Globaali oppimisen kriisi – yhteinen haasteemme

Koulunkäynti ei ole yhtä kuin oppiminen

Elämme maailmassa, jossa uusia viheliäisiä ja vaikeasti ratkaistavia ongelmia nousee eteemme jatkuvasti. Yhä uudestaan joudumme huomaamaan, että maailma ei olekaan hallittavissamme. Uudet teknologiat tuovat lyhytaikaisia ratkaisuja ja aiheuttavat uusia vielä vaikeampia ongelmia.

Yksi YK:n vuoden 2015 Millennium tavoitteiden suurimpia onnistumisia oli koulutuksen saralla. Saatoimme juhlia sitä, että kokonaan koulutuksen ulkopuolella olevien lasten määrä puolittui ja tyttöjen koulunkäynti kasvoi merkittävästi. Erityisen huomattavaa oli kehitys Saharan etelänpuoleisessa Afrikassa.

Reilu vuosi sitten Maailmanpankki julkisti raportin (World Development Report 2018), joka romahdutti uskomme jatkuvaan kehitykseen. Raportissa osoitettiin, ettei koulunkäynti ole yhtä kuin oppiminen. Monissa maissa oppilaat eivät neljän kouluvuoden jälkeen ymmärrä lukemiaan yksinkertaisia lauseita tai osaa suorittaa helppoja yhteen- ja vähennyslaskuja. Erot kasvavat sekä perheen varallisuuden että kasvuympäristön mukaan.

Ongelma on sikälikin erityisen hankala, että koulutuksen ajatellaan olevan ratkaisu sekä henkilökohtaiseen että kansakunnan vaurauteen ja menestykseen. Koulutustason noustessa yhteiskunnan rakenteet vahvistuvat, saadaan töitä, palkat nousevat ja syntyy innovaatioita.

Mitä tehdä, kun useiden vuosien koulunkäynnin jälkeen, miljoonat lapset eivät osaa lukea tai laskea?Köyhissä maissa ja harvaan asutuilla seuduilla rakenteet ovat heikot, vaikuttavuuden seuranta vähäistä ja kaikista oppimateriaaleista pulaa.

Kohtaamisia ja verkostoitumista

Marraskuun lopulla pidettiin Helsingissä Opetushallituksen, Ulkoministeriön, Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Fingon (suomalaiset kehitysjärjestöt) järjestämä kansainvälinen seminaari ”Finland as a Srong Actor in the Global Learning Crisis". Mukana olivat järjestävien organisaatioiden lisäksi suomalaisia kehitysyhteistyötä tekeviä yliopistoja, korkeakouluja, kansalaisjärjestöjä ja muita toimijoita. Olimme ison yhteisen ongelman äärellä.

Erityisen tärkeäksi ja seminaariin onnistuneimmaksi anniksi koettiin eri toimijoiden kohtaamiset. Esimerkiksi paikan päällä Afrikassa ja Aasiassa toimivilla kansalaisjärjestöillä on paljon käytännön tietoa, kontakteja ja verkostoja, joita myös yliopistot ja korkeakoulut voisivat hyödyntää.

Ohjelma koostui sessioista, joissa esiteltiin erilaisia kehityshankkeita opettajankoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, oppimisympäristöjen, opetussuunnitelmatyön, globaalikasvatuksen ja koulutusviennin tiimoilta.

"No one is too small to make a difference"

Paula Mattila

Opetusneuvos Paula Mattila avasi yllä mainituilla sanoilla ja Greta Thunbergiin viitaten session, jossa pohdittiin mikä rooli UNESCO ASPnet kouluilla voisi olla oppimisen kriisissä. On tärkeää, että lapset ja nuoret Suomessa kasvavat globaalia vastuuta tunteviksi maailmankansalaisiksi ja kokevat voivansa vaikuttaa maailmaan. Tässä UNESCO-kouluilla on tärkeä rooli. Ajatellaan globaalisti, toimitaan paikallisesti.

UNESCO ASPnet kouluilla on yhteinen kansainvälinen projekti, jonka tavoitteena on tukea opettajien ammatillista kehittymistä ja globaalikasvatusosaamista. Projektin tavoitteena on voimaannuttaa oppilaita ottamaan aktiivinen rooli ja sitoutumaan paikallisten ja globaalien ongelmien ratkaisuun.

Sari Muhonen ja Jussi Tomberg

Hankkeen kehitysyhteistyössä on etusijalla Saharan etelänpuoleinen Afrikka, jossa keskitytään kahteen pääalueeseen:

1. Vahvistetaan rauhaa rakentamalla osallistava, rauhallinen ja kestävä yhteiskunta
2. Vahvistetaan yhteiskunnan kykyä vahvistaa kestävää kehitystä ja poistaa köyhyys

Pieni kasvaa globaaliksi

Let's get global!

Kaksi suomalaista UNESCO koulua, Jyväskylän lyseo ja Vaasan lyseon lukio ovat toimineet yhdessä Let’s get global! -hankkeessa jo vuodesta 2017. Se lähti liikkeelle halusta aktiivisesti edistää Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoitteita, erityisesti tasa-arvoa ja ilmastovastuuta. Tavoitteena oli parantaa tyttöjen mahdollisuuksia käydä koulussa ja edistää naisten yrittäjyyttä. Alusta saakka oli selvää, että oppilaat olivat hankkeessa aktiivisia toimijoita, ideoivat tapahtumia ja varainhankintatempauksia, pitävät yhteyksiä ugandalaisiin yhteistyökumppaneihin ja esitellä hanketta muille seudun oppilaitoksille ja somessa.

Leirinuotiolla 

Session toteuttivat opetusneuvos Paula Mattila, Unesco Chair professori Hannele Niemi, Viikin normaalikoulun edustaja Sari Muhonen ja Unesco-koulujen edustaja Jussi Tomberg, Let’s go global –hankkeesta lehtorit Mika Jokiaho ja Raili Kivelä sekä opiskelijat Saara Huhta, Siiri Hotakainen, Grace Kabuka ja Vilma Seppänen sekä Kansanvalistusseura säätiöstä KTT Lauri Tuomi

Session esitykset lukuisine linkkeineen löytyvät täältä: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/finland-as-a-strong-actor-26-27.11.2019-role-of-unesco-aspnet-schools.pdf
Muu ohjelma ja eri sessioiden materiaalit löytyvät täältä: https://www.oph.fi/fi/ohjelmat/finland-strong-actor-global-learning-crisis-kansallinen-opetusalan-kehitysyhteistyon