Wednesday, 16 September 2020

Kulttuurien välisiä kohtaamisia: yhteistyötä ja yhdessä oppimista Itämeren ympärillä


Kansainvälinen verkostoitumis-webinaari UNESCO-BSP opettajille 

Aika: Tuesday October 27th 14– 17:00 and  
                Wednesday October 28th 14 – 17:00 (CET) 

Paikka: Online on Teams

Kohderyhmä  Opettajat, joiden oppilaat ovat 13 - 18 vuotiaita

Järjestäjä: UNESCO BSP yhdessä Opetushallituksen kanssa

Ilmoittautuminen (viimeistään 14.10.): https://bit.ly/webinar272810  

Webinaarin kuvaus englanniksi


Mikä on Itämeri-projekti?

Itämeri-projekti (BSP) on kansainvälinen UNESCO ASPnet -koulujen verkosto tavoitteena Itämeren suojelu, rauhankasvatus ja kulttuurien välinen yhteistyö.

"UNESCO ASPnet koulujen verkoston jäseninä kuulumme globaaliin saman mielilsten koulujen yhteisöön ja luomme kontakteja, jaamme tietoja ja kokemuksia sekä kehitämme yhteisiä projekteja kymmenien tuhansien rehtoreiden, opettajien ja opiskelijoiden kanssa ympäri maailmaa." (UNESCO Associated Schools Network (ASPnet): Guide for Members, 2019)


Webinaarin tavoite 

Itämeri-projektin koordinaattorimaana (2018 - 2021), Suomi käynnisti aloitteen opettajien yhteistyön tukemiseksi ja lisäämiseksi Itämerta ympäröivien maiden kesken. to organize this webinar. Itämeri-projektin ja ASPnetin yhteisiä linjauksia seuraten, tämän kaksipäiväisen webinaarin tavoite on auttaa opettajia Ruotsista, Tanskasta, Saksasta, Puolasta, Liettuasta, Latviasta, Virosta, Venäjältä ja Suomesta kohdata ja jakaa ideoita tavoitteena yhteistoiminnallisten oppimisprojektien käynnistäminen

Projektin teemat nousisivat UNESCO:n arvopohjalta ja liittyisivät Itämeri-projektin tavoitteisiin. Oppimisprojektien keskeinen ominaisuus olisi oppilaiden osallistaminen kansainväliseen yhteistyöhön ja toimintaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi. 


Painopiste kolmessa temaattisessa toiminta-alueessa

Webinaarissa ja käynnistettävissä projekteissa painopiste on ASPnetin kolmessa temaattisessa toiminta-alueessa: 

  1. Maailmankansalaisuus ja rauhan ja väkivallattomuuden edistäminen (global citizenship and a culture of peace and non-violence). Itämeri-kontekstissa tämä tarkoittasi taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä, yhteistä historiaa, sosiaalisia rakenteita ja demokratiakasvatusta.
  2. Kestävä kehitys ja kestävät elintavat. Itämeren suojelu, luonnon havainointi, biodiversiteetti ja ilmaston muutos.
  3. Interkulttuurinen oppiminen, kulttuurisen moninaisuuden ja kulttuuriperinnön arvostus.  Alueen kielellinen moninaisuus (puhutut ja opitut kielet), kirjallisuus, taiteet ja käsityöt, elävä kulttuuriperintö ja kulttuuriperintökohteet.


Webinaarin ohjelma (tbc) 

Tiistai 27.10.2020 

13:45                     Yhteyksien tarkistus, netiketti ja ohjeet  

14 – 14:30             Tervetuloa ja johdatus Itämeri-projektiin  

14:30 – 15:45       Lyhyitä onnistuneiden oppimisprojektien esittelyjä

  • Globaalikasvatus
  • Kestävä kehitys ja ilmastonmuutos 
  • Kiertotalous
  • Kirjallisuus ja lukeminen 
  • Taiteet 
  • Elävä kulttuuriperintö
  • Historia ja yhteiskunta (larppaus)

15:45 – 16:15      Tauko 

16:15 – 16:45      Verkkopohjaisten yhteistyökalujen esittelyjä

  • eTwinning
  • iNaturalist
  • Padlet 
  • Teams 
  • Google Drive

16:45 – 17           Kysymyksiä ja keskustelua

 

Keskiviikko 28.10.2020

14 – 14:15          Hyvää huomenta, ohjeet kumppanin hakuun ja projektin työstämiseen

14:15 – 14:30     Vinkkejä projektien rahoitukseen   

14:30 – 15           Kumppanin haku (padlet)

15 – 15:45           Projekti-ideoiden työstäminen ryhmissä Teamsissä

15:45 – 16:15     Tauko

16:15 – 16:45     Ryhmien työstämien projekti-ideoiden esittely

16:45 – 17:00     Lopetus




 


Paula Mattila                                 

Unesco ASPnet National Coordinator  
Finnish National Agency for Education               
paula.mattila@oph.fi                                   

Tiina Sarisalmi

Head of Project / Coordination of Finnish ASPnet Schools
tiina.sarisalmi@orivesi.fi  

Thursday, 4 June 2020

Opiskelijoista tieteentekijöitä – kansalaishavainnointi koulussa


Kansalaishavainnoinnista kansalaistieteeseen 


”Joukkoistamalla kerättyjä havaintotietoja kutsutaan kansalaishavainnoiksi. Ne ovat havaitsijan omasta aloitteesta ja vapaaehtoisesti erilaisista ympäristössä havaittavissa olevista aiheista tehtyjä havaintoja, jotka on toimitettu yhteiseen käyttöön. Havaintoja voidaan tehdä joko yksittäisen kansalaisen omasta aloitteesta tai erilaisten yhdistysten tai ryhmien yhdessä sopimana toimintana…

Havainnointiin voidaan sopia myös erilaisia tavoitteita ja ympäristön tarkkailun havainto-ohjelmia. Silloin joukkoistaminen ja talkoilla tekeminen voidaan ulottaa myös havaintojen riittävän lukumäärän varmistamiseen, havaintojen oikeellisuuden tarkastamiseen tai havaintojen yhteenvetoihin. Kun tavalliset kansalaiset osallistuvat myös tutkimuskysymysten asetteluun ja johtopäätösten tekemiseen havaintojen yhteenvedoista, puhutaan jo kansalaistieteestä. Kansalaishavainnointi on kansalaistieteen eräs osa.” (https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kansalaishavainnot)


Luonnon taltioiminen tiedoksi


Lajintuntemus on yksi tärkeitä kulmakiviä luonnontuntemuksen ja kestävän kehityksen kasvatuksessa. Lajintuntemuksen kehittyessä opitaan arvostamaan luonnon monimuotoisuutta. Mitä et tunne, sitä et oikein osaa arvostaa.

Opetussuunnitelma velvoittaa alakoulun viidennestä luokasta lähtien eliökokoelman laatimiseen. Tehtävä on laajentunut ja monipuolistunut kasvion keräämisestä eliökokoelmaksi, oppilaan omien kiinnostusten mukaan. Kasvikokoelmaa on kerätty perinteisesti prässäämällä kasveja kuivanäytteiksi (kasvisto). Se onkin edelleen oivallinen ja usein sukupolvia yhdistävä projekti. Eliökokoelman laatimisessa ideana on luonnon taltioiminen tiedoksi nykyistä ja myös tulevaa käyttöä varten.


Digiloikka luonnon havainnoinnissa


Digitalisaatio on mahdollistanut uusia ulottuvuuksia eliökokoelman laatimiseen. Kaikilla mukana kulkevat puhelinkamerat mahdollistavat korkeatasoisten kuvien ottamisen havainnoitavista kohteista. Uusina työkaluina ovat tulleet kuvan tunnistavat ohjelmat, jotka mahdollistavat todella nopean oppimisen edistymisen lajintunnistuksessa.

Kansalaishavainnointiohjelmistot ja -alustat kutsuvat kaikki mukaan tekemään kansalaistiedettä. Näin syntyy ja kehittyy aiheen ja oman oppimisen omistajuus ja merkityksellisyys. Oppija pääsee mukaan itse tiedeyhteisön jäseneksi ja hänen havaintonsa arvo kasvaa. Tätä ajatusta palvelemaan kansalaishavainnointi tulisi ottaa mukaan koulun oppimisarkeen.


Miten se tehdään?


Luodaan ympäristö, jossa oppilas voi kerätä havaintojaan digitaaliseen alustaan. Oppilaan havintoja voidaan hyödyntää kansalaishavaintoina ja samalla ne tallentuvat lajitietokeskuksen tietokantaan. Opettajalla on oltava mahdollisuus tarkastaa ja hyväksyä havainnot ennen niiden julkaisemista.

Täydennyskoulutetaan opettajat digitaalisen ympäristön käyttöön ja rohkaistaan aineenopettajien lisäksi luokanopettajia ja varhaiskasvattajia lajintuntemuksen pariin ja madaltamaan kynnystä lähteä tutkimaan luontoa. Tähän ovat oivana apuna lajintunnistusohjelmat.
Tutkitaan teemaa opinnäytetyönä, jossa opiskelijat, oppilaat ja opettajat testaavat kansalaishavainnointimenetelmiä ja kehittävät niitä yhdessä toimijoiden kanssa.


Keiden kanssa?


Opettaja voi käynnistää työskentelyn oman oppilasryhmänsä kanssa. Tarvittaessa ja mielellään työskentelyyn voisi saada ohjausta esimerkiksi Lajitietokeskuksesta, Biologian ja maantieteen opettajien liitosta, eri yliopistoista ja Metsähallitukselta. Myös Opetushallituksella voisi olla tähän ohjaavaa näkemystä.

Kansainvälinen iNaturalist-alusta (https://www.inaturalist.org/) on yhdessä lajitietokeskuksen kanssa perusta kansalaistiedeprojektille. iNaturalist toimii havainnointialustana kaikille aiheesta kiinnostuneille ihmisille ja tarjoaa matalan kynnyksen mahdollisuuden osallistua. Ohjelmassa oleva tunnistustekoäly auttaa havainnoijaa kehittymään lajitietoisuudessaan. Koulut tarvitsevat kuitenkin version, jossa opettaja voi toimia havaintojen tarkastajana ja työn ohjaajana.




Huoli Itämeren ympäristön tilasta


Itämeren alueella toimii Baltic Sea Project eli UNESCO BSP, joka perustettiin Suomen Unesco-toimikunnan aloitteesta Helsingissä huhtikuussa 1989. Projektissa on mukana oppilaitoksia Ruotsista, Tanskasta, Saksasta, Puolasta, Liettuasta, Latviasta, Eestistä, Venäjältä ja Suomesta.  Itämeri-projektin (BSP) tavoitteena on lisätä oppilaiden, opettajien ja opiskelijoiden tietoisuutta Itämeren alueen ympäristön tilasta sekä auttaa ymmärtämään ihmisen ja luonnon keskinäisen riippuvuuden tieteellisiä, sosiaalisia ja kulttuurisia näkökulmia.

Lue lisää Itämeri-projektista suomeksi: http://kohtivuotta2030.blogspot.com/p/itameriprojekti-bsp.html ja englanniksi: https://unesco-bsp.blogspot.com/


Itämeripäivä 27.8.2020


BSP:n yksi tärkeitä teemoja on kotikansainvälisyys, jossa oman lähiympäristön havainnointi ja tiedon jakaminen yhteisöllisesti koetaan tärkeänä. Kansalaistiede tuo myös tähän työskentelyyn uusia mielenkiintoisia ulottuvuuksia. Itämeri-projektissa koulutetaan toimijoita iNaturalist-sovelluksen käyttöön. Luvassa on myös ensi elokuussa 27.8.2020 Itämeri-päivänä BioBlitz-kisa jossa Itämeren maiden kansalaiset havainnoivat yhden päivän aikana mahdollisimman monta lajia.

Lisätietoa Itämeri-päivästä: https://itameripaiva.fi/
Lisätietoa Bio Blitz -kisasta: https://unesco-bsp.blogspot.com/2020/05/bioblitz-around-baltic-sea-on-27th-of.html ja linkki rekisteröitymiseen

Jussi Tomberg
Projektikoordinaattori
Kohti vuotta 2030 -hanke

Monday, 1 June 2020

Ugandan kehitysyhteistyöleirikoulussa opittiin kehitysyhteistyön periaatteita



Agendalla kehitysyhteistyö ja Agenda2030-tavoitteet





Ryhmäkuvassa Vaasan lyseon lukion ja Jyväskylän lyseon lukion sekä Planin SmartUp Factoryn opiskelijoita. Planin Smartup Factoryssa tutustuimme järjestön tekemään kehitysyhteistyöhön ja pohdimme Agenda2030-ryhmätyössä kestävän kehityksen tavotteiden toteutumisen haasteisiin ratkaisuja.  





Vaasan lyseon lukion ja Jyväskylän lyseon lukion Let's get global -ryhmien opiskelijat tekivät Kehitysyhteistyöleirikoulumatkan Ugandaan Kampalaan 12.--21.1.2020. Mukana oli kahden opettajan ja 16 opiskelijan joukko Vaasasta ja Jyväskylästä. Ugandan kehitysyhteistyöleirikoulu toteutettiin yhteistyössä Planin Smartup Factoryn, Suomen Pakolaisavun ja Caring hands Ugandan sekä Everton Ugandan kanssa. Ugandan kehitysyhteistyöleirikoulu on syntynyt Opetushallituksen rahoittaman Let´s get global -hankkeen tuloksena. Nyt leirikoulu järjestettiin jo toisen kerran. 


Kehitysyhteistyöleirikoulun tavoitteena on ottaa ja kantaa globaalia vastuuta yhdessä pohjoisen ja etelän nuorten kanssa ja kasvaa maailmankansalaisina sekä edistää YK:n kestävän kehityksen Agenda2030-tavoitteita tekemällä koulutasolla kehitysyhteistyötä. Ennen matkaa tutustuttiin Agenda2030 tavoitteisiin ja kehitysyhteistyön tekemisen periaatteisin sekä yhteistyöjärjestöihin, mutta myös Ugandan historiaan, kulttuuriin sekä taloudelliseen, poliittiseen ja yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Osa valmistautumista oli myös yhteistyöjärjestöille tehty varainkeruu yhdessä Unesco-killan kanssa. Ennen matkaa vierailtiin Ilkka-Pohjalaisessa suunnittelemassa matkan aikana tehtävää uutisaukeamaa. 




Planin Smartup Factoryn SmartPad-projekti valmistaa taksvärkkikeräyksessä kerätyillä rahoilla kierrätettäviä kuukautissiteita ugandalaisille tytöille. Näin he voivat käydä keskeytyksettä koulua myös kuukautisten aikana. Kuvassa SmartPAD-tiimin uusi ompelukone, joka on hankittu Vaasan lyseon lukion ja Jyväskylän lyseon lukion keräämillä varoilla. Koneella valmistetaan kierrätettäviä terveyssiteitä, joita jaetaan tytöille, että he voisivat käydä koulua keskeytyksettä.




Vaasa-Helsinki-Amsterdam-Kigali-Kampala 



Matkamme alkoi sunnuntaina Helsinki-Vantaan lentokentältä aikaisin aamulla, jolloin tapasimme Jyväskylän lyseon lukion opiskelijat lähtöportilla. Olimme jo edellisenä iltana tulleet junalla Vaasasta. Reissuun oli valmistauduttu jo pitemmän aikaa ennen sen alkamista. Olimme myyneet ahkerasti ugandalaisten valmistamia tuotteita tukeaksemme yhteistyöjärjestöjen toimintaa ja nyt tulisimme tapaamaan kasvotusten niitä ihmisiä, joiden kanssa olimme tehneet etänä yhteistyötä. 


Olimme ymmärrettävästi kaikki todella innoissamme ja jännittyneitä. Lento Ugandaan kesti koko päivän ja välilaskut tehtiin Amsterdamissa ja Kigalissa. Myöhään illalla saavuimme onnellisina Entebben kansainväliselle lentokentälle, missä meitä kuitenkin odotti mielenkiintoinen yllätys. Kaikki matkalaukkumme olivat jääneet nopeassa vaihdossa Amsterdamiin. Pitkän paperityön jälkeen pääsimme lähtemään Entebben lentokentältä bussiimme. Tapasimme vihoin Planin Smartup Factoryn toiminnanjohtajan Isaac Rwotungeyo, joka toimi tulevan viikon ajan meidän isäntänämme. 



Vierailulla Planin Smartup Factoryssa



Selfie. Smile! :)
Maanantai oli ensimmäinen kokonainen päivämme Kampalassa ja kaikki tuntui todella uudelta ja erilaiselta. Lähtöämme hotellilta lykättiin hiukan, koska kaikki olivat väsyneitä eilisestä myöhään venyneestä illasta. Ensimmäisenä kävimme kaupassa hakemassa monta pullollista vettä, koska Ugandassa oli todella kuuma ilma verrattuna Suomen tammikuuhun. Sen jälkeen lähdimme bussilla kohti SmartUp Factorya. Bussimatka kului mukavasti Kampalan katumaisemia ja ihmisvilinää katsellessa. Näky oli todella erilainen kuin se, johon olimme kotona tottuneet. Kaduilla oli silmiinpistävää, että lähes jokaisessa talossa myytiin jotain, kuten vesipulloja tai elintarvikkeita. 


Kehitysyhteistyöleirikoulu alkoi tutustumisella Planin Smartup Factoriin, jossa pääsimme näkemään ensin tilat ja tapaamaan mahtavat ihmiset kenen kanssa olemme tehneet yhteistyötä. Planin Smartup Factory auttaa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria antamalla heille työkaluja parempaan elämään. Nuoret opettelevat siellä elämäntaitoja, talouden hoitoa ja johtamista. Tärkeintä on itsensä toteuttaminen ja omien unelmien löytäminen. 


Vielä kerran selfie. Smile! :)
Tapasimme myös yhteisen SmartPad-projektimme tiimiä, jonka kanssa olimme edistäneet tyttöjen koulussa käyntiä Kampalassa. SmartPad-projektin tiimi on valmistanut Smartup Factoryssa tytöille kierrätettäviä kankaisia terveyssiteitä, jotta tytöt voisivat jatkaa koulunkäyntiä myös kuukautisten aikana. Suomessa vastaavasti olemme organisoineet varainkeruuta tämän toiminnan tukemiseksi. Nyt saimme käytännössä nähdä, miten kierrätettävät kestositeet valmistuvat ompelukoneella, jonka olemme heille keränneet edellisenä luku vuonna. Kuulimme myös millä tavalla projekti on pystynyt auttamaan ugandalaisia tyttöjä käymään koulua myös kuukautisten aikana. Edelleen on kuitenkin myös haasteita. Kuukautisten vuoksi tyttöjä ei arvosteta samalla tavalla kuin poikia. 


Päivän aikana jakaannuttiin eri ryhmiin ja pohdittiin Agenda 2030 - tavoitteiden toteutumisen haasteita niin Suomessa kuin Ugandassa. Ryhmien teemoina oli koulutus, tasa-arvo, ympäristöasiat sekä kestävä liiketoiminta. Keskustellessamme ugandalaisten Planin SmartUp Factoryn mentoreiden kanssa puheenaiheet vaihtelivat välillä arkisista asioista myös nykyhetken maailmantilanteeseen ja ilmastonmuutokseen. Vaikka Ugandan kansallinen hiilijalanjälki on huomattavasti Suomen jalanjälkeä pienempi, ilmastonmuutoksesta kannetaan sielläkin huolta. Keskustelu oli moniulotteista ja oli mahtavaa kuulla paikallisten mielipiteitä yrittäjyydestä, koulutuksesta, tasa-arvosta ja ilmastonmuutoksesta. 



Kompensaatiomalli hiilijalanjäljen hyvittämisestä 



Vierailimme tiistaina jälleen Planin SmartUp Factorylla ja viimeistelimme ja esittelimme edellisenä päivänä aloittamamme Agenda2030-ryhmätyöt. Nyt pyrimme löytämään Agenda2030-tavoitteiden toteutumisten haasteisiin yhteisiä ratkaisuja. Ryhmätöistä saimme uusia näkökulmia esimerkiksi siihen, miten ilmastonmuutos tai yrittäjyys nähdään Ugandassa. Afrikka on myötävaikuttanut ilmastonmuutokseen kaikkein vähiten, mutta ikävä kyllä, se tulee kärsimään siitä kaikkein eniten. Näimme tämänkin Ugandassa ollessamme, sillä kuivuus vaivaa suurta osaa Afrikkaa ja sateiden ennustettavuus on huonontunut. Nämä haittaavat viljelyksiä ja lisäävät köyhyyttä. Lieveilmiönä tämä voi aiheuttaa konflikteja ja lisääntyvää pakolaisuutta. 


Kehittelimme kehitysyhteistyöleirikoulussa ollessamme yhdessä ugandalaisten nuorten kanssa hiilijalanjäljen kompensaatiomallia kompensoimaan matkustamisesta aiheutuneita päästöjä ja edistämään kestävämpää elämäntapaa. Osana tätä tuemme Planin SmartUp Factoryn ilmastoprojekteja ja kannustamme opiskelijoita kestävämpään elämäntapaan Suomessa. Lisäksi sovittiin, että suunnitellaan yhdessä uusia Suomessa myyntiin tulevia tuotteita, joiden valmistuksessa korostuvat kiertotalouden periaatteet. Näiden tuotteiden myynnillä tuemme myös jatkossa SmartUp Factoryn toimintaa. 


Kun esitykset oli pidetty, kävimme kävelemässä ugandalaisten opastuksella slummissa, jossa saimme myös syödä paikallista ruokaa. Kävimme kiertelemässä tämän jälkeen paikallisilla markkinoilla, mistä haimme hedelmiä, jota paikalliset myivät. Lisäksi leikimme, lauloimme ja tanssimme ja tutustuimme toisiimme päivän aikana. Lähialueen lapset olivat valloittavia ja riemusta kiljuen söivät kaikki heille tuomamme karkit. 


Oli mahtavaa nähdä, kuinka lämmin yhteisö Planin Smartup Factoryssa oli. Tanssimme monesti heidän kanssaan spontaanisti ja oli mahtavaa, että kaikki heittäytyivät mukaan ihan täysillä. Ugandalaisten ystävällisyys ja elämänilo olivat jotain sellaista, mikä teki meihin lähtemättömän vaikutuksen. Hienon päivän kruunasi se, että saimme tiistai-iltana myös kauan kaivatut matkalaukkumme saapuessamme hotellille. 



Hyväntekeväisyyttä slummissa ja ystävyysjalkapallo-ottelu Everton Ugandan kanssa


Everton Ugandan kanssa pelattiin ystävyysjalkapallo-ottelu,
joka melkein voitettiin.
Keskiviikkona tutustuimme paikallisen jalkapalloseuran Everton Ugandan toimintaan. Everton Ugandan perustaja Ali Senkunda toimi Planin Smartup Factoryssa mentorina ja sivutyönään pyöritti slummissa jalkapalloseuraa, joka tarjoaa kymmenille nuorille välittävän yhteisön ja mahdollisuuden pelata jalkapalloa. Toiminnalla on autettu kymmeniä väliinputoajia. Osa pelaajista on saanut rahoitusta myös koulunkäyntiin. 


Aamupäivällä jaoimme ruokapusseja vähävaraisimmille jalkapalloilijoiden perheille. Ruokapussit sisälsivät saippuaa, sokeriruokoa, leipää ja riisiä. Sen jälkeen pääsimme Evertonin tiloihin, jossa he kertoivat järjestön toiminnasta ja esittivät itse tekemänsä Let´s get global -teemaisen laulun.  Saimme siellä myös ugandalaiseen tapaan valmistettua kaalia ja riisiä lounaaksi.  


Lounaan jälkeen kävelimme Everton Ugandan jalkapallokentälle, jossa seurasimme Everton Ugandan jalkapallopeliä ja aloimme valmistautua ystävyysottelua varten. Ottelimme itse Everton Ugandan naisten joukkuetta vastaan pienellä paikallisella avustuksella. Aurinko porotti ja kuuma ilma väsytti meidät nopeasti ja peli päättyi meidän häviöömme. Ystävyysottelu oli kuitenkin kiva tapa tehdä jotain yhdistävää ja siitä jäi kaikille hyvä fiilis.  


Ystävyysjalkapallo-ottelun jälkeen annoimme koulun vanhempainilloissa keräämiämme jalkapallovarusteita ja nappulakenkiä Everton Ugandalle tukeaksemme heidän tärkeää toimintaansa. Samalla luovutimme Vaasan Palloseuran jalkapallopaitalahjoituksen Everton Ugandalle. Lahjoituksesta riitti paita tai nappulakengät lähes jokaisella Everton Ugandan pelaajalle. Välitämme isot kiitokset ugandalaisten puolesta kaikille lahjoittajille. Olemme hyvin kiitollisia heidän osallisuudestaan.   


Pelin jälkeen vierailimme vielä Ali Senkundan kotona, jossa tapasimme hänen vaimonsa ja pienen vastasyntyneen Alba Ibrahim Everton Senkundan. Jäähyväisten jälkeen palasimme hikisinä ja väsyneinä takaisin hotelliin. Päivän päätteeksi jäi päällimmäisenä mieleen ajatuksia yhteisön ja yhteistyön merkityksestä sekä se, miten urheilu ja musiikki ovat eri ihmisiä yhdistäviä tekijöitä. Illalla hotellilla saimme kokea ugandalaisten yhteisöllisyyttä, kun pääsimme hotellillamme seuraamaan kuuden eri perheen ja suvun valmistujaisjuhlia. 


Agendalla Ugandan pakolaistilanne ja Suomen pakolaisapu


Suomen Pakolaisavun vierailulla Ugandan maajohtaja
Tarja Saarela-Kaonga kertoi järjestön tekemästä työstä
ja Ugandan pakolaistilanteesta.
Torstai päivämme alkoi vierailulla Suomen pakolaisavun Ugandan maatoimistoon. Suomen Pakolaisapu on ainoa kansainvälinen järjestö Ugandassa, joka on erikoistunut aikuiskoulutustyöhön pakolaisten keskuudessa. Suomen Pakolaisapu järjestää lukutaidon, kielitaidon ja yrittäjyyden kursseja, joka auttaa pakolaisia yrityksen perustamisessa ja talouden hoidossa. Suomen Pakolaisapu järjestää pakolaisille myös säästöryhmätoimintaa, mikä mahdollistaa pääoman kartuttamisen ja yritystoiminnan aloittamisen. 


Suomen Pakolaisavussa meitä oli vastassa suomalainen maajohtaja Tarja Saarela-Kaonga ja viestintäharjoittelijana järjestössä toimiva Ilse Kerminen. He kertoivat työstään ja Suomen Pakolaisavun toiminnasta sekä Ugandan pakolaistilanteesta. Maassa ei ole ollenkaan pakolaiskiintiötä ja arvion mukaan pakolaisia on jopa 1,4 miljoonaa. Uganda isännöi Afrikan maista eniten pakolaisia ja kolmanneksi eniten koko maailmassa. Osa pakolaisista ei osaa kirjoittaa tai lukea omalla kiellellään tai saatikka paikallisella kielellä lugandaksi tai englanniksi. Suomen Pakolaisapu auttaa pakolaisia leireillä ja Kampalan kaupunkipakolaisten keskuudessa antamalla ammatti- ja yrittäjyys- sekä kieliopetusta.  


Suomen Pakolaisavun pakolaiskeskuksessa päästiin
ompelemaan ugandalaisittain.
Kävimme tutustumassa myös Pakolaisavun paikalliseen Hope of Children and Women -yhteistyöjärjestöön, joka tarjoaa suojaa ja kuntoutusta väkivallan uhreille. Pääsimme ompelemaan perinteisellä ompelukoneella ja istuttamaan hyötykasveja pakolaisten kanssa. Osa ryhmästä vieraili myös paikallisen yrittäjän luona, joka kertoi inspiroivan tarinansa. Nainen oli tullut Ugandaan Kongosta 12 vuotta sitten ja Pakolaisavun tukemana perustanut käsityöyrityksen. Saimme haastatella häntä, ja hän kertoi, että pystyy nyt tuloillaan kustantamaan perheensä elämisen sekä lastensa koulunkäynnin. 


Saimme tutustua alueen pakolaisiin ja myös Suomen pakolaisavun yrittäjyyskurssilaisiin ja tukea heidän käsityöyrityksiänsä. Keskustelimme myös yrittäjyyskurssilaisten kanssa omien unelmien tärkeydestä ja tulevaisuudessa yrityksen perustamisesta. Oli erityisen mielenkiintoista kuulla, miksi he haluavat perustaa oman yrityksensä. Naiset unelmoivat pystyvänsä yksinhuoltajina elättämään perheensä, pukemaan lapsensa tekemiinsä vaatteisiin ja olemaan riippumattomia muista. 



Helmiä, kolikkokoruja ja heimotansseja


Caring Hands Ugandassa saatiin kokeilla paperihelmi- ja
kolikkokorujen valmistusta.
Perjantaina syötyämme aamupannarit vierailimme Caring Hands Ugandan toimistolla. Siellä tapasimme järjestön perustajan Milla Happosen ja siellä työskenteleviä ja opiskelevia paikallisia, jotka kertoivat järjestön toiminnasta. He esittelevät meille, miten paperihelmikoruja ja kolikkokoruja tehdään sekä järjestön toimintaa, joilla he tukevat köyhien naisten asemaa. Kuulimme järjestön pitämistä yrityskursseista ja säästöryhmätoiminnasta ja kuulimme yrittäjien tarinoita. Saimme itsekin kokeilla paperihelmien valmistusta, joka sujui vaihtelevin tuloksi.  


Vierailun jälkeen menimme Kampalan keskustaan Craft Villageen ostamaan perinteisiä ugandalaisia käsitöitä. Kylässä oli paljon pieniä kojuja, joiden myyjät yrittivät houkutella asiakkaita ostamaan mitä hienoimpia käsitöitä. Paikassa oli hyvin kotoisa tunnelma ja myyjien kanssa oli mukava rupatella ja käydä kauppaa upeista matkamuistoista.  


Afrikkalaisia perinnekäsitöitä ostamassa Craft Villagessa
 Kampalan keskustassa.
Tuliaisten lisäksi kävimme ostoksilla paikallisessa supermarketissa, ostamassa juomista ja suolaista purtavaa. Ilma oli hyvin painostava sateen ja ilmassa olevan ukkosen takia, mutta onneksi sade ei kestänyt kauaa. Painostavan ilman takia joillekin tuli kuitenkin huono-olo, jota ei auttanut pieni bussi ja kuoppaiset tiet. 


Ilma oli kirkastunut, joten hotellilla monet menivät uimaan, jonka jälkeen valmistauduttiin lähtemään Nedere-kulttuurikeskukseen. Menimme bussilla kulttuurikeskukseen, jossa seurasimme erilaisia ugandalaisia heimotansseja ja musiikkiesityksiä. Esityksen aikana istuimme pöydissä ja söimme paikallista ruokaa. Esitystä veti erittäin hyvä paikallinen stand up -koomikko, jolla oli hyvin ajankohtaisia vitsejä. Monet olivat hieman varautuneita tulevasta kolmen tunnin esityksestä, mutta se oli kokemisen arvoinen. Rumpujen jyskettä, liikettä, laulua, hikeä. Esitys sai meidät täysin lumoihinsa. Esityksen päätteeksi esiintyjät ja katsojat tanssivat yhdessä lavalla Afrikan tähtitaivaan alla Hakuna Matatan soidessa. 



Viikonloppuna nähtävyyksiä ja luontoelämyksiä


Bahai-temppelissä vierailulla.
Viikonloppu oli pyhitetty nähtävyyksien katsomiseen. Lauantaina ensimmäisenä kohteena oli Ugandan kansainvälinen Gaddafin moskeija. Moskeijassa naisten täytyi laittaa hame ja huivi päälle. Moskeija oli paljon isompi kuin oletimme ja sinne mahtui yhteensä noin 8 000 ihmistä. Pääsimme käymään minareetissa, josta näkyi upeat maisemat Kampalan kaupunkialueelle. 


Vierailimme myös UNESCO:n maailmanperintökohteessa Khasubi Royal Thombsissa eli Bugandan kuninkaiden haudoilla. Siellä asuivat myös nykyisen kuninkaan vaimot ja jälkeläiset. Yksikään mies ei saanut nukkua alueella, vaan se oli tarkoitettu vain naisille ja lapsille. Alue oli niin kuin pieni kyläyhteisö, jossa jokaisella oli oma maanviljelyalue.  


Sunnuntaina ohjelmassa oli vierailu Niilille ja Victoriajärvelle. Aloitimme päivän tuttuun tapaan tankkaamalla itsemme täyteen hotellin aamupalalla, jonka jälkeen lähdimme heti reissuun välttääksemme Ugandan aamupäivän ruuhkan. Bussimatkamme Niilille sujui päällisin puolin hyvin, jos kuskimme saamaa rikesakkoa ei oteta huomioon. Matkalla näimme myös japanilaisten rakentaman The Source of The Nile- sillan, jonka pituus oli huimat 525 metriä. Menimme kävellen sen yli ja ihastelimme sillalta avautuvia maisemia Niilille.  


Niilin risteilylle lähdimme kahdella perinteisellä banaaniveneellä. Risteily kesti noin tunnin, ja sen aikana saimme pommittaa mukana olevaa opasta kysymyksillämme lintulajeista ja veden pinnalla olevista ötököistä. Näimme useita erilaisia värikkäitä lintuja ja apinoita sekä bongasimme myös yhden saukon. Rantauduttuamme meillä oli aikaa ostella pikku puodeista tuliaisia ja samalla harjoitella tinkimistä, joka vaati meiltä suomalaisilta tottumista. Myyjät osasivat joka paikassa asettaa tuotteillensa kovat hinnat, joihin me suomalaiset yritimme vaatimattomasti pyytää parinsadan shillingin alennusta.  


Paluumatkalla pysähdyimme Cafe Javas -nimisessä ruokapaikassa lounastamassa. Päällimmäisenä mieleen jäi eksoottinen ampiaisen ja muurahaisen risteytys, joka terrorisoi ruokarauhaamme. Sen monta senttimetriä pitkät jalat roikkuivat sen lentäessä ruokamme ylitse ja toivoimme vain, ettei se laskeutuisi jonkun lautaselle. Puhumattakaan siitä, että se laskeutuisi jonkun päälle. Paluumatkamme jatkui ruokailun jälkeen, jonka aikana poikkesimme ihastelemassa kaunista teeplantaasia. Pääsimme lopulta hotellille bussi-karaoke-session saattelemana. 


Kotia kohti maailmankansalaisina

Samassa veneessä Niilillä ihastelemassa paikallisia eläimiä.
Krokotiilit eivät Niilin alkupäässä viihdy, koska joki on niin syvä. 

Maanantaina vielä ennen illan lentoa ehdimme käydä aamupäivällä Bahai-temppelissä. Bahai on synkretistinen uskonto, joka on ottanut syvästi vaikutteita kaikista valtauskonnoista. Temppelissä vallitsi hiljaisuus ja Bahain tärkein ajatus maailmanrauhasta. Temppelin sisustuksessa näkyi uskontojen eri vaikutteet ja afrikkalainen perinteinen ympyränmuotoinen pohjaratkaisu. Kävimme tämän jälkeen vielä tutustumassa anglikaanisessa kirkossa marttyyrien museossa kristinuskon varhaisin vaiheisiin Ugandassa. Museossa oli vaikuttava patsaskokoelma ensimmäisten kristittyjen väkivaltaisesta kohtalosta Ugandassa.  


Hotellilla tapasimme vielä Planin Smartup Factoryn tiimiä ja söimme yhdessä viimeistä kertaa ja reflektoimme matkalla opittua ja koettua. Tunteikkaiden jäähyväisten jälkeen lähdimme hyvissä ajoin Entebben lentokentälle, jossa odotimme vielä muutaman tunnin ennen yölennon lähtöä. Lento sujui nopeasti ja jokainen nukkui koko matkan sikeästi. Välilasku Kreikkaankin osoittautui uneksi. Olimme aamulla hyvin aikaisin Amsterdamissa ja myöhemmin päivällä takaisin Suomessa ja junassa kohti kotia monta uutta kokemusta ja opetusta rikkaampana. Opimme tapaamiltamme ihmisiltä, että yhdessä saamme maailmasta paremman paikan jokaiselle ja että pienilläkin teoilla on suuri vaikutus. Tasa-arvo tai köyhyys eivät ole yhden ihmisen ratkaistavissa. Yhdessä saamme enemmän aikaan! 


Vierailemissamme järjestöissä vallitsi uskomattoman yhteisöllinen ilmapiiri. Siellä kaikilla oli unelmia ja tavoitteita, joita kohti mennä riippumatta siitä oliko kotoisin slummista vai jostain kaupungin varakkaammalta asuinalueelta. Tapasimme ihmisiä, jotka työllään nostivat vähäosaisten ihmisten yhteiskunnallista asemaa ja kavensivat tuloeroja Ugandassa. Tuntuu, että jokaiseen meistä tarttui jotain uutta ugandalaisilta ja että lähdimme takaisin Suomeen hiukan erilaisena kuin olimme sinne menneet. Opimme heiltä unelmoimaan ja tekemään työtä unelmien eteen ja saavuttamaan ne. Elämässä ei ole aikaa voivotella, vaan on elettävä kohti unelmia. Täytyy löytää omat taidot ja intohimo.  


Teksti: Vilma Seppänen, Minttu Lepistö, Jaan Sui, Mimmi Eskelä, Anna Vehkaoja, Serene Erhie, Frans koivula ja Bettina Soinila 


Kuvat: Mika Jokiaho 

Lue lisää Let´s get global -blogista osoitteesta: https://letsgetglobalblog.wordpress.com/ 

Friday, 20 March 2020

Opetushallituksen kv-koordinointihankkeet kutsuvat VIII kevättreffeille!



Aika:  Torstai 23.4.2020 klo 12.00 - 15.30

Paikka:  Oulun kaupungin Adobe Connect

Osallistujat: Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opettajat ja rehtorit, varhaiskasvatuksen asiantuntijat, kv-koordinaattorit, järjestöjen edustajat

Ilmoittautuminen: 15.4.2020 mennessä http://bit.ly/virtuaalitreffit



Perämereltä tuulee – etänä!


Koronavirus muutti merkittävällä tavalla kaikkea arkea. Myös koulujen kansainvälisyyteen liittyvät perinteet saivat kovan haasteen. Kansainvälisyystoimijat ovat kuitenkin tottuneet kiinnittämään huomiota globalisaation etenemiseen ja ovat osin varautuneet huoliin, joita globaalikansainvälisyys on myönteisten asioitten lisäksi nostanut suomalaiseenkin horisonttiin. Ilmastonmuutos, demokratian kriisi, erilaiset turvallisuusuhat ja nyt pandemian hyökyaalto huolestuttavat opettajia, mutta heidän tehtävänsä on valaa lapsiin ja nuoriin tulevaisuuden uskoa ja taitoja.

Korona-aikanakin Opetushallituksen kansainvälisyyskoordinaattorit haluavat järjestää jo perinteeksi muodostuneet kv-kevättreffit. Kutsu kohdistuu kansainvälisyyttä eri tavoin edistäville opettajille, rehtoreille ja muulle kouluhenkilökunnalle sekä koulujen kansainvälisyyttä tukeville järjestöille. Treffit järjestetään kuitenkin nyt uudella tavalla, virtuaalisesti.

Tänäkin vuonna treffeillä huomioidaan kansainvälisyyden osa-alueita laajasti ja opetussuunnitelmalähtöisesti, vastuullisuutta ja kestävää tulevaisuutta painottaen. Päivien käytännön anti on rohkaista virtuaalisten työkalujen monipuoliseen käyttöön. Samalla mallinnetaan sitä, miten kotikansainvälisyyden avulla voidaan osallistaa kaikki oppijat, opettajat ja koulua ympäröivä yhteisö ja samalla ottaa haltuun kansainvälisen osaamisen edellyttämiä asioita.

Klikkaa tästä ilmoittautumaan ja kerro samalla, mitä kv-treffeiltä odotat. Linkki webinaariympäristöön lähetetään vahvistuksen yhteydessä 3 päivää ennen webinaaria.

Ohjelma ja siihen sisältyvät virtuaaliset eväät ovat maksuttomat!


Lisätietoja ohjelmaan ja teematyöpajoihin liittyen antavat: 

Opetusneuvos Paula Mattila, OPH +358 29 533 1144 paula.mattila@oph.fi
Projektikoordinaattori Tiina Sarisalmi, Kohti vuotta 2030, +35840 133 9192 tiina.sarisalmi@orivesi.fi
Projektikoordinaattori Jussi Tomberg, Kohti vuotta 2030, +358447039186 jussi.tomberg@ouka.fi
Kehittäjäopettajien esimies Pauliina Kanervo, +35850 592 3965 pauliina.kanervo@ouka.fi




OHJELMA (Muutokset mahdollisia)


Perämereltä tuulee etänä 23.4 klo 12.00-15.30

Nyt meillä on oivallinen tilanne kokeilla webinaaria uudella tavalla. Tehdään siitä toiminnallinen ja osallistava. Puhuvista päistä yhteisölliseen tekemisen meininkiin. Todellista kotikansainvälisyyttä.

Webinaarissakin tuemme kulttuuria: kuplettipoppari Jukka Takalo huolehtii viihtymisestämme.

12.00 – 12.20 Avaus ja Opetushallituksen terveiset (opetusneuvos Paula Mattila)

  • Kotikansainvälisyys Korona-Suomen jälkeen, mikä muuttui ja tulee muuttumaan. Tuuletetaan näkökulmia opetussuunnitelmiin ja toimintaan.

Seuraavissa puheenvuoroissa käsitellään laaja-alaisuutta. Mitä se merkitsee kansainvälisyyden näkökulmasta ja mikä tekee siitä paikallisesti totta ja toimivaa?

12.20 – 12.50 Oulussa oivalletaan! laaja-alaisuutta oululaisittain (Pauliina Kanervo)

  • Oululaisten oivalluskorttien esittely. Pohditaan, miten oivalluskorttien ajatusta toteutettaisiin yläkoulujen mok-ajattelussa ja tulevan LOPSin monialaisuudessa. 

12.50- 13.20 Ilmastonmuutos lukioihin!  (Jussi Tomberg)

  • Tarjoammeko tämän päivän lukiossa tietoja ja taitoja, joita tarvitaan tulevina vuosina? Päivitetään yhdessä ilmastotietomme ja ravistellaan oppiainesiiloja. Jos ilmasto ei tunnusta rajalinjoja, niin ei tehdä niin mekään!  

13.20 – 13.40 Evästauko: Kerro meille mitä maailmaa pelastavaa söit?

13.40-14.10 Pateniemen raitti (apulaisjohtaja Meri Aatsinki-Hämäläinen)

  • Omista juurista Eurooppaan, lautatapuleista tabletteihin. Miten opettajien ja oppilaiden kansainvälinen osaaminen ja toiminta näkyvät koulun arjessa?

14.10 – 14.20 Virtuaalinen Perämeri-race, hetkeksi ylös penkistä (kehittäjäopettaja Satu
  Kurvinen ja liikuntakoordinaattori Kati Grekula)

  • Voisiko etäkokous sisältää mielenkiintoisia liikunnallisia elementtejä?

14.20 - 14.50 Kotikansainvälisyyttä etäopetuksen aikana (Tiina Sarisalmi)

  • Miten kotikansainvälisyys näyttäytyy etäopetuksessa – korona-aikana ja milloin vain?

14.50 – 15.20 Yhteisöllistä työskentelyä kotikansainvälisyys kainalossa (kehittäjäopettaja
  Pauliina Aula-Kyrö)

  • Ohjattu ryhmätyöskentely kotikansainvälisyysteemalla
  • Hyvien käytänteiden jakamista porukalla ja osallistavasti

15.20-15.30 Yhteenveto päivän annista (Tiina Sarisalmi)

  • Toiminnallinen päivän päätös. Mitä etätreffeiltämme uutetaan arkityöhön?
  • Kuplettipoppari Jukka Takalon ralli päivän annista



Sunday, 8 March 2020

UNESCO ASPnet tiedotus koskien koronavirusta


Covid-19 - What do members of UNESCO Associated Schools say?


UNESCO has announced 290 million students out of school who have to stay at home, as their schools are closed due to COVID-19. Given this major health crisis, which now affects the entire planet, we think of you, dear members of the UNESCO Associated schools.

Audrey Azoulay, the UNESCO Director-General:

"While temporary school closures as a result of health and other crises are not now unfortunately, the global scale and speed of the current educational disruption is unparalleled and, if prolonged, could threaten the right to education."

In such circumstances, UNESCO Associated Schools are facing this crisis, with all schools around the world that could be deprived of education because of COVID-19 and for this reason, we would like to invite our students, teachers, school principals and parents to testify and express their feelings and concerns about the situation.


  • Tell us about your journey
    If your school is closed, we would like to know how you feel, how you miss the school and what you do with your time away from your classmates and colleagues. How do you get your education at home and how do you communicate with each other?



  • Show us your solidarity
    If your school is not closed, what message would you like to share with your peers? We count on your compassion and support.

Get started, take your pencils or your cameras and feel free to share with us your story, testimony, message, photo or video.

We would really love to hear from you and let us move together with humility and invite students, teachers, directors and parents to share their experiences or simply to send messages of solidarity to aspnet@unesco.org

Friday, 6 March 2020

Itämeri linkittyy opetussuunnitelmaan: aiheena teemakursseilla ja monialaisissa

Itämeri-projektin ja Tuusulan lukion yhteistyö on alkanut


UNESCO Baltic Sea Projectin vuosi 2020 on alkanut laajentuneen yhteistyön ja ideoinnin merkeissä. Olemme saaneet kumppaniksemme Tuusulan lukion ja sen myötä monia Itämerestä kiinnostuneita opettajia. Tuusulan lukion projektin tavoitteena on aktivoida lukiolaisia luonnontieteiden pariin ja tutkimaan ihmisen toiminnan vaikutuksia Itämereen ja sen ympäristöön unohtamatta keskinäisiä kulttuurisia sidoksiamme.

Hankkeessa tuotetaan Itämereen liittyviä laaja-alaisia kurssikokonaisuuksia ja muutakin materiaalia. Nyt ovat jo valmiina Lukiolaiset Itämeren asialla ja Itämeri - kulttuurien meri sekä Ympäristöfilosofian kurssit.

Innoistuisitteko järjestämään kouluissanne Itämeri-kursseja? Näistä voisi ottaa mallia ja skaalata itselle sopivaksi:


Lukiolaiset Itämeren asialla
-kurssin tavoitteena on parantaa Itämeren tilaa, lisätä tietoisuutta, tuoda esiin epäkohtia ja ennen kaikkea tuoda esiin keinoja, joilla nuori voi vaikuttaa! Huomiotavia aiheita Itämeren osalta ovat esimerkiksi ravinnekuormitus ja rehevöityminen, meriroskat, mikromuovit, öljyntorjunta, kestävä käyttö, suojelu, meriliikenne, Itämereen panostus ja ilmastonmuutos.
Pääosin verkossa toteutuva kurssi, jossa tuotetaan yhdessä tietoa kirjoittamalla pienryhmissä eri Itämeri-teemoista ja tehdään vierailuja 2-3 vierailupäivää.
Kurssi arvoidaan suoritusmerkinnällä (S).

Itämeri - kulttuurien meri -kurssin tavoitteena on lisätä ymmärrystä Itämerestä yhdeksää eri valtiota yhdistävänä kulttuuripiirinä. Lisäksi opiskelijalla on tilaisuus tutustua opintoretkillä niihin mahdollisuuksiin, joita Itämeren alueen toimijat tarjoavat Itämeren tilan kohentamiseksi.
Opiskelija tekee portfolion, jonka sisällön muodostavat raportit tehdyistä opintoretkistä ja analyysit asiantuntijoiden luennoista.
Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S).

Ympäristöfilosofian kurssin aikana opiskelija oppii tuntemaan ympäristöfilosofian keskeiset kysymyksenasettelut ja vastausyritykset. Opiskelija osaa arvioida kriittisesti ympäristöfilosofian argumentteja ja muodosta niistä perusteltuja kantoja. Kurssin aikana opiskelija laatii portfolion. Lisäksi on mahdollisuus osallistua kurssikokeeseen. Kokeen voi korvata muilla suorituksilla.
Asiasanat: Eläinten oikeudet, kuluttaminen ja markkinatalous, luonnonsuojelu, ympäristöfilosofian suuntaukset ja luontosuhde
Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S).

Monialaisiet oppimiskokonaisuudet Itämeri-teemalla


Suomalais-venäläisessä koulussa, kuten monessa muussakin on taas järjestetty monialaisia oppimiskokonaisuuksia eli mokkeja. Ohessa kuva Ilmastomuutos ja tulevaisuus -mokista, jossa lähtökohtana oli lukeminen ja sen inspiroimana tutkimme mahdollisuuksia vaikuttaa. Iltasanomien ohessa luimme Teemestarin kirjan, Sarasvatin hiekkaa ja Kiepauksen. Liikuimme myös kaupungilla Kansalaistorin ympäristössä ja virtuaalimaailmassa, kun pelasimme my2050-peliä. Lisätietoja pelistä löytyy täältä https://my2050.fi/.


BSP osallistuu maailman vesipäivän viettoon



Vietämme YK:n maailman vesipäivää perjantaina 20.3. kaikissa BSP-maissa.  Varsinainen World Water Day on vasta sunnuntaina 22.3. Blogissamme on teksti tähän liittyen sekä joitakin ideoita mikäli haluaisitte osallistua: https://unesco-bsp.blogspot.com/

Lisää vinkkejä vesipäivään löytyy mm. YK-liiton sivuilta https://www.ykliitto.fi/tapahtumat/yk-paivat/maailman-vesipaiva

Kansainvälinen Baltic Sea eTwinning-seminaari ensi syksynä


Lopuksi vielä ennakkotietoa kansainvälisestä Baltic Sea eTwinning-seminaarista. Se järjestetään Helsingissä 24.-26.9.2020. Jokaisesta Itämeren maasta tulee 5-10 osallistujaa ja se on suunnattu opettajille, joiden oppilaat ovat 12 - 15-vuotiaita. Seminaari on maksuton (myös osallistujien matka- ja majoituskulut korvataan). Tarkempia tietoja seminaariin hakemisesta saa kansalliselta eTwinning-koordinaattorilta Opetushallituksesta (riikka.aminoff@oph.fi).

Aira Undén-Selander
UNESCO BSP:n kansainvälinen koordinaatori

Wednesday, 4 March 2020

Bli Målmedveten – Agenda 2030

Aktuellt utvecklingsprojekt i några finlandssvenska gymnasie


Fem gymnasier från olika delar av Svenskfinland jobbar under detta läsår med  Agenda 2030 under devisen ”Bli Målmedveten” inom ett av Utbildningsstyrelsen stött utvecklingsprojekt. 21 studerande och 5 lärare besökte under 10 dagar i februari till Senegal, målet för projektets resedel. Projektets tema är att under hela läsåret  bekanta sig med de globala målen för hållbar utveckling, lära sig om global hälsa och samt få en mera en faktabaserad världsbild. 


Närstudietillfällen for att förbereda studieresan


Gruppen har träffats flera gånger under året på närstudietillfällen för att förbereda studieresan. Under träffarna har de jobbat tillsammans med Ann-Sofi Pitkänen, certifierad utbildare in om organisationen Gapminder, som för vidare forskaren Hans Roslings teorier om hur vi ser på världen och varför, samt Ture Huhtamäki, barnläkare som arbetat långa tider i tredje världen och är expert på global hälsa och utmaningarna i bl.a södra Sahara. Forskare Kaarle Wirta från Tampereen Yliopisto har föreläst om slavhandeln med fokus på de nordiska länderna.

Studieresan till Senegal


Studieresan gjordes till städerna Dakar och Fatick i Senegal, där Finska Missionssällskapet verkar inom biståndsprojekt i diakoni och jordbruk. Gymnasienätverket har sedan tidigare ett vängymnasium i Fatick och under vistelsen där bekantade ungdomarna sig med varandras kulturer och levnadsvillkor.

Så här utvärderar en deltagare kursupplägget och resedelen:

"Att resa är alltid kul och när jag fick höra om en kurs där man skulle resa till Afrika var jag redan såld. En resa där man skulle uppleva helt nya kulturer, nya landskap och bilda nya vänskapsband. Att under kursen se på inte bara Afrika utan också andra gymnasier i Finland. Resan var perfekt. En fin grupp bildades. Lärandet skedde på ett så fint och olikt sätt... Senegalkursen är något jag skulle rekommendera för ALLA!"

Läsårets kursinnehåll med fokus på Agenda 2030


Kurser med temat bistånd och tillhörande studieresor till Senegal, och tidigare även Kenya, har kontinuerligt arrangerats i Karlebyregionen sedan 2006 inom ramen för gymnasiesamarbete med Kronoby folkhögskola. Numera deltar även skolor från andra delar av landet.

Läsårets kursinnehåll med fokus på Agenda 2030 och global hälsa var särskilt spännande och aktuellt. Om DU blev intresserad av vårt koncept och skulle vilja vara med nästa gång, ta gärna kontakt.

Hälsningar
Nina Hansén, projektkoordinator för Bli Målmedveten nina.hansen@edu.kokkola.fi

samt hela teamet  från Pargas svenska gymnasium, Svenska Samskolan i Tammerfors, Kronoby gymnasium, Pedersöre gymnasium och Karleby svenska gymnasium (projektägare är Karleby stad)