Showing posts with label Itämeri-projekti. Show all posts
Showing posts with label Itämeri-projekti. Show all posts

Sunday, 3 December 2023

UNESCO BSP -konferenssi Flensburgissa 29.11. - 2.12.2023

UNESCO BSP-verkoston nuoret ja koordinaattorit koontuivat yhteen 29.11. - 2.12.23023 Flensburgissa. 

Saksassa järjestetyssä UNESCO BSP-konferenssissa nuorilla oli mahdollisuus nostaa esille heille tärkeitä teemoja. Pienryhmissä nuoret laativat askelmerkit näiden heille tärkeiden asioiden eteenpäin viemiseksi omissa kouluissaan. Suomesta konferenssiin osallistui nuoria Tuusulan lukiosta, Vaasan lyseon lukiosta sekä Oriveden yhteiskoulusta ja lukiosta.

Aikuiset puolestaan pohtivat konferenssin aikana mikä Baltic Sea Project -verkoston identiteetti on, mikä tekee BSP-verkostosta merkityksellisen ja miksi yksittäisille kouluille on tärkeää kuulua juuri tähän, Itämeren alueen maiden omaan yhteisöön. Koordinaattorien työpajoissa sovittiin myös tulevista yhteistyökuvioista ja verkoston toiminnan aikatauluksesta. 


Herzlich willkommen!

Keskiviikkona 29.11. konferenssi käynnistyi yhteisellä aloitustilaisuudella, jossa osallistujat pääsivät tutustumaan toisiinsa. 



Omat työpajat nuorille ja aikuisille

Torstaina 30.11. päivän yhteisen aloituksen jälkeen nuorilla ja aikuisilla käynnistyivät omat, erilliset ohjelmat. 

Nuorten työpajoissa nuoret jaettiin pienempiin ryhmiin, jossa he yhdessä keskustelleen kirjasivat ylös mihin asioihin he haluaisivat voida vaikuttaa omissa kouluissaan. 


What makes us special?

Aikuiset pohtivat mikä tekee BSP-verkostosta erityisen, ja mikä verkoston tarkoitus on ja miten perustellaan BSP-verkoston tarpeellisuus ja hyödyllisyys. 


Päivän päätteeksi aikuiset vierailivat nuorten työpajassa, jossa nuoret esittelivät päivän työskentelyn tuotoksensa sekä teemat, joita he haluavat viedä eteenpäin omilla kouluillaan. Yhdessä nuoret ja aikuiset kävivät myös keskustelua siitä, minkälaista tukea nuoret toivoivat ja tarvitsevat nuorten kehittämisideoiden eteenpäin viemiseksi kouluilla. 


Askelmerkkejä ja aikatauluja

Perjantaina 1.12. nuoret jatkoivat torstain työskentelyä. Perjantain aikana nuoret laativat konkreettiset toimintasuunnitelmat tärkeiden asioiden eteenpäin viemiseksi. Nuoret valmistelivat esitykset, joihin kirjattiin mitä askelia ottamalla pystytään edistämään heille tärkeitä teemoja yhdessä koulun johdon ja opettajien kanssa. 


Aikuiset puolestaan tarkensivat torstaina aloitettua BSP-verkoston kuvausta ja sopivat yhdessä tulevien yhteistyökuvioiden sisällöistä ja aikatauluista. 


Vuosittaisen konferenssin lisäksi verkoston edustajat kokoontuvat säännöllisesti verkossa. Verkoston toiminnasta tiedotaan nettisivuston ja verkostoviestien välityksellä. Tämän lisäksi hyödynnetään sosiaalisen median kanavia. Nuoret ovat aktiivisina toimijoina mukana myös verkoston toiminnasta tiedottamisessa. 

Perjantai-iltana konferenssivieraat pääsivät nauttimaan Flensburgin joulumarkkinatunnelmasta. 


Konferenssin päätöspäivänä 2.12. nuoret ja aikuiset työskentelivät yhdessä. Nuoret esittelivät perjantaina pienryhmissä valmistuneet esitykset. Yhdessä pohdittiin ja ideoitiin miten toimimalla nuorten ideat varmuudella tulevat toteutumaan kouluissa. Käytiin läpi mikä on nuorten rooli asioiden eteenpäin viemisessä ja miten koulujen aikuisten tulee tukea nuoria työssään, jotta nuorten ideat aidosti saadaan osaksi koulun toimintaa. 



Nuorten omat teemat: 

  • Fake news and AI
  • Peace and democracy
  • Connections 
  • Language
  • Climate change

Tutustu tarkemmin nuorten työpajojen tuotoksiin tästä.


Mitä opimme?

Konferenssin lopussa arvioitiin yhdessä mitä konferenssissa opittiin ja keskusteltiin mikä fiilis osallistujilla oli kotimatkalle lähdettäessä. Kaikki jakoivat onnen tunteen siitä, että olivat päässeet osallistumaan konferenssiin. Yhteiset lähitapaamiset ovat tärkeitä, samoin yhdessä tekeminen. Konferenssissa opittiin uutta nuorille tärkeistä teemoista ja luotiin hyvät suunnitelmat tulevaan verkostoyhteistyöhön. Ehdottomasti konferenssin kaikista suurin anti oli kuitenkin mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin, uudet ystävyyssuhteet ja ennen kaikkea yhdessäolo!




                                      


Lue lisää BSP-verkoston toiminnasta: 

https://www.b-s-p.org/about






Friday, 3 June 2022

Yhteinen Itämeri -opintojakson luontoretki Harakkaan Helsinkiin 26.4.2022


Luontoa ja historiaa

UNESCO ASPnet Baltic Sea Project -koulujen opiskelijoita osallistui Yhteinen Itämeri -opintojakson yhteiselle Harakan luontoretkelle 26.4.2022 Helsingissä. Päivä alkoi Cafe Ursulassa Kaivopuistossa tutustumisilla ja puheenvuoroilla. Opetushallituksen opetusneuvos Anu Halvari ja Yhteinen Itämeri -hankkeen koordinaattori Mika Jokiaho toivottivat kaikki verkoston opettajat ja opiskelijat tervetulleeksi ensimmäiseen yhteiseen livetapaamiseen. Harakan ympäristökasvattajat Asta Ekman ja Pekka Paaer kertoivat taas Harakan saaresta ja tulevan päivän ohjelmasta.

Lounaan jälkeen siirryttiin yhteysveneellä Harakan saarelle. Sää suosi retkeläisiä, kun aurinko paistoi. Tutustuminen saareen aloitettiin Harakan ympäristökasvattajien kanssa opastetulla kierroksella. Kierroksella perehdyttiin saaren historiaan ja kulttuuriperintöön ja nykyiseen käyttöön ympäristökeskuksen oppimisympäristönä. Kierroksella otettiin samalla valokuvia kasveista ja eläimistä ja tehtiin havaintomerkintöjä iNaturalist-sovellukseen.   

Opastetulla kierroksella opimme, että Harakan saaren historia juontaa juurensa 1600-luvulle, jolloin saaren maa-alueet siirtyivät lahjakirjalla Töölön kartanolta Helsingin kaupungille vuonna 1643. Suomen sodan jälkeen Venäjä rakennutti saarelle linnoituksia. Suomen itsenäistyttyä saari säilyi sotilaskäytössä. Harakan saari on ollut Puolustusvoimien käytössä vuoteen 1989, jolloin se avattiin yleisölle. Sen jälkeen saaresta on tullut suosittu virkistyskohde.

Saarella kasvaa runsaasti eri kasvilajeja ja pesii poikkeuksellisen paljon lintuja, minkä vuoksi osa saaresta ja reiteistä suljetaan pesimisrauhan takaamiseksi. Silti saari tarjoaa upeat puitteen luonnon ja eläinten tarkkailuun sekä tutkimiseen.

Vesitutkimuksia  


Ensimmäisessä työpajassa tehtiin vesitutkimuksia, joita päästiin tekemään kahdessa pienemmässä ryhmässä. Ensimmäisessä ryhmässä tutkittiin erilaisia veden arvoja tietystä syvyydestä ja toisessa lämpötilaa veden eri kerroksissa sekä sameutta. 

Molemmat tutkimukset olivat erittäin mielenkiintoisia ja niiden vetäjät selittivät kaikissa vaiheissa monipuolisesti niin, että kaikki pysyivät kärryillä koko ajan. Myös itse pääsi konkreettisesti mukaan kokeilemaan laitteita ja tutkimaan niiden toimintaa. Tässä pajassa erityisesti oppi tietämään perusasioita ja sitä, miten arvot vaihtelevat esim. vuodenaikojen seurauksena. 

Työpajasta jäi erittäin hyvä fiilis erityisesti sen takia, että porukka ja vetäjät olivat niin mukavia. Kokemus oli ihan huippu ja jätti erilaisen mielenkiinnon vesitutkimuksia kohtaan. 


Kalojen mikromuovia tutkimassa  


Toisessa työpajassa tutkimuksen aiheena oli kalojen mikromuovit. Etsimme perkaamalla kolmen eri kalalajin suolet, siirsimme koeastioihin ja liuotimme ne labrassa. Suoli liuoksen olisi pitänyt olla yön yli uunissa, joten meillä oli valmiita näytekappaleita tutkittavana. Tislasimme nesteet pois ja huuhtelimme etanolilla. Sen jälkeen etsimme suolinäytteestä mikroskoopilla mikromuoveja, kuituja ja muita vastaavia, jotka olivat kartoitettu kuvineen mikroskooppien ohjepaperille. Tutkimme myös eri aineiden, kuten ihon kuorinta aineiden rakennetta ja mikromuoveja.

Mielestämme työpaja sai ajattelemaan, kuinka suuria määriä muovia päätyy mereen todellisuudessa. Mikromuovin näkeminen itse kalasta toi asiaa huomattavasti lähemmäksi itseä ja auttoi ymmärtämään Itämeren ja muidenkin merien tilannetta todellisuudessa. Työpaja oli mielenkiintoinen ja silmiä avaava kokemus. 


Plankton ja rantavyöhykkeen eliöstö -työpaja 


Kolmannessa työpajassa tutkimuksen kohteena oli plankton ja rantavyöhykkeen eliöstö. Tutkimukset tehtiin yhdessä ryhmän kanssa. Kokeilimme kahta erilaista tapaa kerätä planktoneita ja muita eliöitä. Ensimmäisenä kokeilimme haavia, joka oli tehty itse suodatinpaperista ja sen avulla keräsimme tutkimusnäytteitä. Toinen tapa oli käyttää haavia, joka on suunniteltu planktoneiden ja rantaeliöstön keräämiseen. Kerättyämme näytteet tutkimme niitä mikroskoopeilla. Valitettavasti tähän aikaan vuodesta rantavyöhykkeen eliöstö on niukkaa, sillä on vielä kylmä. 

Työpaja oli hyvin mielenkiintoinen, sillä opimme millaisia eliötä löytyy rannoiltamme ja millaisia ominaisuuksia niillä on. Vetäjä oli mahtava ja häneltä oli helppo kysyä kysymyksiä. Pajan jälkeen nousi suuri kiinnostus aihetta kohtaan ja halu tietää lisää. Hyvän mielen lisäksi meille jäi erittäin hyvä kokemus.
 

Harakan linnut -työpaja 


Neljännen työpajan aiheena olivat Harakan linnut. Pääsimme tutkimaan erilaisten lintulajien kuten lokkien (jopa viiden eri lajin), laulujoutsenten, meriharakoiden, valkoposkihanhien ja isokoskeloiden toimintoja. Selville kävi muun muassa yleisimpiä pesäpaikkoja sekä tyypillistä käyttäytymistä eri lajeissa. 

Lintuja tutkittiin sekä osaksi läheltä, että hiukan kauempaakin kiikareilla. Suuri osa Harakan saaren eteläisestä puoliskosta on kesäaikaan suljettu, jotta linnut saavat rauhassa pesiä, mutta emme sinne tarkemmin lintuja tutkimaan nyt kevään käännöksessäkään päässeet. Lintuja sai silti hyvin katseltua lainatuilla kiikareilla. 

Työpaja oli erittäin mukava pitkälti mahtavan vetäjän ja valvovien opettajien innostuksen takia. Oli kiinnostavaa saada tarkempaa tietoa linnuista, joita esiintyy myös kotona pohjoisemmassa osassa Suomea.


Yhteinen Itämeri -hankkeen kehittämistyöpaja 


Viidennessä työpajassa aiheena oli keskeisesti Agenda 2030, joka tukee kestävää kehitystä ja sen periaatteita. Pajassa käytiin läpi kysymyksiä kolmen hengen ryhmissä. Kysymykset koskivat sitä. miten kestävää kehitystä voisi viedä eteenpäin verkoston kouluissa ja kuinka nuoria saataisiin innostumaan asiasta.
 
Meidän ryhmämme listasi mielestämme tärkeitä asioita paperiin ja niin tekivät muutkin ryhmät, jonka jälkeen jokainen ryhmä vuorotelleen sai kertoa omat mielipiteet ja vastaukset aiheisiin. Mielestäni paja oli järjestetty hyvin siten, että valvojat ottivat hyvin huomioon meidän nuorten asiat. Ryhmistä tuli paljon hyviä uusia ideoita saada agenda 2030 nuorten tietoon ja mieleen. Työpajassa ideoitiin mm. Lisää vastaavia rekiä ja kouluihin opiskelijoiden muodostamia tiimejä, jotka voisivat toimia aktiivisesti kestävän kehityksen tavoitteiden viemiseksi eteenpäin kouluissa. 



Yhteistyössä ja kohtaamisissa on voimaa 


Aurinkoinen päivä ja työpajatyöskentely saivat hymyt kaikkien kasvoille. Lopuksi vielä opiskelijaryhmät kertovat muille, mitä olivat oppineet päivän aikana. Samalla oli mahdollisuus esittää kysymyksiä asiantuntijoille. Päivän aikana osallistuttiin myös Yhteinen Itämeri -biobitziin iNaturalist-sovelluksella. Eniten lajihavaintoja sovellukseen keränneet opiskelijat palkittiin hävikkikarkkipusseilla.

Retkipäivä Harakkaan oli voimauttava kokemus. Päivän aikana tutustuttiin ja keskusteltiin ja haettiin suuntaa myös Yhteinen Itämeri -hankkeen tuleville toimille. Opiskelijat ja opettajat olivat kaikki yhtä mieltä yhteistyön ja tapaamisen tärkeydestä ja merkityksestä. Vierailut Harakan saarella ja luonnon tutkiminen ja kestävän kehityksen tekojen edistäminen tulevat olemaan jatkossakin UNESCO ASPnet Baltic Sea Project -koulujen toiminta-agendalla. 


Lue lisää Yhteinen Itämeri -hankkeesta: https://yhteinenitameri.wordpress.com/

Teksti: Anni Suoraniemi, Ebba Sundén, Sofia Hautakangas, Valtteri Autio, Juho Kaataja ja Mika Jokiaho. 

Kuvat: Ebba Sundén, Eeva-Maria Muurman ja Mika Jokiaho

Sunday, 9 January 2022

Yhteinen Itämeri -hanke komeasti käyntiin


Kuluneen syyslukukauden aikana on aloittanut Yhteinen Itämeri -hanke, joka toimii Suomen Unesco ASPnet -koulujen Baltic Sea Project -kouluverkoston koordinaatio- ja kehittämishankkeena. Yhteinen Itämeri -hanke sai Opetushallitukselta rahoitusta yleissivistävän koulutuksen kansainvälistymiseen. Hanke alkoi elokuussa 2021 ja päättyy joulukuun lopussa 2022.

Mukana Yhteinen Itämeri -hankkeessa ovat Vaasan lyseon lukio, Suomalais-venäläinen koulu, Kellon koulu, Oriveden lukio, Tuusulan lukio, Helsingin kielilukio ja Alppilan lukio. Yhteinen Itämeri -hankeen yhteistyökumppaneina ovat erityisesti Baltic Sea Project -kouluverkoston koulut. Lisäksi hankkeessa tehdään yhteistyötä globaali- ja ympäristö- sekä kulttuuriperintökasvatusta kehittävien järjestöjen sekä korkeakoulujen, tutkimuskeskusten ja yritysten kanssa. 

Yhteinen Itämeri -hankkeen tavoitteena on 

  • aktivoida, vahvistaa ja laajentaa Suomen kansallista  Baltic Sea Project -kouluverkostoa sekä tehdä yhteistyötä kansainvälisellä tasolla Itämeren alueen koulujen kanssa. 
  • lisätä tietoisuutta Itämeren alueen ympäristöongelmista ja auttaa ymmärtämään ihmisen ja luonnon välisen riippuvuuden erilaisia tieteellisiä, sosiaalisia, kulttuurisia, poliittisia ja taloudellisia näkökulmia. 
  • vahvistaa oppilaiden ja opiskelijoiden kestävää elämäntapaa ja kannustaa ilmastotekoihin, joilla turvataan Itämeren alueen ympäristöä ja luonnon monimuotoisuutta sekä estetään ilmastonmuutosta. 




Yhteinen itämeri -hanke mukana Unesco-koulupäivillä

Yhteinen Itämeri -hanke oli mukana syksyllä 9.-10.9.2021 valtakunnallisilla Unesco-koulupäivillä, jotka järjestettiin etänä Teamsin välityksellä. Unesco-päivien yhteydessä järjestettiin opettajille ja opettajille Yhteinen Itämeri -työpaja, jossa oppilaita ja opiskelijoita haastettiin ideoimaan ja esittämään ajatuksia siitä, mitä asioita haluaisi oppia Itämerestä koulussa. Vastaavasti opettajia haastettiin keräämään ajatuksia asioista, joita haluavat opettaa opiskelijoille Itämerestä. Työskentely alustana toimi Jambooard, jolle opiskelijat ja opettajat keräsivät ajatuksia Itämereen liittyen.

Ideoissa nousivat esille retket ja mukava yhdessä tekeminen eri oppiaineiden näkökulmista. Luonnontieteiden lisäksi mukana oli äidinkieli ja kirjallisuus, historia ja taloustieto, filosofia sekä musiikki. 

Itämeri haluttiin kokea elävästi soutaen ja makkaraa paistaen Tove Janssonia ja muumeja unohtamatta. Myös ajatus kansainvälisestä yhteistyöstä nousi esille ideoiden joukossa ja Itämereen liittyvien tutkimusalojen ja ammattien esittely ja niihin tutustuminen työelämään tutustumisen kautta. Lopuksi ideoista keskusteltiin ja lähdettiin pohtimaan, miten niitä voisi hyödyntää mahdollisesti peruskoulun mok-viikon, lukioiden opintojakson, kestävän kehityksen leirin tai teemapäivien osina.


Yhteinen Itämeri -kehittämisiltapäivä maailman tiedepäivänä 10.11.2021

YK:n maailmantiedepäivänä vietettiin UNESCO Baltic Sea Project -kouluissa Yhteinen Itämeri -kehittämisiltapäivää. Yhteinen Itämeri-paneelikeskustelussa tieteentekijät ja kasvatusalan edustajat avasivat näkökulmia Itämeren tutkimiseen ja opettamiseen eri näkökulmista. Paneelissa oli edustettuna mm. luonnontieteiden tutkimuksen näkökulma, ympäristö- ja globaalikasvatuksen sekä luontoperintö- ja kulttuuriperintökasvatuksen näkökulmat.

Katso Yhteinen Itämeri -paneelikeskustelu tästä: https://youtu.be/97jag2oOMXw

Mukana keskustelussa oli kestävän kehityksen kehittäjäopettaja Jussi Tomberg Oulun kaupungin Sivistys- ja kulttuuripalveluista, Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran toiminnanjohtaja Hanna Lämsä, biologi ja mikromuovitutkija Pinja Näkki Suomen ympäristökeskus SYKE:en Merikeskuksesta ja Saaristomeren UNESCO biosfäärialueen koordinaattori Katja Bonnevier sekä Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön biologi Aliisa Wahlsten. Keskustelussa nousi esille tärkeää asiaa Itämeren tutkimisesta ja opettamisesta.

Paneelikeskustelun jälkeen työstimme yhdessä työpajoissa oppilaiden ja opiskelijoiden sekä opettajien kanssa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tarpeisiin Itämeri-aiheisia tehtäviä, opintojaksoa, mok-viikkoa, teemapäiviä sekä kestävän kehityksen luontoleiriä. Suunnitelmat konkretisoituvat viimeistään ensi keväänä Itämeri-opintojaksolla, Vesiviikolla ja luontoleirillä Turun saaristossa.

Lue lisää Yhteinen Itämeri blogista: https://yhteinenitameri.wordpress.com/


Teksti ja kuvat: Mika Jokiaho, Yhteinen Itämeri -hankkeen koordinaattori


Tuesday, 14 September 2021

Mare Nostrum Yhteinen Itämeremme -webinaari Suomenlinnassa


Ruutikellari - kuva Aino Heininen

Elokuun lopulla satoi melkein jatkuvasti, niin myös Itämeri-päivän aamuna 26.8.2021. Lauttamatka Suokilla Suomenlinnaan vei nopeasti historian uumeniin ja sadekin loppui merimatkan aikana rantautuessamme Ison Mustasaaren laituriin. Kun vielä tekoälyn avulla löytyi Ruutikellari, oli päivä pedattu erinomaisesti. 

Tavoitteena yhdistää tiedettä ja taidetta

Paikan päällä olivat Tuusulan lukion joukkue sekä striimausryhmä.  Mare Nostrum, Yhteinen Itämeri, 25. Platonin Akatemia oli alkamassa. Tapio Turpeisella oli ilmiselvästi ohjat käsissä ja aikataulu valmiina. Itämeri-projektin (Baltic Sea Project) edustajana sain olla mukana paikan päällä.

Tuusulan lukion rehtori Seppo Kärpänen

Seppo Kärpänen
, Tuusulan lukion rehtori esitti tervehdyssanat järjestäjien puolesta. Tapahtuman tavoitteena oli yhdistää tiedettä ja taidetta, virittää keskustelua ympäristöstä ja havahduttaa näkemään hieno kulttuuriperintömme sekä nostaa esiin näiden kaikkien keskinäisiä riippuvuuksia.
 

Uusia ulottuvuuksia sukeltajan silmin

Aluksi matkailuasiantuntija Minna Öystilä Suomenlinnan hoitokunnasta esitteli Suomenlinnaa maailmanperintökohteena ja meriarkeologi, vakituisesti Suomenlinnassa asuva Minna Koivikko Suomen Museovirastosta kuvaili vedenalaista Suomenlinnaa. Hieman kerrattiin sotahistoriaa ja sitä, mitä sinne meren pohjaan on jäänyt. Hylkyjä ainakin. Niiden tutkiminen kuuluu olennaisesti meriarkeologin työhön. Mielenkiintoisia ja täysin uusia ulottuvuuksia saimme kuulla ja nähdä sukeltajan silmin. 

Hengen ravintoa ja vatsan täytettä

Kehittäjäopettaja Jussi Tomebrg

Lounaan jälkeen itämerellisestä ruokavaliosta kertoivat ravintotieteilijä Jelena Meinilä ja ympäristötieteilijä Venla Kyttä. Keskustelu jatkui webinaarina Piirtämössä. Yleisöllä oli paljon kysyttävää. 

Seuraavaksi saimme opastusta iNaturalist-sovelluksen käytöstä kasvien ja ympäröivän luonnon kansalaishavainnoinnissa. Kestävän kehityksen ja luonnontieteiden kehittäjäopettaja Jussi Tomberg oli tehnyt videon purjeveneellään. Siinä hän rantautui Varjakansaareen, jossa hän opasti tunnistamaan lajeja tekoälyn avulla. Oli hienoa päästä virtuaaliselle purjehdusretkelle Pohjannmeren perukoilla. 

Fyysikko Elisa Lindgren, Ilmatieteen laitokselta esitteli suomenkielisen osuuden lopuksi merentutkimus Arandaa ja tutkijoiden työtä vaihtelevissa olosuhteissa. Todella mielenkiintoista!
 

The Virtual Academy of Plato


Pitkä päivän lopuksi oli sitten The Virtual Academy of Plato englanniksi ja se oli tarkoitettu myös BSP:n kumppaneille Itämeren ympäristön maissa. Tarkka aikataulutus imaisi BSP:n osuudesta viimeiset sanani, jotka haluaisin suunnata kaikille unescolaisille: 

"Keep doors open to every kind of collaboration, keep your minds open to different thoughts and cultures, search for knowledge, learn languages - and use them. Thank you!"

Koko webinaari striimattiin. Tässä linkki tallenteeseen: https://julkinen.fi/events/1427.

Lämmin kiitos kaikille osallistujille, järjestäjille, luennoitsijoille ja esittäjille sekä Opetushallitukselle!


Aira Undén-Selander

Itämeriprojektin (BSP) yleiskoordinaattori 2019 - 2021



Wednesday, 16 September 2020

Kulttuurien välisiä kohtaamisia: yhteistyötä ja yhdessä oppimista Itämeren ympärillä


Kansainvälinen verkostoitumiswebinaari UNESCO-BSP opettajille 

Aika: Tiistai 27.10. klo 15–18:00 ja  
                Keskiviikko 28.10. klo 15–18:00 (Suomen aikaa) 

Paikka: Teams

Kohderyhmä  Yläkoulun ja lukion opettajat

Järjestäjä: UNESCO BSP yhdessä Opetushallituksen kanssa

Ilmoittautuminen (viimeistään 23.10.): https://bit.ly/webinar272810  

Webinaarin kuvaus englanniksi


Mikä on Itämeri-projekti?

Itämeri-projekti (BSP) on kansainvälinen UNESCO ASPnet -koulujen verkosto tavoitteena Itämeren suojelu, rauhankasvatus ja kulttuurien välinen yhteistyö.

"UNESCO ASPnet koulujen verkoston jäseninä kuulumme globaaliin saman mielilsten koulujen yhteisöön ja luomme kontakteja, jaamme tietoja ja kokemuksia sekä kehitämme yhteisiä projekteja kymmenien tuhansien rehtoreiden, opettajien ja opiskelijoiden kanssa ympäri maailmaa." (UNESCO Associated Schools Network (ASPnet): Guide for Members, 2019)


Webinaarin tavoite 

Itämeri-projektin koordinaattorimaana (2018 - 2021), Suomi käynnisti aloitteen opettajien yhteistyön tukemiseksi ja lisäämiseksi Itämerta ympäröivien maiden kesken. to organize this webinar. Itämeri-projektin ja ASPnetin yhteisiä linjauksia seuraten, tämän kaksipäiväisen webinaarin tavoite on auttaa opettajia Ruotsista, Tanskasta, Saksasta, Puolasta, Liettuasta, Latviasta, Virosta, Venäjältä ja Suomesta kohdata ja jakaa ideoita tavoitteena yhteistoiminnallisten oppimisprojektien käynnistäminen

Projektin teemat nousisivat UNESCO:n arvopohjalta ja liittyisivät Itämeri-projektin tavoitteisiin. Oppimisprojektien keskeinen ominaisuus olisi oppilaiden osallistaminen kansainväliseen yhteistyöhön ja toimintaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi. 


Painopiste kolmessa temaattisessa toiminta-alueessa

Webinaarissa ja käynnistettävissä projekteissa painopiste on ASPnetin kolmessa temaattisessa toiminta-alueessa: 

  1. Maailmankansalaisuus ja rauhan ja väkivallattomuuden edistäminen (global citizenship and a culture of peace and non-violence). Itämeri-kontekstissa tämä tarkoittasi taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä, yhteistä historiaa, sosiaalisia rakenteita ja demokratiakasvatusta.
  2. Kestävä kehitys ja kestävät elintavat. Itämeren suojelu, luonnon havainointi, biodiversiteetti ja ilmaston muutos.
  3. Interkulttuurinen oppiminen, kulttuurisen moninaisuuden ja kulttuuriperinnön arvostus.  Alueen kielellinen moninaisuus (puhutut ja opitut kielet), kirjallisuus, taiteet ja käsityöt, elävä kulttuuriperintö ja kulttuuriperintökohteet.


Webinaarin ohjelma (tbc) 

Tiistai 27.10.2020 

13:45                     Yhteyksien tarkistus, netiketti ja ohjeet  

14 – 14:30             Tervetuloa ja johdatus Itämeri-projektiin  

14:30 – 15:45       Lyhyitä onnistuneiden oppimisprojektien esittelyjä

  • Globaalikasvatus
  • Kestävä kehitys ja ilmastonmuutos 
  • Kiertotalous
  • Kirjallisuus ja lukeminen 
  • Taiteet 
  • Elävä kulttuuriperintö
  • Historia ja yhteiskunta (larppaus)

15:45 – 16:15      Tauko 

16:15 – 16:45      Verkkopohjaisten yhteistyökalujen esittelyjä

  • eTwinning
  • iNaturalist
  • Padlet 
  • Teams 
  • Google Drive

16:45 – 17           Kysymyksiä ja keskustelua

 

Keskiviikko 28.10.2020

14 – 14:15          Hyvää huomenta, ohjeet kumppanin hakuun ja projektin työstämiseen

14:15 – 14:30     Vinkkejä projektien rahoitukseen   

14:30 – 15           Kumppanin haku (padlet)

15 – 15:45           Projekti-ideoiden työstäminen ryhmissä Teamsissä

15:45 – 16:15     Tauko

16:15 – 16:45     Ryhmien työstämien projekti-ideoiden esittely

16:45 – 17:00     Lopetus




 


Paula Mattila                                 

Unesco ASPnet National Coordinator  
Finnish National Agency for Education               
paula.mattila@oph.fi                                   

Tiina Sarisalmi

Head of Project / Coordination of Finnish ASPnet Schools
tiina.sarisalmi@orivesi.fi  

Thursday, 4 June 2020

Opiskelijoista tieteentekijöitä – kansalaishavainnointi koulussa


Kansalaishavainnoinnista kansalaistieteeseen 


”Joukkoistamalla kerättyjä havaintotietoja kutsutaan kansalaishavainnoiksi. Ne ovat havaitsijan omasta aloitteesta ja vapaaehtoisesti erilaisista ympäristössä havaittavissa olevista aiheista tehtyjä havaintoja, jotka on toimitettu yhteiseen käyttöön. Havaintoja voidaan tehdä joko yksittäisen kansalaisen omasta aloitteesta tai erilaisten yhdistysten tai ryhmien yhdessä sopimana toimintana…

Havainnointiin voidaan sopia myös erilaisia tavoitteita ja ympäristön tarkkailun havainto-ohjelmia. Silloin joukkoistaminen ja talkoilla tekeminen voidaan ulottaa myös havaintojen riittävän lukumäärän varmistamiseen, havaintojen oikeellisuuden tarkastamiseen tai havaintojen yhteenvetoihin. Kun tavalliset kansalaiset osallistuvat myös tutkimuskysymysten asetteluun ja johtopäätösten tekemiseen havaintojen yhteenvedoista, puhutaan jo kansalaistieteestä. Kansalaishavainnointi on kansalaistieteen eräs osa.” (https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kansalaishavainnot)


Luonnon taltioiminen tiedoksi


Lajintuntemus on yksi tärkeitä kulmakiviä luonnontuntemuksen ja kestävän kehityksen kasvatuksessa. Lajintuntemuksen kehittyessä opitaan arvostamaan luonnon monimuotoisuutta. Mitä et tunne, sitä et oikein osaa arvostaa.

Opetussuunnitelma velvoittaa alakoulun viidennestä luokasta lähtien eliökokoelman laatimiseen. Tehtävä on laajentunut ja monipuolistunut kasvion keräämisestä eliökokoelmaksi, oppilaan omien kiinnostusten mukaan. Kasvikokoelmaa on kerätty perinteisesti prässäämällä kasveja kuivanäytteiksi (kasvisto). Se onkin edelleen oivallinen ja usein sukupolvia yhdistävä projekti. Eliökokoelman laatimisessa ideana on luonnon taltioiminen tiedoksi nykyistä ja myös tulevaa käyttöä varten.


Digiloikka luonnon havainnoinnissa


Digitalisaatio on mahdollistanut uusia ulottuvuuksia eliökokoelman laatimiseen. Kaikilla mukana kulkevat puhelinkamerat mahdollistavat korkeatasoisten kuvien ottamisen havainnoitavista kohteista. Uusina työkaluina ovat tulleet kuvan tunnistavat ohjelmat, jotka mahdollistavat todella nopean oppimisen edistymisen lajintunnistuksessa.

Kansalaishavainnointiohjelmistot ja -alustat kutsuvat kaikki mukaan tekemään kansalaistiedettä. Näin syntyy ja kehittyy aiheen ja oman oppimisen omistajuus ja merkityksellisyys. Oppija pääsee mukaan itse tiedeyhteisön jäseneksi ja hänen havaintonsa arvo kasvaa. Tätä ajatusta palvelemaan kansalaishavainnointi tulisi ottaa mukaan koulun oppimisarkeen.


Miten se tehdään?


Luodaan ympäristö, jossa oppilas voi kerätä havaintojaan digitaaliseen alustaan. Oppilaan havintoja voidaan hyödyntää kansalaishavaintoina ja samalla ne tallentuvat lajitietokeskuksen tietokantaan. Opettajalla on oltava mahdollisuus tarkastaa ja hyväksyä havainnot ennen niiden julkaisemista.

Täydennyskoulutetaan opettajat digitaalisen ympäristön käyttöön ja rohkaistaan aineenopettajien lisäksi luokanopettajia ja varhaiskasvattajia lajintuntemuksen pariin ja madaltamaan kynnystä lähteä tutkimaan luontoa. Tähän ovat oivana apuna lajintunnistusohjelmat.
Tutkitaan teemaa opinnäytetyönä, jossa opiskelijat, oppilaat ja opettajat testaavat kansalaishavainnointimenetelmiä ja kehittävät niitä yhdessä toimijoiden kanssa.


Keiden kanssa?


Opettaja voi käynnistää työskentelyn oman oppilasryhmänsä kanssa. Tarvittaessa ja mielellään työskentelyyn voisi saada ohjausta esimerkiksi Lajitietokeskuksesta, Biologian ja maantieteen opettajien liitosta, eri yliopistoista ja Metsähallitukselta. Myös Opetushallituksella voisi olla tähän ohjaavaa näkemystä.

Kansainvälinen iNaturalist-alusta (https://www.inaturalist.org/) on yhdessä lajitietokeskuksen kanssa perusta kansalaistiedeprojektille. iNaturalist toimii havainnointialustana kaikille aiheesta kiinnostuneille ihmisille ja tarjoaa matalan kynnyksen mahdollisuuden osallistua. Ohjelmassa oleva tunnistustekoäly auttaa havainnoijaa kehittymään lajitietoisuudessaan. Koulut tarvitsevat kuitenkin version, jossa opettaja voi toimia havaintojen tarkastajana ja työn ohjaajana.




Huoli Itämeren ympäristön tilasta


Itämeren alueella toimii Baltic Sea Project eli UNESCO BSP, joka perustettiin Suomen Unesco-toimikunnan aloitteesta Helsingissä huhtikuussa 1989. Projektissa on mukana oppilaitoksia Ruotsista, Tanskasta, Saksasta, Puolasta, Liettuasta, Latviasta, Eestistä, Venäjältä ja Suomesta.  Itämeri-projektin (BSP) tavoitteena on lisätä oppilaiden, opettajien ja opiskelijoiden tietoisuutta Itämeren alueen ympäristön tilasta sekä auttaa ymmärtämään ihmisen ja luonnon keskinäisen riippuvuuden tieteellisiä, sosiaalisia ja kulttuurisia näkökulmia.

Lue lisää Itämeri-projektista suomeksi: http://kohtivuotta2030.blogspot.com/p/itameriprojekti-bsp.html ja englanniksi: https://unesco-bsp.blogspot.com/


Itämeripäivä 27.8.2020


BSP:n yksi tärkeitä teemoja on kotikansainvälisyys, jossa oman lähiympäristön havainnointi ja tiedon jakaminen yhteisöllisesti koetaan tärkeänä. Kansalaistiede tuo myös tähän työskentelyyn uusia mielenkiintoisia ulottuvuuksia. Itämeri-projektissa koulutetaan toimijoita iNaturalist-sovelluksen käyttöön. Luvassa on myös ensi elokuussa 27.8.2020 Itämeri-päivänä BioBlitz-kisa jossa Itämeren maiden kansalaiset havainnoivat yhden päivän aikana mahdollisimman monta lajia.

Lisätietoa Itämeri-päivästä: https://itameripaiva.fi/
Lisätietoa Bio Blitz -kisasta: https://unesco-bsp.blogspot.com/2020/05/bioblitz-around-baltic-sea-on-27th-of.html ja linkki rekisteröitymiseen

Jussi Tomberg
Projektikoordinaattori
Kohti vuotta 2030 -hanke

Friday, 6 March 2020

Itämeri linkittyy opetussuunnitelmaan: aiheena teemakursseilla ja monialaisissa

Itämeri-projektin ja Tuusulan lukion yhteistyö on alkanut


UNESCO Baltic Sea Projectin vuosi 2020 on alkanut laajentuneen yhteistyön ja ideoinnin merkeissä. Olemme saaneet kumppaniksemme Tuusulan lukion ja sen myötä monia Itämerestä kiinnostuneita opettajia. Tuusulan lukion projektin tavoitteena on aktivoida lukiolaisia luonnontieteiden pariin ja tutkimaan ihmisen toiminnan vaikutuksia Itämereen ja sen ympäristöön unohtamatta keskinäisiä kulttuurisia sidoksiamme.

Hankkeessa tuotetaan Itämereen liittyviä laaja-alaisia kurssikokonaisuuksia ja muutakin materiaalia. Nyt ovat jo valmiina Lukiolaiset Itämeren asialla ja Itämeri - kulttuurien meri sekä Ympäristöfilosofian kurssit.

Innoistuisitteko järjestämään kouluissanne Itämeri-kursseja? Näistä voisi ottaa mallia ja skaalata itselle sopivaksi:


Lukiolaiset Itämeren asialla
-kurssin tavoitteena on parantaa Itämeren tilaa, lisätä tietoisuutta, tuoda esiin epäkohtia ja ennen kaikkea tuoda esiin keinoja, joilla nuori voi vaikuttaa! Huomiotavia aiheita Itämeren osalta ovat esimerkiksi ravinnekuormitus ja rehevöityminen, meriroskat, mikromuovit, öljyntorjunta, kestävä käyttö, suojelu, meriliikenne, Itämereen panostus ja ilmastonmuutos.
Pääosin verkossa toteutuva kurssi, jossa tuotetaan yhdessä tietoa kirjoittamalla pienryhmissä eri Itämeri-teemoista ja tehdään vierailuja 2-3 vierailupäivää.
Kurssi arvoidaan suoritusmerkinnällä (S).

Itämeri - kulttuurien meri -kurssin tavoitteena on lisätä ymmärrystä Itämerestä yhdeksää eri valtiota yhdistävänä kulttuuripiirinä. Lisäksi opiskelijalla on tilaisuus tutustua opintoretkillä niihin mahdollisuuksiin, joita Itämeren alueen toimijat tarjoavat Itämeren tilan kohentamiseksi.
Opiskelija tekee portfolion, jonka sisällön muodostavat raportit tehdyistä opintoretkistä ja analyysit asiantuntijoiden luennoista.
Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S).

Ympäristöfilosofian kurssin aikana opiskelija oppii tuntemaan ympäristöfilosofian keskeiset kysymyksenasettelut ja vastausyritykset. Opiskelija osaa arvioida kriittisesti ympäristöfilosofian argumentteja ja muodosta niistä perusteltuja kantoja. Kurssin aikana opiskelija laatii portfolion. Lisäksi on mahdollisuus osallistua kurssikokeeseen. Kokeen voi korvata muilla suorituksilla.
Asiasanat: Eläinten oikeudet, kuluttaminen ja markkinatalous, luonnonsuojelu, ympäristöfilosofian suuntaukset ja luontosuhde
Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S).

Monialaisiet oppimiskokonaisuudet Itämeri-teemalla


Suomalais-venäläisessä koulussa, kuten monessa muussakin on taas järjestetty monialaisia oppimiskokonaisuuksia eli mokkeja. Ohessa kuva Ilmastomuutos ja tulevaisuus -mokista, jossa lähtökohtana oli lukeminen ja sen inspiroimana tutkimme mahdollisuuksia vaikuttaa. Iltasanomien ohessa luimme Teemestarin kirjan, Sarasvatin hiekkaa ja Kiepauksen. Liikuimme myös kaupungilla Kansalaistorin ympäristössä ja virtuaalimaailmassa, kun pelasimme my2050-peliä. Lisätietoja pelistä löytyy täältä https://my2050.fi/.


BSP osallistuu maailman vesipäivän viettoon



Vietämme YK:n maailman vesipäivää perjantaina 20.3. kaikissa BSP-maissa.  Varsinainen World Water Day on vasta sunnuntaina 22.3. Blogissamme on teksti tähän liittyen sekä joitakin ideoita mikäli haluaisitte osallistua: https://unesco-bsp.blogspot.com/

Lisää vinkkejä vesipäivään löytyy mm. YK-liiton sivuilta https://www.ykliitto.fi/tapahtumat/yk-paivat/maailman-vesipaiva

Kansainvälinen Baltic Sea eTwinning-seminaari ensi syksynä


Lopuksi vielä ennakkotietoa kansainvälisestä Baltic Sea eTwinning-seminaarista. Se järjestetään Helsingissä 24.-26.9.2020. Jokaisesta Itämeren maasta tulee 5-10 osallistujaa ja se on suunnattu opettajille, joiden oppilaat ovat 12 - 15-vuotiaita. Seminaari on maksuton (myös osallistujien matka- ja majoituskulut korvataan). Tarkempia tietoja seminaariin hakemisesta saa kansalliselta eTwinning-koordinaattorilta Opetushallituksesta (riikka.aminoff@oph.fi).

Aira Undén-Selander
UNESCO BSP:n kansainvälinen koordinaatori

Monday, 23 September 2019

Kansainvälinen Baltic Sea -kesäleiri lukiolaisille

UNESCO Baltic Sea Summer Camp, Åaron saari, Tanska 15. - 21.9.2019

Kolme opiskelijaa Vaasan lyseon lukiosta ja kolme opiskelijaa ja opettaja Helsingin kielilukiosta ottivat yhdessä osaa Baltic Sea kesäleiriin, joka järjestettiin Åaron saarella Tanskassa. Leirillä oli opiskelijoita ja opettajia Suomen lisäksi Puolasta, Venäjältä, Tanskasta, Ruotsista, Virosta ja Saksasta. Leiri oli toinen järjestetty kansainvälinen Baltic Sea kesäleiri. Leirin järjesti saksalainen Robert-Bosch-Gesamtschule yhteistyössä Saksan ja Tanskan UNESCO Baltic Sea-projektien kanssa.

Naturally tasty-projektissa nuoret kävelivät ympäri saarta keräämässä syötäviä marjoja, yrttejä ja hedelmiä, ja tekivät niistä omavalintaisia ruokia, kuten ruusunnuppuhilloa ja nokkoskeittoa.

Coastal cleanup -tiimi kiersi ympäri saarta keräämässä roskia rannan tuntumassa mm. hiekkarannalla ja satamassa. Saarelta löydettyjä roskia analysoitiin ja tarkasteltiin tarkemmin. Saarelta löytyi esimerkiksi monia hyväkuntoisia kenkiä, paljon tupakan tumppeja sekä muovia. Projektissa myös mietittiin, kuinka roskia ja jätettä voitaisiin vähentää. Lopuksi projektissa laskettiin kaikki roskat ja punnittiin ne. Projektista saadut tiedot annettiin Ocean conservancy-järjestölle. Hyödyllisen työn ohessa nautittiin Åaron saaren kauniista luonnosta.

Coast to coast -projektissa tutkittiin saaren muotoja ja kasvillisuutta. Saarta tutkittiin ja havaintoihin sekä hankittuihin tietoihin perustuen muodostettiin kipsistä pienoismalli, johon saaren muoto ja yksityiskohdat voitiin ikuistaa. Tärkeää oli huomioida rannikoiden ja kasvillisuuden vaihtelevuus eri ilmansuunnissa. Saarelta kerättiin erilaisia näytteitä, joiden avulla pystyttiin konkreettisesti havainnollistamaan luonnon monimuotoisuutta.

The other CO2 problem -projektissa tehtiin erilaisia kokeita, joissa tarvittiin mm. PH- indikaattoria, tislattua vettä, viinietikkaa, etanolia sekä merestä tuotua vettä. Tutkimuksissa todettiin, että veden lämpötila vaikuttaa hiilidioksidin liukoisuuteen. Kokeet havainnollistavat erinomaisesti luonnossa tapahtuvia muutoksia, esimerkiksi meren lämmetessä hiilidioksidia vapautuu enemmän kuin kylmästä vedestä. Projekti auttoi havainnollistamaan ilmaston lämpenemisestä tulevia muutoksia maapallon vesistöihin.

Campaining for the enviroment -projektissa nuorille kerrottiin erilaisia tapoja vaikuttaa ihmisiin esimerkiksi sosiaalisen median, puheen sekä esitteiden avulla. Toimintasuunnitelmaa tehdessä täytyi muistaa pitää sanoma simppelinä ja helposti ymmärrettävänä. Nuoret jaettiin ryhmiin, joiden aiheina olivat ruoka, muovi ja vaateet. Suomalaisen osallistujan kampanjan aiheena oli Make the vegetables great again! Suunniteltiin kuviin perustuva juliste satokauteen kuuluvien kotimaisten vihannesten käytöstä.

Leirillä oli myös erilaisia työpajoja, kuten taidepajoja, pakohuone, retkeilyä ja luonnon tuntemusta, haisukonnien etsintää ja simpukoiden lajintuntemusta, mutta myös pajoja joissa puhuttiin kestävistä elintavoista. Suomalaiset nuoret tekivät itse onget ja syötit ja lähtivät kalaan, maalasivat saaren luontoa ja pohtivat, miten saada muutkin mukaan kestävään elämäntapaa. Ryhmä ideoi mm. lihan verotuksen lisäämistä, oman astian mukaan ottamista ostoksille sekä vaikuttamista positiivisuuden kautta.

Kylminä iltoina nautittiin nuotion lämmöstä, paistettiin vaahtokarkkeja ja tehtiin s’mooresseja uusien ystävien kanssa. Leirillä oli myös aarrejahti, jossa ratkottiin visaisia pulmia ja tehtäviä Åaron pimeässä yössä. Stargazingissä maattiin makuupusseissa taivasalla ja katseltiin kaunista tähtitaivasta.

Kirjoittajat: Unni Ikonen, Saara Dooley, Essi Koskelin Helsingin kielilukiosta, Anne, Bettina ja Mimmi Vaasan lyseon lukiosta

Harakka Luontokeskus juhli 30-vuotista taivaltaan


Itämeri-seminaari Harakassa 29.-30.8.2019



Ryhmä Suomalais-venäläisen koulun biologian
opiskelijoita toimi työpajojen arvioijia ja kommentoijina 
Saimme viettää kaksi antoisaa työpäivää Itämeri-seminaarissa Harakan saarella. Osallistujajoukko koostui opettajista ja luontokasvattajista. Itse päädyin mukaan koulumme UNESCO-yhdyshenkilönä, sillä UNESCO-koulut on pyydetty osallistumaan kansainväliseen Itämeri-projektiin (Baltic Sea Project). Torstain helteessä oli lämmin tunnelma, kun istuimme kylki kyljessä vanhassa auditoriossa ja kuuntelimme luentoja.

Henkilökohtaisesti innostuin eniten meribiologi Kirsi Kostamon valokuvakertomuksesta meren elämästä. Tavallinen tallaajahan ei näe juurikaan vedenpinnan alle, joten kuvat tekivät todella vaikutuksen. Ihan kotoisesta merestäkin löytyy runsas eliömaailma.

Luennon myötä saimme paljon tietoa vedessä elävistä hyönteisistä, levistä, siiroista ja simpukoista. Toki myös monenlaiset uhkat, jotka tätä pinnanalaista ekosysteemiä kohtaavat, olivat esillä. Tätä olisin halunnut kuunnella paljon pitempäänkin ja uskon, että koululaisetkin jaksaisivat ammentaa tietoa meren elämästä, kun saisivat sen tällä tavoin hienoilla kuvilla ja innostuneella puheella höystettynä.


Tykkisluuppiristeily 1700-luvun malliin



Ensimmäisen illan kruunasi tykkisluuppiristeily 1700-luvun lopun malliin. Saimme ihailla kotikaupunkimme rantoja kauniissa auringonpaisteessa, eläytyä laivanrakentaja af Chapmanin työhön Viaporissa ja nauttia toistemme seurasta.

Perjantai oli työpajapäivä. Olin mukana mittaamassa meriveden happipitoisuutta ja etsimässä mikromuovia kalasta, pohtimassa ilmastonmuutoksen vaikutuksia kansainvälisessä seurassa ja tutustumassa jäteveden puhdistukseen ja sen historiaan Helsingissä. Henkilökohtaisesti suurimman vaikutuksen matematiikan opettajaan teki kaksi diagrammia, jotka esittivät, miten maapallon keskilämpötila on noussut ja miten erilaiset ilmaston ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet. Vaikka asia menee parhaiten perille tunteen kautta, tarvitsen itse myös näitä selkeitä faktoja.

Onnea 30-vuotiaalle Harakan luontokeskukselle! Tärisemätön, bunkkerin päälle rakennettu lintutorni oli oiva paikka päättää seminaari. Nähdään taas ja seuraavalla kerralla oppilaiden kanssa.


Eeva-Maria Muurman
Helsingin kielilukio

City nature - Harakka


Wednesday, 3 April 2019

Itämeri-projektin Suomen kausi: kohti laaja-alaista osaamista ja yhteistyötä


Itämeri-projektin eli UNESCO Baltic Sea Projectin koordinaattorit kokoontuivat 31.1. - 1.2.2019 Helsingissä Opetushallituksessa ja Suomalais-venäläisellä koululla. Projekti kattaa koko Itämeren valuma-alueen. Tällä alueella asuu noin 100 miljoonaa ihmistä.

Itämeri-projekti tarjoaa loistavan mahdollisuuden tutustua Itämeren maiden opettajiin ja oppilaisiin, tehdä yhteistyötä ja toteuttaa yhteisiä oppimisprojekteja sekä käydä leireillä ja seminaareissa. Yhteistyön ja oppimisen teemat liittyvät kestävään kehitykseen ja ilmaston suojeluun sekä kulttuuriin Baltian maissa, joissa asukkaat ovat olleet kautta vuosisatojen tekemissä toistensa kanssa. Mukana Helsingin kokouksessa oli edustajia Ruotsista, Tanskasta, Saksasta, Liettuasta, Latviasta, Eestistä ja Venäjältä.

Kokouksen avasi johtaja Jorma Kauppinen (OPH) ja tervehdyksen Suomen UNESCO-toimikunnalta toi Kati Anttalainen (OKM). Asiantuntijoina kokouksessa toimivat opetusneuvos Paula Mattila (OPH) sekä valtakunnalliset kv-koordinaattorit Tiina Sarisalmi ja Jussi Tomberg. Puheenjohtajana toimi BSP-koordinaattori Aira Undén-Selander Suomalais-venäläisestä koulusta. Kokouksessa tehtiin linjauksia Suomen koordinointikaudelle, joka kestää vuoteen 2021. Koordinointimaa vaihtuu kolmen vuoden välein.

Ensimmäisenä päivänä kartoitettiin millaisessa kansallisessa ja kansainvälisessä kontekstissa koulut tänä päivänä työskentelevät. Paula Mattila esitteli opetussuunnitelmaprosessia ja erityisesti globaalikasvatusta sekä kompetenssipohjaista lähestymistapaa UNESCO ASPnet-strategian toteuttamisessa. Oleellinen osa aamupäivää olivat ryhmätyöt, joissa pohdittiin, miten kehittää laaja-alaista osaamista, vahvistaa oppilaiden osallisuutta ja toimintaa sekä kannustaa luoviin ratkaisuihin ja innovaatioihin kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi.

Tiina Sarisalmen johdolla pohdittiin hyvien käytäntöjen ja toimintamallien jakamista sekä monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Monialaisuus sopii oppimismenetelmänä erityisen hyvin projektioppimiseen, joka on luonteeltaan oppiaineiden rajoja ylittävää, ilmiöpohjaista ja laaja-alaista osaamista kehittävää. Käyttökelpoisia välineitä, joilla tukea kansainvälisiä Itämeren-maiden yhteisiä projekteja ovat esimerkiksi eTwinning, Erasmus+ ja NordPlus.

Jussi Tomberg esitteli oululaista Toivon Agendaa, joka sai siivet ja laajeni yhden koulun toimintapäivästä koko Oulun turuille ja toreille. Se on hieno esimerkki oppilaita innostavasta ja motivoivasta toiminnasta ja luo toivoa kiistanalaisten kysymyksien ja viheliäisten globaalien ongelmien keskellä.

Seuraavana päivänä Suomalais-venäläisellä koululla kokouksen osanottajat pääsivät tutustumaan koulun arkeen. Lukion koeviikko kokosi opiskelijat luokkiin, joten meno ei ollut aivan normaalin eläväistä. Yhtenäiskoulun arki valaisi kuitenkin konkreettisesti perusasteen koulupolkua ja yhtenäiskoulun ideaa, jota uudessa opetussuunnitelmassa tavoitellaan. Vieraille esiteltiin myös uuden koulun rakentamisprosessia ja ihmetystä aiheutti se, kuinka paljon opettajat ovat saaneet olla mukana suunnittelutyössä.

Päivän asiasisältö oli kuitenkin UNESCO BSP:n (Itämeri-projektin) uudistamiskeskustelu. Tulevaisuudessa keskitymme ympäristökasvatukseen ja ilmastomuutokseen liittyvien haasteiden ohella rakentamaan kansainvälistä yhteistyötä, jossa oppilaat voivat olla osallisina laajalla rintamalla. Väkivallattomuuden kulttuurin ja kestävän elämäntavan edistäminen, kulttuurienvälinen oppiminen sekä kulttuurinen moninaisuus ovat jokaisen BSP-opettajan sydämen asioita. Tämä tarkoittaa kunkin maan sisällä omia projekteja, mutta myös laajenevaa yhteistyötä. Elämme globaalissa maailmassa, jossa olemme riippuvaisia toinen toisistamme. Agenda 2030 on yhteinen tavoitteemme ja toimintaohjeemme.

Aira Undén-Selander



Monday, 11 February 2019

Connected by the Baltic Sea

During the first day participants learnt about the nature in Pori and visited the Upper Secondary School. We visited a bird tower by the River Kokemäki delta area and Nature House Arkki to get a glimpse of Pori’s nature. 


Two main themes: Energy and the Baltic Sea

We learned how the energy is generated in Finland by visiting near-by a Wind Power Centre, Nuclear Power Plants and Hydroelectric Power Plants. We discussed how the energy could be generated in a sustainable way and realized that there was not one right answer to this difficult problem.

The smelliest experience of the Camp School was visiting the Mattila Farm. It produces most of the electricity needed with solar panels and they have a milking robot. They also make a great effort to produce milk in as sustainable way as possible.


Taking samples
The other theme of the Camp was of course the Baltic Sea. We learned that Yyteri beach is one of the Natura 2000 nature protection areas in Finland.

On the last day, we took some water samples from the sea and measured the nitrates, nitrites and phosphates. We had also three bat detectors. Late in the evening, we went about with flashlights and detectors and we could hear and see bats.

We hope that we were able to give our international guests a nice glimpse of Satakunta Nature and History and Energy producing. Naturally, the most important thing was that students from different countries get to know and can discuss with each other.


Hanna Numminen
Porin lyseon lukion lehtori



********************************************

Kansainvälinen leirikoulu oppilaitten silmin


Porin kaupungissa kävimmet kahdessa museossa, joista yhdessä nähtiin erilaiset esitykset Porin kaupungin ja sen ympäröivien alueiden luonnosta ja eläimistä. Toisessa museossa näimme esityksiä Porin historiasta esihistoriasta lalkaen. Saimme tietää, miten Pori on kehittänyt, minkälaisia ihmisiä on asunut Porissa ja minkälainen elämä heillä oli. 


Oli myös oli tosi mielenkiintoista käydä Porin Lyseon koulussa siitä kannalta, että oli hyvä mahdollisuus vertailla meidän kouluamme ja Porin Lyseon koulua. Koulu oli paljon suurempi, kuin meidän oma ja yhdisti peruskoulua, lukiota ja aikuislukiota. 


Tuulipuistosta puhdasta uusiutuvaa energiaa

Ensimmäisenä päivänä olimme vierailemassa tuulipuistossa, jossa meille kerrottiin tuuliturbiinista. Miten niitä valmistetaan, paljonko se suunnilleen maksaa ja kuinka on mahdollista siirtyä kokonaan puhtaaseen energiaan, jonka saadaan tuulesta. Oli tosi mielenkiintoista kuunnella, miten Suomi on edennyt tuottamaan tuulisähköä ja minkälaisia suunnitelmia on. 


Vierailu ydinvoimalassa...

Yksi mielenkiintoisimmista paikoista, missä kävimme leirin aikana, oli Olkiluodon ydinvoimalaitos. Ensin meitä vietiin hienoon luentosaliin, jossa meille kerrottiin miten ydinvoimala toimii, sen turvallisuudesta, kuinka maailmanlaajuista toimintaa se on ja monesta muusta yksityiskohdasta. Sitten meille tehtiin turvatarkastus ja me lähettiin kävelemään erikoista tunnelia pitkin, jonka lopussa meille näytettiin paikka johon viedään ydinjätteet. Emme voineet edes kuvitella että meille näytetään ja kerrotaan niiden toiminnasta niin yksityiskohtaisesti. Se oli mahtavaa. 


... ja maatilalla

Kävimme myös maantilalla, jossa oli lehmiä, sikoja ja hevosia. Lehmistä ja maidon tuotannosta kerrottiin paljon. Me saimme käydä maatilan jokaisessa paikassa ja tutustua lehmiin. Maatilan perhe oli erittäin mukava ja ystävällinen. Heti ensimmäisenä päivällä huomasimme, että Porissa on oma maitomerkki - Satamaito, joten oli tosi kiinnostavaa tutustua maatilaan. 

Asuimme leirin aikana huoneissa, joissa oli kaikkea tarvittavaa. Lähialueella löytyi helposti tekemistä vapaa-ajalle, jota meillä ei ollut paljon. Pelasimme pöytätennistä, kävimme saunassa, uimme kylmässä Itämeressä ja grillasimme illalla ystävällisessä ja kansainvälisessä piirissä. 

Yhteenvetona voimme sanoa, että matka oli tosi mielenkiintoinen ja hyödyllinen. Olemme tosi ylpeitä, että osallistuimme tällaiseen tapahtumaan ja toivomme, että jatkossa niitä järjestetään lisää. 


Aleksandr Jääskeläinen ja Andrey Ogloblin
Suomalais-venäläisen koulun oppilaat

Friday, 16 November 2018

UNESCO BSP Summer Conference 2018 - Globaalia kansalaisuutta rakentamassa

Global Citizen 2030 -tapahtuma pidettiin Saksan Dampissa, Schleswig Holsteinissa Itämeren rannalla syyskuussa 2018. Leiri oli ensimmäinen Saksan UNESCO -koulujen toteuttama kansainvälinen tapahtuma, johon oli kutsuttu osallistujia Itämeren ympäristön maista. Tarkoitus on laajentaa toimintakenttää, avata ikkunoita Itämeren suuntaan ja samalla muuttaa toimintakieli englanniksi.

Tapahtuman myötä käynnistyi Suomen toinen koordinaatiojakso (2018 – 2021) Baltic Sea Projectissa, kotoisammin Itämeri-projektissa. Yhteistyötä on tehty jo vuosikymmeniä ja se tulee jatkumaan. Itämeri-projektissa on mukana kouluja Suomesta, Venäjältä, Virosta, Latviasta, Liettuasta, Puolasta, Tanskasta, Ruotsista ja Saksasta.

Kesäisessä tapahtumassa tutkimme yhdessä Agenda 2030 –tavoitteita ja syvensimme osaamistamme. Opiskelijat olivat tehneet ennakkotehtäviä, jotta tavoitteet tulisivat tutuksi. Kirjoitelmissa piti tarkastella omaa lähiympäristöä ja miettiä, mitkä kestävän kehityksen tavoitteet on jo omassa maassa toteutettu ja mitkä eivät vielä. Lopuksi ideoitiin käytäntöjä, joita kukin voisi itse toteuttaa tai mitä koulun/lähiympäristön tasolla voisi tehdä.

Koolla oli suuri joukko ympäristöstä ja globaalista kansalaisuudesta kiinnostuneita nuoria sekä opettajia. Kaukaisimmat vieraat olivat Uudesta-Seelannista ja Japanista. Ohjelma koostui toiminnallisista työpajoista se niihin liittyvistä retkistä.

Leirin ohjelma ja työpajojen sisältö on nähtävissä BSP:n sivustolla: http://www.b-s-p.org/home/news/6445-unesco_baltic_sea_projects_global_citizen_2030_conference_2018.html

Kirjoitti
Airi Undén-Selander, Itämeri-hankkeen pääkoordinaattori



Global Citizen 2030: Kansainvälinen Itämeri-konferenssi Saksan Dampissa 18-22.9.2018

14 kansalaisuutta kokoontui syyskuussa pieneen Dampin kaupunkiin Pohjois-Saksassa. Paikalla oli UNESCO-ASPnet koulujen ja Itämeri-projektin osallistujia. 

Konferenssin teemat kietoutuivat YK:n Agenda 2030 tavoitteiden ympärille. Ohjelmassa oli kansainvälisten workshoppien lisäksi myös tutustumiskäyntejä ja kulttuuriin tutustumista Itämeren alueelta.

Suomesta konferenssiin osallistui kuuden opetusalan ammattilaisen lisäksi 12 oppilasta ja opiskelijaa ympäri Suomea. Alla nuorten mietteitä konferenssista.

Joose Ylikoski, Kempeleen Lukio


Kuuluin työpajaan numero 12. Työpaja käsitteli aihetta globaali kansalaisuus ja yhteistyö. Ensimmäisellä puoliskolla mietimme mitkä asiat kuuluva globaaliin kansalaisuuteen. Ensimmäiseksi erittelimme kansalaisuuden. Mietimme mikä sana ”kansalaisuus” on eri kielillä ja sitä kautta, mitä asioita kansalaisuuteen kuuluu. Tämän avulla selvitimme mitä tarkoittaa olla globaali kansalainen. Sen jälkeen teimme ”citizenship river” -nimisen työn, jossa erittelimme hetkiä elämässämme, jolloin olemme tunteneet olevamme tärkeä osa omaa kansaamme.

Toisella puoliskolla jaoimme ryhmän kahtia ja teimme molemmat ryhmät näytelmän jostakin maailmanlaajuisesta ongelmasta. Näytellessämme ongelmaa jokaisella oli oikeus muuttaa näytelmän kulkua ottamalla pois tai lisäämällä näyttelijöitä. Tällä tavalla selvitimme, miten saisimme ongelman ratkaistua. Viimeisenä päivänä kaikki työpajamme tulokset olivat näytillä kaikille, myös videot näytelmistä.

Työpajassa opin paljon uusia asioita, jotka liittyivät maailmanlaajuiseen toimintaan ja yhteistyöhön. Sain myös paljon uusia ystäviä eri ikäryhmistä ja maista ja verkostoiduin. Opin myös käyttämään englantia sujuvasti arkipäiväisissä tilanteissa.

Kolmantena päivänä kävimme retkellä Flensburgissa. Tutustuimme kaupungin historiaan ja vietimme aikaa. Tämän jälkeen kävimme Tanskan ja Saksan rajalla pyörähtämässä. Siellä pidettiin pieni luento. Luennon aiheena oli rauhan ja yhteistyön saavutukset, sillä niiden ansiosta meillä oli mahdollisuus käydä myös Tanskan puolella rajaa.


Tiia Ahmaoja, Haapajärven lukio


Dampissa meillä oli toisena päivänä erilaisia työpajoja, eli workshoppeja. Itse kuuluin työpajaan 12. Kyseisessä työpajassa puhuimme kansalaisuudesta sekä oman käyttäytymisen vaikutuksesta ympäristöön. Puhuminen kyseisistä asioista oli todella avartavaa, kun sai erilaisia näkökulmia eri ikäisiltä ja eri maissa asuvilta henkilöiltä.

Puhumisen jälkeen työpajassa oleva porukka jaettiin kahteen ryhmään. Molempien ryhmien piti tehdä oma näytelmä tietystä aiheesta. Näytelmässä piti olla jokin ongelma. Se ei kuitenkaan saanut ratketa. Minun ryhmäni näytelmän aihe oli perhe ja ongelmana meillä oli vanhempien ja lasten näkemyserot eri asioista. Näytelmät näyteltiin työpaja-ryhmälle kaksi kertaa: ensimmäisellä kerralla näyteltiin, kuten oltiin harjoiteltu. Toisella kertaa yleisö sai pysäyttää näytelmän milloin vain ja lisätä, poistaa tai muuttaa jotain asiaa näytelmässä. Näytteleminen oli kivaa.

Työpajaan liittyi myös opintoretki, eli ekskursio. Meidän retkemme kohde oli Flensburg, kaupunki Saksan ja Tanskan rajalla. Meillä oli opastettu kierros Flensburgissa, joka oli todella mielenkiintoinen. Kierroksen jälkeen oli vapaa-aikaa, jolloin kävimme muun muassa syömässä. Sen jälkeen lähdimme käymään Saksan ja Tanskan rajalla, jonka jälkeen tulimme takaisin Dampiin.
Matka oli todella mahtava kokemus, koska opin siellä paljon uutta kyseisestä kaupungista sekä sain uusia kavereita muualta maailmasta: Japanista, Tanskasta, Saksasta sekä Suomesta.


Venni Virkkula, Kellonkoulu, Oulu


Making us sustainable/workshop 11

Workshop eleven's leader was Hideki Maruyama, from Tokyo, Japan. Hideki Maruyama is an Associate Professor for an international comparative education from Sophia University. Students from Sophia University were also associating the way through the workshop.

The workshop was separated into three sessions, with short breaks in between. Our first session together was made of Hideki and the students introducing themselves, talking briefly about what the workshop was about and if you wanted you could participate in a study Hideki was doing. Participating meant you had to answer a questionnaire filled with questions about your every day life, how you handle stress and how it affects your life.

In session number two we made small groups and drew paragraphs about our journey of happiness in the past years. Then gathered together again and talked about the paragraphs and what was the reason behind the paragraphs possibly going up and down, what affected our happiness during that time. After that we talked about how in different cultures and countries people seek well-being as a group. After discussing the subject for a while we wrote our countries ways on flower petals and gathered them all together to make flowers.

In session three we made a new word for the word well-being by combining three languages. In our group we took the Finnish word vointi which means health, the German word glück which means happiness and the Japanese word 心 (kokoro) which means heart.



Saku Koutaniemi, Laanilan lukio, Oulu


Dampin konferenssin toisena päivänä työskentelin työpajassa, jossa kirjoitimme yhdessä työryhmässä opettavaisen "lastentarinan" sivustolle nimeltä Life is Jippie. Kyseisellä sivustolla 7-13 vuotiaat lapset voivat oppia kansainvälisistä arvoista ja eri kulttuureista pelien, videoiden, tarinoiden ja muiden interaktiivisten viihdykkeiden kautta.

Sivuston kehittäjä ja perustaja, Angela Linders veti työpajaa kahden avustaja oppilaan kanssa. Teimme yhdessä neljästä maasta tulleiden oppilaiden ja opettajien kanssa tarinan, jossa tutustuttiin Saamelaiseen kulttuuriin  Life is Jippie-konseptille tuttujen päähahmojen kautta. Keskustelimme yhdessä kuinka lasten on tärkeä oppia uusista kulttuureista, jotta he voivat kasvaa, eivät vain oman maansa, vaan myös maapallon kansalaisiksi.

Toisena päivänä jatkoimme samalla teemalla, kun tutustuimme Lyypekin ekskursiolla paikalliseen kirjaklubiin, jossa nuoret kokoontuvat keskustelemaan kirjoista ja tekemään kaikkea kirjallisuuteen liittyvää. Sen jälkeen paikallinen opettaja johdatti seurueemme läpi Lyypekin kaupungin kertoen sen historiasta ja sen tulevaisuuden suunnitelmista.


Anna Koskela, Vaasan Lyseon Lukio


Osallistuin Tiny House Workshop -työpajaan, jonka aiheena oli kestävän kehityksen tavoitteiden mukainen asuminen 2030-luvulla. Erityistä huomiota työpajassa kiinnitettiin Tiny House -asumiseen: kyseessä on nimitys mahdollisimman käytännöllisesti rakennetuille, pinta-alaltaan vain muutamien neliömetrien kokoisille taloille. Keskustelimme Tiny House -talojen mahdollisuuksista muun muassa ylikansoitus- ja pakolaisongelman sekä luonnonvaroja säästävän elämäntavan näkökulmasta. Lopuksi suunnittelimme ekologisen Tinyby-kylän ja rakensimme omaa mielikuvitusta käyttäen pienoismalleja Tiny House -taloista.

Vaikka työpaja tarjosi paljon hienoa pohdintaa, odotin enemmän konkreettisia ratkaisuja tosielämän ongelmiin. Olisimme voineet miettiä esimerkiksi tapoja uudistaa lainsäädäntöä ekologisen utopian rakentamisen sijaan. Toisaalta juuri rakennusvaiheessa tutustuin opiskelijoihin Japanista ja Saksasta; yhdessä tekeminen on paras tilaisuus verkostoitua ja oppia kulttuureista.


Emma Toropainen, Laanilan yläaste, Oulu


Osallistuin workshop numeroon viisi, joka käsitteli Saksan ja Tanskan sotaa teatterin  ja draaman kautta. Ensimmäisellä tunnilla teimme nimi- ja tutustumisleikkejä. Seuraavalla tunnilla draama- ja ilmaisutaitoharjoituksia, joissa harjoiteltiin rooliin heittäytymistä. Iltapäivällä aloimme kuvata videota, jossa esitimme Saksan 1860-luvun henkilöitä nykyajassa. Kokosimme myös lyhyen teatteriesityksen aiheeseen liittyen.

Torstaina menimme ensin Dybbel Banke:n, jossa jatkoimme videon kuvausta hienoissa maisemissa. Kuulimme myös lisää Saksan ja Tanskan sodista. Ensin katsoimme lyhyen elokuvan aiheeseen liittyen, jonka jälkeen kävimme ohjatulla kierroksella museon ympäri, minkä jälkeen katsoimme vielä toisen elokuvan aiheeseen liittyen. Viimeisen elokuvan jälkeen menimme vielä kuvaamaan videon loppuun.

Kun olimme valmiita, lähdimme kävellen Sønderborgiin kauniiden kukkaniittyjen läpi. Sønderborg oli mukava pieni tanskalainen kaupunki, jossa oli ihania ja kuvauksellisia rakennuksia. Siellä meillä ei ollut mitään ohjelmaa ja saimme kierrellä rauhassa kaupungin katuja ja kauppoja. Perjantaina esitimme teatteriesityksen, joka meni minun osaltani hyvin.