Itämeriprojekti (BSP)

Itämeri oppimisympäristönä 


Itämeri-projektin eli Baltic Sea Projectin (BSP) tavoitteena on lisätä oppilaiden ja opiskelijoiden tietoisuutta Itämeren alueen ympäristöongelmista sekä auttaa ymmärtämään ihmisen ja luonnon keskinäisen riippuvuuden tieteellisiä, sosiaalisia ja kulttuurisia näkökulmia. Toiminta koostuu 1) verkoston koulujen omasta toiminnasta 2) kansallisten verkostojen tapaamisista 3) kansainvälisestä yhteistyöstä. Mukana on kouluja ja toimijoita Suomesta, Venäjältä, Latviasta, Liettuasta, Virosta, Puolasta, Saksasta ja Tanskasta. Vuonna 2017 BSP:stä tuli unescolainen projekti, joka pyrkii edistämään Agenda 2030 tavoitteita laaja-alaisesti. Ymmärrämme Itämeren ainutlaatuisena merenä sekä siihen kuuluvana valuma-alueena. Joet tuovat ravinteita ja kuormittavat suurta meriallasta, jonka suurimpia uhkia ovat rehevöityminen, laivaliikenne sekä ilmastonmuutos, jotka koskettavat n. 100 miljoonaa alueella asuvaa ihmistä.

Itämeri ympäristöineen tarjoaa erinomaisen oppimisympäristön kaikenikäisille oppilaille. Meille ympäristö tarkoittaa luontoa, olosuhteita, ilmiöitä, kaikkea mitä ympärillämme on. Siihen kuuluu ekologia, kaikenlainen vuorovaikutus sekä sosiaaliset ja kulttuuriset voimat, jotka vaikuttavat meihin ihmisiin. Tietoa tästä jaetaan ja etsitään eri oppiaineissa sekä monitieteisissä kokonaisuuksissa, teemaopinnoissa ja projekteissa. Itämeri on siis luonnontieteitä, historiaa, taloutta, kulttuuria. Lisäksi se voi olla paljon muuta, kuten taidetta, tekniikkaa ja uteliaisuuden kohde kaikin tavoin. Elintärkeä vesi yhdistää meitä monin tavoin.

Projektin blogista löytyy lisätietoja sekä menneestä että nykyisestä toiminnasta: https://unesco-bsp.blogspot.com/

Aikaansa edellä oleva projekti uudistuu


BSP eli hiljaiseloa joitakin vuosia 2000-luvulla. Verkosto on kuitenkin osoittautunut elinvoimaiseksi
ja toimintaa uudistetaan vastaamaan nykyhetken tilannetta ja haasteita. Menetelmät muuttuvat mutta voimme silti olla ylpeitä lähtökohdastamme. BSP on pedagoginen projekti, jonka avulla opetetaan nuoria tutkimaan ympäristöä ja siinä vaikuttavia rakenteita. BSP kannustaa nuoria toimimaan, se luo yhteyksiä ja pitää niistä huolta. 

BSP perustettiin Suomen Unesco-toimikunnan aloitteesta Helsingissä huhtikuussa 1989. Maailma oli tuolloin toisenlainen mutta pian muutosten aalto pyyhkäisi kartalta niin Itä- ja Länsi-Saksan kuin Neuvostoliitonkin. Ideologiset syyt erottivat valtioita ja kansalaisia. Eräs Itämeri-projektin alullepanijoita oli Liisa Jääskeläinen, joka kuvaa alkuvaiheita näin:

”I started to develop an idea of an educational project for young people around the Baltic Sea. I thought that the environment is such an innocent subject that none will say no.”

Unescon tavoitteena on rauhan edistäminen kansainvälisen yhteistyön avulla kasvatuksen, tieteen, kulttuurin ja kommunikaation alueilla. Tätä varten luotiin 1953 Unesco Associated School Project Network (ASPnet) eli Unesco-koulujen verkosto. Nämä koulut painottavat opetuksessaan ihmisoikeus- ja demokratiakasvatusta, tutustumista maailman kulttuuriperintöön ja globaaleihin kysymyksiin sekä kulttuurienvälistä oppimista ja valmentavat lapsia ja nuoria kohtaamaan muuttuvan ja monimutkaisen maailman.

Aira Undén-Selander (Finnish Russian School)
General Coordinator of Baltic Sea Project

https://unesco-bsp.blogspot.com/ 


2 comments:

  1. Harakka Luontokeskus juhli 30-vuotista taivaltaan

    Itämeri-seminaari Harakassa 29.-30.8.2019

    Saimme viettää kaksi antoisaa työpäivää Itämeri-seminaarissa Harakan saarella. Osallistujajoukko koostui opettajista ja luontokasvattajista. Itse päädyin mukaan koulumme UNESCO-yhdyshenkilönä, sillä UNESCO-koulut on pyydetty osallistumaan kansainväliseen Itämeri-projektiin. Torstain helteessä oli lämmin tunnelma, kun istuimme kylki kyljessä vanhassa auditoriossa ja kuuntelimme luentoja.

    Henkilökohtaisesti innostuin eniten meribiologi Kirsi Kostamon valokuvakertomuksesta meren elämästä. Tavallinen tallaajahan ei näe juurikaan vedenpinnan alle, joten kuvat tekivät todella vaikutuksen. Ihan kotoisesta merestäkin löytyy runsas eliömaailma. Luennon myötä saimme paljon tietoa vedessä elävistä hyönteisistä, levistä, siiroista ja simpukoista. Toki myös monenlaiset uhkat, jotka tätä pinnanalaista ekosysteemiä kohtaavat, olivat esillä. Tätä olisin halunnut kuunnella paljon pitempäänkin ja uskon, että koululaisetkin jaksaisivat ammentaa tietoa meren elämästä, kun saisivat sen tällä tavoin hienoilla kuvilla ja innostuneella puheella höystettynä.

    Ensimmäisen illan kruunasi tykkisluuppiristeily 1700-luvun lopun malliin. Saimme ihailla kotikaupunkimme rantoja kauniissa auringonpaisteessa, eläytyä laivanrakentaja af Chapmanin työhön Viaporissa ja nauttia toistemme seurasta.

    Perjantai oli työpajapäivä. Olin mukana mittaamassa meriveden happipitoisuutta ja etsimässä mikromuovia kalasta, pohtimassa ilmastonmuutoksen vaikutuksia kansainvälisessä seurassa ja tutustumassa jäteveden puhdistukseen ja sen historiaan Helsingissä. Henkilökohtaisesti suurimman vaikutuksen matematiikan opettajaan teki kaksi diagrammia, jotka esittivät, miten maapallon keskilämpötila on noussut ja miten erilaiset ilmaston ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet. Vaikka asia menee parhaiten perille tunteen kautta, tarvitsen itse myös näitä selkeitä faktoja.

    Onnea 30-vuotiaalle Harakan luontokeskukselle! Tärisemätön, bunkkerin päälle rakennettu lintutorni oli oiva paikka päättää seminaari. Nähdään taas ja seuraavalla kerralla oppilaiden kanssa.

    Eeva-Maria Muurman
    Helsingin kielilukio


    ReplyDelete
  2. UNESCO Baltic Sea Summer Camp, Åaron saari, Tanska

    15.-21.9.2019 kolme opiskelijaa Vaasan lyseon lukiosta ja kolme opiskelijaa ja opettaja Helsingin kielilukiosta ottivat yhdessä osaa Baltic Sea kesäleiriin, joka järjestettiin Åaron saarella Tanskassa. Leirillä oli opiskelijoita ja opettajia Suomen lisäksi Puolasta, Venäjältä, Tanskasta, Ruotsista, Virosta ja Saksasta. Leiri oli toinen järjestetty kansainvälinen Baltic Sea kesäleiri. Leirin järjesti saksalainen Robert-Bosch-Gesamtschule yhteistyössä Saksan ja Tanskan UNESCO Baltic Sea-projektien kanssa.

    Naturally tasty-projektissa nuoret kävelivät ympäri saarta keräämässä syötäviä marjoja, yrttejä ja hedelmiä, ja tekivät niistä omavalintaisia ruokia, kuten ruusunnuppuhilloa ja nokkoskeittoa.

    Coastal cleanup-tiimi kiersi ympäri saarta keräämässä roskia rannan tuntumassa mm. hiekkarannalla ja satamassa. Saarelta löydettyjä roskia analysoitiin ja tarkasteltiin tarkemmin. Saarelta löytyi esimerkiksi monia hyväkuntoisia kenkiä, paljon tupakan tumppeja sekä muovia. Projektissa myös mietittiin, kuinka roskia ja jätettä voitaisiin vähentää. Lopuksi projektissa laskettiin kaikki roskat ja punnittiin ne. Projektista saadut tiedot annettiin Ocean conservancy-järjestölle. Hyödyllisen työn ohessa nautittiin Åaron saaren kauniista luonnosta.

    Coast to coast- projektissa tutkittiin saaren muotoja ja kasvillisuutta. Saarta tutkittiin ja havaintoihin sekä hankittuihin tietoihin perustuen muodostettiin kipsistä pienoismalli, johon saaren muoto ja yksityiskohdat voitiin ikuistaa. Tärkeää oli huomioida rannikoiden ja kasvillisuuden vaihtelevuus eri ilmansuunnissa. Saarelta kerättiin erilaisia näytteitä, joiden avulla pystyttiin konkreettisesti havainnollistamaan luonnon monimuotoisuutta.

    The other CO2 problem- projektissa tehtiin erilaisia kokeita, joissa tarvittiin mm. PH- indikaattoria, tislattua vettä, viinietikkaa, etanolia sekä merestä tuotua vettä. Tutkimuksissa todettiin, että veden lämpötila vaikuttaa hiilidioksidin liukoisuuteen. Kokeet havainnollistavat erinomaisesti luonnossa tapahtuvia muutoksia, esimerkiksi meren lämmetessä hiilidioksidia vapautuu enemmän kuin kylmästä vedestä. Projekti auttoi havainnollistamaan ilmaston lämpenemisestä tulevia muutoksia maapallon vesistöihin.

    Campaining for the enviroment- projektissa nuorille kerrottiin erilaisia tapoja vaikuttaa ihmisiin esimerkiksi sosiaalisen median, puheen sekä esitteiden avulla. Toimintasuunnitelmaa tehdessä täytyi muistaa pitää sanoma simppelinä ja helposti ymmärrettävänä. Nuoret jaettiin ryhmiin, joiden aiheina olivat ruoka, muovi ja vaateet. Suomalaisen osallistujan kampanjan aiheena oli Make the vegetables great again! Suunniteltiin kuviin perustuva juliste satokauteen kuuluvien kotimaisten vihannesten käytöstä.

    Leirillä oli myös erilaisia työpajoja, kuten taidepajoja, pakohuone, retkeilyä ja luonnon tuntemusta, haisukonnien etsintää ja simpukoiden lajintuntemusta, mutta myös pajoja joissa puhuttiin kestävistä elintavoista. Suomalaiset nuoret tekivät itse onget ja syötit ja lähtivät kalaan, maalasivat saaren luontoa ja pohtivat, miten saada muutkin mukaan kestävään elämäntapaa. Ryhmä ideoi mm. lihan verotuksen lisäämistä, oman astian mukaan ottamista ostoksille sekä vaikuttamista positiivisuuden kautta.

    Kylminä iltoina nautittiin nuotion lämmöstä, paistettiin vaahtokarkkeja ja tehtiin s’mooresseja uusien ystävien kanssa. Leirillä oli myös aarrejahti, jossa ratkottiin visaisia pulmia ja tehtäviä Åaron pimeässä yössä. Stargazingissä maattiin makuupusseissa taivasalla ja katseltiin kaunista tähtitaivasta.

    teksti: Unni Ikonen, Saara Dooley, Essi Koskelin Helsingin kielilukiosta, Anne, Bettina ja Mimmi Vaasan lyseon lukiosta

    ReplyDelete