Wednesday, 21 September 2022

Suomen ja Viron UNESCO ASPnet Baltic Sea Project -koulujen tapaaminen Rosalassa ja Bengtskärissä 26.—27.8.2022

 


Suomen ja Viron UNESCO ASPnet Baltic Sea Project -koulujen opettajat ja opiskelijat tapasivat Rosalan ja Bengtskärin retkellä 26.--27.8.2022 Turun saaristossa. Suomesta osallistui 25 opiskelijaa ja opettajaa Alppilan lukiosta, Oriveden lukiosta, Vaasan lyseon lukiosta, Martinlaakson lukiosta sekä Helsingin kielilukiosta ja Suomalaisvenäläisestä koulusta. Virolaiset purjehtivat Rosalaan kolmella purjeveneellä. Virosta tapahtumaan osallistui 24 opiskelijaa ja opettajaa useammasta eri koulusta. Lisäksi mukana oli Tarton luontokeskuksen ohjaajia ja UNESCO ASPnet Baltic Sea Project -koordinaattori Maria Ivanova.

Turussa laivahostelli s/s Borella yötä


Saavuimme Turkuun torstai iltana. Junamatkan jälkeen meillä oli hetken aikaa illalla vapaa aikaa ja pääsimme tuolloin kiertelemään vielä hetkeksi Turussa Aurajoen rannassa. Yövyimme hostellilaiva S/S Borella Turun satamassa lähellä Turun linnaa. Perjantai aamuna matka jatkui kohti Rosalaa. Matkustimme koko matkan bussilla ja otimme lautan Rosalaan Kasnäsista.

Rosalassa kokosimme laukkumme yhteen paikkaan, jonka jälkeen kokoonnuimme ulkona ja tapasimme virolaisten kanssa. Lyhyen intron jälkeen luvassa oli tutustumisleikkejä. Ideana oli sekoittaa suomalaisia ja virolaisia keskenään, menemällä pieniin ryhmiin ja tekemällä yksinkertaisia tehtäviä esimerkiksi kertomalla oma nimensä.



Rannantutkimus-työpaja


Rannantutkimus-työpajassa päästiin käsin tutustumaan Rosalan alueen vesistöön ja sen eläimiin. Tutkimme merenrannasta löytyviä eläimiä ja kasveja ja teimme myös kemiallisia kokeita meriveden laadun arvioimiseksi. Vedestä tarkistettiin mm. veden ammoniakkipitoisuutta. Veden eläinten tutkimuksessa keräsimme haavilla vedestä näytteitä, kuten levää ja katkarapuja. Vedessä esiintyi myös paljon meduusoita, mutta näiden kalastus oli kiellettyä.

Työpisteessa teimme merihavaintoja Tarton luontokeskuksen opettajan Mai-Liis Vähin ja Saaristomeren Unescon biosfäärialueen asiantuntijoiden Erika Silventoisen ja Katja Bonnevierin johdolla.



Vaellus- ja lintujen bongaustyöpaja


Luontoretkityöpaja toteutettiin Tarton luontokeskuksen opettajan Aire Orulan johdolla. Hän opasti, miten lintuja, eläimiä ja hyönteisiä havainnoidaan ja opetetaan tunnistamaan lajeja. Lintujen ja kasvien bongaustyöpajassa tunnistimme erilaisia lintulajeja Rosalan alueella sekä kuulimme tietoa saaren kasvillisuudesta. Vaeltaessamme tunnistimme muutamia lintulajeja, mutta suurin osa linnuista oli ohjaajan mukaan pois näkyvistä. Ohjaaja kertoi erilaisista linnuista ja niiden elintavoista.


Myöhemmin vaelluksen aikana saimme maistaa katajanmarjoja, jota käytetään mm. ginin valmistukseen. Ohjaaja kertoi viikinkien käyttävän kyseisiä marjoja paljon. Vaelluksen aikana silmien eteen tuli emo ja bambit, jota emo ruokki.


Viikinkikylä-työpaja


Viikinkikylä on Rosalan keskeinen kohde ja viikinkityöpajassa pääsimme kokemaan viikinkien tapoja ja kulttuuria kylässä Viron UNESCO ASPnet Baltic Sea Project -koordinaattorin Maria Ivanovan ja Yhteinen Itämeri -hankkeen koordinaattorin Mika Jokiahon johdolla. Viikinkityöpajassa tutustuimme ryhmissä viikinkikylään rakennettuihin rakennuksiin, veneisiin, aseisiin ja vaikkapa jatulintarhaan, jonka kiertämällä takaperin saattoi lisätä onnea.


Työpajan lopussa kylän päällikkö kutsui meidät katsomaan videota viikinkien mytologiasta, jossa näytettiin nopeasti syntytarina nopeasti viikinkien mukaan. Lopussa oli vielä kysymysten aika, missä sai lisää tietoa. Viikinkikylän päällikkö kertoi Rosalassa olleen viikinkien kauppareittien varrella, mistä kertoo se, että saarelta on löydetty viikinkiesineistöä.

Viikinkityöpajassa opimme viikingeiltä myös kestävää elämäntapaa. Esimerkiksi viikingit purjehtivat ja käyttivät luonnosta ja itse valmistettuja tuotteita. Myös viikinkien suhde luontoon oli läheinen. Nykyajan ihmisinä pidämme menneisyyden kulttuureja usein alikehittyneinä ja primitiivisinä, mutta nykypäivän erilaisten ekologisten kriisien keskellä on muistettava, että menneisyyden kulttuurit ovat usein olleet paljon kestävämpiä kuin oma kulttuurimme.

Päivän päätteeksi söimme viikinki-illallisen seisovasta pöydästä. Illalla on myös mahdollisuus saunoa ja käydä uimassa.


Bengtskärin vierailu


Lauantaina Suomen Unesco Aspnet Baltic Sea -koulujen oppilaat ja opettajat vierailivat vielä Bengtskärin majakassa Saaristomeren uloimmalla saarella. Matkustimme Rosalasta Bengtskäriin ulkosaarelle vesibussilla. Saarella oli ensin esittely, jossa kerrottiin saaren ja majakan taustasta, kuten työntekijöistä, rakennusprosessista sekä sotahistoriasta. Bengstsärin majakka on Pohjoismaiden suurin majakka ja se rakennettiin 1900-luvun alussa, kun suomalaisen kauppalaivaston uusin kauppalaiva ajoi karille. Saarella oli merkityksellinen sotahistoria, josta oltiin tehty erikseen näyttely majakan sisälle.


Esittelyn jälkeen saimme kierrellä vapaasti saarella ja tutkia paikkoja ja tutustua kasveihin ja luonnonoloihin ja Bengtskärin taistelun jälkiin ulkosaaren maastossa. Vierailun lopuksi kokoonnuimme majakan toiseen kerrokseen syömään kalakeittoa. Ruokailun jälkeen matka jatkui vesibussilla kohti Turkua.



Verkostoitumista, tutustumista ja oppimista


Rosalan ja Bengtskärin retki oli tosi opettavainen ja silmiä avaava monella tavalla. Opimme myös arvostamaan Itämerta ja muitakin vesialueita sekä niiden tärkeyttä ja moninaisuutta. Työpajoissa oli mahdollista itse tarkkailla ja tutkia luontoa sekä tehdä kansalaishavaintoja. 

Kun ymmärtää luontoa ja näkee muutoksia sen tilassa, haluaa toimia ja vaikuttaa luontoon ja elinympäristöösi kestävällä tavalla. Opettajat saivat myös vinkkejä omiin aineisiinsa luonnon tutkimiseen ja kansalaishavaintojen tekemiseen sekä oman ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen kasvatusopetuksen kehittämiseen.


Kaikki meistä tutustuivat muihin suomalaisiin ja virolaisiin työpajojen ryhmien kautta. Projektissa korostettiin yhteistyötä sen takia, koska kukaan ei pysty yksin pelastamaan Itämerta yksin ja asialle pitäisi tehdä jotain. Saimme retken aikana myös hieman vinkkejä, mitä jokainen itse voisi tehdä sen suojelemiseksi ja miten meidän elintapamme vaikuttavat Itämereen. Tällä tavalla toteutimme tapaamisen aikana YK:n kestävän kehityksen Agenda2030-sopimuksen tavoitteita.

TEKSTI: Ebba Sundén, Valtteri Autio, Juho Kaataja ja Mika Jokiaho
KUVAT: Ebba Sundén ja Mika Jokiaho



Wednesday, 7 September 2022

Kasvoimme maailmankansalaisina Kestävän kehityksen leirillä 18.-20.5.2022 Seilissä

 


Opettajia ja opiskelijoita Helsingin, Vantaan, Tuusulan, Oulun, Oriveden ja Vaasan lukioista ja peruskouluista osallistui Unescon ASPnet Baltic Sea Project -hankkeen Seilin leirille ja Platonin akatemiaan 18.–20.5.2022 Turun saaristossa. Retki oli osa Yhteinen Itämeri -hanketta, ja eräs sen keskeisistä teemoista oli valjastaa opiskelijat ottamaan globaalia vastuuta yhteisen maailman puolesta. 

Osallistujat saapuivat ensin Turkuun junalla, ja tämän jälkeen matka jatkui kohti historiallista Turun linnaa. Opas kertoi osallistujille Turun linnan historiasta osana Ruotsin itämaata, ja he pääsivät esittämään kysymyksiä linnasta. Linnavierailun jälkeen linja-auto jatkoi kohti Hankaa ja Seiliä. 

Kolmipäiväisen leirin aikana opiskelijat pääsivät pohtimaan Agenda 2030 -tavoitteita ja niiden toteutumista, haastamaan omaa kulutuskäyttäytymistään sekä osallistumaan Turun yliopiston opettajaopiskelijoiden järjestämiin työpajoihin. 



Työpajoissa yliopisto-opiskelijat kertoivat erilaisista muovityypeistä, öljyntorjuntatavoista ja niiden merkityksestä sekä jooga- ja meditaatiotaidoista. Pajat loivat opiskelijoille aitoja mahdollisuuksia vahvistaa ympäristövalveutuneisuuttaan ja kansalaistaitojaan ekologisissa kysymyksissä. Kaiken kruunasi viimeisenä päivänä järjestetty ”Vapaus ja vastuu” -aiheinen Platonin akatemia -tapahtuma, jossa opiskelijat pääsivät toteuttamaan luovia ideoitaan kirjoittaen, kuvaten ja keskustellen.


Viime vuosien saatossa ajatus kosmopoliittisuudesta tai maailmankansalaisuudesta on noussut ennennäkemättömän suureen arvoon. 1800-luvun nationalismiaatteen kukoistuksen jälkeen valtioiden väliset rajat ovat alkaneet hälvenemään, ja yhteistyö on nähty yhä enenevissä määrin merkkinä hyvinvoivasta vuorovaikutuksesta. Leirin koulurajat ylittävä yhteistyö kuvastaa sitä, että yhteisiin ongelmiin on mahdollista löytää yhteisiä ratkaisuja.



Kasvaminen maailmankansalaiseksi ei tapahdu yhden leirin aikana, vaan se on seurausta kasvatuksesta, keskusteluista ja lukuisista oppimiskokemuksista. Seilin leiri oli kuitenkin opetus ja
todiste yhdessä tekemisen voimasta: yhteiset työpajakeskustelut ja yölliset lepakkobongausretket ovat konkreettisia esimerkkejä yhteistyöstä yli rajojen. Juuri tästä on maailmankansalaisuudessa kyse.



Lue lisää Yhteinen Itämeri -hankkeesta: https://yhteinenitameri.wordpress.com/

Teksti: Jesse Kurunsaari, Vaasan lyseon lukio.

Kuvat: Mika Jokiaho.

-----------------------------------------------------------------------------

Tunnelmia Seilin Kestävän kehityksen luontoleiriltä: