Kolme hyvää syytä osallistua kv-hankkeiden verkostoitumistapaamisiin

Opetushallituksen kansainvälistymispalvelut -yksikkö järjestää yhdessä kansallisten kv-koordinaattorien kanssa kokoontumisia kansainvälistymisen valtioavustus-hankerahoitusta saaneiden hankkeiden toimijoille. 

Miksi hanketoimijoiden kannattaa osallistua verkostoitumistilaisuuksiin? Mitä yksittäiset toimijat saavat näistä kohtamisista? Vaikka mitä! Tässä listattuna ainakin kolme hyvää syytä osallistua tapaamisiin.




1. Tuen saaminen ja toisilta oppiminen

Tapaamisissa pääset jakamaan omia kokemuksiasi ja oppimaan muiden hankkeiden haasteista ja onnistumisista. Voit saada arvokkaita vinkkejä oman hankkeesi toteutukseen ja kehittämiseen.

Verkostotapaamisissa saat arvokasta vertaistukea ja voit keskustella muiden hanketoimijoiden kanssa kohtaamistasi haasteista. Ehkä joku muu on jo aikaisemmin paininut sinua kohdanneiden haasteiden parissa, ja saat kokeneemmalta hanketoimijalta valmiita ratkaisuehdotuksia hankalan tilanteen selättämiseksi. Tämä toisilta oppiminen motivoi ja auttaa ja saavuttamaan oman hankkeen tavoitteet helpommin.


2. Yhteistyömahdollisuudet ja ammatillinen kehittyminen

Verkostoitumistapaamisissa pääset kohtaamaan muita hanketoimijoita. Voit löytää tapaamista uusia yhteistyökumppaneita itsellesi ja samalla vahvistat jo olemassa olevia suhteita. Yhteistyö voi parhaimmillaan johtaa uusiin ideoihin, hankkeisiin ja resursseihin!

Verkostoitumistapaamiset tarjoavat mahdollisuuden laajentaa omaa ammatillista verkostoasi. Kehittämishankkeet ovat luomassa uusia käytänteitä, ja pysyt ajan tasalla alan viimeisimmistä trendeistä tutustumalla siihen, minkälaista kehittämistyötä muissa kunnissa, kouluissa ja varhaiskasvatuksessa toteutetaan.

Tämän syksyn KV-VA-hankkeiden aloitus- ja verkostoitumistapaamisessa 11.9.2024 teemana oli joustavuus hankkeiden toteutuksessa sekä tulosten tehokas hyödyntäminen. Tapaamisessa jaettiin kokemuksia mm. ratkaisuista tulokselliselle hanketyölle suunniteltua pienemmälläkin budjetilla sekä miten onnistua verkostoitumisessa ja jo kehitettyjen tuotosten hyödyntämisessä. Tapaamisessa hanketoimijat saivat vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:

• Miten opettajat, oppilaat ja opiskelijat osallistuvat?
• Mitä uutta hanketyö tuo mukanaan?
• Minkälaisia kompastuskiviä kannattaa välttää?
• Miten hankkeen tulokset näkyvät uusissa käytännöissä ja nuorten kansainvälisyysosaamisessa?

Tutustu tarkemmin: Hankkeiden hyvät käytännöt 11.9.2024


3. Näkyvyys

Tapaamiset muiden hanketoimijoiden kanssa tarjoavat mahdollisuuden esitellä omaa hanketta ja organisaatiota laajemmalle yleisölle.

Valtionavustuksella rahoitettujen hankkeiden suositellaan tavoittelevan levittämiskelpoisille tuloksille ja tuotoksille laajaa näkyvyyttä valittujen kohderyhmien keskuudessa. Hankkeiden kokemuksia, tuloksia ja tuotoksia suositellaan esiteltävän myös erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Luonnollinen paikka tuloksien ja tuotosten esittelyyn on juuri Opetushallituksen järjestämät verkostoitumistilaisuudet.



SAVE THE DATE!
Kansainvälistymisen valtioavustus -hankkeiden virtuaaliglögit järjestetään 11.12.2024 klo 15-16. Kyseessä on vuoden 2023 ja 2024 valtionavustuksilla tuettujen hankkeiden tapaaminen ja kyselytunti. Varaathan ajan kalenteristasi! Lämpimästi tervetuloa mukaan!

Lisätiedot: 

Nina Eskola, nina.eskola@oph.fi

Lukumummien lukupäivät maailmalla

Lukumummien lukupäivät -projekti aloitti koronan jälkimainingeissa vuonna 2022 Somerolla yhdessä Someron senioriopettajien kanssa, ja se lähti liikkeelle käytännön tarpeista. Projektin pedagogisena tavoitteena on vahvistaa lukemista ja lukemisen ymmärtämistä sekä kartuttaa oppilaiden sanavarastoa, innostaa oppilaita kirjojen ääreen, motivoida heitä lukemaan sekä sujuvoittaa lukutaitoa ääneen lukemisella. Ääneen lukeminen on myös yhteisöllinen tapahtuma, jossa lukumummi kuuntelee etänä oppilaan lukemista ja antaa siitä oppilaalle kannustavaa palautetta. ”Se, että antaa rehellistä palautetta. Lapset kuuntelevat tarkkaan, mitä mummit sanovat. Se vie lukemista eteenpäin”, toteaa lukumummi Liisa Penttilä. 

Lukumummien lukusessioissa vuoropuhelu syntyy kirjan ympärille, sen tapahtumiin ja henkilöihin. Keskustelu on yllättävän luontevaa ja toimivaa. ”Kun ollaan kaksin etäyhteyden kautta, niin lapsen ei tarvitse jännittää ääneen lukemista eikä muiden oppilaiden mielipiteitä”, kertoo lukumummi Mirja Honkanen. Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Emmi Jäkön mukaan ääneen lukemisessa voi piillä ratkaisu lasten laskevaan lukuintoon: ”Usein syy siihen on se, että lukemista tehdään yksin. Ääneen lukemisen kautta myös lasten lukemiseen voi tulla lisää yhteisöllisyyttä”.

Ideamme ei ole uusi vaan tuunattu. Lukumummi- ja vaaritoimintaa on Suomessa harjoitettu jo vuodesta 2012. Toimintamallin on kehittänyt Niilo Mäki Instituutti yhteistyössä MLL:n Järvi-Suomen piirin kanssa. Vapaehtoiset lukumummit ja -vaarit käyvät kouluilla lukemassa 2.–6.-luokkalaisten lasten kanssa, jotka tarvitsevat lisätukea lukemiseen. 

Etäyhteydellä etäisyydellä ei ole merkitystä.

Yhteisyyttä ja vuorovaikutusta etälukemisella

Meidän lähestymistapamme on etäopetus, jonka menetelmiä ja työkaluja olemme käyttäneet alusta alkaen. Kouluissa on usein niukalti ylimääräistä rauhallista tilaa kahdenkeskiselle lukemiselle, mutta pilvessä tilaa riittää. Aluksi lukumummit suhtautuivat varauksellisesti ajatukseen oppilaiden tapaamisesta vain etänä. He pelkäsivät, ettei aitoa vuorovaikutusta pääse syntymään pelkän digilaitteen välityksellä, mutta jo ensimmäisten lukusessioiden jälkeen ajatus muuttui päinvastaiseksi. ”Vaikka etänä lukeminen tuntui aluksi ihan kauheelta ja pöllöltä ajatukselta, niin kyllä se on toiminut. Eli väärässä oltiin”, kertoo lukumummi Olla-Riitta Mäkelä. Lukumummi Pirjo Nuotio jatkaa: ”Tässä saa yllättävän hyvän kontaktin, kun on kahdestaan oppilaan kanssa. Meillä on aina niin mukavaa yhdessä”. 

Oppilaan lukuhetki liikuntavarastossa. 

LMLP-malli on ajankäytön kannalta tehokas sekä lukumummeille että luokalle, ja toisaalta lukumummeille se antaa mahdollisuuden myös sosiaalisesti arvokkaisiin keskinäisiin kokoontumisiin. Oppilaille puolestaan jo digilaite sinänsä on toiminut motivaatiotekijänä, ja lisäksi he pääsevät harjoittelemaan myös videoneuvottelutaitojaan. Projekti on myös kannustanut eläkkeellä olevia senioriopettajia käyttämään digitaalisia laitteita yhä sujuvammin. ”Olemme oppineet digimaailman juttuja, vaikka ajattelin, ettei vanha koira opi uusia temppuja”, toteaa lukumummi Kaarina Randell.

Lokaalista globaaliin

Etäyhteydellä etäisyydellä ole merkitystä. Jo projektin alusta alkaen tavoitteeksemme muodostui myös kansainvälisyys. Idea toimii, vaikka välimatkaa lukumummin ja oppilaan välillä olisi tuhansia kilometrejä. 

Digipedagogiikan Learning from the Extremes -kesäkoulu järjestettiin Kreikassa kesällä 2023. Kymmenettä kertaa järjestetyn kesäkoulun tavoitteena oli löytää keinoja siihen, miten maaseutukoulut voivat toimia vireinä oppimiskeskuksina. Mukana oli 140 opettajaa ja koulun kehittäjää kymmenestä EU-maasta; Suomen ja Kreikan lisäksi mm. Portugalista, Italiasta, Espanjasta ja Kyprokselta. Lukumummien lukupäivät sai seminaarissa myönteisen vastaanoton, ja solmimme yhteistyökumppanuuksia eurooppalaisten opettajien kanssa. Aloitimme ensimmäisen kansainvälisen projektimme Ateenan Suomi-koulun kanssa. 

Lukumummit kuuntelivat kirjastolla, kun oppilaat lukivat
Suomi-koululla Ateenassa.

Maailmalla toimii yli sata Suomi-koulua. Suomi-koulujen Tuki ry:n sivustolla todetaan, että ”kansainvälisyyden maailmassa kielellinen ja kulttuurinen identiteetti on entistä tärkeämpi selviytymisen ja jaksamisen lähde”. Suomi-koulussa opetetaan suomen kieltä ja kulttuuria, mutta todetaan myös, ettei se pysty yksin vastaamaan suomen kielen osaamisen kehittämisestä vaan pikemmin Suomi-koulu tukee kotona puhuttua suomea ja laajentaa sanavarastoa. Lukumummien lukupäivät -menetelmä voi toimia suomen kielen harjoittelun ja sanavaraston kartuttamisen rakentavana tukimuotona. Lisäksi lukumummien pitkä opettajakokemus heijastaa kulttuurin ja perinteen jatkumoa, joka Suomi-kouluissa on tärkeä teema. Kansainvälinen vuorovaikutus tarjoaa myös lukumummeille uudenlaisen ikkunan koulumaailmaan. 

Toteutimme Lukumummien lukupäivät 7–14-vuotiaiden Ateenan ulkosuomalaisoppilaiden kanssa lokakuussa 2023. Osa oppilaista oli 3. polven suomalaisia, jotka kuulevat suomea arjessa enää harvakseltaan. Lukumummien lukupäivät -projekti toteutettiin samalla tavalla kuin Suomessa; lukumummit kuuntelivat kirjastolla, kun oppilaat lukivat Suomi-koulussa Ateenassa ja välillä keskusteltiin sanojen merkityksestä ja tekstin sisällöstä. ”Yhteys oppilaiden kanssa löytyi samalla tavalla kuin aiemmissakin lukuhetkissä”, totesi lukumummi Maarit Halme. Uuden lukuprojektin Suomi-koulun oppilaiden ja opettajien Pauliina Mäkinen-Loukan ja Monika Mavraganin kanssa toteutamme helmikuussa 2025.  Syksyllä 2024 etsimme Lukumummiprojektiimme mukaan myös uusia Suomi-kouluja. 

Lukuprojekti Ateenan Suomi-koulun kanssa. Osa oppilaista on 3.
polven suomalaisia, jotka kuulevat suomea enää harvakseltaan.
Somerolaisten lukumummien kanssa luettiin helppoja suomen-
kielisiä kirjoja sekä keskusteltiin sanojen merkityksistä. 

Yhteistyö Kyproksen kanssa

Tammikuussa 2024 toteutimme uuden lukumummiprojektin Kyproksen vuoristokyläkoulun kanssa. Nyt yhteistyökumppaneina oli kaksi alakoulun luokkaa, toinen Somerolta ja toinen Kyprokselta, ja lukumummit olivat mukana projektissa. Kirkonmäen koulun oppilaat Somerolta ja Kampos Tsakistras -koulun oppilaat Kyprokselta lukivat samoja kirjoja suomeksi ja kreikaksi. Olimme opettajien Nella-Mari Lindbergin ja Christiana Christoforoun sekä Someron kirjaston kanssa koonneet listan yhteisistä lasten- ja nuortenkirjoista, jotka löytyvät molemmilla kielillä. Oppilaat valitsivat kirjoista itselleen sopivat: Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu ja Vaahteramäen Eemeli, Tove Janssonin Muumipeikko ja pyrstötähti, Roald Dahlin Iso kiltti jätti, Jeff Kinneyn Neropatin päiväkirja sekä Aisopoksen tarinoita. Opettaja Christiana Christoforou sai mukaan sikäläisiä lukumummeja, ja he myös toteuttivat vuoristokylässään Lukumummien lukupäivät samaan tapaan kuin projekteissamme aiemminkin. Lukusessioiden päätteeksi oppilaat kirjoittivat lukemistaan kirjoista kirja-arviot yhteiselle Lukumaailma/The Reading World -sivustolle omilla kielillään. Lisäksi toteutimme projektin aikana yhteisiä etätapaamisia Google Meetin välityksellä. Oppilaat esittelivät omia kirjojaan ja mielipiteitään niistä englanniksi puolin ja toisin. 

Etätapaaminen Someron Kirkonmäen koulun 4. luokan ja
Kyproksen Kampos–Tsakistras -koulun oppilaiden kanssa. 

Kirjoittaja:
Maarit Laurento, maarit.laurento(a)somero.fi

Lisätietoa:
Lukumaailma/The Reading World -sivusto https://sites.google.com/edu.somero.fi/lukumaailma/etusivu