Mare Nostrum Yhteinen Itämeremme -webinaari Suomenlinnassa

Ruutikellari - kuva Aino Heininen

Elokuun lopulla satoi melkein jatkuvasti, niin myös Itämeri-päivän aamuna 26.8.2021. Lauttamatka Suokilla Suomenlinnaan vei nopeasti historian uumeniin ja sadekin loppui merimatkan aikana rantautuessamme Ison Mustasaaren laituriin. Kun vielä tekoälyn avulla löytyi Ruutikellari, oli päivä pedattu erinomaisesti. 

Tavoitteena yhdistää tiedettä ja taidetta

Paikan päällä olivat Tuusulan lukion joukkue sekä striimausryhmä.  Mare Nostrum, Yhteinen Itämeri, 25. Platonin Akatemia oli alkamassa. Tapio Turpeisella oli ilmiselvästi ohjat käsissä ja aikataulu valmiina. Itämeri-projektin (Baltic Sea Project) edustajana sain olla mukana paikan päällä.

Tuusulan lukion rehtori Seppo Kärpänen

Seppo Kärpänen, Tuusulan lukion rehtori esitti tervehdyssanat järjestäjien puolesta. Tapahtuman tavoitteena oli yhdistää tiedettä ja taidetta, virittää keskustelua ympäristöstä ja havahduttaa näkemään hieno kulttuuriperintömme sekä nostaa esiin näiden kaikkien keskinäisiä riippuvuuksia.
 

Uusia ulottuvuuksia sukeltajan silmin

Aluksi matkailuasiantuntija Minna Öystilä Suomenlinnan hoitokunnasta esitteli Suomenlinnaa maailmanperintökohteena ja meriarkeologi, vakituisesti Suomenlinnassa asuva Minna Koivikko Suomen Museovirastosta kuvaili vedenalaista Suomenlinnaa. Hieman kerrattiin sotahistoriaa ja sitä, mitä sinne meren pohjaan on jäänyt. Hylkyjä ainakin. Niiden tutkiminen kuuluu olennaisesti meriarkeologin työhön. Mielenkiintoisia ja täysin uusia ulottuvuuksia saimme kuulla ja nähdä sukeltajan silmin. 

Hengen ravintoa ja vatsan täytettä

Kehittäjäopettaja Jussi Tomebrg

Lounaan jälkeen itämerellisestä ruokavaliosta kertoivat ravintotieteilijä Jelena Meinilä ja ympäristötieteilijä Venla Kyttä. Keskustelu jatkui webinaarina Piirtämössä. Yleisöllä oli paljon kysyttävää. 

Seuraavaksi saimme opastusta iNaturalist-sovelluksen käytöstä kasvien ja ympäröivän luonnon kansalaishavainnoinnissa. Kestävän kehityksen ja luonnontieteiden kehittäjäopettaja Jussi Tomberg oli tehnyt videon purjeveneellään. Siinä hän rantautui Varjakansaareen, jossa hän opasti tunnistamaan lajeja tekoälyn avulla. Oli hienoa päästä virtuaaliselle purjehdusretkelle Pohjannmeren perukoilla. 

Fyysikko Elisa Lindgren, Ilmatieteen laitokselta esitteli suomenkielisen osuuden lopuksi merentutkimus Arandaa ja tutkijoiden työtä vaihtelevissa olosuhteissa. Todella mielenkiintoista!
 

The Virtual Academy of Plato

Pitkä päivän lopuksi oli sitten The Virtual Academy of Plato englanniksi ja se oli tarkoitettu myös BSP:n kumppaneille Itämeren ympäristön maissa. Tarkka aikataulutus imaisi BSP:n osuudesta viimeiset sanani, jotka haluaisin suunnata kaikille unescolaisille: 

"Keep doors open to every kind of collaboration, keep your minds open to different thoughts and cultures, search for knowledge, learn languages - and use them. Thank you!"

Koko webinaari striimattiin. Tässä linkki tallenteeseen: https://julkinen.fi/events/1427.

Lämmin kiitos kaikille osallistujille, järjestäjille, luennoitsijoille ja esittäjille sekä Opetushallitukselle!

Aira Undén-Selander

Itämeriprojektin (BSP) yleiskoordinaattori 2019 - 2021

Opiskelijoista tieteentekijöitä – kansalaishavainnointi koulussa

Kansalaishavainnoinnista kansalaistieteeseen 

”Joukkoistamalla kerättyjä havaintotietoja kutsutaan kansalaishavainnoiksi. Ne ovat havaitsijan omasta aloitteesta ja vapaaehtoisesti erilaisista ympäristössä havaittavissa olevista aiheista tehtyjä havaintoja, jotka on toimitettu yhteiseen käyttöön. Havaintoja voidaan tehdä joko yksittäisen kansalaisen omasta aloitteesta tai erilaisten yhdistysten tai ryhmien yhdessä sopimana toimintana…

Havainnointiin voidaan sopia myös erilaisia tavoitteita ja ympäristön tarkkailun havainto-ohjelmia. Silloin joukkoistaminen ja talkoilla tekeminen voidaan ulottaa myös havaintojen riittävän lukumäärän varmistamiseen, havaintojen oikeellisuuden tarkastamiseen tai havaintojen yhteenvetoihin. Kun tavalliset kansalaiset osallistuvat myös tutkimuskysymysten asetteluun ja johtopäätösten tekemiseen havaintojen yhteenvedoista, puhutaan jo kansalaistieteestä. Kansalaishavainnointi on kansalaistieteen eräs osa.” (https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kansalaishavainnot)

Luonnon taltioiminen tiedoksi

Lajintuntemus on yksi tärkeitä kulmakiviä luonnontuntemuksen ja kestävän kehityksen kasvatuksessa. Lajintuntemuksen kehittyessä opitaan arvostamaan luonnon monimuotoisuutta. Mitä et tunne, sitä et oikein osaa arvostaa.

Opetussuunnitelma velvoittaa alakoulun viidennestä luokasta lähtien eliökokoelman laatimiseen. Tehtävä on laajentunut ja monipuolistunut kasvion keräämisestä eliökokoelmaksi, oppilaan omien kiinnostusten mukaan. Kasvikokoelmaa on kerätty perinteisesti prässäämällä kasveja kuivanäytteiksi (kasvisto). Se onkin edelleen oivallinen ja usein sukupolvia yhdistävä projekti. Eliökokoelman laatimisessa ideana on luonnon taltioiminen tiedoksi nykyistä ja myös tulevaa käyttöä varten.

Digiloikka luonnon havainnoinnissa

Digitalisaatio on mahdollistanut uusia ulottuvuuksia eliökokoelman laatimiseen. Kaikilla mukana kulkevat puhelinkamerat mahdollistavat korkeatasoisten kuvien ottamisen havainnoitavista kohteista. Uusina työkaluina ovat tulleet kuvan tunnistavat ohjelmat, jotka mahdollistavat todella nopean oppimisen edistymisen lajintunnistuksessa.

Kansalaishavainnointiohjelmistot ja -alustat kutsuvat kaikki mukaan tekemään kansalaistiedettä. Näin syntyy ja kehittyy aiheen ja oman oppimisen omistajuus ja merkityksellisyys. Oppija pääsee mukaan itse tiedeyhteisön jäseneksi ja hänen havaintonsa arvo kasvaa. Tätä ajatusta palvelemaan kansalaishavainnointi tulisi ottaa mukaan koulun oppimisarkeen.

Miten se tehdään?

Luodaan ympäristö, jossa oppilas voi kerätä havaintojaan digitaaliseen alustaan. Oppilaan havintoja voidaan hyödyntää kansalaishavaintoina ja samalla ne tallentuvat lajitietokeskuksen tietokantaan. Opettajalla on oltava mahdollisuus tarkastaa ja hyväksyä havainnot ennen niiden julkaisemista.

Täydennyskoulutetaan opettajat digitaalisen ympäristön käyttöön ja rohkaistaan aineenopettajien lisäksi luokanopettajia ja varhaiskasvattajia lajintuntemuksen pariin ja madaltamaan kynnystä lähteä tutkimaan luontoa. Tähän ovat oivana apuna lajintunnistusohjelmat.
Tutkitaan teemaa opinnäytetyönä, jossa opiskelijat, oppilaat ja opettajat testaavat kansalaishavainnointimenetelmiä ja kehittävät niitä yhdessä toimijoiden kanssa.

Keiden kanssa?

Opettaja voi käynnistää työskentelyn oman oppilasryhmänsä kanssa. Tarvittaessa ja mielellään työskentelyyn voisi saada ohjausta esimerkiksi Lajitietokeskuksesta, Biologian ja maantieteen opettajien liitosta, eri yliopistoista ja Metsähallitukselta. Myös Opetushallituksella voisi olla tähän ohjaavaa näkemystä.

Kansainvälinen iNaturalist-alusta (https://www.inaturalist.org/) on yhdessä lajitietokeskuksen kanssa perusta kansalaistiedeprojektille. iNaturalist toimii havainnointialustana kaikille aiheesta kiinnostuneille ihmisille ja tarjoaa matalan kynnyksen mahdollisuuden osallistua. Ohjelmassa oleva tunnistustekoäly auttaa havainnoijaa kehittymään lajitietoisuudessaan. Koulut tarvitsevat kuitenkin version, jossa opettaja voi toimia havaintojen tarkastajana ja työn ohjaajana.

Huoli Itämeren ympäristön tilasta

Itämeren alueella toimii Baltic Sea Project eli UNESCO BSP, joka perustettiin Suomen Unesco-toimikunnan aloitteesta Helsingissä huhtikuussa 1989. Projektissa on mukana oppilaitoksia Ruotsista, Tanskasta, Saksasta, Puolasta, Liettuasta, Latviasta, Eestistä, Venäjältä ja Suomesta.  Itämeri-projektin (BSP) tavoitteena on lisätä oppilaiden, opettajien ja opiskelijoiden tietoisuutta Itämeren alueen ympäristön tilasta sekä auttaa ymmärtämään ihmisen ja luonnon keskinäisen riippuvuuden tieteellisiä, sosiaalisia ja kulttuurisia näkökulmia.

Lue lisää Itämeri-projektista suomeksi: http://kohtivuotta2030.blogspot.com/p/itameriprojekti-bsp.html ja englanniksi: https://unesco-bsp.blogspot.com/

Itämeripäivä 27.8.2020

BSP:n yksi tärkeitä teemoja on kotikansainvälisyys, jossa oman lähiympäristön havainnointi ja tiedon jakaminen yhteisöllisesti koetaan tärkeänä. Kansalaistiede tuo myös tähän työskentelyyn uusia mielenkiintoisia ulottuvuuksia. Itämeri-projektissa koulutetaan toimijoita iNaturalist-sovelluksen käyttöön. Luvassa on myös ensi elokuussa 27.8.2020 Itämeri-päivänä BioBlitz-kisa jossa Itämeren maiden kansalaiset havainnoivat yhden päivän aikana mahdollisimman monta lajia.

Lisätietoa Itämeri-päivästä: https://itameripaiva.fi/
Lisätietoa Bio Blitz -kisasta: https://unesco-bsp.blogspot.com/2020/05/bioblitz-around-baltic-sea-on-27th-of.html ja linkki rekisteröitymiseen

Jussi Tomberg
Projektikoordinaattori
Kohti vuotta 2030 -hanke