Showing posts with label kiertotalous. Show all posts
Showing posts with label kiertotalous. Show all posts

Tuesday, 11 October 2022

Suomalaisia mukana Kestävän kehityksen leirillä Schleswigissä 7.-11.9.2022

Schleswigissä, Saksassa, järjestettiin UNESCO ASPnet Baltic Sea Projectin kestävän kehityksen leiri, johon osallistui opiskelijoita ja opettajia Itämeren alueen maista. Ryhmiä leirille tuli Suomesta, Virosta, Latviasta, Liettuasta, Puolasta, Saksasta sekä Tanskasta. Leirin aihealueet liikkuivat kestävän kehityksen, kiertotalouden sekä Itämeren ympärillä.

Matkamme Schleswigiin alkoi Vaasan lentoasemalta keskiviikkopäivänä 7.9.2022. Helsingissä tapahtuneen pikaisen välilaskun aikana tapasimme loput Suomen Itämeri-ryhmästä, joka koostui lisäksemme kahdesta Tuusulan lukion opettajasta ja yhdestä opiskelijasta. Yllättävän lyhyeltä tuntuneen lentomatkan jälkeen löysimme itsemme keskeltä Hampurin keskustaa. Pysähdys oli kuitenkin harmillisen nopea, sillä emme ehtineet tulomatkalla toteuttaa yhtä matkan tavoitteista; syödä hampurilainen Hampurissa. Sen sijaan nappasimme nopeasti rautatieasemalta Subway-leivät ja lähdimme junalla kohti lopullista päätepysäkkiä, Schleswigiä. Saavuimme myöhään leirin tukikohtaan, A. P. Møller Skoleniin. Pitkän matkustamisen jälkeen jouduimme vielä kokoamaan yhden hengen teltat pimeässä sateessa puhelimen taskulamppujen avulla. Vaikka päivä tarjosi omat haasteensa, toivat ne mukanaan seikkailullisen ilmapiirin, mikä oli erittäin tervetullut muutos ylioppilaskokeisiin lukemiseen.

Heräsimme varhain torstaiaamuna saksalaisen aamupalan tuoksuun. Joka-aamuiset Nutella-leivät ja saksalainen kahvi antoivat hyvin energiaa tuleviin tapahtumiin. Päivä alkoi tutustumisella uusiin ihmisiin matkalla Schleswigin satamaan. Vaihdoimme uusien tankalaisten tuttavuuksien kanssa kuulumisia, minkä jälkeen aloitimme risteilyn Itämereen kuuluvan Schlei-salmen vesistössä.

Risteilyllä ihailimme maisemia ja söimme mehevät saksalaiset leivät, jotka eivät todellakaan jääneet reissun viimeisiksi. Ukkosmyrskystä johtuneen sisälle evakuoitumisen jälkeen olikin leirin ensimmäisen workshopin aika. Jokaisen maan ryhmä oli kehittänyt kolmen tunnin kestävään kehitykseen tai Itämereen liittyvää työpajaa.

Suomen työpajassa pelattiin Syklin Circula kiertotalous- ja yrittäjyyspeliä, missä pelaajat kehittelivät ryhmissä kiertotalouteen liittyvän liikeidean. Workshopissa oli hyvä tunnelma ja oli mukavaa tutustua porukkaan ympäri Itämerta. Illalla pelasimme saksalaisten kanssa koripalloa koulun liikuntasalissa ja tutustuimme paikalliseen arkkitehtuuriin sekä kyläkauppojen antimiin.


Perjantai oli sekä aktiviteettien että käveltyjen kilometrien puolesta kaikkein monipuolisin päivä. Päivän aikana tuli käveltyä koko kaupungin ympäri, kokonaisuudessaan melkein maratonin verran. Ensimmäisenä vierailimme kulttuurihistoriallisessa viikinkimuseossa, josta matka jatkui vanhaan viikinkikylään. Yli 1000 vuotta vanhassa Haithabu-viikinkikylässä saimme opastetun kierroksen kylästä ja sen historiasta.

Kylässä vierailemisen jälkeen suuntasimme Schloss Gottorf -linnaan välipalalle. Tämän jälkeen vierailimme linnaan rakennetussa museossa, jossa oli näytillä historiallisia esineitä ja taidetta. Pitkän päivän jälkeen palkitsimme itsemme käymällä puolalaisten kanssa saksalaisessa ravintolassa, mikä todellakin teki terää kaikkien käveltyjen kilometrien jälkeen. Ilta sujui tuttuun tapaan koripalloa ja korttia pelaillessa sekä ihmisten kanssa hengaillessa.


Lauantai oli viimeinen kokonainen päivä Itämeri-leirillä. Heti aamupalan jälkeen olikin jo toisen workshopin aika. Tällä kertaa saimme itse osallistua muiden maiden ryhmien ohjelmaan. Jami osallistui latvialaisten järjestämään työpajaan, jossa pelattiin Itämeren alueen maihin ja kestävään kehitykseen liittyvää tietovisaa sekä tutustuttiin muihin osallistujiin. Työpajassa opittiin paljon uusia ja mieleenpainuvia faktoja Itämerestä ja sen alueen maista sekä kulttuureista, etenkin latvialaisesta. Joonatan puolestaan osallistui saksalaisten ja tanskalaisten opettajien järjestämään työpajaan, jossa tutustuttiin tulvien riskiin kaupungeissa. Työpajassa ideoitiin ratkaisuja merenpinnan nousemisen haittavaikutuksien ehkäisemiseksi ja tutustuttiin eri infrastruktuurimuutoksiin, mitä kaupungeissa voidaan tehdä tulvien estämiseksi. Vaikka Suomessa ja etenkin Vaasassa merenpinnan nousemisesta johtuva kasvava tulvien riski ei ole erityisen ajankohtainen murhe, avarsi aiheeseen tutustuminen sitä, kuinka todellinen ongelma tulvat ovat eri puolilla maailmaa. Erityisen kiintoisaa oli työpajaan kuuluva retki Schleswigin rantaan, missä osallistujat pääsivät konkreettisesti näkemään, miten tulviin ja merenpinnan nousemiseen on varauduttu.


Workshopin jälkeen oli reilusti vapaa-aikaa, jonka hyödynsimme lähtemällä isolla porukalla kiertelemään kaupunkia. Vierailimme esimerkiksi Schleswigin katedraalissa ja kävelimme kaunista rantapromenadia pitkin. Illalla oli vielä leirin koko porukan viimeinen kokoontuminen, jossa esiteltiin jokaisen maan workshopit ja reflektoitiin leirillä opittuja asioita. Tunnelmat illalla olivat haikeat, sillä emme tulisi näkemään uusia tuttavuuksiamme enää seuraavana päivänä, sillä Suomen ryhmän herätys tulisi olemaan klo 6 ja lähtö klo 7 aamulla.

Matkalta taskuun jäi uusia ystäviä, hienoja kokemuksia sekä paljon uutta tietoa. Leirin suola oli ehdottomasti toisista maista tulevien opiskelijoiden kanssa keskusteleminen, mikä avarsi näkemyksiämme maailmasta. Oli virkistävää puhua ihmisten kanssa, joiden elämäntilanne ja kulttuuri erosivat arkipäiväisestä Suomesta. Porukka leirillä oli kuitenkin hyvin samanhenkistä ja leirillä vallitsi koko ajan erittäin mukava ilmapiiri. Kestävästä kehityksestä meillä oli jo valmiiksi paljon tietoa, jota pääsikin leirillä hyödyntämään, mutta opimme myös paljon uutta. Leirillä pääsi konkreettisesti näkemään kiertotalouden ja kestävään kehityksen toteuttamismuotoja käytännössä esimerkiksi ekologisen ruoan, liikkumisen sekä ilmasto-ongelmiin liittyvien tutkijoiden ja tutkimuksen muodossa.

Sunnuntaina 11.9 lähdimme aikaisin Schleswigistä takaisin Hampuria päin. Vaikka aikataulu oli melko tiukka, oli meillä hetki aikaa kierrellä Hampurin keskustassa ennen lentokentälle suuntaamista ja Suomeen palaamista. Hampurin pikakierroksen yhteydessä saimme kuin saimmekin toteutettua yhden matkamme tavoitteista, johon vain harvoilla ja valituilla on elämänsä aikana mahdollisuus. Söimme nimittäin hampurilaiset Hampurissa.

Teksti: Joonatan Knuutila, Jami Passi

Kuvat: Antti Karjalainen, Joonatan Knuutila ja Susanna Kantola

Juuri-Voimaa ja kiertotaloutta



Kaksi huippuhienoa esimerkkiä valtionavustusta saaneista kv-hankkeista, joissa vastuullisuus on ollut sekä toiminnan ytimessä että yhdistävänä teemana. Hauskasti molemmissa kiertotalous nousee keskeiseksi vastuulliseksi valinnaksi. 


Juuri-Voima: Kangasalalaisilta juurilta vastuulliseksi maailmankansalaiseksi

Juuri-Voima on koko Kangasalan kaupungin opetuspalveluiden yhteinen kansainvälisyys- ja globaalikasvatushanke. Tavoitteena on lisätä sekä henkilökunnan että opiskelijoiden planetaarisuustaitoja, yhteenkuuluvuutta sekä toimijuutta. Omien juurien tuntemisen kautta jokainen on vahvempi kohtaamaan myös laajemmat haasteet ja osallistumaan suurempien, planetaaristen haasteiden ratkaisemiseen. 

Hankkeessa kehitettiin ekososiaalista sivistystä harjoittelemalla myötäeläviä vuorovaikutustaitoja, vastuun kantamista luonnon monimuotoisuudesta sekä soveltamalla kestävän kehityksen mukaisia käytänteitä niin päivittäiseen toimintakulttuuriin kuin ravintotottumuksiinkin.

Hanke jäi harmittavasti korona-ajan jalkoihin, mutta silti erityisesti viidellä eri koululla ja yhdessä päiväkodissa saatiin aikaan kestävän tulevaisuuden mukaista toimintakulttuuria ja onnistuttiin pilotoimaan opiskelijoita osallistavaa kestävän kehityksen toimintaa mm. Kestävä Tulevaisuus eli KeTu-agenttitoiminnan käynnistämisellä.

Pikkolan yläkoulun oppilaat osallistuivat Pirkanmaan jätehuollon rahoittamaan Roskapätkä-elokuvaan. Koulun 8.-luokkalaiset oppilaat tekivät käsikirjoituksen Tietokoneen elinkaari -lyhytelokuvaan. 7.-luokan oppilaat kuvasivat sen ja osallistuivat animointiin, ja kaksi yhdeksännen luokan oppilasta toimi juontajina tässä elokuvassa. Elokuva näytettiin yhdessä muiden Roskapätkien kanssa Tampereen elokuvafestivaaleilla 8.3.2022. Elokuva on nähtävissä: 

Tietokoneen elinkaari from Pirkanmaan elokuvakeskus on Vimeo.

https://vimeo.com/694838996 

https://vimeo.com/showcase/9413845

Teksti: Pia Viljanen, Kangasala, hankkeen koordinaattori



Kansainvälistä kiertotaloutta, itä -ja länsiverkosto -hanke

 Lappeenrannan Lyseon lukion Kansainvälistä kiertotaloutta -hanke vakiinnutti yhteistyön suomalaisen ja intialaisen koulun välillä. Verkostoa pidettiin yllä etäyhteyksin koko korona-ajan ja sen toiminta jatkuu. Tämä hanke päättyi vierailuun  Intian Devlavlissa vuonna 2022 ja jatkamme intialaisten vastavierailulla syksyllä 2022.

Hankkeeseen osallistuneet opiskelijat tutustuivat kummankin maan ympäristöongelmiin ja ratkoivat niitä. Niihin lähdettiin etsimään ratkaisua liikeidealla, kiertotaloutta hyödyntävällä tuotteella. Tätä varten saatiin tietoutta mm. paikallisen yliopiston (LUT) asiantuntijaluennolla. Verkostomme etsi sopivat yritysyhteistyökumppanit, joista saatiin lisätietoa käytännön sovelluksista. Lappeenrannasta yhteistyökumppaniksi valikoitui Afstor, jonka yhden tuotteen ympärille opiskelijat suunnittelivat markkinointisuunnitelman Intiaan. Sieltä saatiin palautetta LAB Business mill:in asiantuntijoilta. Lopullinen suunnitelma esiteltiin Intiassa.


Miten hanke on käytännössä toteutettu? Työnjako ja aikataulu.

Hanke toteutettiin lukuvuosien 2020-21 ja 2021-22 aikana. Alunperin hanke oli tarkoitettu yhden lukuvuoden mittaiseksi, mutta korona muutti aikataulua ja hankkeelle saatiin toinen vuosi lisäaikaa. Ensimmäisenä lukuvuotena kaikki yhteydenpito tapahtui etäyhteyksien avulla, myös kotimaassa. Hankkeen alussa Lännen yhteistyölukio muuttui Ulvilan lukion jättäytyessä pois. Uudeksi yhteistyölukioksi tuli Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio. He olivat mukana lukuvuoden 20-21. Lappeenrannan Lyseon lukion lisäksi Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun lukio oli mukana koko ajan.

Hankkeen vastuuopettajat kokoontuivat säännöllisesti etäyhteyksien välityksellä. Niissä sovittiin opiskelijatapaamisista sekä suunniteltiin eteenpäin hankkeen seuraavaa vaihetta.

Jatkoimme syksyllä 2021 siten, että opiskelijaryhmät Suomessa ja Intiassa selvittivät kumppanimaiden ympäristöongelmia kuten jätehuoltoa ja kierrätystä. Näistä aiheista järjestettiin kysely- ja keskustelutapaamiset. Opiskelijat toteuttivat pienellä ryhmällä vierailun paikan päälle Asftoriin (https://www.afstor.com/), jonka toiminnan perusperiaatteita ovat ympäristötietoisuus ja vastuullisuus. Vierailun pohjalta valmistettiin markkinointivideo. Videolla esiteltiin yrityksen kiertotaloustuotteita. Turun suomalainen yhteiskoulu teki omalla alueellaan vastaavan. Tuotteemme esiteltiin kevään lopuksi intialaiselle yhteistyökoululle, jonka opiskelijat antoivat palautetta. Intialaiset esittelivät vastavuoroisesti oman alueensa tekstiiliteollisuutta.


Lukuvuoden 2021-22 aikana opiskelijat keskittyivät markkinointiin ja markkinointisuunnitelman tekemiseen. Näistä järjestettiin palautekeskustelu intialaisten ja LAB ammattikorkeakoulun Business Mill:in kanssa. Lopullinen markkinointisuunnitelma esiteltiin Intian Devlavlissa.


Teksti: Anu Huttunen, Lappeenrannan Lyseon lukio, hankkeen koordinaattori


Friday, 16 August 2019

Verkostoitumisseminaari UNESCO kouluille: teemoina kiertotalous ja demokratiakasvatus

 

UNESCO ASPNET -koulujen seminaari 5.-6.9.2019


Aika:  torstai-iltapäivä ja perjantai 5. - 6.9.2019
Paikka:  Opetushallitus, os. Hakaniemenranta 6, 00530 Helsinki.
Järjestäjä:  Opetushallitus
Kohderyhmä: Suomen UNESCO ASPnet -koulut
Ilmoittautuminen viim. 26.8.: linkki lomakkeeseen

Seminaarin tavoitteena on


  • päivittää tietoja Suomen UNESCO-ASPnet-koulujen verkoston toiminnan tavoitteista ja sisällöstä
  • saada tietoa UNESCON ja YK:n uusimmista ASPnet-verkostoa koskevista linjauksista
  • selkiyttää ja vahvistaa ASPnet-toiminnan yhtymäkohtia opetussuunnitelman perusteisiin, 2019 teemoina kiertotalous ja demokratiakasvatus
  • vahvistaa koulujen keskinäistä verkostoitumista ja yhteistyötä sekä niiden yhteistyötä eri järjestöjen kanssa

Seminaarin ohjelma