


Pitkäjänteisyyttä Unesco-koulu toimintaan

Koulumme on ollut osa UNESCO-ASPnet kouluverkkoa vuodesta 2002 ja olemme kuuluneet myös Pohjois-Suomen UNESCO-koulujen Polaris-verkostoon sen perustamisesta lähtien. 

Koulullamme on järjestetty vuosien varrella monenlaista Unesco-toimintaa, upeita tempauksia ja tapahtumia, mutta kuten monilla muillakin, haasteena kaikkien toimintavuosien aikana on ollut sekä koko henkilökunnan sitouttaminen toimintaan että toiminnan pitkäjänteinen näkyvyys koko oppilaskunnalle. 

Näihin haasteisiin tartuimme viime vuonna ja päätimme järjestää jatkossa koko koulun monialaiset oppimiskokonaisuudet UNESCO-teemaisina. Oppimateriaalin rakentamiseen saimme apua Otavalta. 


Teemoina hyvinvointi, maailmankansalaisuus ja kestävä kehitys

Valitsimme kolme suurempaa teemaa; hyvinvointi, maailmankansalaisuus ja kestävä kehitys. Näitä kaikkia kolmea aihetta oppilaat siis tutkivat ja tarkastelevat kolmeen kertaan peruskoulun aikana eri näkökulmista. Esimerkiksi maailmankansalaisuudessa kolmannella luokalla aiheena on kulttuuriperintö ja omat juuret, kuudennella luokalla kulttuurituntemus ja yhdeksännellä luokalla puolestaan vastuullinen kansalaisuus. 

Maailmankansalaisuus monialaisen oppimiskokonaisuuden teemana


Kaikki opettajat mukana toimintapakettien suunnittelussa

Monialaisia oppimiskokonaisuuksia suunniteltiin ensin pedagogisen tiimin sisällä pohtimalla teemoja ja keräämällä aineistoja, jonka jälkeen koko opettajakunta työsti oman vuosiluokkansa materiaalista varsinaista toimintapakettia. Lopullinen muoto tuli Otavalta. 

Prosessi koettiin hyväksi, sillä näin kaikki saatiin sitoutettua teemaan. Keräsimme myös ensimmäisen MOK-viikon jälkeen palautteen, jonka perusteella materiaalia on tarkoitus kehittää eteenpäin. 


Oppilaat valitsevat lähestymistavan ja suunnittelevat omat tuotoksensa


Millaisia Mokit ovat? 

Mokeissa oppilaat perehtyvät annettuun aiheeseen, tutkivat aihetta eri tavoin ja tekevät tutkimustuloksista vaikuttavan tuotoksen, jonka he esittävät koko ryhmälle. Lisäksi he dokumentoivat koko prosessin. Oppimisympäristö on luotu OneNoteen, josta löytyvät opettajanopas ja oppilaan työkirjat. 

Oppilaiden materiaaliin on luotu “polku”, jota seuraamalla oppilaat etenevät prosessin läpi. Toki opettaja aikatauluttaa ja ohjeistaa toimintaa, jotta kukaan ei etene liian nopeasti läpi ja toisaalta kaikki pääsevät eteenpäin. Materiaalissa on myös lisätehtäviä nopeimmille.  Tavoitteena on teemaan perehtymisen lisäksi kartuttaa myös eri laaja-alaisia taitoja. 


Oppilaat esittelevät työnsä ja saavat kokea onnistumisen elämyksiä


Kirkonkylän koulu, Kempele

Kristiina Takala (kristiina.takala@edu.kempele.fi)



Wednesday, 19 May 2021

Tervetuloa näkemään ja kokemaan miten maailma parannetaan pohjoisessa


Lukutaitoa, globaalikasvatusta ja kestävää kehitystä – Toivon Agenda ja Luetaan! -tapahtuma 25.-26.5.2021





Agenda 2030 on Pariisin ilmastosopimuksen ohella ehkä ihmiskunnan tärkeimpiä asiakirjoja. Agendan tavoitteiden päämääränä on tehdä maailmasta parempi paikka meille kaikille, tämä on meidän kaikkien agenda. -YK-liitto-


Lapset ja nuoret sekä heidän kanssaan työskentelevät ammattilaiset eri puolilta pohjoista Suomea ovat toukokuussa lukutaidon ja Agenda 2030:n teemojen äärellä. Toiminnalliset työpajat ovat tehty yhdessä pohjoisen Unesco Polaris-verkoston kanssa, lapset ja nuoret osallistaen, Agenda2030-hengen mukaisesti. 

Miltä tulevaisuuden tähtikartat näyttävät eskareiden, lukiolaisten ja Esko Valtaojan silmin?  Maistuisiko aamukahvi Perttu Pölösen keittiössä?  Miten soikaan Toivon metalli? Tuu kuulolle!

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ja Oulun kaupunki järjestävät yhdessä Toivon Agenda ja Luetaan! -tapahtuman 25.–26.5.2021. Kutsumme kaikki mukaan tapahtumaan! 


Tapahtuma koostuu useista eri aktiviteeteista ja ohjelmista. Tapahtumassa on tarjolla muun muassa

  • livestriimejä, jotka ovat ihan kaikille avoimia ja jotka ajetaan aikataulun mukaan suoraan nettisivuilta (www.supervoimia.fi), ne on upotettu pääsivulle
  • kilpailuja
  • lukuvinkkejä
  • työpajoja sekä
  • virtuaalivierailuja.

 

Kaikki aktiviteetit löytyvät tapahtumasivulta www.supervoimia.fi. 


Tapahtuma on suunnattu lapsille ja nuorille, opettajille, kasvattajille ja kaikille kiinnostuneille! Tapahtumassa onkin mukana opetus-, kasvatus- ja kirjastoalan ammattilaisia sekä lapsia ja nuoria päiväkodeista, peruskouluista ja lukioista kaikkialta Pohjois-Pohjanmaalta, Kainuusta ja Lapista.





 

Friday, 15 January 2021

Agendalla Kestävä Tulevaisuus

 

Tehtäväpaketti kestävän kehityksen tavoitteiden käsittelyyn

Tämä materiaali on luotu Kirkonkylän koululla Kempeleessä lukuvuoden 2019-2020 aikana. 

Olemme yksi Suomen Unesco-kouluista ja kuulumme myös Pohjois-Suomen Unesco-koulujen Polaris-verkostoon. 

Polaris-koulujen teemaksi valittiin lukuvuonna 2019-2020 Agenda 2030 tavoitteet. Pohdimme, miten tavoitteet otetaan esille meidän koulullamme ja lopputuloksena on tämä oppilaiden kanssa suunniteltu kokonaisuus, jota käytettiin helmikuussa 2020 järjestettynä toimintapäivänä.


Kenelle ja mitä?

Materiaalin ovat työstäneet Kirkonkylän koulun 7. luokan yrittäjyysluokka apulaisinaan 8. luokan valinnaisen kansainvälisyyskasvatusryhmä kahden opettajan johdolla. Toimintapäivän suunnittelu aloitettiin oppilaiden kanssa tutustumalla ensin tavoitteisiin, jonka jälkeen hahmoteltiin toimintapäivän kulkua, tehtiin materiaalit ja lopulta oppilaat myös vetivät toiminnan toisille oppilaille.

Varsinainen toimintapäivä pidettiin 12. helmikuuta. Päivä aloitettiin yhteisellä luennolla, jonka jälkeen oppilaat työstivät agendan tavoitteita luokittain, kiersivät kansalaistorilla kuuntelemassa eri kansalaisjärjestöjen esittelyjä sekä tutustuivat YK-liiton valokuvanäyttelyyn koulun salissa. 

Jokainen luokka perehtyi tarkemmin 4-7 eri tavoitteeseen. Osa luokista jatkoi teeman käsittelyä vielä iltapäivällä Maailman suurin oppitunti materiaalilla. Päivä oli kaikin puolin onnistunut kokonaisuus. 

Projektin tarkempi esittely löytyy linkkiä klikkaamalla.

Kempeleen esimerkin mukaan Kellon koulu työsti oman Unesco-päivänsä syksyllä 2020. Kellon materiaalit on liitetty tähän mukaan.



Tämä kokonaisuus on vapaasti käytettävissä ja toivottavasti tämä innostaa muitakin teeman käsittelyyn.


Kempeleessä 20.11.2020

Kristiina Takala
kristiina.takala@edu.kempele.fi

Thursday, 4 June 2020

Opiskelijoista tieteentekijöitä – kansalaishavainnointi koulussa


Kansalaishavainnoinnista kansalaistieteeseen 


”Joukkoistamalla kerättyjä havaintotietoja kutsutaan kansalaishavainnoiksi. Ne ovat havaitsijan omasta aloitteesta ja vapaaehtoisesti erilaisista ympäristössä havaittavissa olevista aiheista tehtyjä havaintoja, jotka on toimitettu yhteiseen käyttöön. Havaintoja voidaan tehdä joko yksittäisen kansalaisen omasta aloitteesta tai erilaisten yhdistysten tai ryhmien yhdessä sopimana toimintana…

Havainnointiin voidaan sopia myös erilaisia tavoitteita ja ympäristön tarkkailun havainto-ohjelmia. Silloin joukkoistaminen ja talkoilla tekeminen voidaan ulottaa myös havaintojen riittävän lukumäärän varmistamiseen, havaintojen oikeellisuuden tarkastamiseen tai havaintojen yhteenvetoihin. Kun tavalliset kansalaiset osallistuvat myös tutkimuskysymysten asetteluun ja johtopäätösten tekemiseen havaintojen yhteenvedoista, puhutaan jo kansalaistieteestä. Kansalaishavainnointi on kansalaistieteen eräs osa.” (https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kansalaishavainnot)


Luonnon taltioiminen tiedoksi


Lajintuntemus on yksi tärkeitä kulmakiviä luonnontuntemuksen ja kestävän kehityksen kasvatuksessa. Lajintuntemuksen kehittyessä opitaan arvostamaan luonnon monimuotoisuutta. Mitä et tunne, sitä et oikein osaa arvostaa.

Opetussuunnitelma velvoittaa alakoulun viidennestä luokasta lähtien eliökokoelman laatimiseen. Tehtävä on laajentunut ja monipuolistunut kasvion keräämisestä eliökokoelmaksi, oppilaan omien kiinnostusten mukaan. Kasvikokoelmaa on kerätty perinteisesti prässäämällä kasveja kuivanäytteiksi (kasvisto). Se onkin edelleen oivallinen ja usein sukupolvia yhdistävä projekti. Eliökokoelman laatimisessa ideana on luonnon taltioiminen tiedoksi nykyistä ja myös tulevaa käyttöä varten.


Digiloikka luonnon havainnoinnissa


Digitalisaatio on mahdollistanut uusia ulottuvuuksia eliökokoelman laatimiseen. Kaikilla mukana kulkevat puhelinkamerat mahdollistavat korkeatasoisten kuvien ottamisen havainnoitavista kohteista. Uusina työkaluina ovat tulleet kuvan tunnistavat ohjelmat, jotka mahdollistavat todella nopean oppimisen edistymisen lajintunnistuksessa.

Kansalaishavainnointiohjelmistot ja -alustat kutsuvat kaikki mukaan tekemään kansalaistiedettä. Näin syntyy ja kehittyy aiheen ja oman oppimisen omistajuus ja merkityksellisyys. Oppija pääsee mukaan itse tiedeyhteisön jäseneksi ja hänen havaintonsa arvo kasvaa. Tätä ajatusta palvelemaan kansalaishavainnointi tulisi ottaa mukaan koulun oppimisarkeen.


Miten se tehdään?


Luodaan ympäristö, jossa oppilas voi kerätä havaintojaan digitaaliseen alustaan. Oppilaan havintoja voidaan hyödyntää kansalaishavaintoina ja samalla ne tallentuvat lajitietokeskuksen tietokantaan. Opettajalla on oltava mahdollisuus tarkastaa ja hyväksyä havainnot ennen niiden julkaisemista.

Täydennyskoulutetaan opettajat digitaalisen ympäristön käyttöön ja rohkaistaan aineenopettajien lisäksi luokanopettajia ja varhaiskasvattajia lajintuntemuksen pariin ja madaltamaan kynnystä lähteä tutkimaan luontoa. Tähän ovat oivana apuna lajintunnistusohjelmat.
Tutkitaan teemaa opinnäytetyönä, jossa opiskelijat, oppilaat ja opettajat testaavat kansalaishavainnointimenetelmiä ja kehittävät niitä yhdessä toimijoiden kanssa.


Keiden kanssa?


Opettaja voi käynnistää työskentelyn oman oppilasryhmänsä kanssa. Tarvittaessa ja mielellään työskentelyyn voisi saada ohjausta esimerkiksi Lajitietokeskuksesta, Biologian ja maantieteen opettajien liitosta, eri yliopistoista ja Metsähallitukselta. Myös Opetushallituksella voisi olla tähän ohjaavaa näkemystä.

Kansainvälinen iNaturalist-alusta (https://www.inaturalist.org/) on yhdessä lajitietokeskuksen kanssa perusta kansalaistiedeprojektille. iNaturalist toimii havainnointialustana kaikille aiheesta kiinnostuneille ihmisille ja tarjoaa matalan kynnyksen mahdollisuuden osallistua. Ohjelmassa oleva tunnistustekoäly auttaa havainnoijaa kehittymään lajitietoisuudessaan. Koulut tarvitsevat kuitenkin version, jossa opettaja voi toimia havaintojen tarkastajana ja työn ohjaajana.




Huoli Itämeren ympäristön tilasta


Itämeren alueella toimii Baltic Sea Project eli UNESCO BSP, joka perustettiin Suomen Unesco-toimikunnan aloitteesta Helsingissä huhtikuussa 1989. Projektissa on mukana oppilaitoksia Ruotsista, Tanskasta, Saksasta, Puolasta, Liettuasta, Latviasta, Eestistä, Venäjältä ja Suomesta.  Itämeri-projektin (BSP) tavoitteena on lisätä oppilaiden, opettajien ja opiskelijoiden tietoisuutta Itämeren alueen ympäristön tilasta sekä auttaa ymmärtämään ihmisen ja luonnon keskinäisen riippuvuuden tieteellisiä, sosiaalisia ja kulttuurisia näkökulmia.

Lue lisää Itämeri-projektista suomeksi: http://kohtivuotta2030.blogspot.com/p/itameriprojekti-bsp.html ja englanniksi: https://unesco-bsp.blogspot.com/


Itämeripäivä 27.8.2020


BSP:n yksi tärkeitä teemoja on kotikansainvälisyys, jossa oman lähiympäristön havainnointi ja tiedon jakaminen yhteisöllisesti koetaan tärkeänä. Kansalaistiede tuo myös tähän työskentelyyn uusia mielenkiintoisia ulottuvuuksia. Itämeri-projektissa koulutetaan toimijoita iNaturalist-sovelluksen käyttöön. Luvassa on myös ensi elokuussa 27.8.2020 Itämeri-päivänä BioBlitz-kisa jossa Itämeren maiden kansalaiset havainnoivat yhden päivän aikana mahdollisimman monta lajia.

Lisätietoa Itämeri-päivästä: https://itameripaiva.fi/
Lisätietoa Bio Blitz -kisasta: https://unesco-bsp.blogspot.com/2020/05/bioblitz-around-baltic-sea-on-27th-of.html ja linkki rekisteröitymiseen

Jussi Tomberg
Projektikoordinaattori
Kohti vuotta 2030 -hanke

Thursday, 27 February 2020

Toivon Agenda 2030 - osallistavaa vastuullisuutta


Toivon Agenda -tapahtuman suunnittelu aloitettiin Polaris Unesco -verkoston tapaamisessa. Unesco-koulut olivat miettineet kestävän kehityksen tavoitteiden näkyviksi tekemistä yhteisöllisellä ja osallistavalla tavalla.

Toivon Agenda -tapahtuma toukokuussa 2018 oli mielessä mukavana ja osallisuuden henkeä vaalivana tapahtumana. Ajatuksena oli myös, että konsepti olisi mahdollista toteuttaa skaalattuna missä tahansa.  Tarvittiin siis vain innokas tekijäjoukko ja päätös. Oulussa tapahtuma päätettiin järjestää 8.9.2020.

Joulukuun tapaamisessa mietimme yhdessä miten huolehditaan siitä, että kaikilla olisi mahdollisuus osallistua Agendan oppimisvinkkien rakentamiseen ja mahdollisen tapahtuman suunnitteluun ja toteuttamiseen. Sovimme, että Kohti vuotta 2030 -blogi voisi olla hyvä foorumi prosessin esittelyyn ja parastamiseen.


Suunnittelua ja ideointia työpajassa


Seuraavassa tapaamisessa olivatkin lapset ja nuoret mukana. Kokoonnuimme Timosenkosken luontokoululle iltapäiväksi ideoimaan. Alla on tapahtuman kulku ja työskentelyohjeet ensimmäiseen työpajaan. Työpajasta koostettiin myös video oppaaksi ja tutusteluksi:


11.00-11.20  Jäänmurtajaiset ja työryhmiin jako
Speed dating-periaatteella tavattiin työpajan osallistujat. Kaikilla ol kädessään jokin agendatavoite. Tavattiin toisiamme esittäytyen seuraavasti: hei, olen tavoite numero 4 minä aion järjestää kaikille maailman lapsille hyvän koulutuksen

11-20-12.00 Aiheen avaus ja työskentely ryhmänohjaajien avustuksella
Jaettiin tavoitteet neljän hengen sekaryhmien kesken. Kaikille tuli 2 - 3 Agenda 2030:n tavoitetta. Ryhmän ohjaaja toimi apuna ja fasilitaattorina ryhmässä esittäen mm seuraavia kysymyksiä

  • Mitä tämä tavoite tarkoittaa juuri meidän koulussa?
  • Miten se toteutuu meillä?
  • Mitä tapahtuu, jos tavoite ei toteudu?


12.00-12.30  Evästauko

12.30-13.45 Teemat vaikuttavasti näkyväksi Toivon Agendassa
Aloimme miettimään edelleen ryhmissä  miten voisimme toiminnallistaa Agendan tavoitteet. Fasilitaattori esitti taas joitain kysymyksiä ryhmälle:

  • Mitä toiminnalista tähän teemaan voisi sisältyä?
  • Millaisen toiminnallisen pisteen sinä tästä rakentaisit?
  • Millainen on toimintapiste, johon itse haluaisin osallistua?
  • Mikä on hulluinta, kalleinta ja söpöintä mitä tällä teemalla voisi tehdä?

13.45-14.00 Yhteenveto ja seuraavat askeleet.
Ajatukset kerättiin lopuksi padlet-seinälle, josta ideat saatiin edelleen talteen. Padlet-seinän pohjana oli tapahtumapaikan kartta, jotta saatoimme sijoittaa toimintapisteet jo valmiiksi kartalle. Seuraavalla kerralla jalostamme toimintapisteitä ja mietimme miten asia/teema näkyy ja kuuluu kouluissa.


Mitä jäi päällimmäisenä mieleen?


Opettajien ja eri-ikäisten sekaryhmät toimivat hyvin. Lapsia ja nuoria  oli mukana vitosluokkalaisista lukiolaisiin. Puhe soljui vilkkaana ja ideoita tuli mukavasti. Ryhmäyttävät harjoitukset aluksi ovat tärkeitä oikean tunnelman ja luottamustason luomiseksi.

Seuraavaksi

Seuraavaan työpajaan voisi ottaa elementtejä maker-kulttuurista. Voisiko mukana olla esimerkiksi jotain taiteellisia keinoja tai ihan vaikka tapahtumapaikan suunnittelua pahvin, saksien, teipin ja liiman avulla? Käsillä tekeminen voisi viedä teemoja myös lähemmäksi koulun jokapäiväistä toimintaa. Myös erilaiset aistiharjoitteet voisivat olla oiva keino saada teemoja lähemmäksi toimijaa.

Matka jatkuu ja lisää juttua luvassa…..

Jussi Tomberg
kv-koordinaattori: Unesco-koulut, Toivon agenda ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

Sunday, 27 January 2019

Rauhaa, välittämistä ja vapaaehtoistyötä Oulun normaalikoulussa

"Parasta rauhantyötä on se, että katsoo toista silmiin, kättelee ja joskus halaa, kuuntelee, mitä toinen puhuu ja ajattelee, että vieressä oleva on yhtä tärkeä kuin minä." (Hussein Al-Taee)

Rauhanvälittäjä Hussein Al-Taeen vierailu koulussamme


Oulun normaalikoulussa vietettiin perinteisiä rauhan, välittämisen ja vapaaehtoistyön päiviä viikolla 44. Toiminnan tarkoituksena on Unesco-koulun hengessä herätellä oppilaita ja opiskelijoita huomioimaan ympäristön, toisten ihmisten, ihmisoikeuksien ja rauhan äärettömän tärkeän merkityksen meidän omassa elämässämme.

Tänä vuonna saimme juhlapohujaksi Martti Ahtisaaren CMI-instituutista Hussein Al-Taeen, jonka valloittava persoona kosketti niin oppilaita, opiskelijoita kuin henkilökuntaakin. Pääjuhlan puhe alkoi esittelyllä siitä, mitä rauhanvälitys on, ja mitkä ovat rauhanvälittäjän kolme tärkeintä taitoa: kuunteleminen, asettuminen toisen ihmisen asemaan ja yhdenvertainen kohtelu toista ihmistä kohtaan. Puheen keskeisin merkitys oli, että hän osasi konkreettisilla esimerkeillä osoittaa, että kaikki konfliktit ovat ratkaistavissa – oli sitten kyse arjen pienemmistä ristiriidoista tai kansojen välisistä konflikteista.

Vierailun painopisteiksi laitoimme sen, että Hussein pääsee tapaamaan mahdollisimman paljon koulumme eri-ikäisiä oppilaita ja opiskelijoita. Yläkoulun puolella koulumme yläluokkien ja lukion Unesco-oppilaat haastattelivat Husseinia ja saivat vastavuoroisesti mm. kertoa unelmistaan ja toiveistaan.

Koskelan alakoulun vierailu sisälsi tutustumisen maahanmuuttajaoppilaille tarkoitettuun perusopetuksen valmistavan opetuksen ns. Valo-luokaksi kutsutun opetusryhmän toimintaan. Valmistavan opetuksen ryhmässä opiskelee oppilaita, joiden suomen kielen taito ei vielä riitä perusopetuksessa opiskeluun. Tällä hetkellä ryhmässä opiskelee oppilaita Irakista, Jemenistä, Kiinasta, Kurdistanista, Latviasta, Somaliasta, Syyriasta sekä Venäjältä. Oppilaille kerrottiin etukäteen, että Hussein oli itse ollut 10-vuotias irakilainen pakolainen tullessaan Suomeen. Valo-luokan oppilaat saattoivat helposti samaistua Husseinin lapsuuteen – heistä suurin osa on nyt samassa tilanteessa. Hussein hurmasi Valo-ryhmän lapset ja kaikki aikuiset intensiivisellä läsnäolollaan ja aidolla kiinnostuksella oppilaiden kertomia asioita kohtaan. Hän halusi kuulla jokaisen lapsen tarinan. 


Aamukahvilla koulun oppilaskunnan hallituksen ”Pikku-parlamentin” edustajat pitivät seuraa Husseinille. He esittivät hänelle kysymyksiä sekä vastasivat asiantuntevasti Husseinin kysymyksiin.

Vierailun lopuksi rauhanjuhla kokosi kaikki koulun oppilaat ja opetusharjoittelijat koulun saliin, jossa Hussein toivotettiin tervetulleeksi kuudellatoista koulun oppilaiden puhumalla kielellä. Juhlassa Hussein vastasi oppilaiden tekemiin kysymyksiin, joita esittivät ”Pikku-parlamentin” edustajat. Lämminhenkinen juhla päättyi koulun kuoron, ja lopulta koko koulun laulamaan kappaleeseen ”Me ollaan sun puolella”.


Toimintapäivä yläkoululla ja lukiossa


Toimintaviikon yksi keskeinen tapahtuma on kiertorata, jossa 7.- ja 8.-luokkalaiset saavat tutustua kansalaisjärjestöihin, Martti Ahtisaaren rauhanvälitysoppeihin, vapaaehtoistyöhön ja suvaitsevaisuuteen. Tänä vuonna koulun ulkopuolisina tahoina mukana olivat SPR, Taksvärkki ry, Vares-keskus, Nuorisotalo, kansainväliset opiskelijat (gambialaisia opiskelijoita), Oulun vaikuttajaopettajat sekä Agenda 2030 asiantuntijat.

Toimintapäivän tärkeä osa on, että 9.-luokkalaiset tekevät konkreettisesti vapaaehtoistyötä, jonka sisältö vaihtelee vuosittain. Tänä vuonna toiminta oli erittäin monipuolista, ja siihen osallistettiin myös koulumme henkilökuntaa. He pystyivät tuomaan vaatelahjoituksia Hope ry:lle, tilaamaan leivonnaisia tai korjauttamaan polkupyöriään. Kaikki saatu tuotto luovutetaan hyväntekeväisyyteen.

Vapaaehtoistoiminta 9.lk:lla sisälsi henkilökunnan antamien vaatelahjoituksien lajittelua Hope ry:n hyväksi, toimintaa ja musiikkia ikäihmisille, pyöräpajan, leipomista, torkkupeittojen ja pipojen ompelua keskosille, isänpäiväkorttien ja Unesco -julisteen tekemistä sekä tutustumista erilaisiin kansalaisjärjestöihin postereiden tekemisen kautta.

Lukiolaiset saivat keskustella gambialaisten opiskelijoiden kanssa mm. siitä, millaiset erot koulujärjestelmissämme ovat - erityisesti jäi mieleen erään gambialaisen opiskelijan heittämä kysymys meidän lukiolaisille: ”Kuinka monesti olet elämäsi aikana joutunut miettimään, pääsetkö tänään kouluun…?” Kysymys sai lukiolaisemme miettimään oikeasti, miten erilainen lähes saman ikäisen nuoren tilanne voi olla jossain päin maapalloa. Lisäksi lukiolaisille esiteltiin Agenda 2030 sisältöjä ja vaikuttamisen uusia mahdollisuuksia: meillä ei ole varaa tuottaa passiivisia ja yhteiskunnan ulkopuolelle jättäytyviä ihmisiä.

Kaikesta järjestelyiden, aikataulujen ja muutosten aiheuttamista työkiireistä huolimatta, koemme rauhan, välittämisen ja vapaaehtoistyön päivät erittäin tärkeiksi ja merkityksellisiksi oppilaiden, opiskelijoiden ja koko kouluyhteisön kannalta – ja se, mikä lämmittää mieltä erityisesti - saimme tänä vuonna n. 25% koulumme 8. luokkien oppilaista innostumaan koulumme vapaaehtoistyönkurssista, ja tällä kertaa mukana on myös poikia. Kurssi toteutetaan pääosin oppilaiden vapaa-aikana. Palaute työpajoistamme oli pääsääntöisesti positiivista.

"Rauha on kaikkien asia. Rauhaa ei voi kuitenkaan ymmärtää ja vaalia, ellei koulutuksesta kumpuava sivistys ole yhteiskunnan tavoitteista KORKEIN." (Hussein AL-Taee koulumme vieraskirjassa 1.11.2018)

Kirjoittajat: Hellevi Kupila, Outi Laitinen, Aune Lassila ja Helena Nissilä

Wednesday, 16 January 2019

Väkivaltaisen ekstremismin ehkäisyä ihmisoikeuskasvatuksen keinoin

Väkivaltainen ääriajattelu eli ekstremismi on ideologiaa, jossa väkivalta oikeutetaan aatemaailmalla perustellen. Se on monitahoinen ilmiö, jonka taustatekijöitä ovat mm. kokemukset syrjityksi tulemisesta ja epäoikeudenmukaisuudesta, yksilön tai yhteisön marginalisoituminen, heikentyneet sosiaaliset verkostot sekä heikentynyt sosioekonominen asema.

Kasvatuksen ja koulutuksen avulla on mahdollista vaikuttaa väkivaltaisen ekstremismin juurisyihin. Kouluissa tulisi kiinnittää huomiota inkluusioon eli siihen, että kaikki yhteisön jäsenet saavat osallistua yhdenvertaisesti yhteisön toimintaan. Lapsille ja nuorille tulee tarjota mahdollisuus asianmukaiseen, turvalliseen ja kunnioittavaan keskusteluun myös kiistanalaisista aiheista. Kiistanalaiset aiheet ovat aiheita, jotka herättävät tunteita ja jakavat yhteisöjä ja yhteiskuntia. Riippuu paikasta ja ajankohdasta, mitkä aiheet milloinkin ovat kiistanalaisia. Suomessa tällaisia voisivat nykyisin olla esimerkiksi erilaiset ravitsemussuositukset, rokotukset sekä sukupuolen moninaisuus.

26.-30.9.2018 viisi opettajaa eri puolilta Suomea osallistui Nordplus-koulutukseen Dealing with controversy through education, joka toteutui Utøyan saarella ja Oslossa. Koulutuskokonaisuus pohjautuu Euroopan neuvoston materiaaliin Kiistanalaisia aiheita opettamassa. Aiemmin vastaavaan koulutukseen on Suomesta osallistunut jo viisi opettajaa. Tällä kertaa osallistujat olivat opettajia, opettajien kouluttajia ja aktivisteja Norjasta, Ruotsista, Suomesta, Latviasta ja Liettuasta. Ryhmä kokoontuu uudelleen toukokuussa 2019 Vilnassa.

Norjassa Utøyan heinäkuun 2011 traagiset tapahtumat on haluttu liittää demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen ensiarvoiseen merkitykseen. Demokratia ja yhteiskuntarauha voivat tulla vakavasti uhatuiksi oman yhteiskunnan sisältä; uhka ei tule aina ulkopuolelta. Tämän vuoksi kasvattajien ja kouluttajien on tärkeää tiedostaa oma roolinsa siinä, miten he voivat omalla toiminnallaan edesauttaa lasten ja nuorten rakentavaa, yhteiskuntaa kehittävää radikalismia. Ilman radikaalia ajattelua yhteiskunta ei muutu paremmaksi. Rakentava radikalismi ei kuitenkaan voi olla väkivaltaista.

Kiistanalaisia aiheita opettamassa -koulutusmateriaali sisältää toiminnallisia harjoitteita sekä opettajille että opetusryhmille. Harjoitteiden tavoitteena on vahvistaa opettajien osaamista kiistanalaisten aiheiden käsittelyssä sekä rakentaa turvallista keskustelukulttuuria oppilaiden ja opiskelijoiden kesken. Materiaalin kohderyhmä on yläkoulu ja toinen aste, mutta monet harjoitteet soveltuvat myös nuoremmille oppilaille.

Tavoitteena on, että Kiistanalaisia aiheita opettamassa -koulutuksen käyneet opettajat kouluttaisivat muita opettajia toiminnallisten harjoitteiden käyttöön. Kouluttajaverkoston koordinoinnista Opetushallituksessa vastaa opetusneuvos Satu Elo. Koulutusmateriaali on vapaasti ladattavissa OPH:n sivuilta.

Hanna Ruohikko
Puolalanmäen lukio
UNESCO-yhteyshenkilö ja PVE-kouluttaja

Materiaaleja:
https://www.oph.fi/julkaisut/2017/kiistanalaisia_aiheita_opettamassa
Unescon video väkivaltaisen ekstremismin ehkäisystä: https://www.youtube.com/watch?v=79MTkVumCcQ&
Opetushallituksen sivuilla:  https://edu.fi/yleissivistava_koulutus/hyvinvointi_koulussa/ekstremismin_ehkaisy

Thursday, 29 November 2018

Toivon Agenda 2030


Yli tuhat eskaria ja koululaista oli mukana oululaisessa Toivon Agenda 2030 -tapahtumassa  Oulussa toukokuussa 2018.


Kestävän kehityksen Agenda 2030 on meidän kaikkien agenda. Agenda 2030 -tavoitteiden päämääränä on tehdä maailmasta parempi paikka meille kaikille. Se on mahdollista, kun huomioimme toimissamme ympäristön, ihmiset, ihmisoikeudet ja talouden näkökulmat. Agenda 2030 on ihmiskunnan tärkeimpiä asiakirjoja.

Tämänkaltainen tapahtuma on parasta yhdessä oppimista ja tekemistä kaikenikäisten kesken paremman tulevaisuuden puolesta. Tilaisuudesta on tarkoitus tehdä perinne koulujen viimeiselle viikolle joka toinen vuosi. Välivuosina järjestetään ympäristövaikuttajaforum, johon kutsutaan koulujen vaikuttajalapset ja -nuoret.

Toivon Agendassa lapset ja nuoret tekivät Agenda 2030 -teemoja näkyviksi toiminnallisella ja vaikuttavalla tavalla. Tarjolla monipuolista ohjelmaa, jokaisen omalla tyylillä, joka makuun.

Osallistavaa ohjelmaa ja hands-on työpajoja


Eskarit pääsivät sukeltamaan vedenalaiseen elämään ja meripelastajat onkivat päivän aikana vapaaehtoisia pelastautumispukuihin puettuja pelastettavia. Kalatalousneuvonta esitteli nykyajan hyljeystävällisiä kalastusvälineitä ja istutettiin oikeasti kaloja. Metsähallituksen meritiimi tutustutti Perämeren vedenalaiseen luontoon. Liikkuva koulu liikutti ekologisesti.

Oulun kaupunginkirjaston Laituritilassa esiintyi Laanilan draamaryhmä vuorotellen Vastarannan Siilin kanssa.

Myös teatterissa tapahtui. Teatterin lämpiön isolla lavalla oli Non Boutiquen kestävän vaatemalliston muotinäytös joka on toteutettiin Oulun suomalaisen yhteislyseon opiskelijoiden voimin. Nuoria ja lahjakkaita muusikoita saapui Laanilasta, Pohjankartanosta ja Madetojalta. Lavalla nähtiin myös lyhyitä tietoiskuja Agendan aiheista, sekä sukupuoliroolien ja ammattien paneelikeskustelu. Tapahtumat juonsivat ysiluokkalaiset Miika ja Elias.

Ulkona tasa-arvoa nostatetettiin Oulunlahden Ekosotureiden toiminnallisella tasa-arvohipalla. Laanilan vihreälippulaiset kudotuttivat maailman pisimmän karvamadon. Soutukisassa tuotettiin ihmisvoimalla energiaa ja voittajajoukkue sai nousta yläilmoihin kuumailmapallolla!

Oiva Roina opasti kierrätyspisteelle ja Laanilan lukiolaiset visioivat yhdessä kävijöiden kanssa tulevaisuuden Oulun. Ulkona rakennettiin hyönteishotelli Sreinerkoulun opastuksella. Poliisi oli  myös mukavasti läsnä jakamalla lahjakortteja pyöräilijöille, joilla oli kypärä.

Paikalla oli myös Oulun yliopiston tutkijoita, jotka kiersivät tapahtumassa kysellen osallistujilta mielipiteitä itse tapahtumasta ja teemoista, joita tapahtumassa käsiteltiin. Toivon Agendasta on tulossa tieteellinen julkaisu viimeistään ensi vuoden alussa.


Tilaisuuden järjesti:
Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut
Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto

Tilaisuudessa mukana:
Valtioneuvoston kanslia, kestävän kehityksen toimikunta
Oulun kaupunginkirjasto
Oulun Teatteri
Kepa ry ja Mahdollisuuksien Tori
Järjestöjä
Oulun kaupungin osallisuusryhmät
Oulun nuorten edustajisto ONE
Kiertokaari
Oulun Energia
Metsähallitus
Pohjois-Pohjanmaan kalatalousneuvonta
Punainen Risti
Osao Limingan yksikkö
Veho oy
Moments Oy
Non Boutique
Poliisi

Lue lisää:

Kestävän kehityksen tavoitteet - Agenda 2030, Suomen YK-liitto
http://www.ykliitto.fi/yk70v/yk/kehitys/post-2015

Kestävän kehityksen tavoitteet, Agenda 2030:
http://www.ykliitto.fi/sites/ykliitto.fi/files/mpu-sdg-juiste-erillisena_3.pdf

Agenda 2030 tavoitteet yksityiskohtaisemmin:
http://www.ykliitto.fi/sites/ykliitto.fi/files/keke-tavoitteet-esitea4.pdf

Ympäristövaikuttajaforumvideo 

Video on tuotos lasten ja nuorten ympäristöforumista. Video on sanoitettiin, sävellettiin, kuvattiin ja tuotettiin yhden päivän aikana Oulun ympäristötalolla. Se myös katsottiin yhdessä päivän päätteeksi:



Kirjoitti:
Jussi Tomberg
kehittäjäopettaja, Oulun kaupunki