Kolme hyvää syytä osallistua kv-hankkeiden verkostoitumistapaamisiin

Opetushallituksen kansainvälistymispalvelut -yksikkö järjestää yhdessä kansallisten kv-koordinaattorien kanssa kokoontumisia kansainvälistymisen valtioavustus-hankerahoitusta saaneiden hankkeiden toimijoille. 

Miksi hanketoimijoiden kannattaa osallistua verkostoitumistilaisuuksiin? Mitä yksittäiset toimijat saavat näistä kohtamisista? Vaikka mitä! Tässä listattuna ainakin kolme hyvää syytä osallistua tapaamisiin.




1. Tuen saaminen ja toisilta oppiminen

Tapaamisissa pääset jakamaan omia kokemuksiasi ja oppimaan muiden hankkeiden haasteista ja onnistumisista. Voit saada arvokkaita vinkkejä oman hankkeesi toteutukseen ja kehittämiseen.

Verkostotapaamisissa saat arvokasta vertaistukea ja voit keskustella muiden hanketoimijoiden kanssa kohtaamistasi haasteista. Ehkä joku muu on jo aikaisemmin paininut sinua kohdanneiden haasteiden parissa, ja saat kokeneemmalta hanketoimijalta valmiita ratkaisuehdotuksia hankalan tilanteen selättämiseksi. Tämä toisilta oppiminen motivoi ja auttaa ja saavuttamaan oman hankkeen tavoitteet helpommin.


2. Yhteistyömahdollisuudet ja ammatillinen kehittyminen

Verkostoitumistapaamisissa pääset kohtaamaan muita hanketoimijoita. Voit löytää tapaamista uusia yhteistyökumppaneita itsellesi ja samalla vahvistat jo olemassa olevia suhteita. Yhteistyö voi parhaimmillaan johtaa uusiin ideoihin, hankkeisiin ja resursseihin!

Verkostoitumistapaamiset tarjoavat mahdollisuuden laajentaa omaa ammatillista verkostoasi. Kehittämishankkeet ovat luomassa uusia käytänteitä, ja pysyt ajan tasalla alan viimeisimmistä trendeistä tutustumalla siihen, minkälaista kehittämistyötä muissa kunnissa, kouluissa ja varhaiskasvatuksessa toteutetaan.

Tämän syksyn KV-VA-hankkeiden aloitus- ja verkostoitumistapaamisessa 11.9.2024 teemana oli joustavuus hankkeiden toteutuksessa sekä tulosten tehokas hyödyntäminen. Tapaamisessa jaettiin kokemuksia mm. ratkaisuista tulokselliselle hanketyölle suunniteltua pienemmälläkin budjetilla sekä miten onnistua verkostoitumisessa ja jo kehitettyjen tuotosten hyödyntämisessä. Tapaamisessa hanketoimijat saivat vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:

• Miten opettajat, oppilaat ja opiskelijat osallistuvat?
• Mitä uutta hanketyö tuo mukanaan?
• Minkälaisia kompastuskiviä kannattaa välttää?
• Miten hankkeen tulokset näkyvät uusissa käytännöissä ja nuorten kansainvälisyysosaamisessa?

Tutustu tarkemmin: Hankkeiden hyvät käytännöt 11.9.2024


3. Näkyvyys

Tapaamiset muiden hanketoimijoiden kanssa tarjoavat mahdollisuuden esitellä omaa hanketta ja organisaatiota laajemmalle yleisölle.

Valtionavustuksella rahoitettujen hankkeiden suositellaan tavoittelevan levittämiskelpoisille tuloksille ja tuotoksille laajaa näkyvyyttä valittujen kohderyhmien keskuudessa. Hankkeiden kokemuksia, tuloksia ja tuotoksia suositellaan esiteltävän myös erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Luonnollinen paikka tuloksien ja tuotosten esittelyyn on juuri Opetushallituksen järjestämät verkostoitumistilaisuudet.



SAVE THE DATE!
Kansainvälistymisen valtioavustus -hankkeiden virtuaaliglögit järjestetään 11.12.2024 klo 15-16. Kyseessä on vuoden 2023 ja 2024 valtionavustuksilla tuettujen hankkeiden tapaaminen ja kyselytunti. Varaathan ajan kalenteristasi! Lämpimästi tervetuloa mukaan!

Lisätiedot: 

Nina Eskola, nina.eskola@oph.fi

Lukumummien lukupäivät maailmalla

Lukumummien lukupäivät -projekti aloitti koronan jälkimainingeissa vuonna 2022 Somerolla yhdessä Someron senioriopettajien kanssa, ja se lähti liikkeelle käytännön tarpeista. Projektin pedagogisena tavoitteena on vahvistaa lukemista ja lukemisen ymmärtämistä sekä kartuttaa oppilaiden sanavarastoa, innostaa oppilaita kirjojen ääreen, motivoida heitä lukemaan sekä sujuvoittaa lukutaitoa ääneen lukemisella. Ääneen lukeminen on myös yhteisöllinen tapahtuma, jossa lukumummi kuuntelee etänä oppilaan lukemista ja antaa siitä oppilaalle kannustavaa palautetta. ”Se, että antaa rehellistä palautetta. Lapset kuuntelevat tarkkaan, mitä mummit sanovat. Se vie lukemista eteenpäin”, toteaa lukumummi Liisa Penttilä. 

Lukumummien lukusessioissa vuoropuhelu syntyy kirjan ympärille, sen tapahtumiin ja henkilöihin. Keskustelu on yllättävän luontevaa ja toimivaa. ”Kun ollaan kaksin etäyhteyden kautta, niin lapsen ei tarvitse jännittää ääneen lukemista eikä muiden oppilaiden mielipiteitä”, kertoo lukumummi Mirja Honkanen. Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Emmi Jäkön mukaan ääneen lukemisessa voi piillä ratkaisu lasten laskevaan lukuintoon: ”Usein syy siihen on se, että lukemista tehdään yksin. Ääneen lukemisen kautta myös lasten lukemiseen voi tulla lisää yhteisöllisyyttä”.

Ideamme ei ole uusi vaan tuunattu. Lukumummi- ja vaaritoimintaa on Suomessa harjoitettu jo vuodesta 2012. Toimintamallin on kehittänyt Niilo Mäki Instituutti yhteistyössä MLL:n Järvi-Suomen piirin kanssa. Vapaehtoiset lukumummit ja -vaarit käyvät kouluilla lukemassa 2.–6.-luokkalaisten lasten kanssa, jotka tarvitsevat lisätukea lukemiseen. 

Etäyhteydellä etäisyydellä ei ole merkitystä.

Yhteisyyttä ja vuorovaikutusta etälukemisella

Meidän lähestymistapamme on etäopetus, jonka menetelmiä ja työkaluja olemme käyttäneet alusta alkaen. Kouluissa on usein niukalti ylimääräistä rauhallista tilaa kahdenkeskiselle lukemiselle, mutta pilvessä tilaa riittää. Aluksi lukumummit suhtautuivat varauksellisesti ajatukseen oppilaiden tapaamisesta vain etänä. He pelkäsivät, ettei aitoa vuorovaikutusta pääse syntymään pelkän digilaitteen välityksellä, mutta jo ensimmäisten lukusessioiden jälkeen ajatus muuttui päinvastaiseksi. ”Vaikka etänä lukeminen tuntui aluksi ihan kauheelta ja pöllöltä ajatukselta, niin kyllä se on toiminut. Eli väärässä oltiin”, kertoo lukumummi Olla-Riitta Mäkelä. Lukumummi Pirjo Nuotio jatkaa: ”Tässä saa yllättävän hyvän kontaktin, kun on kahdestaan oppilaan kanssa. Meillä on aina niin mukavaa yhdessä”. 

Oppilaan lukuhetki liikuntavarastossa. 

LMLP-malli on ajankäytön kannalta tehokas sekä lukumummeille että luokalle, ja toisaalta lukumummeille se antaa mahdollisuuden myös sosiaalisesti arvokkaisiin keskinäisiin kokoontumisiin. Oppilaille puolestaan jo digilaite sinänsä on toiminut motivaatiotekijänä, ja lisäksi he pääsevät harjoittelemaan myös videoneuvottelutaitojaan. Projekti on myös kannustanut eläkkeellä olevia senioriopettajia käyttämään digitaalisia laitteita yhä sujuvammin. ”Olemme oppineet digimaailman juttuja, vaikka ajattelin, ettei vanha koira opi uusia temppuja”, toteaa lukumummi Kaarina Randell.

Lokaalista globaaliin

Etäyhteydellä etäisyydellä ole merkitystä. Jo projektin alusta alkaen tavoitteeksemme muodostui myös kansainvälisyys. Idea toimii, vaikka välimatkaa lukumummin ja oppilaan välillä olisi tuhansia kilometrejä. 

Digipedagogiikan Learning from the Extremes -kesäkoulu järjestettiin Kreikassa kesällä 2023. Kymmenettä kertaa järjestetyn kesäkoulun tavoitteena oli löytää keinoja siihen, miten maaseutukoulut voivat toimia vireinä oppimiskeskuksina. Mukana oli 140 opettajaa ja koulun kehittäjää kymmenestä EU-maasta; Suomen ja Kreikan lisäksi mm. Portugalista, Italiasta, Espanjasta ja Kyprokselta. Lukumummien lukupäivät sai seminaarissa myönteisen vastaanoton, ja solmimme yhteistyökumppanuuksia eurooppalaisten opettajien kanssa. Aloitimme ensimmäisen kansainvälisen projektimme Ateenan Suomi-koulun kanssa. 

Lukumummit kuuntelivat kirjastolla, kun oppilaat lukivat
Suomi-koululla Ateenassa.

Maailmalla toimii yli sata Suomi-koulua. Suomi-koulujen Tuki ry:n sivustolla todetaan, että ”kansainvälisyyden maailmassa kielellinen ja kulttuurinen identiteetti on entistä tärkeämpi selviytymisen ja jaksamisen lähde”. Suomi-koulussa opetetaan suomen kieltä ja kulttuuria, mutta todetaan myös, ettei se pysty yksin vastaamaan suomen kielen osaamisen kehittämisestä vaan pikemmin Suomi-koulu tukee kotona puhuttua suomea ja laajentaa sanavarastoa. Lukumummien lukupäivät -menetelmä voi toimia suomen kielen harjoittelun ja sanavaraston kartuttamisen rakentavana tukimuotona. Lisäksi lukumummien pitkä opettajakokemus heijastaa kulttuurin ja perinteen jatkumoa, joka Suomi-kouluissa on tärkeä teema. Kansainvälinen vuorovaikutus tarjoaa myös lukumummeille uudenlaisen ikkunan koulumaailmaan. 

Toteutimme Lukumummien lukupäivät 7–14-vuotiaiden Ateenan ulkosuomalaisoppilaiden kanssa lokakuussa 2023. Osa oppilaista oli 3. polven suomalaisia, jotka kuulevat suomea arjessa enää harvakseltaan. Lukumummien lukupäivät -projekti toteutettiin samalla tavalla kuin Suomessa; lukumummit kuuntelivat kirjastolla, kun oppilaat lukivat Suomi-koulussa Ateenassa ja välillä keskusteltiin sanojen merkityksestä ja tekstin sisällöstä. ”Yhteys oppilaiden kanssa löytyi samalla tavalla kuin aiemmissakin lukuhetkissä”, totesi lukumummi Maarit Halme. Uuden lukuprojektin Suomi-koulun oppilaiden ja opettajien Pauliina Mäkinen-Loukan ja Monika Mavraganin kanssa toteutamme helmikuussa 2025.  Syksyllä 2024 etsimme Lukumummiprojektiimme mukaan myös uusia Suomi-kouluja. 

Lukuprojekti Ateenan Suomi-koulun kanssa. Osa oppilaista on 3.
polven suomalaisia, jotka kuulevat suomea enää harvakseltaan.
Somerolaisten lukumummien kanssa luettiin helppoja suomen-
kielisiä kirjoja sekä keskusteltiin sanojen merkityksistä. 

Yhteistyö Kyproksen kanssa

Tammikuussa 2024 toteutimme uuden lukumummiprojektin Kyproksen vuoristokyläkoulun kanssa. Nyt yhteistyökumppaneina oli kaksi alakoulun luokkaa, toinen Somerolta ja toinen Kyprokselta, ja lukumummit olivat mukana projektissa. Kirkonmäen koulun oppilaat Somerolta ja Kampos Tsakistras -koulun oppilaat Kyprokselta lukivat samoja kirjoja suomeksi ja kreikaksi. Olimme opettajien Nella-Mari Lindbergin ja Christiana Christoforoun sekä Someron kirjaston kanssa koonneet listan yhteisistä lasten- ja nuortenkirjoista, jotka löytyvät molemmilla kielillä. Oppilaat valitsivat kirjoista itselleen sopivat: Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu ja Vaahteramäen Eemeli, Tove Janssonin Muumipeikko ja pyrstötähti, Roald Dahlin Iso kiltti jätti, Jeff Kinneyn Neropatin päiväkirja sekä Aisopoksen tarinoita. Opettaja Christiana Christoforou sai mukaan sikäläisiä lukumummeja, ja he myös toteuttivat vuoristokylässään Lukumummien lukupäivät samaan tapaan kuin projekteissamme aiemminkin. Lukusessioiden päätteeksi oppilaat kirjoittivat lukemistaan kirjoista kirja-arviot yhteiselle Lukumaailma/The Reading World -sivustolle omilla kielillään. Lisäksi toteutimme projektin aikana yhteisiä etätapaamisia Google Meetin välityksellä. Oppilaat esittelivät omia kirjojaan ja mielipiteitään niistä englanniksi puolin ja toisin. 

Etätapaaminen Someron Kirkonmäen koulun 4. luokan ja
Kyproksen Kampos–Tsakistras -koulun oppilaiden kanssa. 

Kirjoittaja:
Maarit Laurento, maarit.laurento(a)somero.fi

Lisätietoa:
Lukumaailma/The Reading World -sivusto https://sites.google.com/edu.somero.fi/lukumaailma/etusivu 

UNESCO-lähettiläsverkoston toinen vuosi käynnistyy!

Suomen UNESCO ASPnet -lähettiläiden verkostotoiminta polkaistiin käyntiin UNESCO-koulujen Syysseminaarissa 5.9.2024. Seminaariin osallistui n. 30 nuorta, joista osa uusia ja osa jo viime lukuvuoden toimintaan osallistuneita konkareita. Seminaarin ohjelmassa oli UNESCO-lähettiläille oma työpaja, jossa he pääsivät ideoimaan, minkälaista yhteistyötä he toivoisivat UNESCO-koulujen ja UNESCO-lähettiläiden kesken. Täältä voit lukea työpajan ryhmäkeskusteluissa tuotettuja ideoita ja ajatuksia. Lisäksi nuoret osallistuivat tasaveroisina seminaarin muuhun ohjelmaan, ryhmätöihin ja keskusteluihin.

Viime lukuvuoden kokemuksia

Kokeneet U-lähettiläät Veela Nikula ja Ellameri
 Hiltunen Oulun OSYK:n lukiosta

Lukuvuonna 2023-2024 UNESCO-lähettiläsverkoston toimintaan osallistui yli sata nuorta (lukiolaisia ja yläkoululaisia) UNESCO-kouluista eri puolilta Suomea. Keskustelujen ja kyselyjen perusteella UNESCO-lähettilästyössä nuorille kaikkein merkityksellisintä on itselle tärkeiden arvojen edistäminen. Nuoret pitävät myös uusiin ihmisiin tutustumista yli oppilaitosrajojen ja uusien taitojen oppimista tärkeänä. Keskeisiä lähettilästyön painotuksia ovat yhteistyö, yhteisöllisyys ja tasa-arvo. Voit tutustua lähemmin Suomen UNESCO-lähettiläsverkoston lukuvuoden 2023-2024 toimintaan täällä.

Yhteiset arvot ja halu vaikuttaa

Nuorille tärkeät arvot ja osallisuus toteutuvat lähettiläsverkoston toiminnassa: Nuoret pääsevät vaikuttamaan heille merkityksellisiin asioihin yhdessä muiden, samanhenkisten nuorten kanssa. Etä- ja lähitapaamisten aikana nuoret tutustuvat uusiin ihmisiin ja oppivat tärkeitä viestinnän, vuorovaikutuksen ja vaikuttamisen taitoja. Lähettilästyössä toteutuu aktiivinen kansalaisuus. 

Uusia kokeiluja 

Uusi U-lähettiläs Mico Taininkoski
Tuusulan lukiosta

Nyt käynnistyvän lukuvuoden aikana verkostotoiminta tavoitteenamme on saada mukaan lisää uusia nuoria kaikista Suomen UNESCO ASPnet -kouluista. Tavoitteena on myös tukea ja käynnistää UNESCO-lähettiläiden alueellista yhteistyötä, josta on mainioita kokemuksia Polaris-, PAX- ja Helsinki-Uudenmaan verkostoista.  Suunnitelmissa on myös lähitapaaminen tanskalaisten U-lähettiläiden kanssa. Lisäksi haluaisimme lisätä virtuaalista yhteistyötä eri maiden UNESCO-lähettiläiden kanssa. 

Lähettiläsverkostoon ovat tervetulleita kaikki halukkaat UNESCO-koulujen oppilaat ja opiskelijat. Mukaan pääsee vastaamalla UNESCO-koulujen yhteyshenkilöille lähetettyyn kyselylomakkeeseen.

Lisätietoja antavat: 

Jenni Decandia, jenni.decandia@orivesi.fi
Tiina Sarisalmi, tiina1.sarisalmi@gmail.com 

Lähettiläsopas on julkaistu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Lataa opas täältä: 

Lähettiläsopas suomeksi

Lähettiläsopas ruotsiksi

Lähettiläsopas englanniksi

Unesco – lähettilästoiminta alakouluissa

Keväällä 2024 kokoonnuimme yhdessä opettajien kanssa pohtimaan Unesco – lähettilästoimintaa alakouluissa. Ideoinnin pohjalta syntyi Unesco – lähettiläsrekrytointimateriaali tueksi opettajille, kun he avaavat alakoululaisille Unescoon liittyviä käsitteitä ja lähettilästoimintaa. Materiaali on Powerpoint-tiedosto, jonka opettaja voi ladata omalle koneelleen ja muokata omalle koululle sopivaksi.

Lataa rekrytointimateriaali itsellesi tästä linkistä

Alakouluissa on jo käytössä monenlaisia oppilaita osallistavia malleja esim. oppilaskunta, keke- tai kv-agenttitoiminta, digitutortoiminta jne. Koulujen onkin hyvä etsiä oma tapansa toteuttaa Unesco-lähettilästoimintaa niin että se sopii yhteen jo koulussa käytössä olevien ja hyväksi havaittujen toimintatapojen kanssa.

Kokoonnumme jälleen keskustelemaan alakoulujen Unesco-lähettilästoiminnasta OPH:n järjestämässä Unesco-seminaarissa torstaina 5.9. klo 14.30-16. Tervetuloa mukaan!

-kv-koordinaattorit Päivi ja Jussi

Yhdessä kaikki on hauskempaa: Opas koulujen UNESCO-lähettiläille

 

UNESCO-koulujen oppilaiden ja opiskelijoiden UNESCO-lähettilästoiminnan tueksi julkaistiin toukokuussa UNESCO ASPnet -lähettiläiden opas. Oppaassa kerrotaan UNESCO-lähettiläiden toiminnan eri ulottuvuuksista, erilaisista tehtävistä ja mahdollisuuksista. 

Tärkeä osa lähettilästoimintaa on valtakunnallinen ja alueellinen verkostoituminen ja yhteistyö, joihin  opas tarjoaa ideoita ja tukea. Lisäksi opas sisältää linkkejä materiaaleihin, joita lähettiläät voivat hyödyntää omassa työssään.
 

Toiminta omassa oppilaitoksessa

Lukuvuoden alussa koulun UNESCO-lähettiläät kiertävät luokissa ja kertovat UNESCO:sta ja UNESCO-lähettiläiden tehtävistä. Samalla innostetaan mukaan uusia oppilaita. Tehtäviin kuuluu UNESCO-toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen yhdessä koulun aikuisen UNESCO-yhteyshenkilön ja UNESCO-tiimin kanssa.  Monet lähettiläät tekevät kiinteästi yhteistyötä myös oppilaskunnan hallituksen kanssa. 

UNESCO-lähettiläiden verkosto

Lähettiläiden verkoston toiminnan suunnittelu aloitetaan UNESCO-koulujen syysseminaarissa 5.-6.9. Opetushallituksessa. Toivottavasti mahdollisimman moni pääsee osallistumaan joko paikan päällä tai Teamsin kautta virtuaalisesti.

Viime lukuvuoden lähettiläsverkoston toimintaa on esitelty kuvina tässä pdf-esityksessä. 

Lähettilästapaaminen UNESCO-koulujen syysseminaarissa2023

Suomen UNESCO-lähettiläiden opas

Lähettiläsopas on julkaistu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Lataa opas täältä: 

Märskyn UNESCO-hostit virka-asuissa

Lähettiläsopas suomeksi

Lähettiläsopas ruotsiksi

Lähettiläsopas englanniksi

Mukaan valtakunnalliseen verkostoyhteistyöhön!

Ovatko koulusi UNESCO-lähettiläät jo mukana verkoston toiminnassa? Jos eivät, mukaan pääsee lähettämällä sähköpostia verkoston koordinaattoreille: 

Jenni Decandia, jenni.decandia@orivesi.fi

Tiina Sarisalmi, tiina1.sarisalmi@gmail.com 

Nuoret puhtaamman ja kestävämmän tulevaisuuden lähettiläinä

Oriveden lukio on valittu Suomen edustajaksi maailmanlaajuiseen Young Reporters for the Environment Litter Less -kampanjaan. Tämä UNESCO ASPnetin ja FEE:n yhteistyössä toteuttama kampanja pyrkii kannustamaan nuoria ottamaan aktiivisen roolinroskaantumisen torjunnassa ja ympäristönsuojelun edistämisessä.


Young Reporters for the Environment Litter Less -kampanjan Tavoitteena on herättää tietoisuutta ympäristön tilasta ja kannustaa ihmisiä toimimaan vastuullisemmin. Oriveden lukio on yhdistänyt kampanjatyön osaksi lukion ja Oriveden yhteiskoulun kansainvälistä verkostoyhteistyötä. Kampanjan aikana nuoret ovat toimineet ympäristötoimittajina. Nuoret ovat tuottaneet artikkeleita, valokuvia ja videoita, jotka käsittelevät roskaantumisen ongelmaa ja sen ratkaisuja. 

Oriveden lukion kampanjatyössä on keskitytty merilukutaitoon, Itämeren suojeluun ja Itämeren roskaantumisen torjumiseen. Nuoret ovat tutustuneet Itämeren ekologisiin haasteisiin ja roskaantumisen vaikutuksiin meren ekosysteemiin. Orivedellä Erasmus+ -vierailulle saapuvien oppilasryhmien kanssa orivesiläisnuorert ovat pohtineet Erasmus+ -työpajoissa, miten merilukutaito voi auttaa meitä ymmärtämään ja ratkaisemaan Itämeren - samoin kuin myös kaikkien muiden maailman merien - ongelmia.

Kampanjan aikana Oriveden lukio on tehnyt yhteistyötä muiden UNESCO ASPnet -koulujen kanssa. Kampanjan teemoja on käsitelty Itämeren alueen UNESCO Baltic Sea project -koulujen edustajien kanssa. Kampanjatyön teemat ovat mukana myös UNESCO ASPnet Yhteinen Itämeri -verkoston koulujen eTwinning-yhteistyössä sekä osa verkoston Hailuodon kestävän kehityksen leirin ohjelmaa. Oriveden lukion ja yhteiskoulun oppilaat ja opiskelijat ovat päässeet jakamaan kokemuksiaan ja ideoitaan toistensa kanssa sekä oppimaan lisää tärkeästä ympäristötyöstä. Kansainvälinen yhteistyön kautta on mahdollista saavuttaa laajempi vaikutus ja edistää ympäristönsuojelua globaalisti.


Oriveden lukiossa uskotaan vahvasti nuorten kykyyn muuttaa maailmaa ja koulu haluaa tarjota nuorille monia erilaisia mahdollisuuksia harjoitella ja toteuttaa vaikuttamistyötä. Litter Less -kampanja tarjoaa nuorille hienon oppimiskokemuksen, joka auttaa nuoria kehittämään ympäristötietoisuuttaan, kriittistä ajatteluaan ja luovuuttaan. Uskomme, että kampanjatyö omalta osaltaan kasvattaa nuoristamme aktiivisia toimijoita, jotka taistelevat puhtaamman ja kestävämmän tulevaisuuden puolesta!

Lue lisää YRE Litter Less -kampanjasta täältä:

https://www.yre.global/litter-less-campaign

Jäinen meri oppimisympäristönä

Unescon Baltic Sea Projectin leiri 24. - 26.4.2024 keräsi yhteen miltei 90 ihmistä. Mukana oli ihmisiä Suomesta, Saksasta sekä Virosta. Leiri järjestettiin Hailuodon häikäisevien maisemien siimeksessä. Leirin ohjelma koostui ympäristöaiheisista työpajoista ja yhteisestä ajanvietosta.


Leiri aloitettiin Liminganlahden luontokeskuksessa lintubongauksella ja pohjaeläintutkimuksella. Lintuja bongatessamme näimme muun muassa kurkia sekä joutsenia. Kuulimme myös esitelmän liittyen Hailuotoon ja sen historiaan. Mukana oli asiantuntijoita muun muassa Suomen ympäristökeskukselta.



Matkasimme lautalla jäisen meren halki Hailuotoon. Maisemat olivat henkeäsalpaavia. Matkaan mahtui myös paljon hauskoja ryhmäytysleikkejä. Perillä leiriydyttiin ja nautittiin Hailuodon monista palveluista kuten saunan lämmöstä.



Keskiviikkona laitettiin työpajatoiminta käyntiin. Kaikki osallistujat saivat ilmoittautua oman mielenkiintonsa mukaan työpajoihin. Kaikki työpajat olivat ympäristöaiheisia. Työpajoissa käsiteltiin muun muassa omaa luontosuhdetta ja ympäristönsuojelua. Mukaan mahtui myös Hailuodon majakkaan tutustumista sekä luennointia Hailuodon historiasta.



Illalla nautittiin Kellon koulun oppilaiden tekemistä tikkupullista ja vietettiin rentoa vapaa-aikaa muun muassa kortti- ja lautapelien merkeissä. Yön tullen lähdimme kävelylle jäälle. Siellä saimme katsella ihastuttavia maisemia.

Viimeisenä aamuna jatkettiin ryhmäkuvan ottamisella ja työpajojen merkeissä. Samalla valmistauduttiin kohti Oulua lähtemistä pakkaamalla tavaroita. Matka kotiin taittui mukavasti.



Kokonaisuudessaan leiri oli hyvin opettavainen sekä hieno mahdollisuus kokea Hailuodon mahtavat maisemat ja olla tärkeiden asioiden äärellä. 




Leiri järjestettiin 24.4.-26.4.2024 keskiviikosta perjantaihin. Leirin organisoi Kellon koulu, ohjaavana opettajana Mervi Sonninen.


Lue lisää leiristä UNESCO BSP -verkoston nettisivuilta: 

https://www.b-s-p.org/post/bsp-hailuoto-camp-2024-running

Lue työpajojen vetäjien blogipostaukset: 

https://metsahallitusmerella.blogspot.com/2024/04/yhteinen-itameri-unescon-baltic-sea.html

https://sailapaloniemi.blogspot.com/2024/05/environmental-art-workshops-at-unesco.html

Artikkelin on kirjoittanut Lyydia Teppola ja Pihla Hyvönen Kellon koulusta. Kaikki artikkelin kuvat ovat otettu Hailuodosta leirin aikana. Kuvien kuvaajat ovat Lyydia Teppola ja Pihla Hyvönen.


Edited by Satu Räsänen, SYKE

Keskisormesta keskustelukulttuuriin

Koulujen kansainvälisyyden kehittäjät kokoontuivat oppimaan ja vaihtamaan ajatuksia rakentavasta vuorovaikutuksesta. Pitäisikö koulussa opettaa keskustelutaitoja ja voiko rakentavaa vuorovaikutusta oppia? 

Iltapäivän webinaarin käynnisti FT Saija Benjamin inspiraatioalustuksella, jossa viriteltiin osallistujia iltapäivän Erätauko-keskusteluihin.

Kuumat keskustelunaiheet

Yhteiskunnassa yleisesti kuten myös kouluissa on joitakin ns. kuumia aiheita, jotka herättävät vihaa, aggressioita ja joista keskusteleminen on todella vaikeaa. Tällaisia aiheita ovat esimerkiksi huumeiden käyttöhuoneet, Israel-Palestiina, inkluusio, maahanmuutto, rokotukset, naisviha jne.

Benjamin esitteli metaforan, jossa järkevä, rationaalinen ajattelu on ratsastaja, joka yrittää ohjata ja pitää aisoissa allaan olevaa elefanttia, joka edustaa tunteita ja nopeita reaktioita. Usein nämä kuumat aiheet herättävät raivoisan elefantin, joka on valmis hyökkäämään ennen kuin rationaalinen ajattelu saa sen aisoihin. Tunteita saa toki olla, mutta dialogissa on tärkeää oppia hillitsemään elefanttinsa ja kuunnella keskeyttämättä eri näkökulmia. 

Aina oikeassa oleva ”saarnaaja” tai toisen puheesta heikkouksia etsivä ”syyttäjä” eivät rohkaise tarkastelemaan asioita uudesta näkökulmasta vaan pikemminkin päinvastoin. 

Tutkiva mieli, rakentava keskustelu ja transformatiivinen oppiminen

Tutkiva mieli on avoin erilaisille näkemyksille. Kriittinen ajattelija arvioi ja tutkii tietolähteitä ja punnitsee vastakkaisten käsitysten validiutta. 

Benjamin esitteli rakentavan keskustelun 5K:ta: kiinnostu, kysy, kuuntele, kunnioita ja kannusta. On tärkeää osoittaa kiinnostusta ja olla läsnä. Ei pidä lyödä leimoja eikä provosoitua. ”Muista ensin rauhoittaa toisen elefantti, sitten vasta voit puhua ratsastajalle.” Dialogissa keskustelun kaikissa vaiheissa muistetaan, että siihen osallistuu kaksi yhdenvertaista osapuolta ja toisen huomioiminen on keskeistä rakentavan keskustelun onnistumiselle.

Sosiaalinen jalanjälki

Lopuksi Benjamin esitteli monelle kuulijalle uuden, mutta sitäkin innostavamman käsitteen ”sosiaalinen jalanjälki”, joka tarkoittaa omien sanojen ja tekojen vaikutusta toisiin ihmisiin ja niitä tunteita, joita sanasi herättivät. ”Ihmiset eivät muista, mitä sanoit tai teit, he muistavat, mitä sait heidät tuntemaan.”

Erätauko-keskustelut

Saija Benjaminin puheenvuoron jälkeen jakaannuimme kolmeen ryhmään keskustelemaan keskustelukulttuurista kouluissa ja yhteiskunnassa yleensä sekä oppilaiden keskustelutaidoista. Sovelsimme keskusteluissa Erätauko-säätiön laatimia rakentavan keskustelun pelisääntöjä: https://www.eratauko.fi/tyokalu/rakentavan-keskustelun-pelisaannot/. 

Keskusteluun varattu tunti hurahti hetkessä. Paljon kuitenkin ehdittiin. Seuraavassa joitakin keskusteluissa syntyneitä oivalluksia.

Oivalluksia: 

Samanlaisia haasteita joka puolella!

Keskustelutaitojen merkityksen tiedostaminen ja opettelu yhdessä koulussa.

Koulun tehtävä on valmentaa yhteiskuntaan ja tarjota välineitä ja harjoittelumahdollisuuksia rakentavaan dialogiin.

Loukkaantumisen kulttuuri hämmentää. Jos osataan keskustella, sen pitäisi estää loukkaantumista, mutta nykyään usein käytetään "loukkaantumiskorttia", jolloin keskustelu päättyy lyhyeen. 

Yhteiskunnan segregaatio pelottaa. Koulussakin ollaan vain saman kielisten ja samanmielisten kanssa, eletään omissa kuplissa. Tämä vaikeuttaa vuorovaikutusta ja johtaa helposti vihapuheeseen ja aggressiiviseen käyttäytymiseen.

Oppilaat pitäisi saada pohtimaan omaa sosiaalista jalanjälkeään, mutta miten? Kannatan yllä mainittua keskustelutaitokasvatusta. Tuoda eri kulttuurien lapset ja perheet yhteisen tekemisen äärelle, mutta miten tämänkin toteuttaisi, kun tuntuu, että vanhemmilla ei ole aikaa omille lapsilleen?

Sosiaalinen jalanjälki erittäin tervetullut käsite! 

Opettajille pitäisi tarjota lisää välineitä ja mahdollisuuksia harjoitella keskustelemista kuumista aiheista. 

Keskustelu on yksi oppimismenetelmä, vieläpä erittäin tehokas sellainen. Se, että ei ole aikaa, kun pitää tehdä kirjan tehtäviä, ei ole hyvä syy skipata kunnon keskustelua.