Toivon Agenda 2030 - osallistavaa vastuullisuutta

Toivon Agenda -tapahtuman suunnittelu aloitettiin Polaris Unesco -verkoston tapaamisessa. Unesco-koulut olivat miettineet kestävän kehityksen tavoitteiden näkyviksi tekemistä yhteisöllisellä ja osallistavalla tavalla.

Toivon Agenda -tapahtuma toukokuussa 2018 oli mielessä mukavana ja osallisuuden henkeä vaalivana tapahtumana. Ajatuksena oli myös, että konsepti olisi mahdollista toteuttaa skaalattuna missä tahansa.  Tarvittiin siis vain innokas tekijäjoukko ja päätös. Oulussa tapahtuma päätettiin järjestää 8.9.2020.

Joulukuun tapaamisessa mietimme yhdessä miten huolehditaan siitä, että kaikilla olisi mahdollisuus osallistua Agendan oppimisvinkkien rakentamiseen ja mahdollisen tapahtuman suunnitteluun ja toteuttamiseen. Sovimme, että Kohti vuotta 2030 -blogi voisi olla hyvä foorumi prosessin esittelyyn ja parastamiseen.

Suunnittelua ja ideointia työpajassa

Seuraavassa tapaamisessa olivatkin lapset ja nuoret mukana. Kokoonnuimme Timosenkosken luontokoululle iltapäiväksi ideoimaan. Alla on tapahtuman kulku ja työskentelyohjeet ensimmäiseen työpajaan. Työpajasta koostettiin myös video oppaaksi ja tutusteluksi:

11.00-11.20  Jäänmurtajaiset ja työryhmiin jako
Speed dating-periaatteella tavattiin työpajan osallistujat. Kaikilla ol kädessään jokin agendatavoite. Tavattiin toisiamme esittäytyen seuraavasti: hei, olen tavoite numero 4 minä aion järjestää kaikille maailman lapsille hyvän koulutuksen

11-20-12.00 Aiheen avaus ja työskentely ryhmänohjaajien avustuksella
Jaettiin tavoitteet neljän hengen sekaryhmien kesken. Kaikille tuli 2 - 3 Agenda 2030:n tavoitetta. Ryhmän ohjaaja toimi apuna ja fasilitaattorina ryhmässä esittäen mm seuraavia kysymyksiä

• Mitä tämä tavoite tarkoittaa juuri meidän koulussa?
• Miten se toteutuu meillä?
• Mitä tapahtuu, jos tavoite ei toteudu?

12.00-12.30  Evästauko

12.30-13.45 Teemat vaikuttavasti näkyväksi Toivon Agendassa
Aloimme miettimään edelleen ryhmissä  miten voisimme toiminnallistaa Agendan tavoitteet. Fasilitaattori esitti taas joitain kysymyksiä ryhmälle:

• Mitä toiminnalista tähän teemaan voisi sisältyä?
• Millaisen toiminnallisen pisteen sinä tästä rakentaisit?
• Millainen on toimintapiste, johon itse haluaisin osallistua?
• Mikä on hulluinta, kalleinta ja söpöintä mitä tällä teemalla voisi tehdä?

13.45-14.00 Yhteenveto ja seuraavat askeleet.
Ajatukset kerättiin lopuksi padlet-seinälle, josta ideat saatiin edelleen talteen. Padlet-seinän pohjana oli tapahtumapaikan kartta, jotta saatoimme sijoittaa toimintapisteet jo valmiiksi kartalle. Seuraavalla kerralla jalostamme toimintapisteitä ja mietimme miten asia/teema näkyy ja kuuluu kouluissa.

Mitä jäi päällimmäisenä mieleen?

Opettajien ja eri-ikäisten sekaryhmät toimivat hyvin. Lapsia ja nuoria  oli mukana vitosluokkalaisista lukiolaisiin. Puhe soljui vilkkaana ja ideoita tuli mukavasti. Ryhmäyttävät harjoitukset aluksi ovat tärkeitä oikean tunnelman ja luottamustason luomiseksi.

Seuraavaksi

Seuraavaan työpajaan voisi ottaa elementtejä maker-kulttuurista. Voisiko mukana olla esimerkiksi jotain taiteellisia keinoja tai ihan vaikka tapahtumapaikan suunnittelua pahvin, saksien, teipin ja liiman avulla? Käsillä tekeminen voisi viedä teemoja myös lähemmäksi koulun jokapäiväistä toimintaa. Myös erilaiset aistiharjoitteet voisivat olla oiva keino saada teemoja lähemmäksi toimijaa.

Matka jatkuu ja lisää juttua luvassa…..

Jussi Tomberg
kv-koordinaattori: Unesco-koulut, Toivon agenda ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

UNESCO ASPnet -koulujen toiminnan kehittäminen

Yleistä

Opetushallitus on kerännyt tietoa Suomen UNESCO-ASPnet-koulujen toiminnasta syksyn 2019 aikana nettikyselyllä, josta tiedotettiin Unesco-koulujen vuosiseminaarissa 5.-6.9.2019 ja maakoordinaattori Paula Mattilan tiedotesähköposteissa.

Kyselyyn liittyy Pariisin ASPnet-toimiston lisääntynyt vaatimus vahvistaa kansallisten verkostojen koulukohtaista Unesco-toimintaa ja raportointia sekä samalla karsia mahdollisia ei-aktiivisia jäseniä.

Lomakekyselyyn saatiin vastaukset 53 oppilaitokselta. Vastauksia pyydettiin erikseen kouluilta, joiden tiedot ovat Suomen Unesco ASPnet -listoilla mutta joilta ei saatu vastauksia lomakekyselyyn. Tämän tiedustelukierroksen perusteella verkostosta on jäämässä pois viitisen koulua.

Pariisi on vahvistanut kahden uuden Unesco-koulun jäsenyyden: Etäkoulu 
Kulkuri ja Helsingin ranskalais-suomalainen koulu ovat saaneet vahvistuskirjeensä vuoden vaihteessa. Kulkuri on ensimmäinen etäkoulu koko yli 11 000 UNESCO ASPnet -verkoston jäsenkoulun joukossa maailmanlaajuisesti. Tervetuloa HRSK ja Kulkuri!

Unesco-koulukyselyn tulosten pohdintaa

Seuraavassa esitetään yhteenvetoa em. 53 koulun vastauksista. Lista painottuu ehkä liikaakin siihen, missä on havaittu puutteita, mutta tarkoitus on tarjota ohjeita ja ideoida toiminnan kehittämistyötä yhdessä.

1. Opetussuunnitelmaan linkittyvä unescolaisuus

Yhteistä suunnittelua koulun tasolla ja alueellisesti sekä kansallisesti tarvitaan:

• Monelta koululta puuttuu idea tai teema, jolla lukuvuoden Unesco-toiminta tehtäisiin johdonmukaiseksi ja näkyväksi. Samoin koulun toimintakulttuurin unescolaisuus saattaa olla vain harvojen toimintojen ja toimijoiden varassa. 
• Edelleen, monialaisten ja teemaopintojen rakentaminen lähtökohtaisesti unescolaisten teemojen pohjalta ja lisäksi oppilaiden/opiskelijoiden osallistaminen oppimistapahtumiin on varsin harvinaista. 
• Pariisin ASPnet-toimisto edellyttää kouluilta vähintään kolmen YK-teemaan liittyvän päivän viettämistä vuosittain. Tämän kriteerin täyttävät harvat koulut ja tähänkin voidaan antaa ohjeita – pääsääntöisesti opetussuunnitelmiin liittyen.

2. Yhteistyön kehittäminen

Toiminnan jäsentämistä varten ja OPS-perusteita täydentämään tarvitaan konkreettisia ohjeita.

• On syytä huomata, että esimerkiksi kaikki kv- tai keke-toiminta ei ole automaattisesti Unesco-toimintaa: unescolaisuuteen liittyvät yhteydet pitäisi tuoda esille.
• Koulujen omia ja Unesco-koulujen alueellisia tiimejä on syytä vahvistaa. Joillakin kouluilla ja myös alueilla on hyviä koordinaation malleja. Lisäksi tarvitaan uusia verkostotyön kehittämisen muotoja, kuten 2019 käynnistynyt normaalikoulujen Unesco-verkosto (koordinaattori Sari Muhonen Viikin normaalikoulu). 
• Oppijoiden osallistaminen on usein satunnaista tai koskee vain pieniä ryhmiä. Osallisuuden vahvistamiseen on malleja myös Unesco-työn ulkopuolelta.
• Opetushallituksen vuosiseminaarin lisäksi tarvitaan muuta kansallista yhteydenpitoa. Alueiden toimintaa pitää voida myös vahvistaa.

3. Näkyvyys

Ennen perusrakenteiden kunnostamistakin on hyvä huolehtia muodollisuuksista, jotka ovat pää-Unescolle tärkeitä, kuten logon käyttö. Melkein kaikille kouluille tarvitaan ainakin jonkinasteinen päivitys statuksen ilmaisuun, alkaen nettisivuista.

Pariisi toivoo myös koulujen pitävän ajan tasalla tietojaan OTA-tietokannassa, vaikka siinä on omat haasteensa.


4. Opas Pariisista!

Pariisin ASPnet-toimisto on julkaissut vuodenvaihteessa oppaan Unesco ASPnet -kouluille. Siihen voi tutustua ja sen voi ladata koululle osoitteesta https://unesdoc.unesco.org/ark:/48223/pf0000368992. Oppaassa kerrotaan Unesco-koulun ainutlaatuisesta tehtävästä ja velvollisuuksista - logon ja OTA:n käytön ohjeita unohtamatta.

Miten eteenpäin

Unesco-koululla on vaativa ja tavoiteltu status maailman suurimman globaalin kouluverkoston jäsenenä. Unesco ASPnet -koulujen tulee työskennellä kansainvälisen yhteisymmärryksen, rauhan, kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen, kestävän kehityksen ja laadukkaan koulutuksen hyväksi – käytännössä.

Tehtävä on vaativa, mutta helpottanee kun tietää, että Suomessa näitä asioita on kirjattu ops-perusteisiin. Unescolaisuuden näkyväksi tekeminen käy kuitenkin vain pienten konkreettisten askelten kautta. Lähtökohtana voisi olla esim. vastuullisuuden huomioiminen koulun toiminnoissa, alkaen ympäristövaikutusten arvioinnista ja kulttuurisen moninaisuuden näkyväksi tekemisestä.

On myös syytä hahmottaa koulun unescolaisuutta toiminnan eri tasojen ja niiden painottamisen kautta. Pyramidikuvio mallintaa Unesco-koulun toimintaa, jossa globaali / kansainvälinen, kansallinen, alueellinen, paikallinen ja koulun taso ovat mukana ja limittyvät eri tavoin. Kaiken toiminnan pohja on luonnollisesti koulun oma toiminta.  Toiminta eri tasoilla samoin kuin tasoja yhdistävä toiminta määritellään toiminta- ja vuosisuunnitelmassa ja raportoidaan vuosittain.

Kuvio: Unesco-koulun toiminnan tasoja

Opetushallituksen järjestämät tilaisuudet, kyselyt ja raportoinnit OKM:lle ja Pariisiin ovat osa kansallisen tason toimintaa ja samalla osa ohjausta ja vertaistukea.

Opetushallitus rahoittaa valtionavustuksella Kohti vuotta 2030 -hanketta, jonka vetäjien Tiina Sarisalmen ja Jussi Tombergin tehtäviin kuuluu Unesco-toiminnan tukeminen. Tiinan toimittamassa Toivon blogissa on ja sinne tulee info- ja tukiaineistoa kestävästä ja vastuullisesta toimintakulttuurista.

Opetushallituksella ja Oulun kaupungilla on ilo kutsua Unesco-koulujen johtoa Ouluun 23.-24.4.2020. Tapaamisessa työstetään tässä tiedotteessa esille tuotuja asioita Unesco-koulujen toiminnan edelleen kehittämiseksi. Lisätietoja on luvassa pian. Jussi Tomberg on vastuuhenkilö Oulun kaupungilla.

Lisäksi jo muistiin, että Unesco-koulujen vuosiseminaari on 1.-2.9.2020 Opetushallituksessa. Silloin viimeistellään vuosiraportit – vuosisuunnitelmia.

Unesco-ASPnet-koulujen kansallinen koordinaattori Paula Mattila

Lisätietoja Opetushallituksessa: paula.mattila@oph.fi, puh. 029 5331144