Ilmoittaudu mukaan YK:n maailman vesipäivän ja vesiviikon työpajoihin

Kestävän kehityksen tavoite 6  

Suomen UNESCO Baltic Sea Project -kouluissa vietetään 22.3.2022 YK:n maailman vesipäivää ja vesiviikkoa 21.—25.3.2022. Tämän teemapäivän ja -viikon tavoitteena on kiinnittää huomio YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 kohtaan kuusi: tavoitteena on taata vesi ja sanitaatio kaikille maailman ihmisille vuoteen 2030 mennessä. Tämän vuoden maailman vesipäivän teemana on tehdä näkymätön pohjavesi näkyväksi.

Työpajoja oppilaille eri kouluasteilla

Maailman vesipäivänä ja vesiviikolla on oppilaitoksille tarjolla työpajoja, joihin koulut voivat osallistua opettajien johdolla opiskelijaryhmiensä kanssa. Työpajoissa tutustutaan mikromuoviongelmaan, saadaan tietoa pohjavedestä ja tutustutaan UNESCO Saaristomeren biosfäärialueeseen pinnan alla ja pinnan päällä. Työpajoja voi liittää koulun oman MOK-viikon tai teemapäivän osaksi. 

Maailman vesipäivän ja vesiviikon työpajat toteutetaan virtuaalisesti Teamsissa. Työpajoja on niin peruskoulun ala- ja yläkoulujen kuin lukion opiskelijoille ja niitä toteutetaan suomen ja ruotsin kielellä sekä kaksikielisinä. Tarjolla on myös englanninkielinen Kun vesi loppuu -dokumenttielokuva.

Maailmankansalaisten tekoja 

Maailman vesipäivä ja vesiviikkoa tarjoaavat meille mahdollisuuden toteuttaa globaali- ja ympäristökasvatuksen tavoitteita UNESCO Baltic Sea Project -verkoston kouluissa. Maailman vesipäivän ja vesiviikon aikana ideoimme ja teemme myös yhdessä maailmankansalaisen tekoja, joilla edistämme YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteita. Samalla turvaamme pohjavesivaroja ja mahdollistamme luonnon monimuotoisuuden ja elämän säilymisen biosfäärialueella pinnan alla ja pinnan päällä. Työpajojen yhteydessä ja muillakin oppitunneilla syntyneitä ideoita Agenda 2030 -tavoitteiden toteuttamisesta voi postata UNESCO Baltic Sea project -koulujen maailmankansalaisten teot -Padletille osoitteessa: https://bit.ly/3t2oex2

Luonnon havainnointia

Huomaa erityisesti Vesipäivän ja Vesiviikon viettoon sopiva kansalaishavainnointitehtävä, jossa tehdään näkymätöntä pohjavettä näkyväksi. Toteutustavassa on useita vaihtoehtoja. Vanhempien opiskelijoiden kanssa voi lähteä luontoon etsimään lähteitä ja harjoitella paikannuksen tekemistä. Nuorempien oppilaiden kanssa onnistuu pohjaveden tekeminen näkyväksi piirrroksin tai pohjaveteen liittyen tarinoiden kerääminen.

Maailman vesipäivän ja vesiviikon tapahtumia ja ohjelmaa on suunniteltu Yhteinen Itämeri -hankkeen yhteydessä Vaasan lyseon lukion, Suomalaisvenäläisen koulun, Tuusulan lukion, Alppilan lukion, Helsingin kielilukion ja Oriveden lukion sekä Kellon koulun kanssa.  Lisäksi toimia on suunniteltu muiden UNESCO Baltic Sea Project -koulujen ja UNESCO-koulujen kanssa syksyn UNESCO-koulupäivillä ja Yhteinen Itämeri -kehittämisiltapäivän työpajoissa. Olemme onnistuneet osallistamaan kehittämistyöhön laajasti verkoston opettajia ja opsikelijoita.   

Ilmoittaudu mukaan maailman vesipäivän ja vesiviikon tapahtumiin tästä linkistä ke 16.3.2022 mennessä: https://forms.office.com/r/TEy0CvAH6u

Lue lisää Itämerenmaiden yhteisistä kansalaishavainnointitehtävistä ja osallistu opiskelijoiden kanssa: 

https://yhteinenitameri.wordpress.com/2022/02/25/osallistu-opiskelijoiden-kanssa-unesco-baltic-sea-project-koulujen-kansalaishavainnointitehtavien-tekoon-25-2-25-4-2022/

Mika Jokiaho

Yhteinen Itämeri -hankkeen koordinaattori

Itämeri linkittyy opetussuunnitelmaan: aiheena teemakursseilla ja monialaisissa

Itämeri-projektin ja Tuusulan lukion yhteistyö on alkanut

UNESCO Baltic Sea Projectin vuosi 2020 on alkanut laajentuneen yhteistyön ja ideoinnin merkeissä. Olemme saaneet kumppaniksemme Tuusulan lukion ja sen myötä monia Itämerestä kiinnostuneita opettajia. Tuusulan lukion projektin tavoitteena on aktivoida lukiolaisia luonnontieteiden pariin ja tutkimaan ihmisen toiminnan vaikutuksia Itämereen ja sen ympäristöön unohtamatta keskinäisiä kulttuurisia sidoksiamme.

Hankkeessa tuotetaan Itämereen liittyviä laaja-alaisia kurssikokonaisuuksia ja muutakin materiaalia. Nyt ovat jo valmiina Lukiolaiset Itämeren asialla ja Itämeri - kulttuurien meri sekä Ympäristöfilosofian kurssit.

Innoistuisitteko järjestämään kouluissanne Itämeri-kursseja? Näistä voisi ottaa mallia ja skaalata itselle sopivaksi:

Lukiolaiset Itämeren asialla -kurssin tavoitteena on parantaa Itämeren tilaa, lisätä tietoisuutta, tuoda esiin epäkohtia ja ennen kaikkea tuoda esiin keinoja, joilla nuori voi vaikuttaa! Huomiotavia aiheita Itämeren osalta ovat esimerkiksi ravinnekuormitus ja rehevöityminen, meriroskat, mikromuovit, öljyntorjunta, kestävä käyttö, suojelu, meriliikenne, Itämereen panostus ja ilmastonmuutos.
Pääosin verkossa toteutuva kurssi, jossa tuotetaan yhdessä tietoa kirjoittamalla pienryhmissä eri Itämeri-teemoista ja tehdään vierailuja 2-3 vierailupäivää.
Kurssi arvoidaan suoritusmerkinnällä (S).

Itämeri - kulttuurien meri -kurssin tavoitteena on lisätä ymmärrystä Itämerestä yhdeksää eri valtiota yhdistävänä kulttuuripiirinä. Lisäksi opiskelijalla on tilaisuus tutustua opintoretkillä niihin mahdollisuuksiin, joita Itämeren alueen toimijat tarjoavat Itämeren tilan kohentamiseksi.
Opiskelija tekee portfolion, jonka sisällön muodostavat raportit tehdyistä opintoretkistä ja analyysit asiantuntijoiden luennoista.
Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S).

Ympäristöfilosofian kurssin aikana opiskelija oppii tuntemaan ympäristöfilosofian keskeiset kysymyksenasettelut ja vastausyritykset. Opiskelija osaa arvioida kriittisesti ympäristöfilosofian argumentteja ja muodosta niistä perusteltuja kantoja. Kurssin aikana opiskelija laatii portfolion. Lisäksi on mahdollisuus osallistua kurssikokeeseen. Kokeen voi korvata muilla suorituksilla.
Asiasanat: Eläinten oikeudet, kuluttaminen ja markkinatalous, luonnonsuojelu, ympäristöfilosofian suuntaukset ja luontosuhde
Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S).

Monialaisiet oppimiskokonaisuudet Itämeri-teemalla

Suomalais-venäläisessä koulussa, kuten monessa muussakin on taas järjestetty monialaisia oppimiskokonaisuuksia eli mokkeja. Ohessa kuva Ilmastomuutos ja tulevaisuus -mokista, jossa lähtökohtana oli lukeminen ja sen inspiroimana tutkimme mahdollisuuksia vaikuttaa. Iltasanomien ohessa luimme Teemestarin kirjan, Sarasvatin hiekkaa ja Kiepauksen. Liikuimme myös kaupungilla Kansalaistorin ympäristössä ja virtuaalimaailmassa, kun pelasimme my2050-peliä. Lisätietoja pelistä löytyy täältä https://my2050.fi/.

BSP osallistuu maailman vesipäivän viettoon

Vietämme YK:n maailman vesipäivää perjantaina 20.3. kaikissa BSP-maissa.  Varsinainen World Water Day on vasta sunnuntaina 22.3. Blogissamme on teksti tähän liittyen sekä joitakin ideoita mikäli haluaisitte osallistua: https://unesco-bsp.blogspot.com/

Lisää vinkkejä vesipäivään löytyy mm. YK-liiton sivuilta https://www.ykliitto.fi/tapahtumat/yk-paivat/maailman-vesipaiva

Kansainvälinen Baltic Sea eTwinning-seminaari ensi syksynä

Lopuksi vielä ennakkotietoa kansainvälisestä Baltic Sea eTwinning-seminaarista. Se järjestetään Helsingissä 24.-26.9.2020. Jokaisesta Itämeren maasta tulee 5-10 osallistujaa ja se on suunnattu opettajille, joiden oppilaat ovat 12 - 15-vuotiaita. Seminaari on maksuton (myös osallistujien matka- ja majoituskulut korvataan). Tarkempia tietoja seminaariin hakemisesta saa kansalliselta eTwinning-koordinaattorilta Opetushallituksesta (riikka.aminoff@oph.fi).

Aira Undén-Selander
UNESCO BSP:n kansainvälinen koordinaatori

Ilmastonmuutos lukioihin!

Ilmastonmuutos on tutkitusti yksi nuoria eniten huolestuttavampia ilmiöitä. Aihepiirin tiedollinen ja taidollinen hallinta tulee epäilemättä olemaan 2020-luvun lukioissa keskeisiä painopisteitä. Ilmastonmuutos tullee näkymään vahvasti vuoden 2021 LOPS:ssa, samoin kuin oppiainerajat ylittävä työskentely ja nuorten aktivointi. Kaikkiin kolmeen pyrimme vastaamaan OPH:n rahoittamalla Ilmastonmuutos lukioihin!-hankkeellamme, joka on suunnattu aluksi Pohjois-Pohjanmaan lukioille.

Luova ilmastoleiri irrotti jalat sopivasti irti maasta

Kiersimme Pohjois-Pohjanmaan lukiot hankkeen toimesta elo-lokakuussa. Yhteensä aiheen äärelle istahti yli 200 lukio-opettajaa ja noin 4000 opiskelijaa. Opettajia hankkeeseen kumppaneiksi ilmoittautui kolmisenkymmentä ja opiskelijoita hieman enemmän. Teeman kannalta hienointa olisi, jos jokaisesta osallistuvasta lukiosta olisi sekä opettajia, että opiskelijoita. Ilmasto-opettajat kutsuttiin 11.10. Oulun yliopiston Climate University -tapaamiseen, jossa kuulimme aiheen valtakunnallisia kuulumisia ja yliopiston tahtotilaa ilmasto-opetukseen. Esittelimme omassa osuudessamme hankettamme. Yliopistojen ilmasto.nyt-verkkokurssi on saavuttanut yliopistoissa suurta suosiota. Oulun yliopistossa kurssille ilmoittautui 150 opiskelijaa ja Helsingissä kolmisensataa.

Opiskelijoiden ilmastopaneeliin kerääntyi 32 lukiolaista ja 12 korkeakoulututoria pohtimaan lukioiden ilmastotekojen nykytilaa, omia vaikuttamismahdollisuuksia sekä konkreettisia tekoja omalla lukiolla. Totesimme, että tilanteet lukioilla ovat hyvin erilaiset: toisaalla kestävän kehityksen toimintakulttuuri on jo hyvin vahvaa, kun taas toisaalla aloitellaan perusasioiden kuntoon saattamisesta, kuten jätteiden lajittelusta. Tapaamisessa WWF:n Sanna Koskinen kertoi lukiolaisille vaikuttamisen moninaisista tavoista, minkä lisäksi saimme kuulla kolmen korkeakoulun näkökulmia eri alojen ratkaisuista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Edustettuina olivat Oulun yliopisto, myös Climate University -verkosto, sekä Oulun ja Hämeen ammattikorkeakoulut.

Seuraavaksi lukiolaiset pitävät virtuaalitapaamisen tammikuussa, jolloin sovitaan koulujen projektien teemat ja aloitetaan niiden tarkempi suunnittelu ja aikataulutus vuodelle 2020.

WWFn Sanna Koskinen avasi ilmiön monialaisuutta ja viheliäisyyttä
toiminnallisella työpajalla

Oulunsalon Peuhun luovaan ilmastoleiriin ilmoittautui 23 opettajaa 16 lukiosta. Torstaipäivän täydennyskoulutusosiossa ryhmäytymisen lisäksi saimme kuulla nuorten tavoin WWF:n Sanna Koskisen osallistavan luennon monialaisesta ilmastokasvatuksesta. Harjoittelimme myös argumentaatiotaitoja ja kokosimme alustavasti ideoita tulevalla ilmastojaksolla toteutettaviin oppitunteihin ja koko koulun ilmastotoimiin. Virisipä idea myös ilmastojunasta Helsinkiin ja päättäjien hiiligrillaamisesta suuressa hiilipaneelissa vuoden päästä. Kaiken tämän pyrimme tekemään uuden LOPSin kuuden ällän hengessä. Seuraavaksi tapaamispäiväksi sovimme pe 21.2, jolloin kohtaamme yhdessä ilmasto-opiskelijoiden kanssa. Opiskelijapaneeliin on valittu korkeakouluopiskelijoita lukiolaisten ilmastotutoreiksi ja materiaalia tuottamaan.

Hankkeessamme rakennetaan myös verkkokursseja, joita eri vaiheessa lukio-opintojaan olevat nuoret voivat hyödyntää pohtiessaan omaa suhtautumistaan ilmastokriisiin ja sen ratkaisemiseen. Kurssien lähestymistavat liikkuvat elämäntavoista vaikuttamiseen ja ilmiön tiedolliseen hallintaan. Rakentajina meillä on valveutuneita ilmasto-opettajia, yliopisto-opiskelijoita ja lukiolaisia.

Käy katsomassa nettisivujamme
https://www.ilmastonmuutoslukioihin.fi/

Facebookissa
https://www.facebook.com/ilmastonmuutoslukioihin/

Terveisin Ilmastonmuutos lukioihin! -työryhmä
Jussi Tomberg
Paula Ratava
Miika Siironen