Opiskelijoista tieteentekijöitä – kansalaishavainnointi koulussa

Kansalaishavainnoinnista kansalaistieteeseen 

”Joukkoistamalla kerättyjä havaintotietoja kutsutaan kansalaishavainnoiksi. Ne ovat havaitsijan omasta aloitteesta ja vapaaehtoisesti erilaisista ympäristössä havaittavissa olevista aiheista tehtyjä havaintoja, jotka on toimitettu yhteiseen käyttöön. Havaintoja voidaan tehdä joko yksittäisen kansalaisen omasta aloitteesta tai erilaisten yhdistysten tai ryhmien yhdessä sopimana toimintana…

Havainnointiin voidaan sopia myös erilaisia tavoitteita ja ympäristön tarkkailun havainto-ohjelmia. Silloin joukkoistaminen ja talkoilla tekeminen voidaan ulottaa myös havaintojen riittävän lukumäärän varmistamiseen, havaintojen oikeellisuuden tarkastamiseen tai havaintojen yhteenvetoihin. Kun tavalliset kansalaiset osallistuvat myös tutkimuskysymysten asetteluun ja johtopäätösten tekemiseen havaintojen yhteenvedoista, puhutaan jo kansalaistieteestä. Kansalaishavainnointi on kansalaistieteen eräs osa.” (https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kansalaishavainnot)

Luonnon taltioiminen tiedoksi

Lajintuntemus on yksi tärkeitä kulmakiviä luonnontuntemuksen ja kestävän kehityksen kasvatuksessa. Lajintuntemuksen kehittyessä opitaan arvostamaan luonnon monimuotoisuutta. Mitä et tunne, sitä et oikein osaa arvostaa.

Opetussuunnitelma velvoittaa alakoulun viidennestä luokasta lähtien eliökokoelman laatimiseen. Tehtävä on laajentunut ja monipuolistunut kasvion keräämisestä eliökokoelmaksi, oppilaan omien kiinnostusten mukaan. Kasvikokoelmaa on kerätty perinteisesti prässäämällä kasveja kuivanäytteiksi (kasvisto). Se onkin edelleen oivallinen ja usein sukupolvia yhdistävä projekti. Eliökokoelman laatimisessa ideana on luonnon taltioiminen tiedoksi nykyistä ja myös tulevaa käyttöä varten.

Digiloikka luonnon havainnoinnissa

Digitalisaatio on mahdollistanut uusia ulottuvuuksia eliökokoelman laatimiseen. Kaikilla mukana kulkevat puhelinkamerat mahdollistavat korkeatasoisten kuvien ottamisen havainnoitavista kohteista. Uusina työkaluina ovat tulleet kuvan tunnistavat ohjelmat, jotka mahdollistavat todella nopean oppimisen edistymisen lajintunnistuksessa.

Kansalaishavainnointiohjelmistot ja -alustat kutsuvat kaikki mukaan tekemään kansalaistiedettä. Näin syntyy ja kehittyy aiheen ja oman oppimisen omistajuus ja merkityksellisyys. Oppija pääsee mukaan itse tiedeyhteisön jäseneksi ja hänen havaintonsa arvo kasvaa. Tätä ajatusta palvelemaan kansalaishavainnointi tulisi ottaa mukaan koulun oppimisarkeen.

Miten se tehdään?

Luodaan ympäristö, jossa oppilas voi kerätä havaintojaan digitaaliseen alustaan. Oppilaan havintoja voidaan hyödyntää kansalaishavaintoina ja samalla ne tallentuvat lajitietokeskuksen tietokantaan. Opettajalla on oltava mahdollisuus tarkastaa ja hyväksyä havainnot ennen niiden julkaisemista.

Täydennyskoulutetaan opettajat digitaalisen ympäristön käyttöön ja rohkaistaan aineenopettajien lisäksi luokanopettajia ja varhaiskasvattajia lajintuntemuksen pariin ja madaltamaan kynnystä lähteä tutkimaan luontoa. Tähän ovat oivana apuna lajintunnistusohjelmat.
Tutkitaan teemaa opinnäytetyönä, jossa opiskelijat, oppilaat ja opettajat testaavat kansalaishavainnointimenetelmiä ja kehittävät niitä yhdessä toimijoiden kanssa.

Keiden kanssa?

Opettaja voi käynnistää työskentelyn oman oppilasryhmänsä kanssa. Tarvittaessa ja mielellään työskentelyyn voisi saada ohjausta esimerkiksi Lajitietokeskuksesta, Biologian ja maantieteen opettajien liitosta, eri yliopistoista ja Metsähallitukselta. Myös Opetushallituksella voisi olla tähän ohjaavaa näkemystä.

Kansainvälinen iNaturalist-alusta (https://www.inaturalist.org/) on yhdessä lajitietokeskuksen kanssa perusta kansalaistiedeprojektille. iNaturalist toimii havainnointialustana kaikille aiheesta kiinnostuneille ihmisille ja tarjoaa matalan kynnyksen mahdollisuuden osallistua. Ohjelmassa oleva tunnistustekoäly auttaa havainnoijaa kehittymään lajitietoisuudessaan. Koulut tarvitsevat kuitenkin version, jossa opettaja voi toimia havaintojen tarkastajana ja työn ohjaajana.

Huoli Itämeren ympäristön tilasta

Itämeren alueella toimii Baltic Sea Project eli UNESCO BSP, joka perustettiin Suomen Unesco-toimikunnan aloitteesta Helsingissä huhtikuussa 1989. Projektissa on mukana oppilaitoksia Ruotsista, Tanskasta, Saksasta, Puolasta, Liettuasta, Latviasta, Eestistä, Venäjältä ja Suomesta.  Itämeri-projektin (BSP) tavoitteena on lisätä oppilaiden, opettajien ja opiskelijoiden tietoisuutta Itämeren alueen ympäristön tilasta sekä auttaa ymmärtämään ihmisen ja luonnon keskinäisen riippuvuuden tieteellisiä, sosiaalisia ja kulttuurisia näkökulmia.

Lue lisää Itämeri-projektista suomeksi: http://kohtivuotta2030.blogspot.com/p/itameriprojekti-bsp.html ja englanniksi: https://unesco-bsp.blogspot.com/

Itämeripäivä 27.8.2020

BSP:n yksi tärkeitä teemoja on kotikansainvälisyys, jossa oman lähiympäristön havainnointi ja tiedon jakaminen yhteisöllisesti koetaan tärkeänä. Kansalaistiede tuo myös tähän työskentelyyn uusia mielenkiintoisia ulottuvuuksia. Itämeri-projektissa koulutetaan toimijoita iNaturalist-sovelluksen käyttöön. Luvassa on myös ensi elokuussa 27.8.2020 Itämeri-päivänä BioBlitz-kisa jossa Itämeren maiden kansalaiset havainnoivat yhden päivän aikana mahdollisimman monta lajia.

Lisätietoa Itämeri-päivästä: https://itameripaiva.fi/
Lisätietoa Bio Blitz -kisasta: https://unesco-bsp.blogspot.com/2020/05/bioblitz-around-baltic-sea-on-27th-of.html ja linkki rekisteröitymiseen

Jussi Tomberg
Projektikoordinaattori
Kohti vuotta 2030 -hanke