Eurooppa olemme me

Eurooppa olemme me -kiertue Oulussa 30.11.2021

Suomalaisministerit kiertävät syksyn ja talven aikana ympäri maata kuuntelemassa suomalaisten ajatuksia ja toiveita Euroopan tulevaisuudesta. Tapahtumasarja on osa Euroopan tulevaisuudenkonferenssia. Toiveena on saada kansalaisten ajatuksia siitä, millaista Eurooppaa he haluavat rakentaa.

Ouluun kiertue saapui 30.11. omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen johdolla. UNESCO-oppilaat Matias Regelin, Viivi Ryhänen ja Nanna Tuorila olivat mukana tuossa tilaisuudessa edustamassa Oulun normaalikoulua. Ennen tapaamista pidettiin ns. Erätauko-menetelmällä lukion yhteiskuntaopin opiskelijoille tilaisuus, jossa heidän oli mahdollista kertoa omia ajatuksiaan. Tärkeää oppitunnin aikana oli, että jokaisella oli mahdollisuus ilmaista mielipiteensä ja ajatuksensa. Alla on asioita, joita nuoret toivat esille.

Turvallisuus, työttömyys ja ilmastonmuutos lukiolaisten huolina

Omassa tulevaisuudessa huolestuttavia asioita olivat etenkin turvallisuuteen liittyvät asiat kuten rikollisuuden uhriksi joutuminen ja matkustusturvallisuus. Myös tulevaisuuden työllisyystilanne sekä mielenterveyspalveluiden saatavuuden heikkeneminen herätti epävarmuutta. Lisäksi ilmastonmuutos ja esimerkiksi bensan hintoihin liittyvät tekijät nousivat esiin.

Toisaalta koko Euroopan tulevaisuuteen liittyviä huolestuttavia asioita olivat kasvava työttömyys, väestön vanheneminen ja huoltosuhteen heikkeneminen. Myös ihmisoikeusrikkomukset, pakolaiskriisi, rasismi, alueellinen eriarvoisuus ja terrorismi aiheuttivat huolta. EU:ssa tapahtuneista suurista muutoksista etenkin Brexitistä johtuva mahdollinen dominoefekti (muutkin maat eroavat EU:sta) on aiheuttanut epävarmuutta ihmisten keskuudessa.

Tasa-arvon lisääntyminen ja ilmastosopimukset herättävät toivoa

Euroopan tulevaisuudessa toiveikkaita ja myönteisiä ajatuksia herättivät tasa-arvon toteutuminen ja näkyvä monikulttuurisuus. Lukiolaiset olivat myös tyytyväisiä Euroopan sisäisen hyvinvoinnin toteutumiseen, kuten esimerkiksi maiden väliseen yhteistyöhön ja avunantoon, yhteisiin tavoitteisiin, ilmastosopimuksiin ja vapaaseen liikkuvuuteen. Esiin nousivat kasvisruokailun lisääntyminen ja polttomoottoriautojen vähentyminen.

Opiskelijat näkevät EU:n roolin tärkeänä etenkin ilmastotoimissa ja ympäristöasioissa, joihin liittyvät muun muassa autokannan muuttuminen ja bensan hinnan säätely. EU:lla on myös merkittävä rooli ihmisoikeuksien toteutumisen valvomisessa, konfliktien ehkäisyssä, kansainvälisissä sopimuksissa ja lainsäädännössä. Opiskelijat eivät kuitenkaan nähneet, että EU:n tulisi puuttua jäsenmaidensa sisäpolitiikkaan.

EU:n onnistumiset ja epäonnistumiset

Lukiolaisten mielestä keskeisimpiä EU:n onnistumisia ovat olleet Schengen-alueen luominen ja vapaan matkustamisen mahdollistaminen. Monien opiskelijoiden mielestä EU on myös onnistunut pahimpien kriisien hallinnassa, köyhimpien maiden infrastruktuurin kehitykseen liittyvissä toimissa ja Itä-Euroopan maiden auttamisessa. EU on edistänyt myös tullittomuutta, korkotason laskemista ja polttomoottorien vastaisen lainsäädännön aloitusta. 

Toisaalta toimia, joissa EU ei ole onnistunut, ovat pakolaiskriisit ja riittävän nopeat ilmastotoimet sekä siihen liittyvä bensan hinnan säätely.

Ryhmätöitä EU:n tulevaisuudesta

Itse tapahtumapäivänä kokoonnuimme Oulun keskustassa sijaitsevaan Scandic-hotelliin, jossa päivä alkoi Tytti Tuppuraisen tervetuliaispuheella ja juontajan aloituksella. Jakauduimme pian Erätauko-sessio-ryhmiin, jotka käsittelivät erilaisia aiheita liittyen EU:n tulevaisuuteen. 

Ensimmäisessä Erätauko-sessiossa käsiteltiin arvoja, oikeuksia, lakeja ja demokratiaa. Keskustelua käytiin eritaustaisten ja -ikäisten ihmisten kanssa, eivätkä kenenkään ajatukset loppuneet kesken. Toinen työryhmä keskittyi ilmasto- ja ympäristöasioiden tarkasteluun. Keskusteluiden lomassa esiin nousi muutama keskeinen teema, joista eräs kiertotalouden merkitys ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Kolmannessa ryhmässä etenkin koulutuksen tärkeys nousi vahvasti esiin. Neljännessä sessiossa syvennyttiin pohjoisten, arktisten ja maaseutualueiden kohtaamiin haasteisiin. 

Erätauko-sessioiden jälkeen järjestettiin paneelikeskustelu, jossa jokainen edustaja pääsi kertomaan huolensa EU:n tulevaisuudesta oman työryhmänsä pääteemojen pohjalta.

Mahdollisuus oikeasti vaikuttaa tulevaisuuteen

Päivästä mieleen jäi etenkin nuorten huolien suuri määrä sekä kiinnostus yhteiskunnallisia asioita kohtaan. Tapahtuma kokosi nuoria yhteen keskustelemaan mieltä painavista tulevaisuuskysymyksistä. Eurooppa olemme me -tapahtuma sai nuorilta kiitosta, sillä se antoi mahdollisuuden oikeasti vaikuttaa tulevaisuuteen. Nuoret toivovat, että heitä kuultaisiin jatkossakin vastaavasti.

Opiskelijat Viivi Ryhänen ja Nanna Tuorila sekä opettaja Hellevi Kupila
Oulun normaalikoulun lukio

Laanilan lukion opiskelijoiden pohdiskeluja tapahtumasta:

Tapahtuman tavoitteena kertoa nuorten mielipiteitä yhteisestä Euroopastamme. Pohdimme Euroopan tulevaisuutta eri näkökulmista. Omassa ryhmässäni käydyt asiat olivat itselleni tärkeitä, tämän vuoksi valitsin juuri sen. Keskutelu oli aktiivista, toivoa herättävää ja avartavaa.

Keskustelimme mielenterveydestä, koulutuksen takaamisesta, pakolaisista ja maahanmuuttajista. Haasteellisiksi nousivat esimerkiksi hyvä koulutus, joka ei ole kaikille mahdollinen, ennakkoluulot muita ihmisiä (pakolaisia) kohtaan ja mielenterveyspalveluiden ruuhkaisuus.

Tapahtuma oli erityinen, tapahtumassa koin olevani tärkeä, arvostettu ja erityinen. Tapahtuma herätti minussa uskoa ja toivoa tulevaisuutta kohtaan. Kuvat, tekstit ja uutiset tulevaisuuden maailmasta ja Euroopasta ovat usein uhkaavia, negativiisia ja toivottomia. Tämän vuoksi monilla on negatiivinen näkemys tulevaisuudesta. Onneksi voidaan järjestää tilaisuuksia/tapahtumia, kuten esimerkiksi juuri Eurooppa Olemme Me -tapahtuma, joiden avulla maailmankuvasta ja maailmasta saadaan parempi ja toivekkaampi.

Ella, 17, Laanilan lukio

We are Europe oli mukava tapahtuma, jossa oli paljon mielenkiintoisia ihmisiä ja mielenkiintoisia aiheita. Oli kiva päästä treenaamaan englannin puhumista ja myös yleisölle puhumista. Oli ihana  kun tuli tunne, että se mitä sanoimme tuli kuulluksi.

Adalmiina, 17, Laanilan lukio

The event took place under the topic "Future of Europe". We discussed about the role of northern european countries for Europe and how important the voice of young people is for a good future. In my working group we discussed especially about migration, mental health and education. These topics are important for us young people and it was a good opportunity to share our points of view on different topics. It was even better that Tytti Tuppurainen joined our discussions and heard what we were saying.

Ida, 17, vaihto-oppilas, Saksa, Laanilan lukio

The Europe Event in Oulu took place a week ago and it was a great way to get introduced and make first experiences with politics. It was all about young people and how we see opportunities, worries and hopes for our own future. In groups we discussed about the current situation and specific topics like human rights, values, climate change and education. It was great to meet new awesome people and talk to them about how we see our future. Because it was also an international event, I have collected different points of views from people from Russia and Sweden as well. I found it especially interesting because actual politicians were participating as well and listening to us too. It really gives me hope to see so many people actively integrating in politics and most importantly, to see politicians really caring for our future, our opinions and our voices.“

Karla, 17, vaihto-oppilas, Saksa, Laanilan lukio

Unescolaisuus punaisena lankana monialaisissa opinnoissa

Pitkäjänteisyyttä Unesco-koulu toimintaan

Koulumme on ollut osa UNESCO-ASPnet kouluverkkoa vuodesta 2002 ja olemme kuuluneet myös Pohjois-Suomen UNESCO-koulujen Polaris-verkostoon sen perustamisesta lähtien. 

Koulullamme on järjestetty vuosien varrella monenlaista Unesco-toimintaa, upeita tempauksia ja tapahtumia, mutta kuten monilla muillakin, haasteena kaikkien toimintavuosien aikana on ollut sekä koko henkilökunnan sitouttaminen toimintaan että toiminnan pitkäjänteinen näkyvyys koko oppilaskunnalle. 

Näihin haasteisiin tartuimme viime vuonna ja päätimme järjestää jatkossa koko koulun monialaiset oppimiskokonaisuudet UNESCO-teemaisina. Oppimateriaalin rakentamiseen saimme apua Otavalta. 

Teemoina hyvinvointi, maailmankansalaisuus ja kestävä kehitys

Valitsimme kolme suurempaa teemaa; hyvinvointi, maailmankansalaisuus ja kestävä kehitys. Näitä kaikkia kolmea aihetta oppilaat siis tutkivat ja tarkastelevat kolmeen kertaan peruskoulun aikana eri näkökulmista. Esimerkiksi maailmankansalaisuudessa kolmannella luokalla aiheena on kulttuuriperintö ja omat juuret, kuudennella luokalla kulttuurituntemus ja yhdeksännellä luokalla puolestaan vastuullinen kansalaisuus. 

Maailmankansalaisuus monialaisen oppimiskokonaisuuden teemana

Kaikki opettajat mukana toimintapakettien suunnittelussa

Monialaisia oppimiskokonaisuuksia suunniteltiin ensin pedagogisen tiimin sisällä pohtimalla teemoja ja keräämällä aineistoja, jonka jälkeen koko opettajakunta työsti oman vuosiluokkansa materiaalista varsinaista toimintapakettia. Lopullinen muoto tuli Otavalta. 

Prosessi koettiin hyväksi, sillä näin kaikki saatiin sitoutettua teemaan. Keräsimme myös ensimmäisen MOK-viikon jälkeen palautteen, jonka perusteella materiaalia on tarkoitus kehittää eteenpäin. 

Oppilaat valitsevat lähestymistavan ja suunnittelevat omat tuotoksensa

Millaisia Mokit ovat? 

Mokeissa oppilaat perehtyvät annettuun aiheeseen, tutkivat aihetta eri tavoin ja tekevät tutkimustuloksista vaikuttavan tuotoksen, jonka he esittävät koko ryhmälle. Lisäksi he dokumentoivat koko prosessin. Oppimisympäristö on luotu OneNoteen, josta löytyvät opettajanopas ja oppilaan työkirjat. 

Oppilaiden materiaaliin on luotu “polku”, jota seuraamalla oppilaat etenevät prosessin läpi. Toki opettaja aikatauluttaa ja ohjeistaa toimintaa, jotta kukaan ei etene liian nopeasti läpi ja toisaalta kaikki pääsevät eteenpäin. Materiaalissa on myös lisätehtäviä nopeimmille.  Tavoitteena on teemaan perehtymisen lisäksi kartuttaa myös eri laaja-alaisia taitoja. 

Oppilaat esittelevät työnsä ja saavat kokea onnistumisen elämyksiä

Kirkonkylän koulu, Kempele

Kristiina Takala (kristiina.takala@edu.kempele.fi)

Mare Nostrum Yhteinen Itämeremme -webinaari Suomenlinnassa

Ruutikellari - kuva Aino Heininen

Elokuun lopulla satoi melkein jatkuvasti, niin myös Itämeri-päivän aamuna 26.8.2021. Lauttamatka Suokilla Suomenlinnaan vei nopeasti historian uumeniin ja sadekin loppui merimatkan aikana rantautuessamme Ison Mustasaaren laituriin. Kun vielä tekoälyn avulla löytyi Ruutikellari, oli päivä pedattu erinomaisesti. 

Tavoitteena yhdistää tiedettä ja taidetta

Paikan päällä olivat Tuusulan lukion joukkue sekä striimausryhmä.  Mare Nostrum, Yhteinen Itämeri, 25. Platonin Akatemia oli alkamassa. Tapio Turpeisella oli ilmiselvästi ohjat käsissä ja aikataulu valmiina. Itämeri-projektin (Baltic Sea Project) edustajana sain olla mukana paikan päällä.

Tuusulan lukion rehtori Seppo Kärpänen

Seppo Kärpänen, Tuusulan lukion rehtori esitti tervehdyssanat järjestäjien puolesta. Tapahtuman tavoitteena oli yhdistää tiedettä ja taidetta, virittää keskustelua ympäristöstä ja havahduttaa näkemään hieno kulttuuriperintömme sekä nostaa esiin näiden kaikkien keskinäisiä riippuvuuksia.
 

Uusia ulottuvuuksia sukeltajan silmin

Aluksi matkailuasiantuntija Minna Öystilä Suomenlinnan hoitokunnasta esitteli Suomenlinnaa maailmanperintökohteena ja meriarkeologi, vakituisesti Suomenlinnassa asuva Minna Koivikko Suomen Museovirastosta kuvaili vedenalaista Suomenlinnaa. Hieman kerrattiin sotahistoriaa ja sitä, mitä sinne meren pohjaan on jäänyt. Hylkyjä ainakin. Niiden tutkiminen kuuluu olennaisesti meriarkeologin työhön. Mielenkiintoisia ja täysin uusia ulottuvuuksia saimme kuulla ja nähdä sukeltajan silmin. 

Hengen ravintoa ja vatsan täytettä

Kehittäjäopettaja Jussi Tomebrg

Lounaan jälkeen itämerellisestä ruokavaliosta kertoivat ravintotieteilijä Jelena Meinilä ja ympäristötieteilijä Venla Kyttä. Keskustelu jatkui webinaarina Piirtämössä. Yleisöllä oli paljon kysyttävää. 

Seuraavaksi saimme opastusta iNaturalist-sovelluksen käytöstä kasvien ja ympäröivän luonnon kansalaishavainnoinnissa. Kestävän kehityksen ja luonnontieteiden kehittäjäopettaja Jussi Tomberg oli tehnyt videon purjeveneellään. Siinä hän rantautui Varjakansaareen, jossa hän opasti tunnistamaan lajeja tekoälyn avulla. Oli hienoa päästä virtuaaliselle purjehdusretkelle Pohjannmeren perukoilla. 

Fyysikko Elisa Lindgren, Ilmatieteen laitokselta esitteli suomenkielisen osuuden lopuksi merentutkimus Arandaa ja tutkijoiden työtä vaihtelevissa olosuhteissa. Todella mielenkiintoista!
 

The Virtual Academy of Plato

Pitkä päivän lopuksi oli sitten The Virtual Academy of Plato englanniksi ja se oli tarkoitettu myös BSP:n kumppaneille Itämeren ympäristön maissa. Tarkka aikataulutus imaisi BSP:n osuudesta viimeiset sanani, jotka haluaisin suunnata kaikille unescolaisille: 

"Keep doors open to every kind of collaboration, keep your minds open to different thoughts and cultures, search for knowledge, learn languages - and use them. Thank you!"

Koko webinaari striimattiin. Tässä linkki tallenteeseen: https://julkinen.fi/events/1427.

Lämmin kiitos kaikille osallistujille, järjestäjille, luennoitsijoille ja esittäjille sekä Opetushallitukselle!

Aira Undén-Selander

Itämeriprojektin (BSP) yleiskoordinaattori 2019 - 2021

Tervetuloa näkemään ja kokemaan miten maailma parannetaan pohjoisessa

Lukutaitoa, globaalikasvatusta ja kestävää kehitystä – Toivon Agenda ja Luetaan! -tapahtuma 25.-26.5.2021

Agenda 2030 on Pariisin ilmastosopimuksen ohella ehkä ihmiskunnan tärkeimpiä asiakirjoja. Agendan tavoitteiden päämääränä on tehdä maailmasta parempi paikka meille kaikille, tämä on meidän kaikkien agenda. -YK-liitto-

Lapset ja nuoret sekä heidän kanssaan työskentelevät ammattilaiset eri puolilta pohjoista Suomea ovat toukokuussa lukutaidon ja Agenda 2030:n teemojen äärellä. Toiminnalliset työpajat ovat tehty yhdessä pohjoisen Unesco Polaris-verkoston kanssa, lapset ja nuoret osallistaen, Agenda2030-hengen mukaisesti. 

Miltä tulevaisuuden tähtikartat näyttävät eskareiden, lukiolaisten ja Esko Valtaojan silmin?  Maistuisiko aamukahvi Perttu Pölösen keittiössä?  Miten soikaan Toivon metalli? Tuu kuulolle!

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ja Oulun kaupunki järjestävät yhdessä Toivon Agenda ja Luetaan! -tapahtuman 25.–26.5.2021. Kutsumme kaikki mukaan tapahtumaan! 

Tapahtuma koostuu useista eri aktiviteeteista ja ohjelmista. Tapahtumassa on tarjolla muun muassa

• livestriimejä, jotka ovat ihan kaikille avoimia ja jotka ajetaan aikataulun mukaan suoraan nettisivuilta (www.supervoimia.fi), ne on upotettu pääsivulle
• kilpailuja
• lukuvinkkejä
• työpajoja sekä
• virtuaalivierailuja.

 

Kaikki aktiviteetit löytyvät tapahtumasivulta www.supervoimia.fi. 

Tapahtuma on suunnattu lapsille ja nuorille, opettajille, kasvattajille ja kaikille kiinnostuneille! Tapahtumassa onkin mukana opetus-, kasvatus- ja kirjastoalan ammattilaisia sekä lapsia ja nuoria päiväkodeista, peruskouluista ja lukioista kaikkialta Pohjois-Pohjanmaalta, Kainuusta ja Lapista.

 

Kohtaaminen verkossa: Mitä tarvitaan hyvään elämään?

 

Porin ja Pirkanmaan UNESCO -koulujen PAX-verkoston opiskelijat kokoontuivat 19.3. yhdessä pohtimaan ja keskustelemaan, minkälainen maailma on vuonna 2050 ja mitä tarvitaan hyvään elämään.

Nuoret keskustelivat luonnon ja ympäristön kestävyydestä, työelämästä ja mahdollisuuksistaan vaikuttaa tulevaisuuteen ja omaan elämäänsä.

Keskustelua johdatteli Oriveden lukion Unesco-koordinaattori Jenni Decandia. Opiskelijoiden ajatuksia viriteltiin kuvilla, Menti-kysymyksillä ja Kahoot!-kyselyllä.

Lue lisää täällä: https://paxfinland.blogspot.com/

.

20-vuotta UNESCO-toimintaa

 

Lämpimät onnittelut Jyväskylän kristilliselle opistolle!

Opetushallituksen U-tiimi ja valtakunnalliset kv-koordinaattori toivottavat onnea ja kiittävät Jyväskylän kristillistä opistos aktiivisesta työstä UNESCOn arvojen edistämiseksi paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti.

Juhlavuoden kunniaksi JKO julkaisi 12.2. alla olevan juhlavideon. Siinä opistolaiset kertovat mitä UNESCO-toiminta opistolle ja itselle merkitsee, niin arjessa kuin juhlassa. 

Juhlapuheen pitää rehtori Harri Erkamaa.

.

Norssien UNESCO-verkosto

Norssien UNESCO-verkosto

Opettajankoulutusta toteuttavissa normaalikouluissa on kehitetty Unesco ASPnet-toiminnan periaatteiden mukaisia pedagogisia käytänteitä ja toimintatapoja. Norsseilla on nettisivusto, jonne kootaan tehtyä ja kokeiltua kaikkien hyödynnettäväksi ja eteenpäin kehitettäväksi, ks. UNESCO-koulutoiminta - eNorssi. 

Norssien UNESCO-verkoston  ylläpitämisestä on vastannut Viikin  normaalikoulu ja jokaisesta  harjoittelukoulusta on nimetty vastuuhenkilöt verkostoon. Norssit ovat osallistuneet kansallisiin  kansainvälisyys-   ja   Unesco-foorumeihin (mm.  OPH:n tapaamiset,   norssien UNESCO- tapaamiset, paikalliset tapaamiset). 

Yhteistyötä yliopistojen kanssa ja erityisesti UNESCO-professoreita on hyödynnetty verkoston toiminnassa (mm. Arto Kallioniemi ja uskontojen ja katsomusten harmoniaviikko). 

Paikallisesti ja kansallisesti on verkostoiduttu mahdollisuuksien mukaan. Vuonna 2020 UNESCO-toiminta on entisestään aktivoitunut normaalikouluissa: Verkosto on kasvanut, kun mukaan on saatu ruotsinkielinen Vasa övningskola. 

Moni norsseista osallistui esimerkiksi  UNESCOn Futures of Education -hankkeeseen (mm. Oulu, Viikki ja Tampere). UNESCOn sekä Agenda 2030:n teemoja hyödynnetään entistä aktiivisemmin opetusharjoitteluissa, opetusteemoissa ja monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa. 

Agenda 2030:n tavoite 4.7. opettajankoulutuksessa

Normaalikoulut osallistuvat myös Pariisin UNESCO ASPnetin koordinoimaan opettajankouluttajien Change Initiative-hankkeeseen, jonka tiimoilta on ollut kolme kansainvälistä webinaaria. Pariisin UNESCOn Change initiativella on oma verkkoalustansa, jonne opettajankouluttajien kehitystyötä kootaan vuonna 2021. Lue lisää täältä: Change Initiative connects ASPnet Teacher Education and Training Institutions from around the world.  

Tutustu myös Change Initiativen ohjelmaan ja oppaaseen: ASPnet Change Initiative: Teacher Education & Training Institutions for Global Citizenship Education for Sustainable Development

Lue myös: UNESCO ASPNet - Teacher Training Institutions

Kiitos, Paula!

Change initiativen kolmannessa webinaarissa tammikuussa 2021 muodostettiin kansainvälisiä yhteistyökuvioita ja yhteisiä muutostavoitteita erityisesti kansainvälisyyskasvatusta ja kestävää kehitystä koskien. Onnistuneen ja innostavan webinaarin päätteeksi UNESCO ASPNet verkoston kansainvälinen koordinaattori Julie Saito kiitti kauniin sanoin eläkkeelle siirtyvää, pitkäjänteistä ja upeaa työtä tehnyttä kansallista koordinaattoriamme, opetusneuvos Paula Mattilaa.  

Myös norssit kiittävät UNESCO-toimintaa lempeästi ja taitavasti luotsannutta Paulaa antoisista yhteistyövuosista! 

Posted by

Dr. Sari Muhonen
University of Helsinki, Viikki Teacher Training School
Finland

UNESCO-ASPnet kannustaa viettämään Piin päivää 14.3.

Matematiikan päivä Suomessa ja maailmalla

Vuoden 2019 päätöksellä Piin päivä on nyt myös kansainvälinen matematiikan päivä. Piin päivä hiukan huonosti hahmottuu suomeksi, kun meillä päiväyksissä päivänumero kulkee ennen kuukautta, mutta tuohan ei estä päivää viettämästä. 

Jo ennestään Matematiikan päivää vietetään Suomessa vuosittain 22. lokakuuta. Ajankohta on valittu suomalaisen matemaatikon Rolf Nevanlinnan syntymäpäivän mukaiseksi.

Aktiviteetteja kouluille Piin päivänä

UNESCO-ASPnet-kouluille ehdotetut aktiviteetit ja linkit ovat alla:

• pohdi matematiikan merkitystä
• järjestä oma tapahtuma
• osallistu posterihaasteeseen

Celebration of International Day of Mathematics, 14 March 2021

The International Day of Mathematics aims to convey the love of mathematics to young people along with the message that mathematics is everywhere and is both useful and beautiful. In pandemic times the theme chosen is: Mathematics for a Better World. 

ASPnet schools around the world are invited to promote celebrations in their classrooms. Teachers are invited to work with their students to explore and learn more about Mathematics Day; carry out classroom enrichment activities proposed in several languages and share them on the website; share photos or videos and participate in a Poster Challenge by creating your own and submitting it here

Linkki matematiikkapäivän perussivulle: https://betterworld.idm314.org/

Linkki 2021 infosivulle: https://www.idm314.org/

Linkki posterihaasteeseen: https://www.idm314.org/2021-poster-challenge.html

posted by

Satu Honkala

Millaiseksi haluaisit rakentaa maailman vuonna 2050?

Mahdollisuus osallistua globaaliin keskusteluun

Suomen Unesco-koulut kutsuttiin mukaan Unescon käynnistämään Futures of Education (FoE) -kampanjaan syksyllä 2020. Kampanjassa kartoitettiin koululaisten ajatuksia koskien vuotta 2050. Tehtävää pidettiin kiinnostavana: siinä yhdistyi nuoria ihmisiä askarruttava tematiikka ja mahdollisuus osallistua globaaliin keskusteluun. 

Tulevaisuustalkoot pandemian keskellä

Pandemiavuoden syksyllä 2020 maailman kaikkia UNESCO-kouluja kutsuttiin tulevaisuustalkoisiin, pohtimaan lasten ja nuorten omin sanoin ja käsityksin 30 vuoden päässä häämöttävää tulevaisuutta. Millainen maailma on vuonna 2050, kun nämä koululaiset alkavat olla keski-ikäisiä? Millaiseksi he itse rakentaisivat maailmaa? Miten tulevaisuuteen voisi vaikuttaa globaalikasvatuksen keinoin – maailmankansalaisuuteen ja kestävään kehitykseen sitouttavien opintojen avulla?

Opetushallitus laati kumppaneineen ohjeet ja jakoi tehtävään orientoivaa UNESCON aineistoa oppilaiden tulevaisuuspohdintoja varten.  Futures of Education -tehtävänantoon ja ohjeisiin voi tutustua tästä linkistä.

Koronasyksyn kiireistä huolimatta puolet Suomen UNESCO-kouluverkoston kouluista osallistui kampanjaan. Opetushallituksen kyselyyn tuli viestejä 31 koululta ja oppilaitokselta, tasapuolisesti sekä peruskouluilta että lukioista.

Mistä nuoret sitten puhuvat, kun he puhuvat vuodesta 2050?

Ilmastonmuutos askarruttaa koululaisia eniten, se myös selvästi ahdistaa. Luonnon suojelemiseenhalutaan panostaa. Kestävän kehityksen näkökulma konkretisoituu erityisesti kierrätyksen, uusiutuvan energian ja toisaalta ravinnon osalta: nuoret näyttäisivät olevan halukkaita siirtymään vahvempaan kierrätykseen ja erityisen valmiita he olisivat vaihtamaan kasvisruokaan.

Vastauksiin tulee globaalia huolenpidon sävyä, kun lapset ja nuoret kertovat toivovansa tulevaisuudelta tasa-arvoisuutta, ihmisoikeuksien vahvistumista, syrjinnän loppumista, kielten ja kulttuurien moninaisuuden säilymistä - ja rauhaa.

Köyhyyden halutaan kaikkoavan, ja ilmaisen hyvän peruskoulun tulevan kaikkien oikeudeksi. Rahasta ja varallisuudesta mainittaessa toivotaan, että kaikilla olisi varaa ruokaan ja että köyhempiä autettaisiin. Mainitaan myös, että teknologiayritysten ja muiden yritysjättien valtaa tulisi rajoittaa. 

Koronapandemian merkitsemä sukupolvikokemus

Monissa vastauksissa toivotaan koronapandemiasta selvittävän ja tiedetään rokotteen tulevan pian avuksi (syksy 2020). Mutta suomalaisten koululaisten suuri huolenaihe on koronasyksynäkin kuitenkin ilmastonmuutos, joka toistuu lähes kaikissa vastauksissa. Merkille pantavaa on, että pandemiasta johtuvia eristyksiin joutumisia, maskipakkoja ja etäkoulua tai oman sairastumisen pelkoja ei mainita.

Miten kehittää tulevaisuusajattelua ja -taitoja kaikissa kouluissa ja opetuksessa?

On tärkeää, että UNESCON tulevaisuustoimeksiantoa jatketaan vuoden 2021 mittaan. Samalla opettajien kokemukset voivat kannustaa myös vastaaviin, globaalikasvatusta sivuaviin laaja-alaista osaamista ja monialaista oppimista kehittävien tehtävien suunnitteluun ja toteuttamiseen. 

UNESCON tulevaisuustoimeksiannosta raportoimalla voidaan saada inspiraatiota tulevaisuudesta opettamisen ja tulevaisuustaitojen  oppimisen lisäämiseen kouluissa ja opetuksessa.

Tehtävään ja tuloksiin on tarkoitus palata syventävästi kevätlukukaudella 2021 sekä kansallisesti että osana UNESCON globaalia kampanjaa. Huhtikuussa Opetushallitus kokoaa UNESCO-kouluja, opettajia ja oppilaita, yhteiseen webinaariin, jossa tulevaisuusaihetta työstetään edelleen opetussuunnitelmien, opettajien täydennyskoulutuksen ja koulujen vastuullisen kansainvälisen toiminnan kehittämisen näkökulmista.

Tutustu opetusneuvos Paula Mattilan laatimaan raporttiin kokonaisuudessaan

Futures of Education -raportti 

Linkki Pariisiin UNESCO ASPNet kouluverkoston päämajaan lähetettyyn englanninkieliseen raporttiin

Opetusneuvos Paula Mattilan laatiman raportin pohjalta blogipostauksen koosti Tiina Sarisalmi 

Hyvää tieteellisen tiedon teemavuotta UNESCO-aspnet-kouluille!

UNESCO-koordinaattorimme Paula Mattila jäi joululta ansaituille vuosilomille ja siirtyy sitten kesän lopuksi eläkkeelle. Paulan tehtävään on tarkoitus rekrytoida uusi henkilö, mutta tämä lienee ajankohtaista vasta syksyllä. Unesco-aspnet-koordinaattoriksi syksyyn asti on merkitty minut. Tehtävät jaamme tässä esittäytyvien kolmen kollegan kesken, jotta mitkään tärkeä ei jää huomiota vaille. Tiinan, Jussin, Sarin ja Airan hoidossa eri hankkeet jatkavat osaavissa käsissä. 

Jatkamme Paulan viitoittamaan tapaan, ehkä hiukan demokratian puolustamista tehostaen ja Euroopan neuvostoonkin linkittyen. 

Satu Honkala 

Toimii opetusneuvoksena OPH:ssa. Vastuualueina filosofia ja ET, tasa-arvoasiat ja globaalikasvatus yleissivistävässä koulutuksessa. Vastuullani on myös väkivaltaisen ekstremismin ehkäisy. Suomen edustajana GENE-verkostossa (Global Education Network Europe) ja Pohjoismaitten neuvoston DIS-verkostossa. UNESCO-aspnet-työssä olen ollut mukana kolmisenkymmentä vuotta, kahden UNESCO-ASP-koulun rehtorina ja Opetushallituksessa Paula Mattilan apuna.

Kristina Kaihari

Toimii opetusneuvoksena OPH:ssa. Vastuualueina historia, yhteiskunnalliset aineet, talous- ja yrittäjyyskasvatus sekä ihmisoikeus- ja demokratiakasvatus ja oppilaiden osallisuus yleissivistävässä koulutuksessa. Suomen kansallinen edustaja ja Lead Expert Euroopan Neuvoston Education Policy Advisers Network -verkostossa (EPAN), sekä International Holocaust Remembrance Alliancen (IHRA) Suomen delegaation Deputy Head of Delegation. Kristina on lisäksi Suomen koordinaattori EUN:n Digital Citizenship Working Groupissa. Työskenteli vuonna 2007 Pariisissa OECD:n asiantuntijavaihto-ohjelmassa. Osallistunut moniin UNESCO:n kv. työkokouksiin. 

Alma Muukka-Marjovuo

Toimii opetusneuvoksena OPH:ssa. Alma on vastikään lukiomaailmasta opetushallitukseen siirtynyt. Sibelius-lukiossa hän toimi kuvataiteen ja musiikin lehtorina innostuneesti osallistaen erityisesti taiteen opiskelijoita kestävän kehityksen toimintaan. Aalto-yliopistosta väitellyt Alma on opettanut yliopisto-opiskelijoille erityisesti taidekasvatuksen historiaa. Tutkimuksissaan hän on nostanut esiin suomalaisen taidekasvatuksen ja ympäristökasvatuksen yhteiset historialliset juuret. Vastuualueina opetushallituksessa Almalla ovat musiikki ja tanssi sekä yleisesti taiteen kenttä. Lukio- ja perusopetuksen lisäksi työkenttänä on taiteen perusopetus.

Posted by
Satu Honkala

 

Agendalla Kestävä Tulevaisuus

 

Tehtäväpaketti kestävän kehityksen tavoitteiden käsittelyyn

Tämä materiaali on luotu Kirkonkylän koululla Kempeleessä lukuvuoden 2019-2020 aikana. 

Olemme yksi Suomen Unesco-kouluista ja kuulumme myös Pohjois-Suomen Unesco-koulujen Polaris-verkostoon. 

Polaris-koulujen teemaksi valittiin lukuvuonna 2019-2020 Agenda 2030 tavoitteet. Pohdimme, miten tavoitteet otetaan esille meidän koulullamme ja lopputuloksena on tämä oppilaiden kanssa suunniteltu kokonaisuus, jota käytettiin helmikuussa 2020 järjestettynä toimintapäivänä.

Kenelle ja mitä?

Materiaalin ovat työstäneet Kirkonkylän koulun 7. luokan yrittäjyysluokka apulaisinaan 8. luokan valinnaisen kansainvälisyyskasvatusryhmä kahden opettajan johdolla. Toimintapäivän suunnittelu aloitettiin oppilaiden kanssa tutustumalla ensin tavoitteisiin, jonka jälkeen hahmoteltiin toimintapäivän kulkua, tehtiin materiaalit ja lopulta oppilaat myös vetivät toiminnan toisille oppilaille.

Varsinainen toimintapäivä pidettiin 12. helmikuuta. Päivä aloitettiin yhteisellä luennolla, jonka jälkeen oppilaat työstivät agendan tavoitteita luokittain, kiersivät kansalaistorilla kuuntelemassa eri kansalaisjärjestöjen esittelyjä sekä tutustuivat YK-liiton valokuvanäyttelyyn koulun salissa. 

Jokainen luokka perehtyi tarkemmin 4-7 eri tavoitteeseen. Osa luokista jatkoi teeman käsittelyä vielä iltapäivällä Maailman suurin oppitunti materiaalilla. Päivä oli kaikin puolin onnistunut kokonaisuus. 

Projektin tarkempi esittely löytyy linkkiä klikkaamalla.

Kempeleen esimerkin mukaan Kellon koulu työsti oman Unesco-päivänsä syksyllä 2020. Kellon materiaalit on liitetty tähän mukaan.

Agenda 2030 tehtäväpaketti

Tämä kokonaisuus on vapaasti käytettävissä ja toivottavasti tämä innostaa muitakin teeman käsittelyyn.

Kempeleessä 20.11.2020

Kristiina Takala
kristiina.takala@edu.kempele.fi