Pages

Sunday, 27 January 2019

Rauhaa, välittämistä ja vapaaehtoistyötä Oulun normaalikoulussa

"Parasta rauhantyötä on se, että katsoo toista silmiin, kättelee ja joskus halaa, kuuntelee, mitä toinen puhuu ja ajattelee, että vieressä oleva on yhtä tärkeä kuin minä." (Hussein Al-Taee)

Rauhanvälittäjä Hussein Al-Taeen vierailu koulussamme


Oulun normaalikoulussa vietettiin perinteisiä rauhan, välittämisen ja vapaaehtoistyön päiviä viikolla 44. Toiminnan tarkoituksena on Unesco-koulun hengessä herätellä oppilaita ja opiskelijoita huomioimaan ympäristön, toisten ihmisten, ihmisoikeuksien ja rauhan äärettömän tärkeän merkityksen meidän omassa elämässämme.

Tänä vuonna saimme juhlapohujaksi Martti Ahtisaaren CMI-instituutista Hussein Al-Taeen, jonka valloittava persoona kosketti niin oppilaita, opiskelijoita kuin henkilökuntaakin. Pääjuhlan puhe alkoi esittelyllä siitä, mitä rauhanvälitys on, ja mitkä ovat rauhanvälittäjän kolme tärkeintä taitoa: kuunteleminen, asettuminen toisen ihmisen asemaan ja yhdenvertainen kohtelu toista ihmistä kohtaan. Puheen keskeisin merkitys oli, että hän osasi konkreettisilla esimerkeillä osoittaa, että kaikki konfliktit ovat ratkaistavissa – oli sitten kyse arjen pienemmistä ristiriidoista tai kansojen välisistä konflikteista.

Vierailun painopisteiksi laitoimme sen, että Hussein pääsee tapaamaan mahdollisimman paljon koulumme eri-ikäisiä oppilaita ja opiskelijoita. Yläkoulun puolella koulumme yläluokkien ja lukion Unesco-oppilaat haastattelivat Husseinia ja saivat vastavuoroisesti mm. kertoa unelmistaan ja toiveistaan.

Koskelan alakoulun vierailu sisälsi tutustumisen maahanmuuttajaoppilaille tarkoitettuun perusopetuksen valmistavan opetuksen ns. Valo-luokaksi kutsutun opetusryhmän toimintaan. Valmistavan opetuksen ryhmässä opiskelee oppilaita, joiden suomen kielen taito ei vielä riitä perusopetuksessa opiskeluun. Tällä hetkellä ryhmässä opiskelee oppilaita Irakista, Jemenistä, Kiinasta, Kurdistanista, Latviasta, Somaliasta, Syyriasta sekä Venäjältä. Oppilaille kerrottiin etukäteen, että Hussein oli itse ollut 10-vuotias irakilainen pakolainen tullessaan Suomeen. Valo-luokan oppilaat saattoivat helposti samaistua Husseinin lapsuuteen – heistä suurin osa on nyt samassa tilanteessa. Hussein hurmasi Valo-ryhmän lapset ja kaikki aikuiset intensiivisellä läsnäolollaan ja aidolla kiinnostuksella oppilaiden kertomia asioita kohtaan. Hän halusi kuulla jokaisen lapsen tarinan. 


Aamukahvilla koulun oppilaskunnan hallituksen ”Pikku-parlamentin” edustajat pitivät seuraa Husseinille. He esittivät hänelle kysymyksiä sekä vastasivat asiantuntevasti Husseinin kysymyksiin.

Vierailun lopuksi rauhanjuhla kokosi kaikki koulun oppilaat ja opetusharjoittelijat koulun saliin, jossa Hussein toivotettiin tervetulleeksi kuudellatoista koulun oppilaiden puhumalla kielellä. Juhlassa Hussein vastasi oppilaiden tekemiin kysymyksiin, joita esittivät ”Pikku-parlamentin” edustajat. Lämminhenkinen juhla päättyi koulun kuoron, ja lopulta koko koulun laulamaan kappaleeseen ”Me ollaan sun puolella”.


Toimintapäivä yläkoululla ja lukiossa


Toimintaviikon yksi keskeinen tapahtuma on kiertorata, jossa 7.- ja 8.-luokkalaiset saavat tutustua kansalaisjärjestöihin, Martti Ahtisaaren rauhanvälitysoppeihin, vapaaehtoistyöhön ja suvaitsevaisuuteen. Tänä vuonna koulun ulkopuolisina tahoina mukana olivat SPR, Taksvärkki ry, Vares-keskus, Nuorisotalo, kansainväliset opiskelijat (gambialaisia opiskelijoita), Oulun vaikuttajaopettajat sekä Agenda 2030 asiantuntijat.

Toimintapäivän tärkeä osa on, että 9.-luokkalaiset tekevät konkreettisesti vapaaehtoistyötä, jonka sisältö vaihtelee vuosittain. Tänä vuonna toiminta oli erittäin monipuolista, ja siihen osallistettiin myös koulumme henkilökuntaa. He pystyivät tuomaan vaatelahjoituksia Hope ry:lle, tilaamaan leivonnaisia tai korjauttamaan polkupyöriään. Kaikki saatu tuotto luovutetaan hyväntekeväisyyteen.

Vapaaehtoistoiminta 9.lk:lla sisälsi henkilökunnan antamien vaatelahjoituksien lajittelua Hope ry:n hyväksi, toimintaa ja musiikkia ikäihmisille, pyöräpajan, leipomista, torkkupeittojen ja pipojen ompelua keskosille, isänpäiväkorttien ja Unesco -julisteen tekemistä sekä tutustumista erilaisiin kansalaisjärjestöihin postereiden tekemisen kautta.

Lukiolaiset saivat keskustella gambialaisten opiskelijoiden kanssa mm. siitä, millaiset erot koulujärjestelmissämme ovat - erityisesti jäi mieleen erään gambialaisen opiskelijan heittämä kysymys meidän lukiolaisille: ”Kuinka monesti olet elämäsi aikana joutunut miettimään, pääsetkö tänään kouluun…?” Kysymys sai lukiolaisemme miettimään oikeasti, miten erilainen lähes saman ikäisen nuoren tilanne voi olla jossain päin maapalloa. Lisäksi lukiolaisille esiteltiin Agenda 2030 sisältöjä ja vaikuttamisen uusia mahdollisuuksia: meillä ei ole varaa tuottaa passiivisia ja yhteiskunnan ulkopuolelle jättäytyviä ihmisiä.

Kaikesta järjestelyiden, aikataulujen ja muutosten aiheuttamista työkiireistä huolimatta, koemme rauhan, välittämisen ja vapaaehtoistyön päivät erittäin tärkeiksi ja merkityksellisiksi oppilaiden, opiskelijoiden ja koko kouluyhteisön kannalta – ja se, mikä lämmittää mieltä erityisesti - saimme tänä vuonna n. 25% koulumme 8. luokkien oppilaista innostumaan koulumme vapaaehtoistyönkurssista, ja tällä kertaa mukana on myös poikia. Kurssi toteutetaan pääosin oppilaiden vapaa-aikana. Palaute työpajoistamme oli pääsääntöisesti positiivista.

"Rauha on kaikkien asia. Rauhaa ei voi kuitenkaan ymmärtää ja vaalia, ellei koulutuksesta kumpuava sivistys ole yhteiskunnan tavoitteista KORKEIN." (Hussein AL-Taee koulumme vieraskirjassa 1.11.2018)

Kirjoittajat: Hellevi Kupila, Outi Laitinen, Aune Lassila ja Helena Nissilä

Wednesday, 23 January 2019

Theme Course about Sustainability Science

The theme course about sustainability science is a course for upper secondary school students. It’s a possibility for students to acquire skills and competences needed in the future and to have an impact on their environment and on the well-being in their school and their neighborhood in a tangible way.

During this course the students will develop their creativity, project working skills, problem solving and their skills for living within the limits of one planet. In addition, they’ll get contacts with their possible future places of work and study, to other students from high schools and university and to experts of different fields of work, e.g. companies, organizations and the city and the university of Oulu. All this supports the implementation of the new national core curriculum for general upper secondary schools.

This pilot course is held for the first time in Oulu. It is based on a course held last year in Helsinki, but this course goes even further in having a concrete influence on the school and the environment. During this spring the students will plan and carry out a project that is based on the Agenda 2030 Sustainable Development Goals. Students will be supported by mentors from different fields of expertise, by tutors who are student teachers interested in sustainability issues and by the course teacher.

 The course started in December by a kick-off event which included some inspiring presentations about sustainability and group work about Agenda 2030. During the spring the teams of students will meet at their own schools.

To sum up the course, there will be an event where the teams will present their projects to other students, mentors, tutors, teachers and decision-makers. They will have some feedback and there will be presentations and music performances regarding sustainability issues.

Paula Ratava
projektityöntekijä

kuvat © Jussi Tomberg

Wednesday, 16 January 2019

Väkivaltaisen ekstremismin ehkäisyä ihmisoikeuskasvatuksen keinoin

Väkivaltainen ääriajattelu eli ekstremismi on ideologiaa, jossa väkivalta oikeutetaan aatemaailmalla perustellen. Se on monitahoinen ilmiö, jonka taustatekijöitä ovat mm. kokemukset syrjityksi tulemisesta ja epäoikeudenmukaisuudesta, yksilön tai yhteisön marginalisoituminen, heikentyneet sosiaaliset verkostot sekä heikentynyt sosioekonominen asema.

Kasvatuksen ja koulutuksen avulla on mahdollista vaikuttaa väkivaltaisen ekstremismin juurisyihin. Kouluissa tulisi kiinnittää huomiota inkluusioon eli siihen, että kaikki yhteisön jäsenet saavat osallistua yhdenvertaisesti yhteisön toimintaan. Lapsille ja nuorille tulee tarjota mahdollisuus asianmukaiseen, turvalliseen ja kunnioittavaan keskusteluun myös kiistanalaisista aiheista. Kiistanalaiset aiheet ovat aiheita, jotka herättävät tunteita ja jakavat yhteisöjä ja yhteiskuntia. Riippuu paikasta ja ajankohdasta, mitkä aiheet milloinkin ovat kiistanalaisia. Suomessa tällaisia voisivat nykyisin olla esimerkiksi erilaiset ravitsemussuositukset, rokotukset sekä sukupuolen moninaisuus.

26.-30.9.2018 viisi opettajaa eri puolilta Suomea osallistui Nordplus-koulutukseen Dealing with controversy through education, joka toteutui Utøyan saarella ja Oslossa. Koulutuskokonaisuus pohjautuu Euroopan neuvoston materiaaliin Kiistanalaisia aiheita opettamassa. Aiemmin vastaavaan koulutukseen on Suomesta osallistunut jo viisi opettajaa. Tällä kertaa osallistujat olivat opettajia, opettajien kouluttajia ja aktivisteja Norjasta, Ruotsista, Suomesta, Latviasta ja Liettuasta. Ryhmä kokoontuu uudelleen toukokuussa 2019 Vilnassa.

Norjassa Utøyan heinäkuun 2011 traagiset tapahtumat on haluttu liittää demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen ensiarvoiseen merkitykseen. Demokratia ja yhteiskuntarauha voivat tulla vakavasti uhatuiksi oman yhteiskunnan sisältä; uhka ei tule aina ulkopuolelta. Tämän vuoksi kasvattajien ja kouluttajien on tärkeää tiedostaa oma roolinsa siinä, miten he voivat omalla toiminnallaan edesauttaa lasten ja nuorten rakentavaa, yhteiskuntaa kehittävää radikalismia. Ilman radikaalia ajattelua yhteiskunta ei muutu paremmaksi. Rakentava radikalismi ei kuitenkaan voi olla väkivaltaista.

Kiistanalaisia aiheita opettamassa -koulutusmateriaali sisältää toiminnallisia harjoitteita sekä opettajille että opetusryhmille. Harjoitteiden tavoitteena on vahvistaa opettajien osaamista kiistanalaisten aiheiden käsittelyssä sekä rakentaa turvallista keskustelukulttuuria oppilaiden ja opiskelijoiden kesken. Materiaalin kohderyhmä on yläkoulu ja toinen aste, mutta monet harjoitteet soveltuvat myös nuoremmille oppilaille.

Tavoitteena on, että Kiistanalaisia aiheita opettamassa -koulutuksen käyneet opettajat kouluttaisivat muita opettajia toiminnallisten harjoitteiden käyttöön. Kouluttajaverkoston koordinoinnista Opetushallituksessa vastaa opetusneuvos Satu Elo. Koulutusmateriaali on vapaasti ladattavissa OPH:n sivuilta.

Hanna Ruohikko
Puolalanmäen lukio
UNESCO-yhteyshenkilö ja PVE-kouluttaja

Materiaaleja:
https://www.oph.fi/julkaisut/2017/kiistanalaisia_aiheita_opettamassa
Unescon video väkivaltaisen ekstremismin ehkäisystä: https://www.youtube.com/watch?v=79MTkVumCcQ&
Opetushallituksen sivuilla:  https://edu.fi/yleissivistava_koulutus/hyvinvointi_koulussa/ekstremismin_ehkaisy