Showing posts with label yhdessä tekeminen. Show all posts
Showing posts with label yhdessä tekeminen. Show all posts

Wednesday, 14 August 2024

Yhdessä kaikki on hauskempaa: Opas koulujen UNESCO-lähettiläille

 

UNESCO-koulujen oppilaiden ja opiskelijoiden UNESCO-lähettilästoiminnan tueksi julkaistiin toukokuussa UNESCO ASPnet -lähettiläiden opas. Oppaassa kerrotaan UNESCO-lähettiläiden toiminnan eri ulottuvuuksista, erilaisista tehtävistä ja mahdollisuuksista. 

Tärkeä osa lähettilästoimintaa on valtakunnallinen ja alueellinen verkostoituminen ja yhteistyö, joihin  opas tarjoaa ideoita ja tukea. Lisäksi opas sisältää linkkejä materiaaleihin, joita lähettiläät voivat hyödyntää omassa työssään.
 

Toiminta omassa oppilaitoksessa

Lukuvuoden alussa koulun UNESCO-lähettiläät kiertävät luokissa ja kertovat UNESCO:sta ja UNESCO-lähettiläiden tehtävistä. Samalla innostetaan mukaan uusia oppilaita. Tehtäviin kuuluu UNESCO-toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen yhdessä koulun aikuisen UNESCO-yhteyshenkilön ja UNESCO-tiimin kanssa.  Monet lähettiläät tekevät kiinteästi yhteistyötä myös oppilaskunnan hallituksen kanssa. 

UNESCO-lähettiläiden verkosto

Lähettiläiden verkoston toiminnan suunnittelu aloitetaan UNESCO-koulujen syysseminaarissa 5.-6.9. Opetushallituksessa. Toivottavasti mahdollisimman moni pääsee osallistumaan joko paikan päällä tai Teamsin kautta virtuaalisesti.

Viime lukuvuoden lähettiläsverkoston toimintaa on esitelty kuvina tässä pdf-esityksessä

Lähettilästapaaminen UNESCO-koulujen syysseminaarissa2023

Suomen UNESCO-lähettiläiden opas

Lähettiläsopas on julkaistu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Lataa opas täältä: 

Märskyn UNESCO-hostit virka-asuissa

Lähettiläsopas suomeksi

Lähettiläsopas ruotsiksi

Lähettiläsopas englanniksi

Mukaan valtakunnalliseen verkostoyhteistyöhön!

Ovatko koulusi UNESCO-lähettiläät jo mukana verkoston toiminnassa? Jos eivät, mukaan pääsee lähettämällä sähköpostia verkoston koordinaattoreille: 

Jenni Decandia, jenni.decandia@orivesi.fi

Tiina Sarisalmi, tiina1.sarisalmi@gmail.com 


Thursday, 27 February 2020

Toivon Agenda 2030 - osallistavaa vastuullisuutta


Toivon Agenda -tapahtuman suunnittelu aloitettiin Polaris Unesco -verkoston tapaamisessa. Unesco-koulut olivat miettineet kestävän kehityksen tavoitteiden näkyviksi tekemistä yhteisöllisellä ja osallistavalla tavalla.

Toivon Agenda -tapahtuma toukokuussa 2018 oli mielessä mukavana ja osallisuuden henkeä vaalivana tapahtumana. Ajatuksena oli myös, että konsepti olisi mahdollista toteuttaa skaalattuna missä tahansa.  Tarvittiin siis vain innokas tekijäjoukko ja päätös. Oulussa tapahtuma päätettiin järjestää 8.9.2020.

Joulukuun tapaamisessa mietimme yhdessä miten huolehditaan siitä, että kaikilla olisi mahdollisuus osallistua Agendan oppimisvinkkien rakentamiseen ja mahdollisen tapahtuman suunnitteluun ja toteuttamiseen. Sovimme, että Kohti vuotta 2030 -blogi voisi olla hyvä foorumi prosessin esittelyyn ja parastamiseen.


Suunnittelua ja ideointia työpajassa


Seuraavassa tapaamisessa olivatkin lapset ja nuoret mukana. Kokoonnuimme Timosenkosken luontokoululle iltapäiväksi ideoimaan. Alla on tapahtuman kulku ja työskentelyohjeet ensimmäiseen työpajaan. Työpajasta koostettiin myös video oppaaksi ja tutusteluksi:


11.00-11.20  Jäänmurtajaiset ja työryhmiin jako
Speed dating-periaatteella tavattiin työpajan osallistujat. Kaikilla ol kädessään jokin agendatavoite. Tavattiin toisiamme esittäytyen seuraavasti: hei, olen tavoite numero 4 minä aion järjestää kaikille maailman lapsille hyvän koulutuksen

11-20-12.00 Aiheen avaus ja työskentely ryhmänohjaajien avustuksella
Jaettiin tavoitteet neljän hengen sekaryhmien kesken. Kaikille tuli 2 - 3 Agenda 2030:n tavoitetta. Ryhmän ohjaaja toimi apuna ja fasilitaattorina ryhmässä esittäen mm seuraavia kysymyksiä

  • Mitä tämä tavoite tarkoittaa juuri meidän koulussa?
  • Miten se toteutuu meillä?
  • Mitä tapahtuu, jos tavoite ei toteudu?


12.00-12.30  Evästauko

12.30-13.45 Teemat vaikuttavasti näkyväksi Toivon Agendassa
Aloimme miettimään edelleen ryhmissä  miten voisimme toiminnallistaa Agendan tavoitteet. Fasilitaattori esitti taas joitain kysymyksiä ryhmälle:

  • Mitä toiminnalista tähän teemaan voisi sisältyä?
  • Millaisen toiminnallisen pisteen sinä tästä rakentaisit?
  • Millainen on toimintapiste, johon itse haluaisin osallistua?
  • Mikä on hulluinta, kalleinta ja söpöintä mitä tällä teemalla voisi tehdä?

13.45-14.00 Yhteenveto ja seuraavat askeleet.
Ajatukset kerättiin lopuksi padlet-seinälle, josta ideat saatiin edelleen talteen. Padlet-seinän pohjana oli tapahtumapaikan kartta, jotta saatoimme sijoittaa toimintapisteet jo valmiiksi kartalle. Seuraavalla kerralla jalostamme toimintapisteitä ja mietimme miten asia/teema näkyy ja kuuluu kouluissa.


Mitä jäi päällimmäisenä mieleen?


Opettajien ja eri-ikäisten sekaryhmät toimivat hyvin. Lapsia ja nuoria  oli mukana vitosluokkalaisista lukiolaisiin. Puhe soljui vilkkaana ja ideoita tuli mukavasti. Ryhmäyttävät harjoitukset aluksi ovat tärkeitä oikean tunnelman ja luottamustason luomiseksi.

Seuraavaksi

Seuraavaan työpajaan voisi ottaa elementtejä maker-kulttuurista. Voisiko mukana olla esimerkiksi jotain taiteellisia keinoja tai ihan vaikka tapahtumapaikan suunnittelua pahvin, saksien, teipin ja liiman avulla? Käsillä tekeminen voisi viedä teemoja myös lähemmäksi koulun jokapäiväistä toimintaa. Myös erilaiset aistiharjoitteet voisivat olla oiva keino saada teemoja lähemmäksi toimijaa.

Matka jatkuu ja lisää juttua luvassa…..

Jussi Tomberg
kv-koordinaattori: Unesco-koulut, Toivon agenda ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

Monday, 6 May 2019

Greetings from UNESCO ASPnet Schools´ head office in Paris


International APnet Coordinator Sabine Detzel sends her greetings to Finnish UNESCO schools and encourages us to work together for better future for all.

The video clip was recorded by Jussi Tomberg.


Wednesday, 3 April 2019

Itämeri-projektin Suomen kausi: kohti laaja-alaista osaamista ja yhteistyötä


Itämeri-projektin eli UNESCO Baltic Sea Projectin koordinaattorit kokoontuivat 31.1. - 1.2.2019 Helsingissä Opetushallituksessa ja Suomalais-venäläisellä koululla. Projekti kattaa koko Itämeren valuma-alueen. Tällä alueella asuu noin 100 miljoonaa ihmistä.

Itämeri-projekti tarjoaa loistavan mahdollisuuden tutustua Itämeren maiden opettajiin ja oppilaisiin, tehdä yhteistyötä ja toteuttaa yhteisiä oppimisprojekteja sekä käydä leireillä ja seminaareissa. Yhteistyön ja oppimisen teemat liittyvät kestävään kehitykseen ja ilmaston suojeluun sekä kulttuuriin Baltian maissa, joissa asukkaat ovat olleet kautta vuosisatojen tekemissä toistensa kanssa. Mukana Helsingin kokouksessa oli edustajia Ruotsista, Tanskasta, Saksasta, Liettuasta, Latviasta, Eestistä ja Venäjältä.

Kokouksen avasi johtaja Jorma Kauppinen (OPH) ja tervehdyksen Suomen UNESCO-toimikunnalta toi Kati Anttalainen (OKM). Asiantuntijoina kokouksessa toimivat opetusneuvos Paula Mattila (OPH) sekä valtakunnalliset kv-koordinaattorit Tiina Sarisalmi ja Jussi Tomberg. Puheenjohtajana toimi BSP-koordinaattori Aira Undén-Selander Suomalais-venäläisestä koulusta. Kokouksessa tehtiin linjauksia Suomen koordinointikaudelle, joka kestää vuoteen 2021. Koordinointimaa vaihtuu kolmen vuoden välein.

Ensimmäisenä päivänä kartoitettiin millaisessa kansallisessa ja kansainvälisessä kontekstissa koulut tänä päivänä työskentelevät. Paula Mattila esitteli opetussuunnitelmaprosessia ja erityisesti globaalikasvatusta sekä kompetenssipohjaista lähestymistapaa UNESCO ASPnet-strategian toteuttamisessa. Oleellinen osa aamupäivää olivat ryhmätyöt, joissa pohdittiin, miten kehittää laaja-alaista osaamista, vahvistaa oppilaiden osallisuutta ja toimintaa sekä kannustaa luoviin ratkaisuihin ja innovaatioihin kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi.

Tiina Sarisalmen johdolla pohdittiin hyvien käytäntöjen ja toimintamallien jakamista sekä monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Monialaisuus sopii oppimismenetelmänä erityisen hyvin projektioppimiseen, joka on luonteeltaan oppiaineiden rajoja ylittävää, ilmiöpohjaista ja laaja-alaista osaamista kehittävää. Käyttökelpoisia välineitä, joilla tukea kansainvälisiä Itämeren-maiden yhteisiä projekteja ovat esimerkiksi eTwinning, Erasmus+ ja NordPlus.

Jussi Tomberg esitteli oululaista Toivon Agendaa, joka sai siivet ja laajeni yhden koulun toimintapäivästä koko Oulun turuille ja toreille. Se on hieno esimerkki oppilaita innostavasta ja motivoivasta toiminnasta ja luo toivoa kiistanalaisten kysymyksien ja viheliäisten globaalien ongelmien keskellä.

Seuraavana päivänä Suomalais-venäläisellä koululla kokouksen osanottajat pääsivät tutustumaan koulun arkeen. Lukion koeviikko kokosi opiskelijat luokkiin, joten meno ei ollut aivan normaalin eläväistä. Yhtenäiskoulun arki valaisi kuitenkin konkreettisesti perusasteen koulupolkua ja yhtenäiskoulun ideaa, jota uudessa opetussuunnitelmassa tavoitellaan. Vieraille esiteltiin myös uuden koulun rakentamisprosessia ja ihmetystä aiheutti se, kuinka paljon opettajat ovat saaneet olla mukana suunnittelutyössä.

Päivän asiasisältö oli kuitenkin UNESCO BSP:n (Itämeri-projektin) uudistamiskeskustelu. Tulevaisuudessa keskitymme ympäristökasvatukseen ja ilmastomuutokseen liittyvien haasteiden ohella rakentamaan kansainvälistä yhteistyötä, jossa oppilaat voivat olla osallisina laajalla rintamalla. Väkivallattomuuden kulttuurin ja kestävän elämäntavan edistäminen, kulttuurienvälinen oppiminen sekä kulttuurinen moninaisuus ovat jokaisen BSP-opettajan sydämen asioita. Tämä tarkoittaa kunkin maan sisällä omia projekteja, mutta myös laajenevaa yhteistyötä. Elämme globaalissa maailmassa, jossa olemme riippuvaisia toinen toisistamme. Agenda 2030 on yhteinen tavoitteemme ja toimintaohjeemme.

Aira Undén-Selander



Monday, 11 February 2019

Connected by the Baltic Sea

During the first day participants learnt about the nature in Pori and visited the Upper Secondary School. We visited a bird tower by the River Kokemäki delta area and Nature House Arkki to get a glimpse of Pori’s nature. 


Two main themes: Energy and the Baltic Sea

We learned how the energy is generated in Finland by visiting near-by a Wind Power Centre, Nuclear Power Plants and Hydroelectric Power Plants. We discussed how the energy could be generated in a sustainable way and realized that there was not one right answer to this difficult problem.

The smelliest experience of the Camp School was visiting the Mattila Farm. It produces most of the electricity needed with solar panels and they have a milking robot. They also make a great effort to produce milk in as sustainable way as possible.


Taking samples
The other theme of the Camp was of course the Baltic Sea. We learned that Yyteri beach is one of the Natura 2000 nature protection areas in Finland.

On the last day, we took some water samples from the sea and measured the nitrates, nitrites and phosphates. We had also three bat detectors. Late in the evening, we went about with flashlights and detectors and we could hear and see bats.

We hope that we were able to give our international guests a nice glimpse of Satakunta Nature and History and Energy producing. Naturally, the most important thing was that students from different countries get to know and can discuss with each other.


Hanna Numminen
Porin lyseon lukion lehtori



********************************************

Kansainvälinen leirikoulu oppilaitten silmin


Porin kaupungissa kävimmet kahdessa museossa, joista yhdessä nähtiin erilaiset esitykset Porin kaupungin ja sen ympäröivien alueiden luonnosta ja eläimistä. Toisessa museossa näimme esityksiä Porin historiasta esihistoriasta lalkaen. Saimme tietää, miten Pori on kehittänyt, minkälaisia ihmisiä on asunut Porissa ja minkälainen elämä heillä oli. 


Oli myös oli tosi mielenkiintoista käydä Porin Lyseon koulussa siitä kannalta, että oli hyvä mahdollisuus vertailla meidän kouluamme ja Porin Lyseon koulua. Koulu oli paljon suurempi, kuin meidän oma ja yhdisti peruskoulua, lukiota ja aikuislukiota. 


Tuulipuistosta puhdasta uusiutuvaa energiaa

Ensimmäisenä päivänä olimme vierailemassa tuulipuistossa, jossa meille kerrottiin tuuliturbiinista. Miten niitä valmistetaan, paljonko se suunnilleen maksaa ja kuinka on mahdollista siirtyä kokonaan puhtaaseen energiaan, jonka saadaan tuulesta. Oli tosi mielenkiintoista kuunnella, miten Suomi on edennyt tuottamaan tuulisähköä ja minkälaisia suunnitelmia on. 


Vierailu ydinvoimalassa...

Yksi mielenkiintoisimmista paikoista, missä kävimme leirin aikana, oli Olkiluodon ydinvoimalaitos. Ensin meitä vietiin hienoon luentosaliin, jossa meille kerrottiin miten ydinvoimala toimii, sen turvallisuudesta, kuinka maailmanlaajuista toimintaa se on ja monesta muusta yksityiskohdasta. Sitten meille tehtiin turvatarkastus ja me lähettiin kävelemään erikoista tunnelia pitkin, jonka lopussa meille näytettiin paikka johon viedään ydinjätteet. Emme voineet edes kuvitella että meille näytetään ja kerrotaan niiden toiminnasta niin yksityiskohtaisesti. Se oli mahtavaa. 


... ja maatilalla

Kävimme myös maantilalla, jossa oli lehmiä, sikoja ja hevosia. Lehmistä ja maidon tuotannosta kerrottiin paljon. Me saimme käydä maatilan jokaisessa paikassa ja tutustua lehmiin. Maatilan perhe oli erittäin mukava ja ystävällinen. Heti ensimmäisenä päivällä huomasimme, että Porissa on oma maitomerkki - Satamaito, joten oli tosi kiinnostavaa tutustua maatilaan. 

Asuimme leirin aikana huoneissa, joissa oli kaikkea tarvittavaa. Lähialueella löytyi helposti tekemistä vapaa-ajalle, jota meillä ei ollut paljon. Pelasimme pöytätennistä, kävimme saunassa, uimme kylmässä Itämeressä ja grillasimme illalla ystävällisessä ja kansainvälisessä piirissä. 

Yhteenvetona voimme sanoa, että matka oli tosi mielenkiintoinen ja hyödyllinen. Olemme tosi ylpeitä, että osallistuimme tällaiseen tapahtumaan ja toivomme, että jatkossa niitä järjestetään lisää. 


Aleksandr Jääskeläinen ja Andrey Ogloblin
Suomalais-venäläisen koulun oppilaat

Sunday, 27 January 2019

Rauhaa, välittämistä ja vapaaehtoistyötä Oulun normaalikoulussa

"Parasta rauhantyötä on se, että katsoo toista silmiin, kättelee ja joskus halaa, kuuntelee, mitä toinen puhuu ja ajattelee, että vieressä oleva on yhtä tärkeä kuin minä." (Hussein Al-Taee)

Rauhanvälittäjä Hussein Al-Taeen vierailu koulussamme


Oulun normaalikoulussa vietettiin perinteisiä rauhan, välittämisen ja vapaaehtoistyön päiviä viikolla 44. Toiminnan tarkoituksena on Unesco-koulun hengessä herätellä oppilaita ja opiskelijoita huomioimaan ympäristön, toisten ihmisten, ihmisoikeuksien ja rauhan äärettömän tärkeän merkityksen meidän omassa elämässämme.

Tänä vuonna saimme juhlapohujaksi Martti Ahtisaaren CMI-instituutista Hussein Al-Taeen, jonka valloittava persoona kosketti niin oppilaita, opiskelijoita kuin henkilökuntaakin. Pääjuhlan puhe alkoi esittelyllä siitä, mitä rauhanvälitys on, ja mitkä ovat rauhanvälittäjän kolme tärkeintä taitoa: kuunteleminen, asettuminen toisen ihmisen asemaan ja yhdenvertainen kohtelu toista ihmistä kohtaan. Puheen keskeisin merkitys oli, että hän osasi konkreettisilla esimerkeillä osoittaa, että kaikki konfliktit ovat ratkaistavissa – oli sitten kyse arjen pienemmistä ristiriidoista tai kansojen välisistä konflikteista.

Vierailun painopisteiksi laitoimme sen, että Hussein pääsee tapaamaan mahdollisimman paljon koulumme eri-ikäisiä oppilaita ja opiskelijoita. Yläkoulun puolella koulumme yläluokkien ja lukion Unesco-oppilaat haastattelivat Husseinia ja saivat vastavuoroisesti mm. kertoa unelmistaan ja toiveistaan.

Koskelan alakoulun vierailu sisälsi tutustumisen maahanmuuttajaoppilaille tarkoitettuun perusopetuksen valmistavan opetuksen ns. Valo-luokaksi kutsutun opetusryhmän toimintaan. Valmistavan opetuksen ryhmässä opiskelee oppilaita, joiden suomen kielen taito ei vielä riitä perusopetuksessa opiskeluun. Tällä hetkellä ryhmässä opiskelee oppilaita Irakista, Jemenistä, Kiinasta, Kurdistanista, Latviasta, Somaliasta, Syyriasta sekä Venäjältä. Oppilaille kerrottiin etukäteen, että Hussein oli itse ollut 10-vuotias irakilainen pakolainen tullessaan Suomeen. Valo-luokan oppilaat saattoivat helposti samaistua Husseinin lapsuuteen – heistä suurin osa on nyt samassa tilanteessa. Hussein hurmasi Valo-ryhmän lapset ja kaikki aikuiset intensiivisellä läsnäolollaan ja aidolla kiinnostuksella oppilaiden kertomia asioita kohtaan. Hän halusi kuulla jokaisen lapsen tarinan. 


Aamukahvilla koulun oppilaskunnan hallituksen ”Pikku-parlamentin” edustajat pitivät seuraa Husseinille. He esittivät hänelle kysymyksiä sekä vastasivat asiantuntevasti Husseinin kysymyksiin.

Vierailun lopuksi rauhanjuhla kokosi kaikki koulun oppilaat ja opetusharjoittelijat koulun saliin, jossa Hussein toivotettiin tervetulleeksi kuudellatoista koulun oppilaiden puhumalla kielellä. Juhlassa Hussein vastasi oppilaiden tekemiin kysymyksiin, joita esittivät ”Pikku-parlamentin” edustajat. Lämminhenkinen juhla päättyi koulun kuoron, ja lopulta koko koulun laulamaan kappaleeseen ”Me ollaan sun puolella”.


Toimintapäivä yläkoululla ja lukiossa


Toimintaviikon yksi keskeinen tapahtuma on kiertorata, jossa 7.- ja 8.-luokkalaiset saavat tutustua kansalaisjärjestöihin, Martti Ahtisaaren rauhanvälitysoppeihin, vapaaehtoistyöhön ja suvaitsevaisuuteen. Tänä vuonna koulun ulkopuolisina tahoina mukana olivat SPR, Taksvärkki ry, Vares-keskus, Nuorisotalo, kansainväliset opiskelijat (gambialaisia opiskelijoita), Oulun vaikuttajaopettajat sekä Agenda 2030 asiantuntijat.

Toimintapäivän tärkeä osa on, että 9.-luokkalaiset tekevät konkreettisesti vapaaehtoistyötä, jonka sisältö vaihtelee vuosittain. Tänä vuonna toiminta oli erittäin monipuolista, ja siihen osallistettiin myös koulumme henkilökuntaa. He pystyivät tuomaan vaatelahjoituksia Hope ry:lle, tilaamaan leivonnaisia tai korjauttamaan polkupyöriään. Kaikki saatu tuotto luovutetaan hyväntekeväisyyteen.

Vapaaehtoistoiminta 9.lk:lla sisälsi henkilökunnan antamien vaatelahjoituksien lajittelua Hope ry:n hyväksi, toimintaa ja musiikkia ikäihmisille, pyöräpajan, leipomista, torkkupeittojen ja pipojen ompelua keskosille, isänpäiväkorttien ja Unesco -julisteen tekemistä sekä tutustumista erilaisiin kansalaisjärjestöihin postereiden tekemisen kautta.

Lukiolaiset saivat keskustella gambialaisten opiskelijoiden kanssa mm. siitä, millaiset erot koulujärjestelmissämme ovat - erityisesti jäi mieleen erään gambialaisen opiskelijan heittämä kysymys meidän lukiolaisille: ”Kuinka monesti olet elämäsi aikana joutunut miettimään, pääsetkö tänään kouluun…?” Kysymys sai lukiolaisemme miettimään oikeasti, miten erilainen lähes saman ikäisen nuoren tilanne voi olla jossain päin maapalloa. Lisäksi lukiolaisille esiteltiin Agenda 2030 sisältöjä ja vaikuttamisen uusia mahdollisuuksia: meillä ei ole varaa tuottaa passiivisia ja yhteiskunnan ulkopuolelle jättäytyviä ihmisiä.

Kaikesta järjestelyiden, aikataulujen ja muutosten aiheuttamista työkiireistä huolimatta, koemme rauhan, välittämisen ja vapaaehtoistyön päivät erittäin tärkeiksi ja merkityksellisiksi oppilaiden, opiskelijoiden ja koko kouluyhteisön kannalta – ja se, mikä lämmittää mieltä erityisesti - saimme tänä vuonna n. 25% koulumme 8. luokkien oppilaista innostumaan koulumme vapaaehtoistyönkurssista, ja tällä kertaa mukana on myös poikia. Kurssi toteutetaan pääosin oppilaiden vapaa-aikana. Palaute työpajoistamme oli pääsääntöisesti positiivista.

"Rauha on kaikkien asia. Rauhaa ei voi kuitenkaan ymmärtää ja vaalia, ellei koulutuksesta kumpuava sivistys ole yhteiskunnan tavoitteista KORKEIN." (Hussein AL-Taee koulumme vieraskirjassa 1.11.2018)

Kirjoittajat: Hellevi Kupila, Outi Laitinen, Aune Lassila ja Helena Nissilä

Thursday, 29 November 2018

Toivon Agenda 2030


Yli tuhat eskaria ja koululaista oli mukana oululaisessa Toivon Agenda 2030 -tapahtumassa  Oulussa toukokuussa 2018.


Kestävän kehityksen Agenda 2030 on meidän kaikkien agenda. Agenda 2030 -tavoitteiden päämääränä on tehdä maailmasta parempi paikka meille kaikille. Se on mahdollista, kun huomioimme toimissamme ympäristön, ihmiset, ihmisoikeudet ja talouden näkökulmat. Agenda 2030 on ihmiskunnan tärkeimpiä asiakirjoja.

Tämänkaltainen tapahtuma on parasta yhdessä oppimista ja tekemistä kaikenikäisten kesken paremman tulevaisuuden puolesta. Tilaisuudesta on tarkoitus tehdä perinne koulujen viimeiselle viikolle joka toinen vuosi. Välivuosina järjestetään ympäristövaikuttajaforum, johon kutsutaan koulujen vaikuttajalapset ja -nuoret.

Toivon Agendassa lapset ja nuoret tekivät Agenda 2030 -teemoja näkyviksi toiminnallisella ja vaikuttavalla tavalla. Tarjolla monipuolista ohjelmaa, jokaisen omalla tyylillä, joka makuun.

Osallistavaa ohjelmaa ja hands-on työpajoja


Eskarit pääsivät sukeltamaan vedenalaiseen elämään ja meripelastajat onkivat päivän aikana vapaaehtoisia pelastautumispukuihin puettuja pelastettavia. Kalatalousneuvonta esitteli nykyajan hyljeystävällisiä kalastusvälineitä ja istutettiin oikeasti kaloja. Metsähallituksen meritiimi tutustutti Perämeren vedenalaiseen luontoon. Liikkuva koulu liikutti ekologisesti.

Oulun kaupunginkirjaston Laituritilassa esiintyi Laanilan draamaryhmä vuorotellen Vastarannan Siilin kanssa.

Myös teatterissa tapahtui. Teatterin lämpiön isolla lavalla oli Non Boutiquen kestävän vaatemalliston muotinäytös joka on toteutettiin Oulun suomalaisen yhteislyseon opiskelijoiden voimin. Nuoria ja lahjakkaita muusikoita saapui Laanilasta, Pohjankartanosta ja Madetojalta. Lavalla nähtiin myös lyhyitä tietoiskuja Agendan aiheista, sekä sukupuoliroolien ja ammattien paneelikeskustelu. Tapahtumat juonsivat ysiluokkalaiset Miika ja Elias.

Ulkona tasa-arvoa nostatetettiin Oulunlahden Ekosotureiden toiminnallisella tasa-arvohipalla. Laanilan vihreälippulaiset kudotuttivat maailman pisimmän karvamadon. Soutukisassa tuotettiin ihmisvoimalla energiaa ja voittajajoukkue sai nousta yläilmoihin kuumailmapallolla!

Oiva Roina opasti kierrätyspisteelle ja Laanilan lukiolaiset visioivat yhdessä kävijöiden kanssa tulevaisuuden Oulun. Ulkona rakennettiin hyönteishotelli Sreinerkoulun opastuksella. Poliisi oli  myös mukavasti läsnä jakamalla lahjakortteja pyöräilijöille, joilla oli kypärä.

Paikalla oli myös Oulun yliopiston tutkijoita, jotka kiersivät tapahtumassa kysellen osallistujilta mielipiteitä itse tapahtumasta ja teemoista, joita tapahtumassa käsiteltiin. Toivon Agendasta on tulossa tieteellinen julkaisu viimeistään ensi vuoden alussa.


Tilaisuuden järjesti:
Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut
Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto

Tilaisuudessa mukana:
Valtioneuvoston kanslia, kestävän kehityksen toimikunta
Oulun kaupunginkirjasto
Oulun Teatteri
Kepa ry ja Mahdollisuuksien Tori
Järjestöjä
Oulun kaupungin osallisuusryhmät
Oulun nuorten edustajisto ONE
Kiertokaari
Oulun Energia
Metsähallitus
Pohjois-Pohjanmaan kalatalousneuvonta
Punainen Risti
Osao Limingan yksikkö
Veho oy
Moments Oy
Non Boutique
Poliisi

Lue lisää:

Kestävän kehityksen tavoitteet - Agenda 2030, Suomen YK-liitto
http://www.ykliitto.fi/yk70v/yk/kehitys/post-2015

Kestävän kehityksen tavoitteet, Agenda 2030:
http://www.ykliitto.fi/sites/ykliitto.fi/files/mpu-sdg-juiste-erillisena_3.pdf

Agenda 2030 tavoitteet yksityiskohtaisemmin:
http://www.ykliitto.fi/sites/ykliitto.fi/files/keke-tavoitteet-esitea4.pdf

Ympäristövaikuttajaforumvideo 

Video on tuotos lasten ja nuorten ympäristöforumista. Video on sanoitettiin, sävellettiin, kuvattiin ja tuotettiin yhden päivän aikana Oulun ympäristötalolla. Se myös katsottiin yhdessä päivän päätteeksi:



Kirjoitti:
Jussi Tomberg
kehittäjäopettaja, Oulun kaupunki

Friday, 16 November 2018

Global Citizen 2030: Kansainvälinen Itämeri-konferenssi Saksan Dampissa 18-22.9.2018

14 kansalaisuutta kokoontui syyskuussa pieneen Dampin kaupunkiin Pohjois-Saksassa. Paikalla oli UNESCO-ASPnet koulujen ja Itämeri-projektin osallistujia. 

Konferenssin teemat kietoutuivat YK:n Agenda 2030 tavoitteiden ympärille. Ohjelmassa oli kansainvälisten workshoppien lisäksi myös tutustumiskäyntejä ja kulttuuriin tutustumista Itämeren alueelta.

Suomesta konferenssiin osallistui kuuden opetusalan ammattilaisen lisäksi 12 oppilasta ja opiskelijaa ympäri Suomea. Alla nuorten mietteitä konferenssista.

Joose Ylikoski, Kempeleen Lukio


Kuuluin työpajaan numero 12. Työpaja käsitteli aihetta globaali kansalaisuus ja yhteistyö. Ensimmäisellä puoliskolla mietimme mitkä asiat kuuluva globaaliin kansalaisuuteen. Ensimmäiseksi erittelimme kansalaisuuden. Mietimme mikä sana ”kansalaisuus” on eri kielillä ja sitä kautta, mitä asioita kansalaisuuteen kuuluu. Tämän avulla selvitimme mitä tarkoittaa olla globaali kansalainen. Sen jälkeen teimme ”citizenship river” -nimisen työn, jossa erittelimme hetkiä elämässämme, jolloin olemme tunteneet olevamme tärkeä osa omaa kansaamme.

Toisella puoliskolla jaoimme ryhmän kahtia ja teimme molemmat ryhmät näytelmän jostakin maailmanlaajuisesta ongelmasta. Näytellessämme ongelmaa jokaisella oli oikeus muuttaa näytelmän kulkua ottamalla pois tai lisäämällä näyttelijöitä. Tällä tavalla selvitimme, miten saisimme ongelman ratkaistua. Viimeisenä päivänä kaikki työpajamme tulokset olivat näytillä kaikille, myös videot näytelmistä.

Työpajassa opin paljon uusia asioita, jotka liittyivät maailmanlaajuiseen toimintaan ja yhteistyöhön. Sain myös paljon uusia ystäviä eri ikäryhmistä ja maista ja verkostoiduin. Opin myös käyttämään englantia sujuvasti arkipäiväisissä tilanteissa.

Kolmantena päivänä kävimme retkellä Flensburgissa. Tutustuimme kaupungin historiaan ja vietimme aikaa. Tämän jälkeen kävimme Tanskan ja Saksan rajalla pyörähtämässä. Siellä pidettiin pieni luento. Luennon aiheena oli rauhan ja yhteistyön saavutukset, sillä niiden ansiosta meillä oli mahdollisuus käydä myös Tanskan puolella rajaa.


Tiia Ahmaoja, Haapajärven lukio


Dampissa meillä oli toisena päivänä erilaisia työpajoja, eli workshoppeja. Itse kuuluin työpajaan 12. Kyseisessä työpajassa puhuimme kansalaisuudesta sekä oman käyttäytymisen vaikutuksesta ympäristöön. Puhuminen kyseisistä asioista oli todella avartavaa, kun sai erilaisia näkökulmia eri ikäisiltä ja eri maissa asuvilta henkilöiltä.

Puhumisen jälkeen työpajassa oleva porukka jaettiin kahteen ryhmään. Molempien ryhmien piti tehdä oma näytelmä tietystä aiheesta. Näytelmässä piti olla jokin ongelma. Se ei kuitenkaan saanut ratketa. Minun ryhmäni näytelmän aihe oli perhe ja ongelmana meillä oli vanhempien ja lasten näkemyserot eri asioista. Näytelmät näyteltiin työpaja-ryhmälle kaksi kertaa: ensimmäisellä kerralla näyteltiin, kuten oltiin harjoiteltu. Toisella kertaa yleisö sai pysäyttää näytelmän milloin vain ja lisätä, poistaa tai muuttaa jotain asiaa näytelmässä. Näytteleminen oli kivaa.

Työpajaan liittyi myös opintoretki, eli ekskursio. Meidän retkemme kohde oli Flensburg, kaupunki Saksan ja Tanskan rajalla. Meillä oli opastettu kierros Flensburgissa, joka oli todella mielenkiintoinen. Kierroksen jälkeen oli vapaa-aikaa, jolloin kävimme muun muassa syömässä. Sen jälkeen lähdimme käymään Saksan ja Tanskan rajalla, jonka jälkeen tulimme takaisin Dampiin.
Matka oli todella mahtava kokemus, koska opin siellä paljon uutta kyseisestä kaupungista sekä sain uusia kavereita muualta maailmasta: Japanista, Tanskasta, Saksasta sekä Suomesta.


Venni Virkkula, Kellonkoulu, Oulu


Making us sustainable/workshop 11

Workshop eleven's leader was Hideki Maruyama, from Tokyo, Japan. Hideki Maruyama is an Associate Professor for an international comparative education from Sophia University. Students from Sophia University were also associating the way through the workshop.

The workshop was separated into three sessions, with short breaks in between. Our first session together was made of Hideki and the students introducing themselves, talking briefly about what the workshop was about and if you wanted you could participate in a study Hideki was doing. Participating meant you had to answer a questionnaire filled with questions about your every day life, how you handle stress and how it affects your life.

In session number two we made small groups and drew paragraphs about our journey of happiness in the past years. Then gathered together again and talked about the paragraphs and what was the reason behind the paragraphs possibly going up and down, what affected our happiness during that time. After that we talked about how in different cultures and countries people seek well-being as a group. After discussing the subject for a while we wrote our countries ways on flower petals and gathered them all together to make flowers.

In session three we made a new word for the word well-being by combining three languages. In our group we took the Finnish word vointi which means health, the German word glück which means happiness and the Japanese word 心 (kokoro) which means heart.



Saku Koutaniemi, Laanilan lukio, Oulu


Dampin konferenssin toisena päivänä työskentelin työpajassa, jossa kirjoitimme yhdessä työryhmässä opettavaisen "lastentarinan" sivustolle nimeltä Life is Jippie. Kyseisellä sivustolla 7-13 vuotiaat lapset voivat oppia kansainvälisistä arvoista ja eri kulttuureista pelien, videoiden, tarinoiden ja muiden interaktiivisten viihdykkeiden kautta.

Sivuston kehittäjä ja perustaja, Angela Linders veti työpajaa kahden avustaja oppilaan kanssa. Teimme yhdessä neljästä maasta tulleiden oppilaiden ja opettajien kanssa tarinan, jossa tutustuttiin Saamelaiseen kulttuuriin  Life is Jippie-konseptille tuttujen päähahmojen kautta. Keskustelimme yhdessä kuinka lasten on tärkeä oppia uusista kulttuureista, jotta he voivat kasvaa, eivät vain oman maansa, vaan myös maapallon kansalaisiksi.

Toisena päivänä jatkoimme samalla teemalla, kun tutustuimme Lyypekin ekskursiolla paikalliseen kirjaklubiin, jossa nuoret kokoontuvat keskustelemaan kirjoista ja tekemään kaikkea kirjallisuuteen liittyvää. Sen jälkeen paikallinen opettaja johdatti seurueemme läpi Lyypekin kaupungin kertoen sen historiasta ja sen tulevaisuuden suunnitelmista.


Anna Koskela, Vaasan Lyseon Lukio


Osallistuin Tiny House Workshop -työpajaan, jonka aiheena oli kestävän kehityksen tavoitteiden mukainen asuminen 2030-luvulla. Erityistä huomiota työpajassa kiinnitettiin Tiny House -asumiseen: kyseessä on nimitys mahdollisimman käytännöllisesti rakennetuille, pinta-alaltaan vain muutamien neliömetrien kokoisille taloille. Keskustelimme Tiny House -talojen mahdollisuuksista muun muassa ylikansoitus- ja pakolaisongelman sekä luonnonvaroja säästävän elämäntavan näkökulmasta. Lopuksi suunnittelimme ekologisen Tinyby-kylän ja rakensimme omaa mielikuvitusta käyttäen pienoismalleja Tiny House -taloista.

Vaikka työpaja tarjosi paljon hienoa pohdintaa, odotin enemmän konkreettisia ratkaisuja tosielämän ongelmiin. Olisimme voineet miettiä esimerkiksi tapoja uudistaa lainsäädäntöä ekologisen utopian rakentamisen sijaan. Toisaalta juuri rakennusvaiheessa tutustuin opiskelijoihin Japanista ja Saksasta; yhdessä tekeminen on paras tilaisuus verkostoitua ja oppia kulttuureista.


Emma Toropainen, Laanilan yläaste, Oulu


Osallistuin workshop numeroon viisi, joka käsitteli Saksan ja Tanskan sotaa teatterin  ja draaman kautta. Ensimmäisellä tunnilla teimme nimi- ja tutustumisleikkejä. Seuraavalla tunnilla draama- ja ilmaisutaitoharjoituksia, joissa harjoiteltiin rooliin heittäytymistä. Iltapäivällä aloimme kuvata videota, jossa esitimme Saksan 1860-luvun henkilöitä nykyajassa. Kokosimme myös lyhyen teatteriesityksen aiheeseen liittyen.

Torstaina menimme ensin Dybbel Banke:n, jossa jatkoimme videon kuvausta hienoissa maisemissa. Kuulimme myös lisää Saksan ja Tanskan sodista. Ensin katsoimme lyhyen elokuvan aiheeseen liittyen, jonka jälkeen kävimme ohjatulla kierroksella museon ympäri, minkä jälkeen katsoimme vielä toisen elokuvan aiheeseen liittyen. Viimeisen elokuvan jälkeen menimme vielä kuvaamaan videon loppuun.

Kun olimme valmiita, lähdimme kävellen Sønderborgiin kauniiden kukkaniittyjen läpi. Sønderborg oli mukava pieni tanskalainen kaupunki, jossa oli ihania ja kuvauksellisia rakennuksia. Siellä meillä ei ollut mitään ohjelmaa ja saimme kierrellä rauhassa kaupungin katuja ja kauppoja. Perjantaina esitimme teatteriesityksen, joka meni minun osaltani hyvin.